Arno Forsius

Kalenteri ja almanakka

Kalenteri tulee latinan kielen sanasta calare, kuuluttaa, jonka mukaan Rooman valtakunnassa kuukauden ensimmäinen päivä sai nimen Calendae, "kuuluttajaiset". Kuukauden ensimmäinen päivä oli siellä yleinen maksupäivä, jonka kuuluttamisen yhteydessä ilmoitettiin myös aina tulossa olevat markkinat, juhlapäivät ja muut tapahtumat.

Kalenterilla tarkoitetaan nykyään vuoden päivien luetteloa jaettuna käytettävän ajanlaskun mukaisesti ajanjaksoihin, kuten kuukausiin ja viikkoihin. Kalenteri voi sisältää tiedot juhlapäivistä, markkinoista ja muista tapahtumista sekä kuun vaiheista ym. Vaikka kalenteri-käsite muotoutui vasta Kristuksen syntymän aikoihin Roomassa, on ajanlaskun seuraamiseen käytetty savitauluihin piirrettyjä kalentereita jo 3000 vuotta eKr. Mesopotamiassa. Kalenteri (ruots. kalender, ransk. calendrier, engl. calendar, saks. der Kalender) on siis ajanluvun mukainen päivien luettelo, jossa ilmoitetaan tavallisesti myös yleisiä tapahtumatietoja.

Kalendaariolla tarkoitetaan nykyään erilaisten kalenterijulkaisujen varsinaista kalenteriosaa. Latinan kielessä calendarium on aikaisemmin merkinnyt maksupäivän tilikirjaa.

Almanakka -sanan etymologia on epävarma. Erään selityksen mukaan sana johtuisi keskiajan arabian kielen sanasta al-manakh, joka tarkoittaa nykyään säätä. Sen merkitys olisi ollut alun perin paikka, jossa kameli laskeutuu polvilleen eli kamelien levähdyspaikka, jossa karavaanien kuljettajat saivat tietoja ja ennustuksia mm. eri matkareittien säästä. Toisen selityksen mukaan sanan lähtökohtana olisi latinan kielen manacus, aurinkokelloa tarkoittava sana.

Jonkinlaisia almanakkoja on laadittu astronomian alkuajoista lähtien, siis noin vuodesta 3000 eKr. Taivaankappaleiden sijainnin ja liikkeiden oli todettu olevan yhteydessä säätilan muutosten kanssa ja varsinkin arabien asuma-alueilla vuodenaikoihin liittyvien säätilojen toistuminen oli hyvinkin säännönmukaista. Almanakan ensisijaisena tehtävänä olikin osoittaa mm. maanviljelyksen ja jokapäiväisen elämän kannalta tärkeä säätilan vaihtuminen.

Painettuja almanakkoja (kreik. almenakha, latin. almanac(h), esp. almanaque, engl. almanac, saks. der Almanach, ruots. almanack), joissa ilmoitettiin seuraavan vuoden ajaksi auringon, kuun ja eräiden muiden taivaankappaleiden liikkeiden valmiiksi lasketut taulukot eli efemeridit, alettiin julkaista 1500-luvulla Englannissa. Painettuun almanakkaan on liittynyt aina myös kalenteriosa eli kalendaario.

Almanakkojen tähtitieteellisiä tietoja käytettiin paikanmäärityksiin merillä ja kartoitustöissä, tähtitieteellisissä tutkimuksissa, ajanlaskuun liittyvissä kysymyksissä sekä aikoinaan suosituissa astrologisissa ennustuksissa. Almanakoissa astrologiset ennustukset esitettiin tavallisesti kalenteriosan jälkeen olevassa ennustusosassa, prognosticassa. Sen seurauksena kirjapainoissa nimitettiin almanakan viimeistä arkkia prognosticaksi vielä kauan aikaa sen jälkeen, kun astrologisista ennustuksista oli luovuttu.

Käytännössä sanoja kalenteri ja almanakka käytetään nykyään rinnakkain ja ilman erityistä johdonmukaisuutta.

Kirjoitus on julkaistu 4.1.2003 kotisivulla Pohdintoja ja kysymyksiä -osastossa almanakka -sanan syntyä koskeneen kysymyksen johdosta. Osasto on poistettu.

Katso myös kirjoitusta Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) almanakkojen ja ennustuskirjojen tekijänä.

Lähteitä: Tietosanakirjat ja etymologiset sanakirjat

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON