Arno Forsius

Elisabeth Backman (1870–1950) – yksityis- ja kunnallislääkäri

Elisabeth Backman oli eräs Suomen varhaisista naislääkäreistä. Hän toimi aluksi yksityislääkärinä ja ylläpiti yksityistä synnytyslaitosta, jonka lääkärinä hän toimi. Myöhemmin hän osallistui pääasiallisesti kunnallisen terveydenhuollon toimintaan sekä lääkärinä että luottamushenkilönä.

Augusta Elisabeth Nylund (avioituneena Backman) syntyi 12.12.1870 Uudessakaarlepyyssä. Hänen vanhempansa olivat raatimies Carl Nylund ja Johanna Silvast. Elisabeth Nylund solmi avioliiton 27.2.1898 piirilääkäri, professori, LKT Herman Woldemar Backmanin kanssa (1870–1946). Elisabeth Backman kuoli vuonna 1950.

Elisabeth Nylund suoritti Helsingissä vuonna 1889 professori Georg August Aspin medikomekaanisen instituutin kurssin, jolta hän valmistui sairasvoimistelijaksi. Sen jälkeen hän suoritti yksityisesti ylioppilastutkinnon Helsingin reaalilyseossa 15.9.1891 ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon Pohjalaisen osakunnan jäsenenä. Hän suoritti medikofiilitutkinnon 18.4.1895 sekä valmistui lääketieteen kandidaatiksi 23.12.1897 ja lääketieteen lisensiaatiksi 30.5.1903. Opiskeluaikanaan hän oli amanuenssina kirurgian osastolla. Elisabeth Backman teki opintomatkat Saksaan ja Tanskaan vuonna 1899 (1901?), Saksaan vuosina 1904 (1903?), 1908 ja 1910, Ruotsiin vuonna 1908 ja Itävaltaan vuonna 1925. Hän oli Suomen Lääkäriliiton, Finska läkaresällskapetin ja Keski-Pohjanmaan lääkäriseuran jäsen.

Lääkäriksi valmistuttuaan Elisabeth Backman harjoitti praktiikkaa Pietarsaaressa vuosina 1904–1917 ja oli samalla paikkakunnalla Strengbergin tupakkatehtaan lääkärinä vuosina 1.7.1906–1917 sekä 1921–1922. Hänellä oli lisäksi Pietarsaaressa vuosina 1905–1917 oma synnytyslaitos, jossa oli 5–12 hoitopaikkaa, ja hän toimi myös tämän synnytyslaitoksen johtajana ja lääkärinä. Lisäksi Elisabeth Backman oli Pietarsaaressa kuuromykkäinkoulun ja Pietarsaaren yhteiskoulun tyttöoppilaiden koululääkärinä. Hän toimi tilapäisenä kunnanlääkärinä Pedersören (Pietarsaaren maalaiskunnan), Purmon ja Larsmon (Luodon) kunnissa yhteensä 29 1/2 kk vuosina 1906–1913. Hän oli Pietarsaaren terveydenhoitolautakunnan jäsen vuosina 1913–1917, josta ajasta hän oli varapuheenjohtaja vuosina 1915–1917.

Kansalais- ja vapaussodan edellä Elisabeth Backman siirtyi Vaasaan, jossa hän toimi praktiikkaa harjoittavana lääkärinä vuosina 1917–1921. Vapaussodan aikana vuonna 1918 hän siellä ambulanssilääkärinä ja Vaasan sotasairaalan n:o 2 lääkärinä. Hänen miehensä oli keväällä 1918 Vaasassa Valkoisen Suomen tilapäisen lääkintöhallituksen jäsen. Elisabeth Backman oli eräs Lotta Svärd -järjestön perustajista Vaasassa ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 2 vuoden ajan (vuosina 1921–1922).

Lääkäripariskunta Backman muutti vuonna 1923 Vaasasta Uuteenkaarlepyyhyn. Elisabeth Backman oli Uudenkaarlepyyn kaupunginlääkäri 26.1.1923–12.12.1937 ja kaupungin kunnallissairaalan lääkäri vuosina 1923–1937. Hän oli myös terveydenhoitolautakunnan puheenjohtaja Uudessakaarlepyyssä vuosina 1923–1937. Lisäksi hän oli koululääkärinä seminaarin harjoituskoulussa Uudessakaarlepyyssä vuosina 1923–1937, Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa ja Munsalassa (Munsalo) vuodesta 1925 ja Jeppossa (Jepualla) vuodesta 1926, sekä Samfundet Folkhälsanin pikkulastenneuvolan lääkäri Uudessakaarlepyyssä vuodesta 1930.

Elisabeth Backman osallistui järjestötoimintaan Folkhälsanin puheenjohtajana Uudessakaarlepyyssä, Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa, Munsalassa ja Jepualla. Hän oli eräs Uudenkaarlepyyn Marttayhdistyksen perustajista sekä sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1926–1927 ja varapuheenjohtaja vuodesta 1927. Hän oli lisäksi Tidskrift för Barnmorskor -lehden toimittaja vuosina 1912–1913 ja Samfundet Folkhälsan i svenska Finland -järjestön kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1930. Hänelle myönnettiin seuraavat ansiomerkit: Mm. 1918, Marttojen kultainen ansiomerkki 1930.

Elisabeth Backmanin julkaisuja:

När bör skolbarn lidande av tuberkulos avhållas från skolgång. (Referat vid diskussionsmöte i Helsingfors i anslutning till Samfundet Folkhälsans 10 årsfest 1930). FRK 1930.
Tuberkulinundersökningar av skolbarn i Nykarleby landskommun, Munsala och Jeppo. FRK 1933.
Useita kirjoituksia lehdessä Tidskrift för Barnmorskor.

Kirjoitus on valmistunut toukokuussa 2006.

Katso myös kotisivun kirjoitusta Naisen tie lääkäriksi Suomessa.

Kirjallisuutta:

Bergholm, Hj.: Suomen lääkärit sekä Suomen hammaslääkärit – Biographica – Finlands läkare jämte Finlands tandläkare. Alex. Lundström, Helsingfors. Helsingfors 1907.

von Bonsdorff, B.: Privata sjukhus i Finland. Finska Läkaresällskapets Handlingar 129 (1985): 4: 345–398.

Suomen lääkärit 1940 Finlands läkare. Toim. Gunnar Soininen. [Suomen Lääkäriliitto.] Helsinki 1941.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON