Excerpts from the critics since 1980 in English or in German
Chopin:Etude c sharp minor op 25 nr 7,Alba cd 2007

Kuva: Vesa Marttinen 2008

Raahen seutu 21.4. 2011

"Loistava vuorellenousu-A.K.:n soiton intensiteetti oli niin huikea ja pianisti ikäänkuin niin lähellä musiikkia,että hän vei - aivan liian vähälukuisen - yleisön täysin mukanaan.....Kun oli

kuljettu hengästyttävän upea matka Bachin,Englundin,Ligetin ja lopuksi Chopinin etydien op 10 kanssa,oli toista tuntia kulunut yhdessä hetkessä.Tuntui kuin olisi noussut vuorelle ja saanut palkinnoksi upeat näköalat.A.K.:n esitys kietoutuu väistämättä hänen ainutlaatuiseen persoonaansa.Ei ole jotain tiettyä "esitystä" joka olisi irrallaan itse ihmisestä.Kauppi on yhtä musiikkinsa kanssa.Hän avaa ovet selkosenselälleen yleisölle tulla kokemaan maailmaansa.Kauppi soitti enemmän ihmisten keskellä kuin esiintymislavalla.......Raahesalissa on harvoin tarjottu näin paljon näin harvoille.Kulttuuritoimi ansaitsee kiitokset siitä että se jatkuvasti etsii ja järjestää hyviä konsertteja.......toivottavasti Kauppi tulee pian uudestaan."(Voitto Ohinmaa)

Mummu Espoosta kehuu Annea,47 v

Itä-Savo 14.4.-11:?Pianolla con furioso- Kotimaisen pianistikaartimme eturiviin lukeutuva ja kansainvälisestikin tunnettu Anne Kauppi räväytti kerimäkeläisille taiturillisen ohjelman???. Loistava tekniikka antoi mahdollisuudet huimaan briljanssiin tempojen suhteen??György Ligetin 1988 sävelletyt kolme etydiä avasivat kuuloaistille ennen kokemattomat ulottuvuudet. Kahdelle kädelle sävellettyä musiikkia neljällä viivastolla ja dynamiikka merkittynä pppppp – ffffff !. Eipä haitannut vaikka Kauppi jätti molemmista ääristä parin kirjaimen verran pois. Nuotista seuraten voin vakuuttaa että pianisti oli tekstuurille ihailtavan uskollinen. Kuulija tarvitsisi useita kertoja sfäärejä hahmottaakseen?..viimeinen, nro 12 Vallankumousetydi ehti dramaattiseen codaan, mielen vallankumous ei pysähtynyt. Siinä myllersivät suuren pianoresitaalin aallot.,,,,,, Kiitos, Anne Kauppi että myrskyjen jälkeen autoit tyveneen Chopinin e-mollipreludilla ja upouudella kotimaisella, Eero Bacatellilla. Pieneksi valikoitunut yleisö koki suuren illan !?( Pentti Tynkkynen )

American Record Guide 2009 July

"Even with the legion of competing performances,this Finnish pianist manages to find something new and arresting to say about this much worn music.To begin with,her technique need defer to no one when it comes to handling the notes without spillage.Her expressive playing and willingness to stretch rubato is heard early on,as op 10:2 avoids the metronomic,even when other pianists clearly need to maintain precision downbeats.

I am sure that many would find some of these performances a little uneven.Kauppi slows down,speeds up,and inserts little hesitations,as in op 10:4.The close of op 10:5 seems rather flippant,but it is clear that this is exactly what she intended.Op 10:7 is mightly impressive;she shapes the music as no other has done.

The brutal left-hand stretches of op. 10:9 are carefully interwoven with the right-hand melody in a way that seems perfectly right,but is rarely accomplished.So too the careful dynamics of each arpeggio in op. 10:11.The Revolutionary Study that closes the first set takes on a more adventurous character as the contours of the music of the music are given added weight.Not content to just play the notes in a reasonably strict tempo,Kauppi seems determined to give an added interpretative dimension to the music.

In the op 25 set,the pianist continues much as before.The first of these Etudes finds the melody somewhat reluctant to speak sometimes,while inner voices are stressed.There is little that is smooth and flowing.But I do like her special way with op 25:3; it is like no other performance I have heard.Everything is clearly articulated but there is imagination aplenty,and her idiosyncrasies work especially well here.

Op 25:5 invites expressivity and is given it in spades.The central section is particularly lovely.Her thirds are immaculate in Etude 6,and the Butterly Etude is handled in a direct and forthright way.The winds howl aggressively in 25:11 as she whips up quite a storm,and the last of op. 25 is powerfully persuasive.

The three Posthumous Etudes may be less demanding technically,but Kauppi`s musical talents make the most of their grace and charm.The pianist´s notes are perceptively written,and Alba has supplied strong,clear sound.

Although this would not be a safe first choice for these Etudes - they are too different for that - they demand to be heard.If you are adventurous enough for dangerous waters Kauppi is for you.Otherwise stick to Ashkenazy,Freire,Ohlsson,Perahia and Pollini,among others."Alan Becker

Allmusic-site 2009 feb

Review by James Manheim
In the present revisionist age, the central works of pianistic Romanticism have mostly so far escaped scrutiny and come to concert halls immersed in performance traditions that have come straight down from the nineteenth century. That can't last forever, and revisionist Chopin is now available from Finnish pianist Anne Kauppi. She traces the confused edition history of the etudes in her booklet (in Finnish and English), pointing out that many details of the common ways Chopin's etudes, especially, are played, have come down to us from Chopin's students, who, not surprisingly, took conflicting advice away from their teachers. Nonetheless, Kauppi confidently writes of "ridiculous" metronome markings, "disputable" dynamic markings, and even an "insanely quick" tempo traditionally required in the Etude in E flat minor, Op. 10, No. 6. Listeners who bear in mind that Kauppi's interpretations are unusual will find an intriguing set of the 27 etudes (the Bachian set of 24, Opp. 10 and 25, plus three somewhat freer posthumous works). It's the tempi that are most unusual. Compared with Maurizio Pollini's commonly heard recording of Op. 10 and Op. 25 from 1990, Kauppi is slower in each and every case — and sometimes a lot slower. The E minor etude from Op. 25 (track 17) clocks in at 4 minutes and 17 second in Kauppi's recording, as compared with a mere 2:54 for Pollini (who is admittedly brisk here). The overall effect is to present what might be called an exploded view of the etudes, examining their internal counterpoint (which Kauppi characterizes as "linear") and motivic relationships. Kauppi backs up this general orientation with clear articulation and precise use of tempo rubato to emphasize small details. One gets out of her readings something of the close-up intellectual atmosphere in which Chopin presented most of his music, in front of small groups, and the sound engineering, which really gets inside the piano, emphasizes this feeling. A stimulating Chopin disc for those with a few common performances in their heads, and well worth sampling on the various Internet sites that sell it by the track: that way you can stack Kauppi's readings up against others and evaluate the strength of her unusual claims.

nov/dec 2010 Fanfaremag by Colin Clarke:

Finnish pianist Anne Kauppi studied at the Sibelius Academy and then the Juilliard School (New York). From the very start of this disc, Kauppi´s originality of thought is in evidence. She has clearly started from afresh with each Etude. She is unafraid of rubato in unexpected places (the A-Minor, op. 10/2 being a place in point: most pianists rattle this off, whereas Kauppi finds great fascination in the short work´s sixteenth-note infused journey). Her way with the stormy central section of op. 10/3 is dramatic but not over-forceful. What one hears more than anything else here, alongside the intrinsic lyricism, is an indebtedness to Bachian clarity.
Kauppi echews pure virtuosity. Not for her, then, a Pollini steely-fingered romp through op. 10/4 (as in his famous DG reading). Melodic swirls are here gestures of fantasy. Perhaps elements of point-making occasionally surface, but listening to Kauppi here is like listening to the piece anew. Also, with Kauppi it sounds very much part of an ongoing, inter-Etude line, very much part of a set, whereas Pollini´s final gestures perhaps verge on the over-dismissive. Fantasy informs the ensuing G-Flat´s "leggierissimo", performed with perfect finger fluidity. Her use of the pedal throughout is intelligent and varied, and she has no problem using no pedal at all when she sees fit.
Perhaps only someone from the Nordic countries could find a such Sibelian frozen landscape in the E-Flat Minor, op. 10/6. Here, perhaps, is Chopin?s background for a "Winterreise". Kauppi´s vision is harrowing, nothing less; yet she finds unexpected beauty in the hesitant phrases of the F-Minor, op. 10/9, and sets the penultimate Etude of the op. 10 set absolutely aglow (aligning it therefore to the first of the op. 25 set). If the fire that runs through the so-called ?Revolutionary? Etude cannot match that of Pollini, there is undeniable fervour here.
The op. 25 is just as stimulating. The famous A-Flat emerges fresh as a daisy, while the finger-twistings of ensuing F-Minor take on something of an intriguing narrative perspective. Some unexpected bass highlighting in the F-Major somehow adds to the allure of Kauppi´s reading; rarely, too, have I heard op. 25/5 (E-Minor) as quirky as this, while the ruminative contrasting tenor melody seems invented there and then. The desolation identified in op. 10/6 recurs in op. 25/7 (Lento) almost to the extent that the latter becomes a mini-tone poem. The Etude op. 25/10 (B-Minor) is remarkable in that it seems to encapsulate Kauppi´s thoughts about the Chopin Etudes in four and a half minutes, for it holds the force and furore of the most extrovert with the interior utterances of the most introvert in perfect balance. Kauppi´s interpretation of the A-Minor of op. 25, too, is no Bolet-like virtuoso outlet, but is deeply entrenched within Chopin´s psyche, its storm clouds finding fullest expression in the final C-Minor.
The first of the 1840 posthumously published Etudes (F-Minor) is a delight in its finely spun cantabile and is balanced by the exquisite shadings of the final A-flat Major.
Kauppi writes her own booklet notes. They are as informed, eloquent and thorough as her playing. The piano, recorded in the Sello Hall, Espoo, is beautifully caught. The whole product comes unhesitatingly recommended.
Colin Clarke

As with her Etudes disc, Anne Kauppi declares herself a Chopin individualist whose clear aim seems to penetrate to the heart of the Polish master. This disc begins with the elusive Polonaise-Fantaisie, graveyard of many a pianist. Kauppi ensures the debt to the pure Polonaise is eminently discernible, yet in no way diminishes Chopin´s sense of exploration. This is a work the likes of Argerich, Pollini and Moravec have excelled in. Kauppi´s version is utterly individual, and utterly successful, its climax verging on the exultant. The programming bookends the four Ballades with two different kinds of fantasy (the F-Minor Fantasy, op. 49, closes the disc). The F-Minor an equally hefty affair, is referred to by Kauppi in her sterling notes as "noble", and her reading perfectly lives up to this appellation. Whatever she plays, Kauppi seems to exude integrity (I include her version of the Chopin Etudes also reviewed in this issue), and nowhere is this more evident than in this Fantasy. Chordal passages are perfectly placed and weighted as if in a hymn, Kauppi´s concentration enabling the passages to make their mark before being interrupted by Chopin´s storms.
The Ballades themselves reveal themselves as great narrative stretches. The octave lines of the first measures of the First Ballade seem, indeed, to speak. Later, one hangs on every note: this is a great storyteller in action. Not for Kauppi the overt virtuosity of a Horowitz; Perahia seems a more kindred spirit except Kauppi finds more playfulness in the mix. Her voice-leading is wonderfully done, intensifying the musical argument. The coda is no virtuoso feat, but becomes the logical conclusion of what precedes it. The Second Ballade begins ruminatively, if not in quite interior fashion as I had come to expect from this pianist. Contrasts are starkly drawn; a spirit of unrest is predominant here. Kauppi´s technique throughout is beyond criticism.
The narrative urge is readily apparent in Kauppi´s account of the rather gentler Third Ballade, which even at times has a little spring in its step. Kauppi is able to locate a separate sound world for each Ballade, a particular feel that each one has that needs to be identified and nurtured. The Fourth is a masterpiece that seems to stretch time itself. Kauppi is in no hurry; rather she allows Chopin´s natural eloquence to speak.
Probably the greatest compliment I could give Kauppi is that her version of the Ballades need function as no-one´s "supplementary" copy to one of the more accepted great recordings, but hers could stand perfectly well on its own. Her imagination is captivating, her technique sovereign, and the recording of her Steinway is of the top rank.
Colin Clarke

june 2010 Finnish Music Querterly:
"It is suprising that,with only a sea between them,there aren´t more Finns playing Polish music,and vice versa.It´s less surprising that Finnish musicians should want a place on the Chopin-anniversary bandwagon that is rolling round the world at present.With the+ sheer amount of Chopin being issued,any recording is going to have to be very good to stand a chance - and these are.
Anne Kauppi offers the four Ballades and two fantasies in barnstorming performances : her booklet notes reveal an understanding of the poetry and structure confirmed by her playing - and her insight into the music as nationalist protest gives it the edge it needs if it is really going to tell.A pity the piano tone is so metallic............"
Martin Anderson

Finnish Music Quarterly 2008/2

"It´s clear from the opening bars of A.K`s account of the Chopin Studies that she means business.There are some recordings of this repertoire which will see off any competition that doesn´t display a well-nigh inhuman blend of prestidigitation and savage insightfulness,but every "normal" pianist faces this problem ; should mere mortals like Kauppi therefore avoid it?Of course not,and she duly delivers a reading that is full of verve and feeling;far from blaming herself for not sounding like Horowitz,she can be proud of what she has achieved here."(Martin Andersson)

15.9.-10 Suur-Keuruu

"........Itseeni suurimman vaikutuksen konsertissa tekivät Chopinin Balladit nro 1,nro 3 ja nro 4,jotka olivat intohimoisesti ja mielenkiintoisesti soitettuja.Kautta linjan kaikissa kappaleissa oli vahvasti läsnä Kaupin uppoutuminen soittamiinsa teoksiin - tyhjiä ääniä emme kuulleet,vaan tulkinnat tulivat suoraan sydämestä.Etydit op. 10 nro 7 ja op. 25 nro 6 soivat raikkaasti ja pakottomasti,E-duurietydissä Kauppi käytti rubatoa kauniisti ja Vallankumousetydi soi todella energisesti.Ylimääräisenä kappaleina kuulimme Chopinin e-mollipreludin.....K soitti teoksen sisäistyneen kauniisti ja seuraavana kuultu Eero Kestin Intermezzo sopi Preludin kanssa hienosti yhteen.Itselleni kyseinen teos oli mielenkiintoinen ja innostava uusi tuttavuus.Taas kerran Multian musiikkiyhdistys onnistui tarjoamaan kuulijoille kansainvälisen tason musiikkielämyksen."(Sanna Vuorento)

Satakunnan Kansa 9.9.-10

"Sävelet helkkyivät,kun pianotaiteilija A.K. esitti Chopinin Balladin nro 3....Esityksessä ei ollut mitään jyskyttävää,leikkisyys oli päällimmäinen vaikutelma........Balladissa nro 4 f-molli Kaupin kosketuksessa oli kipinää,ja piano lauloi taivaallisesti.Teknisesti vaikea teos on kolmiteemainen,kun johdantoteema lasketaan yhdeksi.Sen rakenne on yhtä tiivis,kuin vastaava yksiteemainen.Tämän tiiviyden K toteutti sankarillisesti teoksen sisältämiä syviä tunnearvoja unohtamatta..................Konsertin yllättävyys piili laulavassa soittotavassa.Suuri osa yleisöä tuli varmaankin kuulemaan Chopinia,jossa isänmaallisuus ja suuret tunteet räiskähtelevät.Etydeissä K näytti itsestään tämän puolen.A.K. kiipesi säkenöiden nro 12:sta,Vallankumousetydin melodiaa ylös ja alastulojen tulituksessa oli särmää."(Kaija Huida)

Aamulehti 16.9.2010 (Harri Hautala)........"Pianisti Anne Kaupin luonnonlapsimaisen lavaesiintymisen edessä ei voi kuin antautua.

Kukaan muu ei käyttäydy eikä soita pianoa niin kuin Kauppi. Hän on oma ainutlaatuinen persoonallisuutensa...."

Julkaistu lehdessä Rondo-lehti Huhtikuu 2008

Oman tien kulkija-Anne Kaupin Chopinissa maistuu eletty elämä

Frédéric Chopin: Etydit op. 10, op. 25 sekä Op. Posth. – Anne Kauppi, piano.
Alba 249.
Ahkerasti konsertoiva pianisti Anne Kauppi on tehnyt historiaa levyttämällä ensimmäisenä suomalaisena kaikki Frédéric Chopinin etydit. Ne ovat yksi pianokirjallisuuden kulmakivistä ja tuottavat päänvaivaa jopa Anne Kaupin tapaisille virtuooseille.

Täysin uutta Chopinien etydien levyttäminen ei maassamme ole. Kuusi vuotta sitten unkarilaissyntyinen Gergely Bogányi levytti opuksen 25 Ondinelle. Janne Mertanen ja Jouni Somero ovat tallentaneet kumpikin kaksi yksittäisiä etydiä. Yleisradiolle opuksen 25 on nauhoittanut Erik T. Tawaststjerna ja opuksen 10 Matti Raekallio.

Vertailu mihin tahansa aiempaan – mukaan lukien kansainvälisiin – Chopinin etydilevyihin osoittaa, miten merkittävä Anne Kaupin levytys on. Hän yltää näillä tulkinnoilla aivan uusiin ulottuvuuksiin. En siis hämmästy, jos nykyiset akatemiapianistit tuomitsevat hänen soittonsa.

Kaupin käsittelyssä etydit eivät suinkaan aina virtaa vaivattomasti, mutta luulen, että se on ollut tarkoitus. Esimerkiksi avausetydin C-duuri näppivoima ja ankaruus ikään kuin varoittaa kuulijaa edessä olevasta tunteiden kirjosta.

Siitä alkava toista tuntia kestävä kavalkadi on hämmästyttävä matka pianon ilmaisumahdollisuuksien äärelle. Pelkästään sointivärejä on tarjolla mahdottoman paljon. Ylä-äänten kimmellysten äärimmäinen vastakohta on tummien vesien etydi nro 7 cis-molli (op.25), yksi levyn ehdottomista huippukohdista. Piano alkaa puhua. Se hymyilee.

Tempon käsittely herättää ihastusta. Etydin nro 3 (op.10) rubato on uskaliasta, mutta kantaa. Samantapaista rohkeutta on numerossa 9 (op.10), joka loppua kohti kasvaa suureksi jännitysnäytelmäksi – tämä kaikki runsaassa kahdessa minuutissa! Tempon juoksu etydissä nro 4 (op.10) ja sutut etydissä nro 11 (op.25) ovat kuin synnintunnustus, joka muistuttaa ihmisenä olemisesta. Kuulija antaa anteeksi.

Anne Kaupin käsittelyssä flyygeli palvelee omakohtaista ilmaisua, jossa elämänmakua riittää. Kun kamppailu on ohi, musiikki on puhunut, eikä kuulija ole entisensä.

Turun Sanomat 14.4.2010

Työmies ja korttipakka
Turun Sanomat 16.4 2010 12:31:13

Kristoffer-konserttisarjan konsertti Naantalin Kristoffer-salissa 11.4. Anne Kauppi, piano. Chopin.

Pianisti Anne Kauppi on erikoinen hahmo suomalaisen klassisen musiikin kentällä: toisin kuin useimmat kollegansa, hän ei opeta tai tee mitään muutakaan "ylimääräistä", ainoastaan keikkailee, ja paljon keikkaileekin. Tekeeköhän kukaan muu yhtä paljon keikkoja? Usein Kaupin esiintymiset ovat pienillä paikkakunnilla, ja Kaupin asenne työhönsä on näin omalla tavallaan juurevan työmiesmäinen – valitettavasti suomen kieli on tässä kohdin kovin maskuliininen.

Chopin on ollut Kaupille merkittävä säveltäjä jo lapsesta asti, ja säveltäjän syntymän 200-vuotisjuhlan kunniaksi on luontevaa, että konsertin ohjelmassa on pelkkää Chopinia. Kaupin ahkeruus keikkarintamalla näkyy ja kuuluu hänen soitossaan kiitettävästi: pianisti ihan oikeasti elää musiikissa joka solullaan, ja samanlaista heittäytymisen irrottamaa vapautuneisuutta saa hakemalla hakea.

Chopin näyttää olevan Anne Kaupille kuin korttipakka sotilaalle Tapio Rautavaaran klassikkolaulussa: se sisältää kaiken mitä tarvitaan.(Sotamies ja Korttipakka) On vaikeaa kuvitella Kauppia marketin leipähyllyn ääreen tai muuhun arkiseen, niin syvällä hän Chopinissaan ui. Ja tulosta on upea kuunnella. Esimerkiksi polyrytmisissä tekstuureissa Kauppi saattaa antaa erilaisia vapauksia tekstuurin eri tasoille, toisin sanoen esimerkiksi soittaa hetkittäin eri käsillä eri tempoissa, mikä kielii sävelkielen aidosta sisäistämisestä. Pitkät linjat rakentuvat hienosti, mutta kontrastiherkkyyttäkin löytyy tarvittaessa.

Arvioin hiljattain Kaupin Chopin-levyn, ja siinä yhteydessä tulin marisseeksi siitä, että perusklassikoiden lisäksi voisi joskus soittaa jotain muutakin, esimerkiksi uutta suomalaista musiikkia. Konsertin toisena ylimääräisenä kuultiin Eero Kestin Intermezzo, joka sopi Chopinin seuraan hyvin meditatiivisessa kauneudessaan.

Naantalin musiikkiopiston uudestisyntynyt Kristoffer-sali osoittautui erinomaiseksi sekä akustiikaltaan että viihtyisyydeltään.


TOMI NORHA

AAMULEHTI 1.3.-10.Levyt

Kuohuvaa Chopintaidetta

Chopin: Balladit ja Fantasiat. Anne Kauppi, piano. Alba.
Anne Kaupin ura alkoi komeasti Maj Lind -kilpailun menestyksellä 1979 ja suurta mielenkiintoa herättäneellä ensikonsertilla 1980. Hänestä odotettiin kansainvälisen tason virtuoosia.
Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta Kauppi on onneksi kyennyt pitämään yllä uraansa vähän syrjemmälläkin.
Chopinin teoksia hän on levyttänyt Alballe jo kahdesti aikaisemmin. Tämä Balladien ja Fantasioiden levytys on kuitenkin Kaupin Chopin-levyistä selvästi onnistunein.
Näiden vaativien kappaleiden kuohuvat tunteet ja jyrkät dramaattiset käänteet sopivat hänen temperamentilleen loistavasti. Samoin hänen soittotekniikkansa on aikaisempaa tasapainoisemmin kontrollissa.
F-molli-balladi on ehkä levyn komeinta antia; kasvu ensimmäiseen huipennukseen tapahtuu luonnonvoimaisella aitoudella, keskivaiheen etsiskelyssä on runoutta ja loppunousu on järisyttävä.
Poloneesi-fantasiassa Kaupin väkevä tulkinta vie kuulijan kauas nuottien tuolle puolen, intohimon, kaipuun ja kauneuden maailmaan.
Kuusankoski-salissa livenä tehdyn levyn sointi on kovin kaikuinen ja pianon vire epätasainen.
Harri Hautala

HBL 10.2.2010

Egensinnigt och analytiskt

A.K.följer upp sin kritikrosade inspelning av de kompletta Chopinetyderna,med en om möjligt ännu slagkraftigare formulerad helhet bestående av sex av de bästa pianostycken Chopin någonsin skrev,däribland Polonäsfantasin op. 61 och den märkliga f-mollfantasin op.49.

De fyra Balladerna,tillkomna mellan 1833 och -43,baserar sig på verkliga,om än icke angivna,textförlagor och är således det närmaste Chopin kom en sådan urromantisk skapelse som den sedermera av Liszt personifierade programmusikaliska idén.

Chopin har dock transformerat sina program till en abstrakt musikalisk nivå och K. koncentrerar sig klokt nog på den musikaliska arkitekturen,samtidigt som den narrativa aspekten tydligt skymtar fram mellan notraderna inom ramen för vart och ett av de föredömligt koncisa miniatyrdramerna.

Hennes spel är,liksom på etydskivan,tillika egensinnigt och kristallklart formulerat,emotionellt himlastormande och analytiskt.Vi vet att Chopin själv i sitt spel framförallt betonade musikens poetiska aspekter och K. är en poet ut i fingerspetsarna,vars tolkningar lever upp till det schumannska omdömet om Chopinsmusik som "en kanon begravd i blommor".K.:s lika vederhäftiga som personligt hållna konvoluttext är sedan en historia för sig,som det eventuellt kan löna sig att tillägna sig på samma sätt som Chopins musik.Först i ett enda spontant svep för att sedan återvända till ett närmare studium av detaljplanet.(Mats Liljeroos)

Critic in the internet-blog

Lempäälän Sanomat 17.6.-10........."Alun etydissä f-molli(julkaistu säveltäjän kuoleman jälk.)melodia lauloi synkronissa vasemman käden kuvion päällä kuin italialaisessa oopperassa-joka muuten oli Chopinin ihailun kohde,-Es-duuri-nokturnossa(yölaulu)trillit kimalsivat ja Ges-duuri-impromptussa polyfonia(moniäänisyys)hahmottui selkeästi.Harvemmin kuultavassa Poloneesi-Fantasiassa,joka ei monimuotoisen rakenteensa vuoksi ole kaikkein helpoimmin lähestyttäviä teoksia-eikä myöskään sisällä sellaisia"hittiaineksia"kuin säveltäjän monet muut poloneesit-pianisti näytti arkkitehdin kykynsä selkeässä muotoilussa.Kolme balladia soivat orkestraalisen täyteläisinä ja värikylläisinä unohtamatta pienimpiäkään detaljeita jotka ovat aina oleellisia myös säveltäjän laajamuotoisissa teoksissa.Konsertin loppupuolen 3 etydiä viimeistään sinetöivät Anne Kaupin taidon;terssietydi gis-molli jota monet konserttipianistit eivät uskalla lavalle viedä,sujui suvereenisti,leikittelevän vaivattomasti,suuren yleisön supersuosikit,etydit E-duuri ja c-molli("Vallankumous")huipensivat korkeaa,kansainvälistä tasoa edustaneen resitaalin,jonka ylimääräisinä kuultiin-paitsi Chopinin yksi "käyntikortti",riutuvan kaunis e-molli-preludi-myös suomalaisen Eero Kestin mielenkiintoisia harmonioita sisältävä soinnukas Intermezzo."(Jussi Främling )

Rondo heinäkuu 2010

"A.K. on spontaanisti eläytyvä ja romanttisiin mielikuviin eläytyvä taiteilija, ja nämä avut sopivat hyvin Chopinin musiikkiin.Hänen käsissään balladit avaavat kertomuksiaan salaperäisinä ja dramaattisina.Rubato on luontevaa................"Harri Kuusisaari

Västra Nyland

Kristoffer-sali 11.4.2010

Rannikkoseutu 13.4.-10"...... Suuri ja hieno ohjelma sisälsi nokturnon, impromptun, poloneesi-fantasian, balladeja ja etydejä. Vaikuttava oli esimerkiksi Poloneesi-Fantasia op. 61, säveltäjän viimeinen suuri teos. Se sisälsi poloneesi-, nokturno- ja masurkkatyylisiä episodeja, monia teemoja, esittelyä, kehittelyä jne. Luonteeltaan se oli juhlava, sisältäen suuria nousuja ja voimavaihteluita, ts. tunteiden koko asteikon........Etydeistä tunnetuin lienee hirmuisella tekniikalla ja hurjalla tempolla etenevä "Vallankumousetydi", johon konsertti varsinaisesti päättyi. Kuulimme vielä kaksi ylimääräistä sävellystä, joista jälkimmäinen oli Eero Kestin kaunis Intermezzo.
Chopinin pianomusiikki kattaa kaiken: kauneuden, ilon, autuuden, murheen, eleganssin, henkevyyden, hurjuuden. Se käsittelee melodiat, rytmit, harmoniat, tempot rubatolla ja ilman, omaperäisen nerokkaan muoto-opin, sointivärit ja viittaa useisiin tyylisuuntiin romantiikan lisäksi.

Sunnuntai-iltana kuulimme suurta, tunteisiin vetoavaa pianismia. Anne Kauppi on kiehtova taiteilija, joka soittaa herpaantumattomalla intensiteetillä. Hän on, kuin yhtä soittimensa kanssa, luonnonlapsi, jonka soittotekniikka palvelee suurella sydämellä toteutettuja sielukkaita tulkintoja. Ollen itse, kuin surumielisen henkevyyden ruumiillistuma, hän vaikuttaa lähes säveltäjän inkarnaatiolta. Chopinin musiikki on balsamia aikamme kiireisille ja rasittuneille ihmisille. Anne Kaupin itsensä laatima ohjelmalehtisen liite esitetyistä teoksista oli monipuolinen ja tietorikas. Poimintoja: Chopin itse sanoi E-duurietydistään, että sen melodia on hänen parhaansa. Preludi e-molli, (joka oli ensimmäinen ylimääräinen), on miniatyyrisarjan op. 28 ehkä rakastetuin preludi.

Kristoffer-sali ja sen flyygeli soivat, kuin toisesta maailmasta. Tämä konsertti olikin kerrassaan ainoalaatuinen, unohtumaton kokemus".
Reijo Ahola

30.3.-10 Kymen sanomat

........Haminan konsertissa K näyttäytyi vahvan emootion tulkkina,joka paneutuu keskittyneesti tehtäväänsä.Hän on perusteellisen teknisen koulun käynyt pianisti,joka pystyy selviytymään mallikkaasti haasteellisestakin tekstuurista............Poloneesi-Fantasian AK toteutti vahvalla rytmisellä energialla.Sen innostavan loppunousun pianisti nosti tehokkaaseen julistukseen.Vallankumousetydin vasemman käden käden vyörytykset taiteilija piirsi rikkeettömänä.Sen kiihkeät väripinnat toteutuivat dynaamisen rohkeina.Kolmessa balladissa maltillinen lyyrisyys,muoto ja jännitteet olivat kohdallaan.G-molli Balladin tunteellinen tekstuuri soi elävänä.Lopun prestosta ei aivan rikkeittä selvitty,mutta energiaa ja pianistista näyttävyyttä siitä löytyi.

F-molli Balladissa K nousi taiteensa aallonharjalle.Sen muodon lujuus ja kauneusarvot nousivat suureen pianistiseen jännitteeseen ja teknisesti briljanttiin hurmioon.

Konsertin lopussa AK esitti kaksi Eero Kestin pianosävellystä.Kestin tuotanto on kuulijaystävällistä,eikä sisällä vaikeasti hahmottuvia moderneja virtauksia.Näitä sävellyksiä voi suositella myös paikkakuntalaisten etevimpien pianistien ohjelmistoon.Intermezzo v:lta 1994 sisälsi melodista kauneutta ja myös rohkeita pyrähdyksiä.Kaupille tilaustyönä tehty Petite Valse á la memoir de F.Chopin vuoden 2009 lopulta on muotoiltu säveltäjän muistolle hänen nimensä kirjaimista.Sen lempeän Chopin-tyylivaikutelman K välitti kiinnostavalla tavalla vastaanottavaiselle kuulijakunnalle.(Reijo Paavola)

Laitilan Sanomat 26.3.-10

"A.K.:n vahva eläytyminen teki vaikutuksen.K loihtii pianosta sellaisia musiikkikuvioita,joita ei uskoisi olevan olemassakaan,hän eläytyy voimakkaasti,on läsnä,mutta kuitenkin poissa ja soitin taipuu hänen tahtoonsa......Hentoinen konserttipianisti A.K. on pianon ääressä titaani."(Arja-Liisa Heilä)

Salon seudun sanomat 18.3.-10/Reijo Anttila

"Pianomusiikin mestarin juhlaa-Syvästi Chopinin pianomusiikkiin perehtynyt AK on koonnut konsertteihinsa mielenkiintoisen kokonaisuuden säveltäjän teoksia.Hän ei soittanut kokonaisia opussarjoja,vaan oli valinnut niistä taitavasti yksittäisiä numeroita,jolloin esim. balladit ja etydit muodostivat luonteeltaan erilaisina hienot kokonaisuudet.......Nocturno Es-duuri oli kaikesta oiva esimerkki.Siinä jatkuva melodia rikkaasti eri sävellajeissa moduloiden vapautui lopulta hurmioituneiden trillien kantamana kirkkaaseen codaan....Täyttä nautintoa oli kuulla Kaupin soittamat kolme etydiä....AK eläytyy soitossaan voimakkaasti musiikkiin.Chopinin musiikki soi virkistävän suorapuheisena ja raikkaana.Rytminkäsittelyssä on spontaania tunnetta,runsasta rubatoa,josta kuitenkin liika sentimentaalisuus on karsittu pois.Tekniikka on hallussa,artikulointi tarkkaa,ja välillä virtuoosikohdissa kuului kuin lavalla soitettaisiin nelikätisesti...Vaikka tämän kirjoituksen otsikko viittaa säveltäjään,voisi sitä soveltaa halulla myös konsertin antajaankin.....Raskas urakka ei Kauppia uuvuttanut,vaan ylimääräisinä hän tarjosi suomalaisen nykysäveltäjän,Eero Kestin Intermezzon ja valssin,jonka teema on muodostettu Chopinin nimen kirjaimista.

9. maaliskuuta kello 4:46 · internet:

"Kirkko soikoon "Mitä taituruutta!" Ajattelin Helsingin tuomiokirkon kryptan loppuunmyydyssä Chopin -konsertissa. Chopinin surumielisen pianomusiikin maailman elämäntyökseen ottanut Anne Kauppi ihastutti ja sai kyyneliin soitollaan."

Länsi-Uusimaa/Luoteis-Uusimaa/Vihdin Uutiset 24-25.2.-10

TÄMÄ ON LOISTAVA LEVY. Näin kehoitti eräs työtoverini aloittamaan kirjoitukseni kun kerroin että en oikein tiedä miten kirjoittaisin arvion levystä, joka mielestäni on erittäin hyvä. Vihdissä asuva pianisti Anne Kauppi on julkaissut Alba- levymerkillä kolmannen suuren Chopin- levynsä juuri sopivasti säveltäjän syntymän 200- vuotijuhlvuonna. Preludien ja Etydien jälkeen vuorossa ovat nyt säveltäjän 4 Balladia ja 2 Fantasiaa. Levyn ohjelmavihkosessa on Kaupin perusteellinen kirjoitus miten hän ymmärtää ja kokee nämä Frederic Chopinin tuotannon merkkiteokset. Esseet kannattaa lukea ennen levyn kuuntelua.
Anne Kaupin edellinen suurtyö, Chopinin kaikkien 27 Etydin levytys, sai hyvän vastaanoton ihan kansainvälisillä foorumeilakin. Hänen ei keski-ikään ehtineenä, kypsänä taiteilijana tarvitse kikkailla hurjilla nopeuksilla ja pianon äänen rikkovalla voimakkuudella tai eriskummallisilla korostuksilla. Hänen ei tarvitse "tehdä" mitään vaan hän antaa Chopinin nerokkaan musiikin soida niin kuin se on kirjoitettu. Olen kuunnellut levyn yli 10 kertaa nauttinut miten piano laulaa ja miten luontevasti soittaja siirtyy säveltäjän kertomuksissa tunnelmasta toiseen. Aina välillä kuuntelin kansainvälistä mainetta nauttivan Elizabeth Leonskajan tuttujen Schubertin Impromtujen levytystä ja koen Kaupin Chopin soitossa jotain samaa; he kumpikin soittavat musiikkia eivätkä pianoa.
Anne Kauppi on jaksanut kiertää vuosia ympäri Suomea konserttisaleja, kirkkoja ja seurakuntasaleja levittämässä hienon pianomusiikin ilosanomaa. Kalevalanpäivänä 28.2. klo 18 Vihdissä on tilaisuus kuulla häntä kirkossa ja maaliskuussa Anne Kauppi esiintyy Helsingin Kirkko soikoon- festivaalin konsertissa. Kaupin levyn voi lainata kirjastosta ja ostaa mm. konserttien yhteydessä. Käyttäkää tilaisuutta hyväksenne ja kuunnelkaa suurta Chopinin musiikkia kansainvälisen tason esityksinä. Anne Kaupin levyt ansaitsisivat paljon ostajia ja kuuntelijoita ja konsertit salit täyteen kuulijoita
Toistan: TÄMÄ ON LOISTAVA LEVY:

Martti Kilpeläinen
Espanja Aurinkorannikon talvikanttori


Frederic Chopin
Ballades & Fantasies
Anne Kauppi, piano
Alba
ABCD 289

Muusikko/Ilkka Ylönen

...."rubato on tämän musiikin elinehto ja sitä K säätelee mielekkäästi.Myös virtuoosijaksoista hän selviää puhtain paperein."

Chopin Frédéric: Balladit
HS 18.3.2010 lehdessä osastolla Kulttuuri
Jukka Isopuro
"Anne Kaupin tulkinnat pianokirjallisuuden keskeisimmästä musiikista ovat rakkaudenosoituksina ja tunteenpurkauksina koskettavia. Niissä vuotaa sydänveri. Frédéric Chopin ei tunnu jättävän Kauppia rauhaan, eikä Kauppi Chopinia...........Harvat onnelliset ja kevyen ilmavat hetket ilahduttavat sitäkin enemmän, mutta kokonaisuutena Kaupin tulkitsema Chopin tuntuu olevan traaginen ja koditon hahmo.
"

Anna-lehti 2010/4

."Omaperäisyydestään tunnettu K.soittaakin uutuuslevyllä totutusti:kiihkeän haltioituneesti,voimallisesti,kuin kamppaillen.Kepeää vaivattomuutta tai seestynyttä eleganssia on turha odottaa.Tämä on hänen tapansa elää ja hengittää."Riitta Pietilä

Turun sanomat 28.1.-10

....."Kaupin soitossa ei sinänsä ole mitään vikaa, päin vastoin: sointi on kirkas ja erotteleva, soitto on taidokasta, varmaa ja herkkävaistoista. Äänitys on tehty elävän yleisön edessä ja kun soittajan hengitysäänetkin kuuluvat, on Kaupin tulkinnoissa erityinen läsnäolon ja hetkessä elämisen tuntu, kokonaisuuksia kuitenkaan unohtamatta.

Silti en voi olla ihmettelemättä sitä, miksi Kauppi ei Chopinin sijaan levytä vaikka tuoreempaa suomalaista pianomusiikkia."(Tomi Norha)

Yle:Uudet levyt

Temperamentikas Chopin-tulkitsija

Timo Asikainen | 4.2.2010

Pianisti Anne Kaupin Chopin-projekti Alba-yhtiölle jatkuu. Balladit ja fantasiat on äänitetty elävistä esityksistä, mikä korostaa Kaupin impulsiivista ja voimakkaasti eläytyvää taiteilijapersoonaa.

Teosten voimakkaaseen tunnemaailmaan Anne Kauppi sopeutuu hyvin: hänen soitossaan on sekä lyyrisyyttä että draamaa, ja hän pystyy pitämään yllä vahvaa jännitettä ja siirtymään nopeasti tunnelmasta toiseen. Persoonallisen taiteilijan tunnusmerkki on, että soitto ei koskaan kuulosta kuivalta tai valmiiksipureskellulta, vaan siinä on omaleimaisuutta ja hermoherkkää spontaaniutta, joka pitää kuulijan otteessaan.

Soitossa paikoitellen häiritsee soinnin kovuus ja Chopinille olennaisen klassisen sointikirkkauden häviäminen voimakkaissa nyansseissa. Välillä Kauppi pakottaa äänen kovalla kädellä flyygelistä, ja prässäyksestä johtuen musiikillinen linja muuttuu voimakkaasti soitetuissa paikoissa kulmikkaaksi. Hiljaisemmissa nyansseissa Kauppi muotoilee musiikkia nautittavan luontevasti ja hengittävästi.
"

Uutisvuoksi 2010/1

Korkeimman tason pianismia a´la Anne Kauppi

Frédéric Chopin: 27 Etydiä Anne Kauppi piano
Alba Records OY 2008

Suomalaisittain voidaan ilman liioittelua puhua sensaatiosta. Chopinin Etydit ovat vaativinta osaa pianistien ohjelmistosta. Niiden tulkki tarvitsee huimaavan teknisen valmiuden ja pettämättömän musikaalisuuden. Anne Kauppi suoriutuu tehtävästään ihailtavasti. Tempot ovat yleensä kohdallaan, paikoitellen mielestäni liiankin nopeita (nro 8 F-duuri ja op. 25 a-molli). Etydien perusfunktio on "teknillinen harjoitus", mutta kyse on toki paljon muustakin. Kukin etydi on rakenteeltaan ja sisällöltään toki oma, itsellinen musiikillinen kokonaisuus, jossa teknillinen valmius on vain avain sisällön tulkintaan.
Anne Kauppi on levytyksessään asettanut riman todella korkealle. Vertailukohtia riittää musiikkia ja äänitteitä tuntevalle. Monilla etydeillä on omat lempinimensä. Tunnetuimpia ovat varmaan Vallankumous ( opus 10 nro 12 c-molli) ja Perhosetydi (opus 25 nro 9 Ges-duuri). Opus 10 nro 3 on kauniin melodiansa myötä saanut myös sanoituksen. Kaupin teknillinen valmius on hämmästyttävä. Tulee heti kysyneeksi, mitä muuta hän on tallentanut äänitteiksi ? Mielestäni hänen kannattaisi etsiä ohjelmistoa, jota on vähemmän tallennettu. Sitä toki löytyy kotimaisesta, pohjoismaisesta ja eksoottisemmasta pianokirjallisuudesta. Eittämättä mieleen nousevat espanjalaiset säveltäjät, Granados ja Albeniz. Heidän musiikistaan löytyy mielestäni paljon yhtymäkohtia Anne Kaupin temperamenttiin ja pianismiin. Ja miten olisi itse Bach ? Kerrankin kyseessä on suomalainen pianisti, joka voisi toteuttaa Partitat tavalla, joka jättäisi varjoon itse Glenn Gouldin !
Chopinin etydiäänite on nautittavaa kuultavaa eikä tekninen säihke jätä muita musiikillisia arvoja varjoonsa. Toivoa sopii, että Kauppi saa arvoisensa sijan suomalaisen pianismin edustajana myös julkisuudessa. Jonkinlaisesta katveesta lienee jostain kumman syystä kysymys. Kansainväliset mitat täyttävä toteutus on sitä luokkaa, että odotukset virittyvär korkealle. Laakerit kutreille !

Pentti Tynkkynen

MATTI ASIKAINEN
KSML 14.2.2010
ANNE KAUPPI
Chopinin Balladit ja Fantasiat
Alba Records
Frédéric Chopinin soolopianolle kirjoittamat Balladit ja Fantasiat soivat Anne Kaupin uusimmalla kiekolla tunnevyöryjä ja teknistä taituruutta painottavina esityksinä.

Suomalaiset pianistit eivät ole aikaisemmin levyttäneet Chopinin keskeistä tuotantoa näin laajalti. Niinpä nyt hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlien kynnyksellä teko herättää ansaittua lisähuomiota.

Ylevän arvoituksellinen Poloneesi-fantasia aloittaa levyn. Tämä sen sävellyksistä viimeiseksi syntynyt kuulostaa pianistin käsittelyssä poukkoilevalta, kuin johdannossa elettäisiin alkuräjähdyksen jälkeistä kaaosta.

Kuitenkin Chopin ilmentää musiikillaan ennen kaikkea oman aikansa puolalaiskansallisia tuntoja. Myös Balladeissa Kauppi on aidoimmillaan juuri dramaattisten äänenpainojen tulkkina. Mutta esimerkiksi F-duuri-balladin päätaitteessa aikakoneen armoton raksutus häiriintyy saaden epiikan epäilemään olemassaolonsa oikeutusta.

Erityisen vakuuttavista näkemyksistä voi nauttia kummassakin f-molli-teoksessa: Balladissa ja Fantasiassa. Niissä Anne Kaupin taide palvelee koskettavan inspiroituneesti säveltäjän tarkoitusperiä.


Sotkamo-lehti 25.9.-09

......."Arkaa ja rohkeaa,herkkää ja hurjistunutta,ahdistavaa ja valoisaa,lempeää ja fanaattista.Nämä attribuutit nousivat esiin persoonallisen pianotaiteilijan A.K.:n resitaalissa..........Chopinin kappaleiden lisäksi ehdottomaksi illan kohokohdaksi nousi Einar Englundin Introduzione e Toccata.K soitti kuin noita tai haltijatar,jonka taikasauvasta lähti niin herkkiä hipaisuja kuin raivoisia tuskan ja koston tarkasti suunnattuja huitaisuja.Hän on epäilemättä viimeisen pääle virtuoosi ja syvällinen,arkkitehtonisesti teoksiaan tutkiva ja rakentava analyytikko.Ja universaali pianistinen maalari ja runoilija........"Konsertin ohjelmalehtinen oli suunniteltu erinomaisesti mielenkiintoisine taustatietoineen esitetyistä teoksista."Risto Vähäsarja

Huomaa samankaltaisuus Riitta Pulliaisen kirjoittamassa "arviossa" ja puffissa elokuulta 2008

"......Anne Kaupin tulkinnat ensin Chopinin preludeista ja scherzoista (1999)
ja tänä vuonna Etydeistä op.10, op. 25 ja Op.Posth. kuunnellut voi
todeta,että tällä virtuoosipianistilla on uskallus kertoa kuulijoilleen
sellaista,johon ei ehkä olla totuttu. Vaikka Chopinin musiikkia vieläkin toivotaan
esitettävän romantiikan perinteitä kunnioittaen, Anne Kauppi soittaa
valtavirtaa vastaan Siihen hänellä on täysi oikeus, niin paljon ja perusteellisesti
hän on Chopiniä ja tämän musiikkia vuosien mittaan tutkinut.
............. Säveltäjänä Chopin uudisti pianon ilmaisua,
soittajana Anne uudistaa Chopinin musiikin tulkintaa.".

Kouvolan sanomat 20.1.-09
Tunteen paloa ja vahvaa läsnäoloa
Pianisti Anne Kauppi on viime aikoina soittanut paljon Chopinia. Hän levytti ensimmäisenä suomalaisena kaikki säveltäjän etydit. Nyt levytysvuorossa ovat olleet Chopinin balladit ja fantasiat. Kauppi soitti balladeja ja fantasioita Kuusankoskella tavalla, joka ei varmaankaan jättänyt ketään kylmäksi.

Kaupilla on käsittääkseni joukko vannoutuneita ihailijoita. Se on helppo ymmärtää. Hän soittaa kaiken hyvin vahvasti, tunteellisesti ja niin aidosti, että se koskettaa. Voi olla, että kaikkia ylitsevuotava tulkintatapa ja välillä erikoinen ajankäyttö eivät miellytä. Allekirjoittanut koki sunnuntain konsertin perusteella kuuluvansa enemmän ihastuneiden joukkoon. Kaupin tulkinnoissa oli jotain kertakaikkisen aseistariisuvaa.

Etydien soittaminen on parantanut entisestään Kaupin hienoa tekniikkaa. Hän sai tekniikan palvelemaan tulkintaa ja pystyi toteuttamaan asioita haluamallaan tavalla. Kaiken kaikkiaan Kauppi tuntuu soittavan juuri niin kuin itse haluaa, miettimättä kriitikoita tai niin sanotusti oikeaoppista tapaa soittaa. Hän on uskollinen itselleen, loppuun asti.

Kaupin soitossa jokainen ääni on tärkeä. Joskus näitä tärkeitä säveliä on niin monta yhtä aikaa, että tulkinnasta tulee sekava. Nämä hetket menevät nopeasti ohi, ja niissäkin on tietty ajatus takana. Chopin kirjoitti paljon aineksia päällekkäin, ja soittajan on aina valittava, minkä tuo esiin. Monta kertaa Kauppi löysi esille tuotavaksi myös sellaisia asioita, joita ei tiennyt läsnä olevankaan, vaikka kyseessä oli teos, jonka luulin tuntevani hyvin.

Konsertin avannut Poloneesi-fantasia on nimensä mukaisesti mielikuvituksellinen teos, jossa poloneesin rytmi ja lyyriset ainekset sekoittuvat. Jo ensimmäisistä soinnuista lähtien Kaupin vahva läsnäolo tuli selväksi. Hän korosti poloneesin rytmiä, mutta suvantovaiheissa oli kuultavissa lempeää rauhaa. Välillä esityksen punainen lanka tuntui olevan kateissa. Kauppi halusi soittaa teoksen uudestaan ylimääräisenä. Silloin tulkinta oli mielestäni kokonaisempi.

F-molli-fantasian Kauppi soitti vuoroin salaperäisesti, vuoroin paatoksellisesti. Hän oli koonnut laajan tietopaketin kappaleista käsiohjelmaan, ja tekstistä pääsi myös perille siitä, mitä hän halusi musiikillaan painottaa. Tässä fantasiassa Kauppi alleviivasi lainatun marssimelodian rytmiä ja siitä johdettuja muita motiiveja.

Balladit olivat kaikki koskettavia. G-molli -balladin riipaiseva tunnelma sai vastakohdan ihanan valoisasta teemasta balladissa F-duuri. Tässä balladissa valo ja tuska vuorottelivat vaikuttavalla tavalla. As-duuri -balladin toinen teema sai aivan omanlaisensa käsittelyn. Minua se viehätti. Viimeinen balladi, f-molli, oli sisäistynyt, kaunis ja tuskainen.

Kaikissa teoksissa Kauppi vyörytti oktaaveja ja sointuja valtavalla voimalla kaiken lyyrisyyden ja kauneuden vastapainoksi.

Konsertin jälkeen kuulija sai jälleen uutta ajateltavaa.

Johanna Hasu

Västra Nyland 12.1.-09

Briljant tolkning av Chopin på piano
Pianisten Anne Kauppi bjöd publiken på en intensiv och stämningsfull konsert i Ekenäs kyrka. Chopins pianomusik stod på programmet.
Man kan gott säga att Anne Kauppi är en mästare på Frédéric Chopins pianomusik. Hon har bl.a gett ut skivor med Chopins preludier och scherzon, och under 2008 gav hon ut en skiva med alla Chopins etyder. På söndagen bjöd hon publiken på, som hon själv uttryckt, den romantiska pianomusikens mest överlägsna pärlor, en kväll med vacker och berörande musik. Och visst kan man hålla med henne, berörd blev man, för Chopins musik är storslaget vacker.

Briljant pianist
Anne Kauppi har avlagt examen i pianospel vid Sibelius Akademin med högsta vitsord och även studerat och avlagt examen vid musikhögskolan Julliard School of Music i New York. De senaste åren har hon konserterat flitigt runtom i Finland och Tyskland.

Personligen var jag lite skeptisk till valet av konsertplats, eftersom Chopin själv föredrog att spela sin musik i de små salongerna i bl.a Paris för en liten publik. Och stundtals blev nog klangmattan lite suddig i kyrkans stora akustik.

Anne Kauppis briljanta spelteknik var hänförande och det var en njutning att följa med hennes uttrycksfulla lek över tangenterna. Hon gav sig hän åt musiken, vilket stod att läsa i både hennes kroppsspråk och mimik. Sällan har jag sett en konstnär uttrycka sin talang så hängivet.

Fyra olika ballader
Chopin har betraktats som pianots poet och i sina kompositioner ger han ofta uttryck för sin kärlek till sitt hemland Polen, i form av användning av rytmerna, klangerna och harmonierna från sin hembygds slaviska musik. Detta kom tydligt till uttryck i konsertens andra stycke Fantasi i f-moll (op.49).

En eloge vill jag ge för det informativa programbladet, där kvällens 6 pianostycken presenterades. De fyra balladerna som Kauppi tolkade i söndagens konsert hade alla sin egen karaktär.

Den första balladen (op.23) började som en längtan som övergår i harmoni och ljusare klang, för att bli drömmande och slutligen ge vika för en dystrare och mera ångsetladdad stämning. Kauppi själv avslutade stycket med en djup suck.

I den andra balladen ( op. 38) fann jag mig mediterande och associerade till livets skiftningar; Stycket började oskyldigt ljust. Man vaggades in i en skönt gungande trygg stämning, skiftande mellan dur och mollharmoni. Så kom stormen och kaoset, som övergick i en ljus osäkerhet, som växte till en stor böljande kaskad, som fick sin upplösning, för att återgå till den vaggande trygghet som fanns i styckets (och i livets) början.

Den tredje balladen ( op.47) sägs vara den ljusaste av dem alla, och den sista ( op.52) gav uttryck för både hoppfullhet oc h sorgmod.

Publiken visade sin stora förtjusning genom att applådera fram ett extra nummer.

Monica Henriksson

Kirjoittanut
Janne Koskinen

17.4.-08 Ilkka

Frédéric Chopin: 27 Etúdes. Anne Kauppi, piano (Alba).

Vain 17-vuotiaana Maj Lind-kilpailussa jaetun III tilan saavuttanut ja 18-vuotiaana ensikonserttinsa pitänyt Anne Kauppi siirtyi alle parikymppisenä opiskelemaan New Yorkiin. Viime vuosina Kauppi on konsertoinut ahkerasti Suomessa ja esittänyt runsaasti juuri Chopinia. Kauppi levytti Chopinin Preludit ja scherzot 1999, joten Chopinin etydit on luonteva valinta.

Kaupin soitossa on päättäväisyyttä ja jotain vahvasti sisäistettyä, jota on vaikea verbalisoida. Temponkäsittelyssä Kauppi on omintakeinen. Muutenkaan mitään valtavirtatulkintaa ei kuulla.
(Markku Viitasaari)

Kotimaa 2008/8

.........."jos nälkä Chopiniin syttyi,seuraavaksi kannattaa kuunnella kokonainen levyllinen mestarillisen A.K.:n soittoa.Etydit ovat soittajille sävellettyjä tekniikkaharjoituksia,mutta Chopin teki niistä myös oivaa musiikkia.Kauppi ottaa ilon irti molemmista puolista,joten romantiikannälkä ei näistä välttämättä tyydyty,mutta virtuoosisen pianismin ystävät saavat itsensä kylläisiksi."(annmari Salmela)

Aksentti 2008/8

".......Esimerkillistä on myös se dramaturginen tapa,jolla säveltäjä on yhdistellyt etydit opuksiinsa.Peräkkäin kuunneltuna tämäkin puoli etydeistä pääsee oikeuksiinsa,varsinkin kun tulkinnasta vastaa niinkin ansioitunut ja maailmaa nähnyt pianotaiteilija kuin A.K.

K:n soitto on näkemyksellistä ja punnittua,eikä tietty rubatomaisuus häiritse kokonaiselämystä.Detaljit nousevat vaikuttavalla tavalla pinnalle kokonaisuuden kuitenkaan kärsimättä.Hieno äänite,ja ensimmäinen suomalaisen pianotaiteilijan kokonaislevytys kyseisistä etydeistä."(JMV)

Karjalainen 4.3.-08

Suuren arvoituksen äärellä

Anne Kauppi: Pianoresitaali Pielisensuun kirkko 1. maaliskuuta


Hiljattain uuden Chopin-levynsä julkaissut Anne Kauppi käväisi konsertoimassa vähälukuiselle joensuulaisyleisölle lauantai-iltana. Chopinin ohella myös Bachin musiikkia sisältänyt konsertti oli vaikuttava kokonaisuus sekä soitoltaan että ohjelmistoltaan.

Kaupin soitosta huokuu persoonallisuus. Paikoin riskirajoillekin viety tulkinta pystyy heijastumaan kuulijalle jopa mysteerinä, joka ei enää sisällä rajattuja määritelmiä. Jäljelle jää vain soiva lopputulos, musiikki, joka puhuttelee. Pianistipersoonallisuuden soitto on kuin ilotulitus, joka lähes ehtymättömässä väriloistossaan sisältää myös räjähdysvaaran.

Bachin Italialaisen konserton Kauppi soitti nopeatempoisena mutta silti sävykkäänä. Englantilainen sarja (g-molli) tarjosi taas monipuolisuudessaan ja astetta vakavammassa tunnelmassaan mahdollisuuden tuoda ailahtelevan ja välimerellisesti kuohuvan temperamentin rinnalle salskean suoraa protestanttista kuria.

Chopinin F-duuri balladissa kuultiin vastakohtien taidetta, johon Kauppi eläytyi vahvasti ja kuin myrskyä enteillen. Presto con fuoco -jakson aikana flyygeli saarnasi kirkon kaikuisassa tilassa omaa mustanpuhuvaa, tulikivenkatkuista sanomaansa. Balladin sävyisät suvantovaiheet tarjosivat kuulijalle aikaa hengähtää. Kaupin soittotyyli on kylläkin altis virheille, mutta vastineeksi saa kuulla muun muassa upeita dramaattisia nyansseja ja huikean intiimiä, tiivistunnelmaista pianismia.

Ges-duuri impromptun oikukkaana polveilevat mietelmät sekä As-duuri poloneesi-fantasian vääjäämättömästi loppua kohti kulkeva sankarimaailma vain vahvistivat kuvaa Kaupista teknisesti taitavana ja taiteellisesti erittäin mielenkiintoisena pianistina.

Kaupin ura pianistina ei ole ollut ehkä tavanomaisimpia. Juilliardin musiikkikorkeakoulussakin opiskellut, aikanaan kohuttu pianistilupaus jakanee edelleen mielipiteitä. Huippuherkän tulkitsijan soitossa on kuitenkin paikoin ihmeellistä voimaa, ja tuntuu kuin pianisti kamppailisi jonkin suuren arvoituksen äärellä. Kuuntelija saa parhaimmassa tapauksessa pääsylippurahojen vastineeksi kokea suorastaan katharsiksen tunteen.

Konsertin jälkeen palattiin pian takaisin maan pinnalle ja arkisiin asioihin. "Sori vaan. Toi ylimääränen etydi meni kyllä aika surkeesti, mut se on miljoona kertaa parempi tällä levyllä. Ja sori kun mä koko ajan Kaupittelen teille näitä levyjä, mut kun mä saan siitä elantoni", jutusteli erikoisen, itkun- ja naurunsekaisen kasvojen ilmeen omannut taiteilija.

Jyri Ojala

Turun Sanomat

Julkaistu 29.2.2008 TS/
Frédéric Chopin: 27 Études. Anne Kauppi, piano. Alba 2008

Pianisti Anne Kaupin soittotyylille on tyypillistä hirmuinen hermoherkkyys, räiskähtelevä esitystapa, virtuoottisuus, intuitiivisyys sekä yllättävänkin suurieleiset tulkinnalliset ratkaisut.
Alba-levymerkille tallennetuissa Chopinin etydeissä edellä mainittuja ominaisuuksia täydentää kuitenkin syvälle käyvä analyyttisyys, joka tekee esityksistä paitsi virtuoosinäytteitä myös mietteliäitä tutkielmia.
Soitto on tuttuun tapaan alkuvoimaista ja sievistelemätöntä. Taituruusaspekti on vankoissa kantimissa soittotekniikan kaikilla osa-alueilla vinhoista juoksutuksista laululliseen linjakkuuteen ja jyliseviin vyörytyksiin. Myös Chopinin herkempi puoli pääsee oikeuksiinsa.
Kaupin tulkinnoissa on alkuvoimaista ja sievistelemätöntä juurevuutta. Konserteissa hänen soittonsa on hiukan riskialtista pienille lipsahduksille, mutta tätä ei juurikaan havaitse levyllä jokusia virhelyöntejä lukuunottamatta.

Luoteis-Uusimaa,Vihdin Uutiset 22.2.-08

Anne Kaupin Chopin-levy on merkkitapaus

Vuodesta 2001 Vihdissä asunut Anne Kauppi on rohkea pianisti! Vuosien opiskelun ja kansainvälisille areenoille vieneen uransa viime vuosina hän on esittänyt Frédéric Chopinin etydit yli 30 konsertissa Viime kuussa ilmestyi Alba- yhtiön kustantamaCD- levy, jolla on kuultavissa kaikki Chopinin 27 etydiä. Viuluvirtuoosi Niccolo Paganinin huiman taituruuden innoittamana Chopin sävelsi kaksi 12 etydin sarjaa 1830- luvulla ja vielä 3 etydiä, jotka julkaistiin 1840.
Chopinin tarkoituksena oli kehittää pianon ilmaisumahdollisuuksia ja viedä
pianotekniikkaa eteenpäin. Levyn esittelyvihkoseen Anne Kauppi on kirjoittanut seikkaperäisen selostuksen Chopinin Etydien historiasta ja soittajalle asettamista vaatimuksista. Soittoteknisten vaatimusten lisäksi Chopinin etydit asettavat myös musikaalisia vaatimuksia, joista vain harvat ja valitut pystyvät kunnialla suoriutumaan. Tietääkseni yksikään suomalainen pianisti ei ole tätä etydikokoelmaa aikaisemmin levyttänyt. Levy on siis suomalaisen pianotaiteen aluevaltaus.
Mielestäni Anni Kauppi on tehtävänsä tasalla. Äänilevyfriikki voi tietysti sanoa, että se ja se tykittää jonkun etydin nopeammin ja joku soittaa vielä mahtavamman forten, mutta sellaiset kommentit ovat turhia.

Anne Kaupin esitykset ovat niin teknisesti kuin musikaalisestikin hallittuja ja puhuttelevia, ja niitä kuunnellessa voi vain ihailla soittajan kypsää pianismia. Soitossa on vauhtia ja voimaa mutta myös hiljaista haltioitumista, kun sitä vaaditaan. Nopeat kuviot kimmeltävät ja hitaat melodiat laulavat. Chopinin Etydien maailma on kuultavissa koko rikkaudessaan. En osaa sanoa, mikä yksittäinen kappale olisi erityinen suosikkini vaan nautin kokonaisuuden rikkaudesta. Anne Kauppi ei ole vain rohkea vaan hän on loistava pianisti!

Martti Kilpeläinen

HBL 20.2.-08

Känsloladdad och sensitiv Chopin
I de 27 etyderna, till lejonparten komponerade 1831-33, är den "mogne" Chopin för första gången fullt igenkännbar och helheten - bestående av opusen 10 & 25 samt tre separat utkomna stycken - kännetecknas av hisnande kontraster mellan drömskt nocturnala tillstånd och stormiga virtuospassager; samtliga återspeglande olika speltekniska aspekter.

De mest kända enskilda etyderna är naturligtvis den i E-dur op. 10 nr 3 - som i sin sensibla melodiföring vittnar om Chopins beundran för bel canto i allmänhet och vännen Bellini i synnerhet - samt c-moll op. 10 nr 12, den s.k. Revolutionsetyden.

Anne Kauppi skördade osedvanliga framgångar redan före fyllda 20, men lyckades därefter av olika orsaker inte uppfylla de ofta så omänskliga förväntningarna.

Etydskivan är ett välkommet bevis på att en av våra mest spännande pianister fortfarande är att räkna med. Samtliga tekniska rackerier bemästras med bravur och känsloladdning finns så det räcker och blir över.

De smärre problemen ligger på helt andra plan; så görs t.ex. E-dur-etyden med en ymnig rubatering som delvis berövar melodiken dess naturliga flöde.

MATS LILJEROOS

Åbo Underrätelsen 15.2.-08

Gnistrande pianism av Anne Kauppi

konserten
J. S. Bach: Italiensk konsert BWV 971
Engelsk svit nr 3 BWV 808
"Jesu bleibet meine Freude"
Chopin: Polonäs op. 26 nr 1
Impromtu op. 51
Ballad F op. 38 nr2
Etyd op. 25 nr 6
Polonäs- Fantasi op.61
Anne Kauppi
Sibeliusmuseum 13 febr.
Anne Kauppis konsertprogram kanske är en hedersbevisning åt Chopin, som
studerade Bachs musik och använde den som uppvärmning före sina
konserter. Kauppi har ju gjort comeback efter att äntligen ha hittat en
lärare som hon behövde. Resultatet har blivit en högst personlig och
bländande pianism.
Det var skönt att höra Bach spelad som Kauppi utförde den. I den
Italienska konserten behöver man inte heller spara på krutet utan kan
anfalla tangenterna precis som på en cembalo.
I decennier har man stött och blött hur Bach egentligen ska spelas och
pianot har länge fördömts i sammanhanget. Svaret är väl att målet helt
enkelt är att göra musik. Det gjorde Anne Kauppi och drog sig inte
heller för att använda pedalen skickligt och diskret för att runda av
litet sångbarare toner, precis som forna tiders violinister bara använde
vibrato på längre toner för att mjuka upp dem.

Efter denna imponerande inledning följde det likaså virtuost utförda
preludiet till den engelska sviten i g-moll. Här, liksom i föregående
verk, frapperades man av Kauppis vänstra hand som sekunderade högra
handen i en likvärdig dialog, vilket många pianister kan avundas. Verkan
blev nästan orkestral.
Kauppi använde sig också av sättet att fritt variera ornamentiken i
repriserna. Detta märktes främst i Allemande och Saraband, med den
virtuost utförda Courante dessemellan. Gavotten var däremot för snabb
eftersom den inverkade menligt på kontrasten till den avslutande Gigan.
Överhuvudtaget tycks Anne Kauppis temperament trivas i snabba tempi.

Också i Chopin-avdelningen hittade Kauppis vänstra hand mycket sådant
som man vanligen inte lägger märke till. Detta hjälper lyssnaren att
förstå musikens struktur. Den första polonäsen fick ett helgjutet
utförande av virtuositet och lyriska avsnitt i skön blandning.
Impromptut op. 51 är ett förtjusande stycke musik och framfördes som
sådant. De mörka inslagen var också övertygande. Sedan följde Ballad i
F, likaså suveränt utförd. Att efter detta spela tersetyden op. 25 nr 6
så lekande lätt som Kauppi gjorde det är beviset på en grundmurad teknik.
Sedan följde den stora Polonäs-Fantasin som verkade passa Anne Kauppi
som hand i handske. Där finns allt vad en pianist kan begära, från
utbrott i gnistrande kaskader, som ibland stegrades till ett fyrverkeri,
till lugnt sjungande mellanspel, där pianisten får ge uttryck för sin
lyriska ådra. Förgäves letade jag efter s k blinda toner. Kauppis spel
är pregnant. Hon har också ett mäktigt forte som ändå aldrig går till
överdrift, vilket är i enlighet med Chopins eget spelsätt. Hennes
personliga tolkning av Polonäs-Fantasin är superb.

Allt det ovanstående spelades i en följd, vilket kanske förklarar
minnesförlusten i den avslutande Bach-koralen. Publiken applåderade
begeistrat och fick höra mera Chopin, denna gång den kromatiska a-moll
etyden. Anne Kauppi har nyligen spelat in Chopins etyder och det blev
faktiskt kö för att få köpa skivan, vilket säger en del om intrycket som
hennes konsert gjorde på publiken.
Anita Jacobsson

Karjalainen 11.2.-08
Arkkitehtoninen romantikko
Anne Kauppi: Frédéric Chopin: 27 etydiä (Alba)

Uutuuslevyjen vahvat Chopinit

Jos Chopinin etydien pitäisi kuulijan mielestä soida viattoman kepeänä ja helmeilevän harmittomana sävelmattona, saattaa ensireaktio Anne Kaupin kokonaislevytykseen olla torjuva.

Tietysti opuksen 10 etydi nro 3 soi edelleen romanttisen melodisena ja saman opuksen viimeisenä oleva Vallankumousetydi on yhtä romanttisen suurieleinen.

Anne Kauppi on silti hakenut näihin ja muihin etydeihin uutta ilmettä.

Välillä jopa vähän kovasormiselta vaikuttava soitto etsii suuria muotoja, selkeää fraseerausta ja etydistä toiseen etenevää arkkitehtonista linjaa. Lirkutuksen sijaan pääosassa on siis analyyttinen ote, välillä jopa ankaruus.

Tämän tulkinnallisen ratkaisun Kauppi toteuttaa selkeästi ja rohkeasti, nykyään tuskallisenkin tarkkaan väistetyistä teknisistä puhtausongelmista liikoja piittaamatta; oma rohkea tulkinta on tämän levyn pääasia.

Opusten mukaisessa järjestyksessä etenevän kokonaisuus on raikas ja omaperäinen, kerta kerralta miellyttävämmältä kuulostava tuttavuus yleensä niin hempeiden ja puhtoisten Chopin-äänitteiden joukossa.

Mikko Nortela

Me-lehti 2/2008

"Helmeilevää Chopinia

"Oli äitiysloma.Harmitti kun oli niin huono tekniikka.Päätin harjoitella kaikki Chopinin Etydit".Näin kirjoittaa uusimman Chopin-levynsä synnystä lahjakas A.K.,joka jäi mieleen Maj Lind-pianokilpailuista vuodelta 1979."En pysty soittamaan koko ohjelmaa läpi ennen konserttia.Muuten en jaksaisi enää esittää sitä",Kauppi väitti soitettuaan toista tuntia henkeäsalpaavia juoksutuksia ja sointumyrskyjä levyn julkistamiskonsertissa.Ohjeita etydien kesyttämiseen ja soittonäytteitä löytyy taiteilijan kotisivulta............"(Outi Jaakkola)

10.1.2008 Lauttasaari-lehti

Anne Kauppi ja flyygeli

ANNE KAUPPI, joka muistetaan nuoruudestaan
eräänlaisena komeettana pianotaivaalla,
piti konsertin Lauttasaaren kirkossa
viime marraskuussa. Kirkon suuri kaikuisuus
on epäedullista pianomusiikille, ja siksi halusinkin
kuunnella Anne Kauppia uudestaan
paremmassa akustiikassa, Kanneltalossa, jossa
hän soitti loppiaisena saman ohjelman.
SOITTAESSAAN Steinway-flyygelin ääressä
Anne Kauppi vaikuttaa suuresti inspiroituneelta,
soitto on aina elävää, miltei freneettistä,
osaamisen puolesta sangen varmaa ja virheetöntä.
Meno on vauhdikasta ja joiltakin osin
jopa liankin hengästynyttä.
OHJELMAN alkupuolella oli kaksi Bachnumeroa,
Italialainen konsertto ja Englantilainen
sarja g-molli, jotka pianisti toteutti
ripeissä tempoissa ja elävästi aksentoiden.
Loppuosa ohjelmaa kulki Chopinin merkeissä.
Tämä taitaakin olla soittajan ominta aluetta,
esimerkiksi suuret teokset kuten Balladi Fduuri
ja Poloneesi-Fantasia olivat muodoltaan
kuin syvästi elettyjä elämäkertoja alusta loppuun.
Poloneesi cis-molli vaikutti osin hieman hätäiseltä, kun taas etydit, niin sanottu
terssietydi ja ylimääräisenä soitettu Myrskyetydi
a-molli heijastelivat milloin puron solinaa,
milloin myrskyävän meren vaahtopäitä.
Bach-sovitus Jesu bleibet meine Freude soi
hellyttävän kauniisti.
....................
KAUPPI on viime vuosina konsertoinut ahkerasti
lähinnä Helsingin ympäristössä. Häntä
kuulisi mielellään keskeisemmillä konserttipaikoilla
ja erilaisen, uuden ohjelman parissa.
Jäämme odottamaan tämän lahjakkaan pianistin
tulevia koitoksia.
Sirkka Harjunmaa

Satakunnan Kansa 7.10.-08

"Huumaavaa Chopinia

Balladeissa tunteellisuus ja helmeilevyys puhkesivat vähitellen kukkaan.Koruton seesteisyys puhutteli Balladissa no 2.Vasemman käden napakka vasarointi synnytti pyörteitä.Musiikin sisäiset,riivaavat voimat pääsivät estottomasti valloilleen.No 3:ssa romanttisuus ammensi tuskasta.Höyhenenkevyttä lentoa saatiin vielä odottaa.Nro 4:ssä A.K.:n sormet liitelivät koskettimilla eheässä tunnelmassa.Surumielisen kauniit teemat vaihtuivat vauhdikkaaksi tulitukseksi.Kuulija kaipasi hengähdystaukoa.Taiteilijalla paloa riitti.Rubatoa,vapaata rytmin käsittelyä saatiin kuulla balladeissa välillä hiukan hallitsemattomastikin.Fantasioissa oli toinen meininki.Musiikki virtasi vapaasti.Yleisö nautti "kirkkolaulun" vienosta kauneudesta,ydinmotiivien huumaavasta melodisuudesta.Teos tiivistyi juoksutusten siimeksessä ilmiselvään tuutulauluun f-molli-fantasiassa.Poloneesi-Fantasiassa piano lauloi rehevän ilmaisurikkaasti.Etydi op 25 no 6 helmeili hurrikaanin vastustamattomalla voimalla."

Kaija Huida

Hämeen Sanomat 23.8.-08

Syysmyrsky kirkossa
Pianisti Anne Kaupin torstainen
Chopin-resitaali Vanajan
kirkossa tarjoili rautaisannoksen
1800-luvun salonkien romanttista
draamaa: myrskyisää virtuoosisuutta,
syvää melankoliaa,
maailmaa syleilevää riemua.
Ohjelman ytimen muodostaneet
neljä balladia ovat juuri
tuon ajan musiikillista tarinankerrontaa
parhaimmillaan. Niistä
on turha etsiä yhtäkään kuollutta
hetkeä tai sisällön kannalta
turhaa koskettimien kilistelyä,
mikä pianovirtuoosien vuosisadalla
oli enemmän sääntö kuin
poikkeus.
Kauppi on herkkävireinen ja
musiikilliseen hetkeen heittäytyvä
muusikko, jonka soitossa
on tietty haltioitumisen kvaliteetti.
Tästä todistaa jo yli tunnin
kaikin tavoin vaativan ohjelman
soittaminen yhdeltä istumalta.
Tätä nykyä myös hänen tekniikkansa
on erinomaisessa kunnossa
eikä tuota minkäänlaisia
esteitä ilmaisutahdolle.
Kuohuntaa ja
sotilasmarssia
Joissain kohdissa levyllekin piakkoin
päätyvää Chopin-kokonaisuutta
kuunnellessa tuli kuitenkin
tunne, että haltioituminen ja
heittäytyminen tapahtui musiikin
rakenteen välittymisen kustannuksella.
Ensin kuultu g-molliballadi ei
täysin pysynyt kasassa, esimerkiksi
rytminkäsittely oli niin vapaata,
että suhde teoksen rakenteeseen
hämärtyi paikoin. Hieman
samaa löytyi F-duuriballadista,
jossa alun kuusijakoinen
keinunta oli niin ailahtelevaa,
että musiikin perussyke ei aina
hahmottunut.
Toisaalta vapaa ja ryöpsähtelevä
näkökulma tuotti myös paljon
hyvää siellä, missä se sopi
musiikin tekstuuriin. Esimerkiksi
valoisa As-duuriballadi oli tulkintana
erittäin nautittava. Perussointi,
jonka Kauppi pianosta
tuottaa, on lämmin ja syvä, ja
siitä saikin nauttia läpi koko ohjelman.
Chopinin musiikkiin kuuluu
kuitenkin myös voimakas kuohahtelu,
ja näissä kohdissa kaikuisa
kirkkoakustiikka ei ainakaan
auttanut – tekstuurista ei
oikein saanut selvää, ja myrskyisten
kohtien sisäinen hierarkia
ei hahmottunut. Tästä ei
kuitenkaan voi Kauppia syyttää,
kuultu musiikki on alun perin
sävelletty yläluokan salonkeihin,
ei näin kaikuisiin tiloihin.
Loppupuolen fantasia-osasto
toteutui myöskin varsin mallikkaasti.
F-mollifantasian sotilaallisen
urheuden Kauppi eli
soitossaan ihailtavasti. Viimeisenä
kuultu Poloneesi-Fantasia
on kuin säveltäjänsä musiikillinen
portfolio – poloneesin rinnalla
kokonaisuuteen kutoutuu
masurkkaa, nokturnoa ja konsertoivaa
tyyliä.
Mitään orgaanista, temaattisesti
yhteenliittyvää kokonaisuutta
ei tästä teoksesta kannata
etsiä, ja Kaupin tulkinta todistikin
monisävyisestä ja reaktioherkästä
muusikkoudesta hienon
kymmenminuuttisen mittakaavassa.
Syystäkin kuulemastaan innostunut
yleisö palkittiin lopuksi
ylimääräisellä.
Markus Mantere
konsertti
Musica Tavastica -konserttisarjan
konsertti Vanajan kirkossa 21.8.
Anne Kauppi, piano. Chopinin pianomusiikkia.

17.5.-08

HS

Agogiikka on ilmaisuvaihtelua

Mainitsin Anne Kaupin Chopin-levyn arvostelussani (12.5.08), että "hän viljelee runsasta agogiikkaa, joka tuottaa hyvien melodiafraasien ohella vaikeasti siedettävää tempoilua". Agogiikka tarkoittaa sävelten ja taukojen kestojen sekä temponkäsittelyn ilmaisullisesti vivahteikasta muuntelua.

Termi tulee kreikan sanasta ágein, joka tarkoittaa "viemistä" tai "kuljettamista". Musiikkiin termi vakiintui 1800-luvun lopulla Hugo Riemannin teoreettisissa kirjoituksissa, joissa se tarkoittaa sävelien ja sävelryhmien painotusta ja pidentämistä.

Agogiikka-sanaa käytetään usein tempo rubaton synonyyminä Chopinin ja hänen jälkeistensä säveltäjien yhteydessä. Tällöin sillä tarkoitetaan tempon hidastuksista ja kiihdytyksistä syntyvää esityksen elävyyttä.


VEIJO MURTOMÄKI

HS ti 13.5.2008 LEVYPOIMINNAT

Uuvutusvoitto Chopinista
Chopin: 27 etydiä. Anne Kauppi (piano). Alba. 22 e.
PIANO. Ani harva pianisti uskaltaa levyttää Frédéric Chopinin kaikki etydit, Suomessa ei kukaan ole tehnyt sitä ennen Anne Kauppia. Rohkeutta siis löytyy, mutta entä rahkeita?

Levy tarjoaa voimallisia ja elettyjä tulkintoja, ja etenkin hitaissa etydeissä on hienoa sointikulttuuria. Tosin soitto on impulsiivista ja sen taso vaihtelee. Kaupin ote toiminee paremmin konsertti- kuin paljastavassa levytystilanteessa.

Hän viljelee runsasta agogiikkaa, joka tuottaa hyvien melodiafraasien ohella vaikeasti siedettävää tempoilua. Paikoitellen agogiikka vaikuttaa olevan seurausta viimeistelemättömästä tekniikasta. Jotkin nopeat etydit jäävät hitaasti läpisoitetuiksi työvoitoiksi.

VEIJO MURTOMÄKI

KSML 30.4.-08

"Etyditykityksen kyytiä-

Anne Kaupin järjestyksessään jo toinen Chopin-levy vie kuulijan matkalle 1800-luvun huikeimpien konserttietydien maailmaan.

Halutessaan tämä pianisti säväyttää soittoteknisesti vaativien, koko koskettimistonkin laajuisten kuvioiden loisteliaalla hallinnalla. Yllättävän usein hän kuitenkin muokkaa perinteisesti ikiliikkujamaisina tunnettuja tempokaraktääreja niihin kyseenalaisesti sopivilla joustoilla.

Sellaisissa etydeissä kuin opuksen 10 f-molli pääsee Anne Kaupin esityksistä parhaiten oikeuksiinsa tuo säveltäjän kuuluisa rubato. Ei siis kannata pyrkiä luomaan sillä epäjärjestystä vaan tietynlaista korkeampaa järjestystä, joka elävöittää teoksen kirjoittamiselle alkusysäyksen antanutta ideaa.

Toisaalta Chopinin kuuluttamat totuudet ovat komplisoimattoman ilmiselviä. Niinpä tuntuu turhalta lähteä Anne Kaupin tavoin ajamaan virvatulta sielläkin, missä musiikki jo muutenkin puhuu puolestaan.

Työmäärältään etydit vetävät vertoja pitkän matkan sekauinnille. Taiteellisena saavutuksena levytys on tälläkin kerralla tuottanut tekijälleen merkittävän voiton.

Levyvihkosen esittelytekstistä sen verran, että säveltäjän elinaikana julkaistuja kolmea ns. uutta etydiä on parempi olla kutsumatta Chopin-kirjallisuuteen pesiytyneellä nimityksellä postuumi."

MATTI ASIKAINEN

Aamulehti 30.3.-08

Kolumni
Pianistin tarina kulkee cis-mollissa
Harri Hautala

harri.hautala@aamulehti.fi

Pianisti Anne Kaupin uran alku oli yhtä juhlaa: yleisö jonotti ensikonserttiin Sibelius-Akatemiassa syksyllä 1980, lehdet julistivat uuden tähden syntyä.17-vuotias pianisti lähti saman tien jatkamaan opintojaan huippukykyjen suosimaan musiikkikorkeakouluun New Yorkin Juilliardiin.Viiden vuoden jälkeen 1985 Kauppi palasi Suomeen henkisesti ja fyysisesti repaleisena. Suuret odotukset kariutuivat, ura lopahti alkuunsa. Hän ajautui elämän syrjäteille ja henkilökohtaisiin ongelmin, kuten alkoholismiin.Kauppi ei kuitenkaan luovuttanut, mutta kansainvälisen uran sijaan hän joutui rakentamaan itselleen hiljalleen pienen kotimaisen karrieerin..Toistakymmentä viime vuotta Anne Kauppi on kiertänyt pikkusaleja Suomessa soittamassa kourallisille kuulijoita, usein kehnoilla soittimilla ja surkeilla palkkioilla. Enimmäkseen häntä ovat työllistäneet seurakuntien konserttisarjat..Kaupin ansiot ovat olleet murto-osia siitä, mihin Juilliard-koulutetut muusikot ovat tottuneet..Nettisivuillaan hän kertoo ansainneensa vuonna 2004 vain 6 400 euroa!.Levynsä hän on tehnyt omaa sinnikkyyttään ja pääosin omakustanteina, mutta myös Alba Records on julkaissut kaksi hänen Chopin-levyään..Kaupin uusi Chopin-levy sisältää kaikki 27 etydiä, mikä haastavuudessaan antaa hyvän kuvan Kaupin persoonasta. Näin valtavaan ponnistukseen harva pianisti koskaan uskaltautuu.Levy on laadultaan hyvin epätasainen; paikoin taiturillinen ja keskittynyt, välillä taas eksynyt ja arvaamaton.
Yksi piirre levyltä kuitenkin nousee muiden ylitse: tavaton peräänantamattomuus.
Kaupin soittoa tuntuu siivittävän usko, että kulman takana saattaa odottaa uusi elämä. Toivo virittääkin näitä esityksiä, joissa virtuoottiset sormet laukkaavat koskettimilla levottomina ja etsivinä..Ja löytyyhän se olennainenkin sieltä, varjoisen cis-molli-etydin op. 25 uumenista. Anne Kauppi kertoo kappaleen viiden minuutin keston aikana oman elämänsä tarinan.
Sitä ei kuivin silmin kuuntele.

Yksi piirre

levyltä

kuitenkin nousee muiden ylitse:

tavaton

perään-

antamattomuus.

Suomen Kuvalehti 2008/3

".....Nuorisotähti palaa-.....aloittelee erinäisten vaikeuksien jälkeen levytysuraansa.Hän selviää Chopinin etydien pianoteknisistä ja taiteellisista haasteista pääosin kiitettävästi,ja ote teoksiin on vahvan henkilökohtainen.........."

Anne Kauppi ja Chopinin haasteet
:Yle 1 Uudet levyt
Risto Nordell 7.2. 2008

Frédéric Chopinin kaksi kahdentoista etydin sarjaa op 10 ja op. 25 asettavat kenelle tahansa pianistille elämänmittaisen haasteen, taistelun, jonka tantereilla käydään ikuista taistelua materian kahleita ja rajoituksia vastaan. Chopinin etydit vaativat soittajaltaan täydellisen ja vaivattoman pianotekniikan, mutta luulen silt,i että tämä ei ole asian ydin. Se nimittän piilee siinä, että toisin kuin monet muut etydit, Chopinin etydit ovat suurenmoisen hienoa ja ilmaisuvoimasta musiikkia. Ongelmaksi muodostuukin sitten,miten pianistipolo voi keskittyä musiikin olemukseen, kun koko energia menee useissa tapauksessa siihen, että saa etydit soitettua teknisesti moitteettomasti. Siinäpä pulma, jonka monet suuretkin pianistit ovat ratkaisseet niin, että eivät ole kuuna päivänä suostuneet levyttämään Chopinin etydeitä laisinkaan.

Anne Kauppi on ottanut hirmuisen haasteen vastaan ja levyttänyt kummankin opuksen etydit. Ensi alkuun on sanottava että levyllä taiteellinen kunnianhimo on suuri ja Anne Kaupin rakkaus Chopinin musiikkiin yhtä aito kuin pitkäkin. Kauppi on Chopininsä tutkinut ja sisäistynyt. Mutta ne materian kahleet: toki Anne Kauppi etydinsä kunniallisesti selvittää, paikoin komeastikin, mutta yhtä lailla usein soittoa jäytää kankeus ja virtuoottisen lennokkuuden puute. Parhaimmillaan Anne Kauppi on niissä etydeissä jotka muistuttavat hieman nokturnien sielunmaisemaa.

Aamuposti 3.10.-06

"A.K. pysähdytti taituruudellaan ja kypsyydellään-

Lahjakas pianisti A.K. aloitti Mozartin ehkä suosituimmalla sonaatilla A-duuri..K tavoitti hienosti Mozartia inspiroineen ranskalaisen romanssihengen sulouden,oikullisuuden ja myös tummat sävyt...K soitti tämän Turkkilaisen marssin todella mestarillisesti...Kuinka hienosti K avasikaan konsertin Chopin-osaston.Op 10:n loisteliaan C-duurietydin tukevan koraalimaisen basson ylle hän loi harmonioita koko koskettimiston täyttävillä helmeilevillä arpeggioketuilla...(E-duurietydi:)K tulkitsi sen herkästi.Huikean liukkaat terssi-ja sekstikulut sekä rikas kromatiikka asettavat näiden kappaleiden kohdalla soittajalle lähes ylittämättömiä vaikeuksia,mutta taiteilija selvisi niistä kaikista ihailua herättäen....K:lla on taito saada flyygelistä irti myös myrskyisä fortissimo.Pidin erityisesti es-mollietydistä ja sen yötunnelmasta.Vallankumousetydi riehui tulisesti c-mollissa.Soittajan sormet työskentelivät kiivaasti.Teräksiset sävelkulut leikkasivat maisemaa salamoiden tavoin...Op 25:ssä.... henkinen lataus on syvempi .Nopea f-mollietydi toimi ikiliikkujan tavoin...(e-mollietydi:)välijaksossa aplloninen aurinko loi valoaan ja lämpöään lohdullisessa duurissa.Unohtumattoman kauniisti K soitti herkän cismollietydin,jossa on selvä italialaisuuden vaikutus.Bassossa soi Bellinin erästä selloteemaa muistuttava melodia.Chopin on säveltänyt etydin niin taitavasti,että teema sopivasti kätkeytyy varjostuksen kaltaisten harmonioiden peittoon.Välillä dramaattisia ja kiihtyneitä sävelkulkuja murtautui esiin.Liiallisen sentimentaalisuuden vaara oli vältetty.Op 25:n 3:ssa viimeisessä mollietydissä vallitsi villi tunnelma...täytyi ihailla suuria fyysisiä voimavaroja vaatinutta suoritusta....Sunnuntai-illan kaikin puolin vaikuttavassa konsertissa olisi saanut vain olla runsaammin yleisöä.(Heikki Helenius)

Kouvolan Sanomat 19.9.-06

"Paatosta ja bravuuria..musiikkielämä olisi paljon tylsempää ilman A.K.:n tapaisia konserttisalien väriläiskiä.Hänen soittonsa sekä lavapersoonansa jakavat taatusti mielipiteet puolesta ja vastaan.Välinpitämättömiä löytyy vähemmän kuin muiden taiteilijoiden kohdalla.K pakottaa ottamaan kantaa.Ei tarvinnut kuulla montaa tahtia Mozartin A-duurisonaatista,kun tajusi jutun juonen.K ei syyllistynyt "Pilatuksen käsien pesuus",teoksen objektiiviseen käsittelyyn,oman persoonansa piilottamiseen säveltäjän selän taakse.Hän halusi ottaa kantaa.Käytännössä tämä tarkoitti sitä,että hän saattoi ottaa esiin yllättäviä näkökulmia,painottaa harvemmin esiintuotuja yksityiskohtia,tai muuten vain muotoilla asiat rautalangasta..........Chopinin kaikkien 27 etydin ottaminen konsertin ohjelmaan on pelottava urakka.Pianistin teknisten taitojen lisäksi myös fyysinen ja henkinen kestävyys joutuvat äärimmäiseen rääkkiin.K selvisi hatunnoston arvoisesti....."tekniikan määrästä" K selvisi komeasti.Hänelle ei tarvinnut antaa anteeksi paljoakaan.....Etydi toisensa jälkeen vyöryi Maria-salin akustiikkaan ehtymättömällä energialla.........Laajat murtosoinnut,kromaattiset juoksutukset,kaksoisotteet-kaikkien osaaminen oli hyvällä mallilla....K osasi myös värittää soitettavaansa.Esim As-duuri op 10 ja op posth sisälsivät hyvin kuunneltuja valöörejä.Pianisti osasi myös kuljettaa kahta samaan aikaan soivaa melodiaa esim cis-mollietydissä op 25.........varsin monet etydeistä pauhasivat yksivärisesti.......Pääanniksi jäi täysilaidallinen tuhtia bravuuria."
(Jukka Kumpulainen)

Kangasalan Sanomat 11.8. 2006

"Anne Kauppi taituroi huikeasti


Urkuperinnepäiviin kuuluva pianotaiteilija Anne Kaupin konsertti kirkossa osoitti huikeaa taituruutta. Lähes puolentoista tunnin konsertti oli jo fyysisesti uskomaton suoritus.
Alun Mozart- tulkinnat olivat laulavia ja keveitä, mutta niissäkin oli tarvittaessa voimakkuutta ja syvyyttä....Kauppi itse arvelee Chopínin nääntyneen näitä omia sävellyksiään soittaessaan ja rasittuneen niin että meni ennenaikaiseen hautaan. Sanotaan, että säveltäjä oli innostunut luomaan etydejä kuunneltuaan Paganinin viulusävellyksiä, joista monet oli todennäköisesti sävelletty soittajien kiusaamiseksi.
Etydit on järjestetty taiteelliseksi kokonaisuudeksi, niin että ne seuraavat toisiaan sopivissa sävellajisuhteissa. Anne Kauppi tulkitsi kaikki 24 erehtymättömästi ja ilmeisen intohimoisella suhteella säveltäjän musiikkiin
Tuntui silta, että Kaupin muusikonominaisuuteen sopivat parhaiten hurjaa tunnelatausta vaativat kappaleet, ne joiden perässä luki molto agitato (kiihkeästi) tai con fuoco (tulisesti). Viimeksimainituista opus 10:n no 12 c-molli, Allegro con fuoco, ns. Vallankumousetydi sai yleisön haukkomaan henkeään
Viimeksi soitetut kolme postuumia etydiä toivat mukaan Chopínille tyypillistä laulavuutta ja lyyrisyyttä, jotka ovat aina olleet säveltäjän tunnusmerkkejä.
Ylimääräisenä numerona Anne Kauppi soitti J.S. Bachin koraalin Jesu, meine Freude.
Se oli hänen oma uskontunnustuksensa."
(Sirkku Salmela)

.Roihuvuoren kko 14.5.-06
Konserttikäynti - Musiikin historia 3-Laura Norppa - Tanssitaiteenlaitos, Teatterikorkeakoulu

"....nautin Mozartin kepeydestä. Kauppi tulkitsee eloisasti ja sopivalla hienostuneella otteella. Erityisen kirkkaasti soi Allegro – osa, jonka tunnelma on avoin ja keltaisen aurinkoinen sointuen täydellisesti alkukesän iltaan. Chopinin etydit tekivät minuun erityisen suuren vaikutuksen. Ne olivat kuin ohikiitäviä maisemia tai hetkiä, jotka alati muuntuivat tunnelmiltaan. Chopinin taito on hänen sävelkuluissaan. Hän johdattelee tunnelmasta toiseen joskus äkkinäisin leikkauksin ja tempon ja laatuvaihdoksin. Riemukkaista sointukuluista kuulijaa houkutellaan alati syveneviin kuiluihin, joista taas noustaan kevyen kepeästi niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hänen etydinsä vuorottelevat tiheiden ja tiiviiden sekä tyynten ja avaruudellisten vaikutelmien kanssa. Niissä käydään vastakohtien peliä; raskaan ja kevyen, tumman ja valoisan, leikkisän ja vakavan vuoropuhelua.
Kirkon korkea ja avara tila sopi erinomaisesti näiden säveltäjien tuotantoon. Kappaleiden taivaallinen sointi ja sävelkulut värähtelivät hienosti. Anne Kaupin luonteva ja välitön läsnäolo teki kuuntelukokemuksesta rentouttavan. Hieno ja taitava pianisti tarjosi upean musiikkikokemuksen sunnuntai- iltapäivään. Hän soitti vielä konsertin lopuksi Bachin kantaatin Jesu bist meine Freude.... Anne Kauppi oli koskettavasti sisäistänyt kappaleiden luonteen. Hän oli huolella paneutunut musiikin persoonallisuuteen ja hänen suvereeni tekniikkansa päästi musiikin oikeuksiinsa. Hän tulkitsi Mozartin kepeyttä ja Chopinin melankoliaa yhtä vaivattomasti. Ponnekkuutta ja päättäväisyyttä vaativat osiot hän soitti tulisella otteella, joka tuntui koko kehossa. Mikä fyysinen suoritus pianokonsertin soittaminen onkaan! Hän soitti viiden minuutin taukoa lukuun ottamatta, puolitoistatuntia täydellisellä keskittymisellä. Se vaatii kuuntelijaltakin hyvää keskittymis- ja eläytymiskykyä."


Loviisan sanomat toukokuu -06:

"Anne Kauppi on teknisesti niin taitava, että tavallinen sunnuntaipianisti voi vain haukkoa henkeään. Hän myös elää soittaessaan täysillä musiikin mukana. Hänen tulkintansa tuntuvat luonnollisilta. Vaikka tunnenkin Chopinin etyydit melko hyvin (olen muiden pianistien lailla itsekin kahlannut niitä läpi) en mene ruotimaan yksityiskohtia. Anne Kauppi soitti ne henkeäsalpaavalla varmuudella...Anne Kauppi on pianistina nero.....Toivottavasti ensi kerralla saamme kuulla Anne Kaupin soittavan isossa salissa suurelle yleisölle pehmeäsointisella konserttiflyygelillä niin että hänen soittonsa pääsee oikeuksiinsa."
Arno Kantola


Nettila-Koivukylän sanomat 23.3.-06

:"Viime aikoina en ole voinut olla hämmästelemättä kuinka korkeatasoista kulttuuria alueellamme esitetään.....Edellisenä sunnuntaina olin Rekolan kirkossa konsertissa, jonka veroisessa harvoin olen ollut. Anne Kauppi soitti pianolla kaikki Chopinin etydit, yhden Mozartin ja vielä pari Bachin teosta, kaikki erinomaisesti eläytyen ja täysin halliten. Tuntui, että itsekin olin täysin musiikin sisällä. On paljon helpompi ymmärtää musiikkia, jos kuulee sitä elävänä ja jos vielä muusikko kertoo jotakin itsestään tai työstään. "(Sini Alén)

Rannikon Aamu(Hanko ) 3.8.-05

"Kiinnostava Chopin tulkinta-

Taitelijatar Anne Kauppi aloitti Bachin konserton luontevalla pianistisella otteella...Kauppi profiloi esityksen rytmiikassa ja konserton kuoriluonteisten jänteiden osalta odotetusti sekä filigroi rubatoja hyvällä maulla. ....Flyygeli jätti jo tässä vaiheessa hieman toivomisen varaa, koska pianisti käytti volymiikkaa normaalin konserttiflyygelin soiton tapaan. Teoksen ilme hitaan sekä nopeiden osien suhteen sai silti riittävän hienostuneen kannanoton, ja Bach-tyylinen soitto tuntuukin olevan lähellä Kaupin sydäntä....Myös Anne Kauppi on levyttänyt Chopinin etydit. Äänitteiden perusteella voi todeta hänenkin hallitsevan näitä kappaleita suurella virtuoositeetilla. Näiden etydien kooste on eri konserteista, jolloin niissä on konserttitaltioinnin luonne erikuntoisine instrumentteineen.....Toiseen etydiin a-molli, jossa on tuttu kromaattinen kuvioteema, Kauppi heittäytyi jättäen edellisen osan väliin varsin lyhyen tauon. Näin edettiin etydiosia Kaupin hallitessa sointien yhteensovittamisen käsien kanssa, sekä vaativat erityyppiset otteet verraten virtuoosisilla tempoilla. Osien melodiikka oli selkeän voimakasta, mutta hitaissa osissa romanttisen kuivaa. Eri osien kuvaavat lyyriset tilanteet Kauppi tuntui jättävän hieman taka-alalle, jolloin keskityttiin kuuntelemaan eritoten murtosointukuvioiden profilointeja niiden sointiarkkitehtoonisessa muodossa siten kuin Kauppi ne katsoi parhaaksi toteuttaa.
Osien välit jäivät kuitenkin niin lyhyiksi, että on puhuttava sikermän muotoisesta esityksestä Chopinin etydejä ...Näiden esitysten jälkeen yleisö osoitti suosiotaan soittourakasta kunnialla selviytyneelle taiteilijattarelle. Täytyy toivottaa pianisti Anne Kauppi tervetulleeksi esiintymään joillekin suuremmille lavoille, joilla esitysinstrumentti olisi huippuluokkaa, tai ainakin hetkeksi johonkin hyvätasoiseen studioäänitykseen. Taitojensa puolesta Anne Kaupilla on edellytykset tehdä vielä muita korkeatasoisia äänitteitä, jos hän on siitä itse kiinnostunut."

M. Huuri


21.10.-03 Vasabladet:"

Virtuos ut i fingerspetsarna....Kauppis meritlista är lång och imponerande,men i höst har hon haft endast två konserter.Hennes ambition är att få varje not på plats,exakt.Varje fras maximalt tolkad,varje musiklinje vackrast möjlig.Och visst lyckas hon.Hon spelar Schubert och Chopin som vi har lärt oss att det skall låta på en Stenwayflygel.Ett stycke i Schuberts A-dursonat slappnar hon av,spänningen släpper och hon börjar musicera.Hon är helt inne i musiken.Hon leker fram musiken,spelar detaljrikt,tillbakahållet,våldsamt och balanserat den briljanta första satsen.Hon är virtuos ut i fingerspetsarna,har en oklanderlig teknik,ett välavvägt anslag i den ångestfyllda andra satsen...A.K.:s tolkning av den bedövande vackra sonaten kommer att stanna länge i mitt minne."(Karin Sandqvist)

11.9.-03 Uutis-Jousi:"Romantiikan tunteenpaloa(Schubert:)A.K:n tulkinta teoksesta oli vahva ja latautunut.Hän muotoili teoksen hyvin selkeästi ja jäsenteli fraasit hyvin luontevasti.Sonaatin toisen osan lauluteema oli täynnä dramatiikkaa ennen aggressiivista purkautumista jatkuen loppuunsa hyvin raskasmielisenä.Sonaatin kolmas osa Scherzo,Allegro vivace pursui omalla tavallaan hieman tukahtunutta iloa.Rondon ihastuttava,riemullinen lauluteema nosti sonaatin tunnelman hyvin korkealle...(Chopin:)K:n tulkinta puolalaisen pianistineron teoksista sisälsi vahvan latauksen.Pianoa K käsittelee voimallisesti.....Upeaa pianonsoittoa..."(Juha Hilander)

Anjalankosken sanomat 1.7.-03

"Oman käsialan pianoilta-A.K. kosketti rohkeilla tulkinnoillaan....K soitti kirkkoon kuljetetulla flyygelillä ohjelman,joka sisälsi suuria tunteita ja rohkeaa ilmaisua.Jo käsiohjelmaa lukiessa saattoi aistia K:n henkilökohtaisen otteen,sillä hän luonnehtii esittämiään kappaleita käyttäen vahvoja sanoja kuvaamaan soittamiensa kappaleiden luomia tunnetiloja ja mielikuvia.Sama henkilökohtaisuuden tunne välittyi koko konsertin ajan,mikä valloitti ainakin tämän kuulijan sydämen........(Schubert:)...kun teema jälleen palasi,oli soittaja tuonut siihen uuden sävyn niin,ettei pelkästä kauneudesta voinut enää nauttia muistamatta äskeistä murheellisuutta.Kerrassaan koskettava tulkinta!Kolmannessa osassa K korosti rohkeasti rytmiä tehden siitä hauskan.....(Chopin:)Aivan ihana oli sitten f-molli-balladi,jonka riipaisevan teeman jokaisen käänteen K näytti niin henkeäsalpaavasti,että "sivuteeman" ilmestyessa olisi jo toivonut pientä lepoa suoraviivaisemman tulkinnan muodossa.Kokonaisuutena tämän balladin tulkinta sykähdytti ja kosketti eniten...K:n soittoa kuunnellessa saatoi vain ihmetellä rohkeaa heittäytymistä,jolla hän tarttuu jokaiseen soittamaansa kappaleeseen....(Johanna Hasu)

Satakunnan Kansa 5.11.-02:"Suggestiivisena roihuavaa Chopinia...Taiteilija työnsä ääressä aloitti kumpuilevalla sonaatin teemalla rehevästi.Hitaan osan välitaite helmeili kirkkaana.Iloinen melodia Scherzo-osassa vaihtui triossa Beethovenmaisiin jämerämpiin korostuksiin.Schubertin teemat ovat luonteeltaan välittömiä ja hyräiltäviä.Konstailemattoman taiteilijan intensiivisessä soitossa solisevat sävelkulut nopeassa päätösosoassa keinuivat satsin orkestraalisessa värikylläisyydessä.(Chopin:)Ensimmäinen balladi, joka on nuoruudentyö, eteni hivelevästä,yksiäänisestä vasaroinnista suggestiiviseen roihuun...A.K. muuntui villin tulisieluisesta virtuoosista leppoisempaan olotilaan.As-duuriballadin valoisuus sisälsi kaihoa,jossa juoksutukset pomppivat liihoittaen.F-molliballadin johdannossa viettelevyys tuli plastisena esiin jatkuen valtasalla rymistyksellä aaltoilevissa melodiankaarissa...Chopinin C-duurietydi on melodisuudessaan aina yhtä viehättävä sahaus klaviatuurin päästä päähän.Schubertin Ges-duuri impromptu oli täynnä tunnetta.Diskantin mattapintainen sävy lisäsi salaperäisyyttä.Chopinin etydi Ges-duuri op 10 soi dramaattisuudessaan vestoksellisen ritarillisena."(Kaija Huida)

Lapin Kansa 10.10.-02:"Pianistin jokapäiväinen ruisleipä-"Kauppi on löytänyt persoonallisia näkökulmia musiikin tulkintaan mm.kristillisestä vakaumuksesta.Pianistin olemus lämpeni selvästi toisessa osassa,jonka pohjaton murheellisuus oli hyvin puhuttelevaa.K:n tulkitsemana myös sonaatin neljäs osa,jossa vuorottelivat kepeän rytmikäs tanssillisuus ja raskaana vyöryvä forte,tempasi mukaansa.Chopinin musiikki on mitä ilmeisimmin A.K.:n sydäntä lähellä.Kolme balladia pistivät selkäpiin värisemään.Erityisesti ensimmäinen,g-molliballadi liikutti sydänalaa.Päällepäin vaatimattoman K:n sisäinen palo tuntui virtaavan hänen sormiensa välityksellä kuulijan korviin.K:n mutkatonta taiteilijapersoonaa kuvaa hyvin hänen lausahduksensa-"soitan kaikki ne,jos haluatte."Tietysti halusimme.Ruisleipä on hyvää.(Virva Jakkula)


Koillis-Häme 25.9.-02 "K:n soitto oli musiikinopettaja Maija Keskisen mielestä täynnä pakahduttavia tunteita.Sama pakahduttava olo jää itsellekin,kun lähtee kotiin...A.K.:n soittoa kuunnellessa uusia maailmoja avautui jatkuvasti eteen,Keskinen kuvailee.Chopinin musiikki on hyvin runollista,ja K:n soitossa esille tuli järisyttäviäkin asioita.-Erittäin upea konserttiK on ehdoton taiteilija,joka eli hengitystä myöten soittonsa mukana,Keskinen sanoo.Hän soitti virtuoosimaisesti ja vahvasti,ja paljasti itsensä täysin kuulijoilleen.....Olen minä joskus soittanut roskapöntönkin päällä,Kauppi naurahtaa.Toivon kuitenkin soittavani niin,että ihmiset nauttivat kuulemastaan.Tämä Kaupin toive toteutui ainakin Jämsänkosken konsertissa täydellisesti."(Heli Rikala)

Pielavesi-Keitele 28.8.-02"A.K. tulkitsi vahvasti-Soittajan ilmeiden sekä soiton tunnetilan yhtenäisyys ja selkeys kertoi ajattelevasta soittajasta.Vahvasti eläytyvä A.K. tuntui tietävän tarkalleen millaisena kukin kohta tulkita.K odotti viittä kuulijaa mutta saikin soittaa Chopinin Balladin no 3 As-duuri ensiesityksenä reilulle 40 kuulijalle seurakuntasalissa.Puolitoistatuntinen konsertti alkaa olla K:n viimeisiä ennen äitiyslomalle jäämistä."(es)

Kotiseudun sanomat 29.5.-02:"...(Schubert:)yleisö lähes kahmaistiin musiikin pyörteisiin...Pianistin tulkinnallinen kirjo oli erittäin värikästä,dramaattisesta mahtipontisuudesta herkkään lyriikkaan...Sen tulkinta vaatii vahvaa ammattitaitoa ja sisäistä eläytymistä,jota illan taiteilijalta ei puuttunut...A.K.:sta pursuaa esittämäänsä musiikkiin sisäinen tunteiden palo,se sama palo,joka on ollut nuorella Chopinilla balladia säveltäessään.(op 10 etydit:)Se oli kuin taidonnäyte hänen vahvasta tekniikan hallinnastaan ja tulkinnan monimuotoisuudesta.Sävelet soljuivat koskettimilta kepeästi,mutta kiihkeästi...välillä musiikki rauhoittui levolliseen,suorastaan hartaaseen tunnelmointiin,kiihtyen jälleen pikajunan viiletykseen.Kuulijana pelkäsi välillä putoavansa kyydistä,kunnes tultiin taas kaihon,ilon ja surun kautta levolliseen ,mutta määrätietoiseen loppuun.Etydeistä tuntui kuvastuvan koko inhimillisen elämän tunteiden kirjo,jonka taiteilija tarjoili hopealautaselta valmiiksi kypsytettynä...(Sointu Sumén-Tirkkonen)

-Kymen Sanomat 22.5.-02"Pianistin voimannäyte:Maamme keskipolven eturivin pianisteihin lukeutuva A.K. soitti Haminassa konsertin,jonka ohjelmistoon sisältyi 2 laajamittaista haasteellista teosta....K:n Schubertissa on emotionaalista voimaa ja syvyyttä.Sisäistyneen ensiosan jälkeinen Andante huokuu henkevää rauhaa,sekä myös kohottavia nousuja...elämäniloa henkien taiteilija johdattaa sonaatin myrskyisään päätökseen...Chopinin balladissa on aitoa Chopin-tunnelmaa ja tunteen paloa....(etydit:)K.lla on motoriset valmiudet kääntää vaikeudet voitoksensa...cis-mollietydin hurjassa vauhdissa K esitteli briljanttia virtuositeettiaan.Hänen lähestymistapansa näissä nopeissa etydeissä on dramaattinen,voimallisine painotuksineen.Musiikillinen muotoilu ei näin ollen aina saavuta täyttä selkeyttä ja ääriviivat saattavat jonkinverran hämärtyä......Kokonaisuutena etydit op 10 oli kuitenkin vankka voimannäyte K.n vahvasta pianismista...ylimääräiset antoivat kuvan herkästä taiteilijasta,jolla on monipuolista annettavaa kuulijoilleen."(Reijo Paavola)

-Iisalmen sanomat 5.3.-02:..."...K soitti vaativan ohjelman.Hän ei päästä itseään tulkitsijanakaan vähällä,vaan menee sisälle musiikkiin todella intensiivisesti...Chopinin kappaleissa Kaupin soitto oli soljuvaa,elegantin kevyttä,nyansseja esilletuovaa ja juoksutuksissa äärimmäisen nopeaa.Schubertin sonaatin Kauppi löysi välillä kimalteista melodisuutta,välillä vakaata arvokkuutta..."(Pirjo Nenola)

-Ykköslehti 21.2.-02"...Vaatii hyvää kuntoa ja kovaa rutiinia viedä tällainen ohjelma läpi Kaupin voimalla ja vauhdilla.Usein konsertin jälkeen Anne Kauppi purkaakin urakkaan latautumistaan useamman tunnin kävelylenkillä...Ratkaisevaa hänelle ei ole yleisön määrä,vaan oma asenne:hän tahtoo soitollaan ylistää Kristusta..."(Johanna Kaplas)

-Lopen lehti 30.1.-02

"K.piti eritt.tasokkaan konsertin...-Varmaa taitoa ja tyylin hallintaa-Fallesmannin konsertti loppui innostuneisiin suosionsosituksiin ja kuuntelijat olivat haltioissaan-"

-Laitilan sanomat 25.1.-02 "Tulisieluinen taiteilija tarjosi suuren elämyksen-Annen konsertissa yli 70 kuulijaa.Vain suuri taiteilija voi tarjota yleisölleen niin harvinaista herkkua,kuin Laitilassa sunnuntaina kuultiin.K:n tekniikka on piin kova,kun siihen yhdistetään lähes intohimoinen tunne,niin lopputulos on huikea.Puolitoistatuntinen konsertti piti vallassaan ensilyönneistä viimeiseen sointuun...Schubertin sonaatissa erityisesti hitaan osan herkkä soinnillisuus kuulosti upealta.Taiteilija löysi oivasti teoksen herkkyyden....Anne Kauppi omistaa konserttinsa Jumalan ylistykseen.Aito luonnonlapsen oloinen nero valloitti yleisönsä vaatimattomalla olemuksellaan ja teknisesti taiturimaisella
hurmioituneella esityksellään."(Arja-Liisa Heilä)

-Karkkilan tienoo 9.1.-02:"Chopin soi taidolla Karkkilasalissa...saatiin nauttia korkealuokkaisesta musiikista.....väliajalla Kaupilta irtosi jo vapautunut hymykin."

Pohjalainen 21.11.-01

"Schubertin sonaatti oli tunnekylläisesti soittavan pianistin ehkä mahtavin osaamisen näyte.Inhimillisyys,lämpö,tuska,kaikki tuntui löytyvän,myös kuin kyynelten läpi kimalteleva nauru...seurasivat Rachmaninovin etydit ja preludit.Niisäkin voima ja sulokkuus pääsivät esiin,mutta myös äärimmäinen tekninen taituruus,jolla ei tuntunut olevan rajoja...soitti taiteilija auliisti ylimääräisiäkin.Nautti siis ilmeisesti itsekin."(Tapani Koivusalo)

-Orimattilan Sanomat 16.10-01:"A.K.:n soitosta ei puutu älyä.....konsertti sai jälleen kuulijat vakuuttumaan taiteilijan harvinaisista kyvyistä intsrumenttinsa taitajana.Liki puolitoistatuntiseksi venyneessä konsertissa jokainen sävel piti mielenkiintoa yllä ... vaikka kuulijoita ei päästetty helpolla,he saivat myös musiikkinautintoa kuin suoraan runsaudensarven sydämestä.(Schubert:)vangitsikin milloin jylisevinä koskina,uhkaavina ja kohtalonomaisina,milloin leikkisästi lipuen ohi kuin auringossa kylpevä kesäinen niitty.I osan tunnelmat vaihtuivat nopeasti ja varoittamatta kirkkaasta,lempeästä optimismista kohtalon koputuksiin ja piinaaviin muistutuksiin.II osan Andante antaakin mielikuvan kasvonsa epätoivoisesti käsiinpeittävästä hahmosta,kunnes osan vastateema tulvahtaa kaiken yli hymyillen,syleilevänä ja armahtavana scherzo on edellisen vastakohtana kepeä,hullaannuttava piiritanssi.Ja viimeisen osan,Allegron,voima ja pauhu kokoaa koko teoksen,tässä osassa näin miten hento soittaja nosti vuoren ja koko tämän matkan ylös käsivarsilleen ja laski sen taas rauhallisesti takaisin.-A.K.:n taide kumpuaa syvästi-Rahmaninovit vakuuttivat kuulijan siitä,miten K:lla kädet toimivat saumattomasti sielun ja ajatuksen jatkeena-näin vastaansanomatonta ja valloittavaa osaamista kuulee huippumuusikoissakin harvoin.A:n taide tuntuu kumpuavan syvästä,ihmistä suuremmasta lähteestä...Taidetta pilkkahinnalla-Tätä täydellisen valloittavaa soittoa kuunnellessa ihmetyttää miksi tällainen taiteilija joutuu yhä myymään omaa soittoaan pilkkahinnalla-miksi maailman suuret konserttikeskukset eivät ole buukanneet häntä almanakkaansa..osa selityksestä lienee siinä,että kyse on aina myös suosikkijärjestelmästä,kumarruksesta oikeaan aikaan oikeaan suuntaan,salonkikelpoisuudesta ja rationaalisesta ajattelusta yli kaiken muun.Tällainen taiteilija,jonka soitosta ei älyä puutu,mutta joka elää ennen kaikkea ja ehdoitta Hengen Tulella ,voidaan kokea jopa peloittavana ja vaarallisena..yleisö sai varmasti osakseen siunauksentäyteisen illan,kuin viestiä galaksien tuolta puolen;`älä pelkää,lopullinen voima on hyvä ja väkevä,ilo on oleva suuri ja kaikentäyttävä ja totuus todellisuuteen murtautuva virta´.(Suvi Korhonen)

Aamulehti 2.10-01:"Nyt elävässä konserttitilanteessa K suoraan sanoen yllätti soittamalla massiivisen,70-minuuttisen ohjelmansa läpi päättäväisesti,keskittyneesti ja selvästi kaikkensa musiikille antaen.Hänen soittonsa on täysin vapaata ja kahleetonta-hyvässä ja pahassa.Hänen temperamenttinsa johtaa paikoin kummallisiin ylilyönteihin ja rytmin heittelehtimiseen,mutta epäkohtien vastapainoksi hän yltää välillä aivan huikeisiin musiikillisiin tuokioihin ja nyansseihin.Schubertin B-duurisonaatin avausosa toimi mukavasti niin yksityiskohtien elävyyden kuin muodon hahmotuksenkin tasolla,hitaan osan herkkä soinnillisuus välittyi kohtuullisesti,scherzo kulki vikkelästi ja finaalin lapsenomainen leikillisyys ja syvä dramaattisuus yhdistyivät vakuuttavasti toisiinsa.Puhtaan virtuosisuutensa K päästi estoitta valloilleen Rahmaninovin etydeissä ja preludeissa Chopinin parissa K:n luontainen tekninen taituruus havainnollistui paremmin,erityisesti op 10 no 1 ja 4.Tämän konsertin perusteella toivoisi hartaasti,että hän pääsisi vielä soittamaan oikeassa konserttisalissa ja sellaisella soittimella,joka tekisi oikeutta hänen välillä hyvinkin koskettavalle ja inhimilliselle soitolleen.(Harri Hautala)

-Pyhäjärven sanomat 29.8.-01:K:n virtuoosinen pianokonsertti hurmasi pianonsoitto oli värikästä ja säveltäjän raskas ja jopa huippuvaikea tekstuuri soi taitajan käsissä suvereenisti.Oli nautinto istua,lukea partituuria ja antaa korvien ottaa vastaan kaikki mahdolliset säveltäjän tarjoamat visiot...Teknisiä ongelmia ei K:lla todellakaan ollut,vaan hän oli soittimensa herra ja valtias ja pani flyygelin soimaan tahtomallansa tavalla.Ilta oli romanttisen pianomusiikin ystävälle todellinen makupala.(Väinö Viikilä)-

12.6.-01 Neu Ulmer Zeitung:"Perlende Leichtigkeit-K:s Klavierabend zum Auftakt der"Sommerlichen".Mit einem exzellenten Konzert wurdrn die Sommerlichen Ulmer Musiktage 2001 im Kornhaus eröffnet...Mit der Verpflichtung der finnischen Pianistin A.K. wurden gleich künstlerisch hohe Masstäbe gesetzt.Die international erfolgreiiche Pianistin spielte an diesem Abend (Bach:)der diesem Werk innewohnende Reiz entfaltet sich schon in der kühlen Festlichkeit der Ouvertüre mit ihrer durchsichtigen,dreistimmigen Allegrofuge.Von perlender Leichtigkeit geprägt waren die fetnen,graziösen Tänze Bezaubernder Charme lag in der Echo-spielen des Schluss-Stücks...A.K. ist einie Künstlerin,der man zunächst einmal nur gehört.Doch bald schon zwingt sie zum Hinsehen;auf ihre Finger nämlich,die schier Hexenmeisterliches vollbringen...,(Chopin op 31):eine der liebenswürdigsten und pianistisch glänzensten Kompositionen Chopins,bei der die Pianistin nicht zulätzt igre techinsche Brillanz vorführt.(op 25:)..so gleich mit der ersten in As-dur,deren poetischer Charakter die Künstlerin klanglich wunderbar auslutend,gleichsam in einemn ruhigen Gesang fliessen liess.Unter anderem ist auch das Werk op 10 mit nr.1 C-dur,Allegro,an der Reihe.Die geschmeidige Hand der Pianistin verliert auch beim schnellsten Tempo nicht ihre Treffsicherheit..."

-Schwäbische Zeitung 12.6.-01:"....Es fehlt auch nicht die dürch allerlei Bearbeitung,Textierung un Instrumentatierung zu unerfreulicher Popularität gelangte E-dur-Etüde nr.3.Umso erfreuclicher,dass sie von der Pianistin ohne jeden Zückerguss mit anrührenden Schlichtheit gestaltet wird...(und Ligeti...:)auch auf diesem Parkett bewegt sich A.K. mit überzeugender,pianistischer Kompetenz.Und manch einer der etwa 150 Besuchherinnen und Besucher wird auf Grund dieser klaren,feinsinnigen,in sich geschlossenen Wiedergabe engeren Kontakt des 20. Jahrhunderts.Bei den beiden Zugaben,als Dank für reichlich gespendenten Applaus,blieb der Gast aus Finnland allerdings bei Chopin."(Barbara Perkovac)----

Laukaa-Konnevesi 8.2.-01
"Lämminhenkinen pianokonsertti Laukaalla...Chopinin juoksutukset purkautuivat kuin kohiseva vesiputous.K:n tekninen virtuositeetti mahdollisti musiikin selkeän jäsentelyn niissäkin hetkissä,joissa pelkkä sorminäppäryys vaatisi liikaa monelta soittajalta...(Ligeti.)K:n tulkinta oli vaivatonta ja selkeää joten tutustuminen Ligetiin sujui helposti."(Jouni Vaaja)

30.1.-01 Hangon1ehti:"...virtuoosimaista -tekniikkaa,suvereenia ja persoonallista tulkintaa,jossa minkäänlaisella epäröinnillä ei ollut sijaa.Hetkittäin saattoi vain kysyä itseltään,mahdammeko me kuulijat ymmärtää,mitä kaikkea taiteilija nyt meille soitollaan antaa?..tietynlainen särmä näyttikin olevan taiteilijan tavaramerkki,joka kulki kaiken esitetyn läpi punaisena lankana - aina raikokkaasta luukutuksesta herkimpiin diminuendoihin,Vain suuri taiteilijapersoona kykenee tällaiseen tunnistettavasti omaleimaiseen tulkintaan...(Chopin:)..soivat herkkinä,jännittävinä ja hallittuina.Salissa lähes kuuli,miten yleisö pidätti hengitystään - kuullakseen varmasti kaiken.Ymmärsimme,että meille tarjottiin harvinaista herkkua...(Ligeti:)...K:n suvereeni,nyanssit hienostuneesti huomioiva tulkinta olisi varmasti ilahduttanut säveltäjää itseäänkin."(Johanna Kaplas)

Iisalmen sanomat 5.3.-02:..."...K soitti vaativan ohjelman.Hän ei päästä itseään tulkitsijanakaan vähällä,vaan menee sisälle musiikkiin todella intensiivisesti...Chopinin kappaleissa Kaupin soitto oli soljuvaa,elegantin kevyttä,nyansseja esilletuovaa ja juoksutuksissa äärimmäisen nopeaa.Schubertin sonaatin Kauppi löysi välillä kimalteista melodisuutta,välillä vakaata arvokkuutta..."(Pirjo Nenola)

20.1.-01 Ylä-Karjala:"Jumalaista musiikin helinää A.K.:n pianokonsertissa...kuulija meni heti ihmetyksestä mykäksi.Sellaista hehkua,sellaista tulista soitantaa tuskin koskaan tässä salissa on kuultu.Musiikki helisi ja helmeili....mikä älykyys,mikä hienostuneisuus,mikä tunteen voima siivittikään taiteilijattaren jokaista otetta.Chopinin tulkkina hän kuuluu sanalla sanoen pianistiemme joukossa maamme parhaimmistoon...silmät pyöreinä siinä sai vain istua ja ihmetellä,ylistää jo yksistään soittotaidon nerollisuutta....(Ligeti)jälleen taiteilijatar osoitti leijonanotteensa.Jo pelkästään rytmisinä suorituksina Ligetin etydit vaativat esittäjältään suurta ammatillista taituruutta,mutta tänä iltana niistä selvittiin neron helppoudella."(Veikko Huotarinen)

Kainuun sanomat 16.1.-01:"Herkkä ja luja pianoilta... kiinnostava konserttiohjelmisto sai aistit valpastumaan.Eikä virittyneisyys hälvennyt mihinkään itse musiikillisen annin myötä,vaan kuulija terävöityi,antautui yksinomaan musiikille,koki jotakin ainutlaatuista...Bachin ranskalainen alkusoitto antoi kuvan pianotaiteilijan omaperäisyydestä.Otteessa oli aluksi erottavinaan lievää epätasaisuutta,mikä katosi kuunnellessa tulkinnan syvää herkkyyttä ja haavoittuvuutta.Tahti ylsi paikoin hengästyttäväksi tanssillisessa sarjassa,musiikin tunneskaalan latautuneisuus tavoitti kuulijan soljuvuuden ja vierivän rakenteen muotoilun myötä.Kiinnostavia sävyvaihteluita kuunnellessa mietti myös K:n omintakeista ajattelua,pikantin täsmällistä jäsentelyä:sillä tavalla modernia käsittelytapaa ,joka muistutti omaleimaisista tulkitsijoista kautta aikain...Chopinin pianosävellysten tärkeitä etydiopusnumeroita ovat op. 25 ja 10,joiden osalta läpi konsertin ilman nuotteja soittanut K pääsi suorastaan häikäisemään.Chopinin nerokkuus löi läpi,lujan ja solisevan scherzon jälkeen etydien osalta pianotaiteilijan konaisvaltainen eläytyminen ja tulkinnallinen rohkeus vaikuttivat:jykevät muodot ja lempeät suvannot piirtyivät kuulijan tunnemuistiin....A.K.:n paluu konserttilavoille on aivan varmasti onnenpotku kuulijoille..."(Anniina Jokinen)

Syksy 2000:
-Pietarsaaren sanomat 22.9.-00:"A.K.:n Chopin-ilta oli enemmän kuin pelkkä konsertti...nämä kokemukset ovat tehneet luonnonlapsi K.:sta täydellisesti Jumalaan luottavan,herkän ja aidosti uskolleen antautuvan,joka omistaa myös konserttinsa uskonsa kohdetta ylistääkseen.Tässä kaikessa ei kuitenkaan ole mitään teennäistä,ei,vaikka K.soittaessaan vuoroin itkee,nauraa ja huokaa...Yleisönsä hän jokatapauksessa valloitti niin aidolla olemuksellaan kuin hurmioituneella ja teknisesti vakuuttavalla soitollaan."(Anneli Suojoki)

-Suomenselän sanomat 26.10.-00:"K:n soittoon sopivat kenties jopa aiempaa perusteellummin ylistävät arvioinnit.Hän kuuluu edelleen suomalaisten pianistien lahjakkaimpaan kärkeen.Rimaa ei ole laskettu,se näkyy ja kuuluu K.:n konserteissa,jotka ansaitsisivat paljon nykyistä suuremmat kuulijajoukot."(Laina Hietanen)

Salon seudun sanomat 2.10.-oo:"Chopinin pianomusiikki soi villinä ja vapaana - A.K.:n soitto on räiskyvän intohimoista.Puolitoistatuntia kului sävelten ilotulituksessa,jossa säihkyi Chopinin musiikki häikäisevin värein...Ohjelma päättyi 9 etydiin.Sen voi tässä todeta,ettei formulakisat ole mitään tähän verrattuna.Vauhtinälkäiset,tulkaa K.:n Chopin-konserttiin,jos haluatte kokea vauhdin huumaa...ilta oli kaiken kaikkiaan onnistunut.Kiitettävän runsaalle yleisölle konsertti tarjosi elämyksiä ja ajateltavaa ylenpalttisesti."(Olli-Pekka Laakkonen)

-Forssan lehti 13.10.-00:"Musiikin kultaisia omenia -....K:n tavassa soittaa F.Chopinin musiikkia pitää puhua ihmistä suuremmista tulkinnoista.Kaikki mitä voidaan saavuttaa harjoittelemalla,tutkimalla ja opiskelemalla on K.:n hallinnassa......jos he pystyvät säilyttämään uskonsa taiteen suuruuteen ja ymmärtämään,että monet asiat suuressa taiteessa eivät ole pelkästään ihmisessä,niin silloin voidaan yltää niihin kultaisiin omenoihin,joita pianisti K. tarjoili yleisölleen Forssassa.Aika,paikka ja flyygeli menettivät merkityksensä.Jäi musiikki ja sen kokeminen....Myönnän nauttineeni suunnattomasti antauduttuani Chopinin musiikin vietäväksi...K.:n tulkinnat mestarillisesta musiikista kuljettivat antautujan ajatuksia syvälle ihmiseen ja toisaalta paljastivat kokeneen pianistin syvän uskon taiteen,Luojan luomaan,suuruuteen."(Perttti Munck) continued....

Arvostelut 1980-2000