Arno Forsius

Björnlund, Bengt (1732—1815) — piirilääkäri

Bengt Björnlund oli ruotsalaissyntyinen lääkäri, joka hoiti Suomessa Porin piirilääkärin virkaa viiden vuosikymmenen ajan. Hänellä oli siihen aikaan lääkärinä poikkeuksellisen hyvä kirurginen taito.

Björnlund kävi Linköpingissä koulua ja kymnaasia, minkä jälkeen hänet kirjattiin ylioppilaaksi Upsalan yliopistoon vuonna 1746. Hän opiskeli siellä aluksi filosofian maisterin tutkintoon vaadittavia oppiaineita. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan Björnlund alkoi lukea lääketiedettä. Hän siirtyi vuonna 1757 Tukholmaan ja täydensi siellä anatomian opintoja professori Roland Martinin johdolla sekä palveli Serafiimilasaretissa, joka oli avattu vuonna 1752.

Pommerin sodan aikana vuosina 1757—1762 tarvittiin lääkäreitä armeijan palvelukseen. Björnlund määrättiin vuonna 1758 Stralsundiin kenttäsairaalan lääkäriksi. Seuraavana vuonna hän opiskeli parin kuukauden virkavapauden aikana Lundin yliopistossa ja valmistui sieltä lääketieteen lisensiaatiksi. Hän puolusti Lundissa vuonna 1760 professori Gustaf Harmensin johdolla väitöskirjaansa "De Metastasi materiae febrilis vel Criseos imperfectae" ja sai lääketieteen tohtorin arvon.

Björnlund ilmoittautui vuonna 1761 hakijaksi Greifswaldin yliopiston lääketieteen apulaisen avoimeen virkaan ja julkaisi siellä samana vuonna väitöskirjansa "Dissertatio Botanica, sistens fundamentum differentiae specificae plantarum verum et falsum", jota C. S. Grümbke puolusti väitöstilaisuudessa. Björnlund ei kuitenkaan saanut virkaa ja kun Pommerin sota päättyi vuonna 1762, hän palasi takaisin Tukholmaan. Siellä hänet hyväksyttiin Collegium medicumin jäseneksi ja määrättiin 13.9.1762 hoitamaan Porin piirilääkärin virkaa, josta Johan Gabriel Bergman oli kieltäytynyt.

Björnlundin tullessa marraskuussa 1762 Poriin olivat olosuhteet siellä varsin alkeelliset. Kaupungissa ei ollut vielä edes apteekkia, minkä vuoksi Björnlund joutui turvautumaan omaan koti- ja matka-apteekkiinsa sekä itse valmistamaan määräämänsä lääkkeet. Vaasan apteekkari Joachim Christian Kantzau oli kyllä velvollinen huolehtimaan myös Porin kaupungin tarvitsemista lääkkeistä, mutta käytännössä asia oli hoitamatta. Sen vuoksi Björnlund otti avukseen erään koulupojan, jonka hän oli opettanut tekemään lääkkeitä ja myöskin iskemään potilailta suonta. Lisäksi hän käytti tätä kuljettamaan lääkkeitä sairaiden koteihin. Poriin saatiin apteekki vuonna 1773, jolloin sen erioikeus myönnettiin apteekkarinkisälli Martin Stengrundille.

Kaupungissa ei ollut myöskään sairaalaa eikä terveyslähdettä. Parantaakseen tilannetta Björnlund avasi vuonna 1763 Porin lähellä Vähä-Raumassa terveyslähteen, jota porilaiset käyttivät siitä lähtien. Pian sen jälkeen hän otti käyttöön Kangasalla myöhemmin hyvin suositun terveyslähteen.

Björnlund yritti huolehtia parhaansa mukaan piirinsä väestön sairaanhoidosta. Talvikauden aikana hän teki useampia viikkoja kestäneen matkan piirissään ja kävi silloin jokaisessa pitäjässä saarnatuolista etukäteen ilmoitettuina aikoina. Björnlundia pidettiin lukeneena, uutterana ja hyväätarkoittavana lääkärinä, joka kuitenkin vaikutti potilasvuoteen äärellä ujolta ja epäröivältä. Hänen punatautilääkkeensä, Björnlunds rödsotsdroppar, tunnettiin Porin seudulla vielä 1850-luvulla.

Björnlund teki myös leikkauksia ja käytti kirurgisia taitojaan märkivien avanteiden ja säärihaavojen parantamiseen. Märkäisiä säärihaavoja hän kertoi hoitaneensa myös peittämällä niitä ohuella lyijylevyllä. Silmätaudit olivat yleisiä ja trakooma eli silmäpasko aiheutti silmiin monia leikkauksella autettavia vaivoja. Björnlund kertoi poistaneensa kirurgisesti silmistä samentavia kalvoja, rakkulakasvaimia ja arpikovettumia. Björnlundin tiedetään jopa tehneen ensimmäisen keisarileikkauksen Suomessa vuonna 1775. Lapsi oli kuollut jo ennen leikkausta ja äiti kuoli toisena päivänä leikkauksen jälkeen. Samalla on aiheellista todeta, että seuraava keisarileikkaus tehtiin Suomessa vasta vuonna 1866, lähes sata vuotta myöhemmin.

Björnlund kirjoitti kokemuksistaan seuraavasti: "Se miksi Suomessa kuolee ihmisiä suhteellisesti enemmän kuin Ruotsissa, voi heillä johtua nurinkurisesta elämänjärjestyksestä ja elämäntavoista, sopimattomasta ruoasta, aivan liian runsaasta saunomisesta, oleskelusta pirttien kuumuudessa ja savussa, kylmettymisestä niiden [saunan ja pirtin] välillä ym. Lasten hoidon laiminlyönti vaikuttaa epäilemättä siihen paljon, kun heidän hintelät ruumiinsa uupuvat niin paljon kylpemisestä, savusta ja kuumuudesta; [sekä] myöskin sen vuoksi, että heidän hoitoansa vaivojen aikana laiminlyödään tai heitä kohdellaan ja hoidetaan järjettömästi ja epäinhimillisesti. Ennustukset ja ennakkoluulot, jotka liittyvät kohtaloon, vaikuttavat myös vähemmän edullisesti lasten hoitoon, sillä uskotaan, että se kuolee, jolle kuolema on määrätty, ja että se, jolle elämä on aiottu, selviytyy sairaudesta ilman hoitokeinoja."

Myös karjan taudit kuuluivat piirilääkärin hoidettaviin. Pahin niistä oli pernarutto, jota esiintyi epidemioina melko usein ja joka tarttui myös ihmisiin. Björnlund kertoi, että talonpojilla oli tapana hoitaa eläimiään pistämällä niiden nahkaan ilmaantuneita paiserakkuloita hehkuvaksi kuumennetulla naulalla, niin että paiseiden sisältö valui ulos näin tehdystä haavasta.

Björnlundille myönnettiin vuonna 1782 asessorin arvonimi ja hän sai vuonna 1793 Tukholman kuninkaalliselta tiedeakatemialta 50 riikintaalarin ylimääräisen palkinnon vastauksesta tiedeakatemian esittämään kysymykseen "Genom hvilka inhemska medel kan man inställa och alldeles utrota den grad af Venerisk smitta, som försakat all hjelp af Mercurens tillräckeliga bruk". Björnlund kutsuttiin vuonna 1798 Suomen Talousseuran jäseneksi.

Björnlund julkaisi vuonna 1797 lääkeaineita käsittelevän teoksen "Materia medica selecta. : Opera et studio B. Björnlund, [---] , Aboae : typis Frenckellianis, 1797." (Lähemmät tiedot puuttuvat toistaiseksi.)

Lisäksi on aiheellista mainita, että Björnlund julkaisi vuonna 1805 latinankielisen käännöksen Hippokrateen aforismeista. Teoksen otsikkoteksti on: Hippocratis Coi Aphorismorum: sectiones octo. Ex interpretatione et versione Anutii Foesii e textu graeco in linguam latinam, una cum observationibus sparsim adiectis a B. Björnlund m. d. medic. provinc. Björneburg. et Reg. collegii med. Holm. assessori. Aboae : Typis Frenckellianis, ann. 1805. (Kirjassa on sivuja 72 ja sen koko on 8:o.) (Lisätty huhtikuussa 2011.)

Suomen vasta perustettu Collegium medicum myönsi vuonna 1812 Björnlundille eron Porin piirilääkärin virasta 50 palvelusvuoden jälkeen. Hän sai täyden eläkkeen ja hänet nimitettiin Wladimirin ritarikunnan 4. luokan jäseneksi. Björnlund kuoli 83 vuoden ikäisenä vuonna 1815.

Henkilötietoja: S 6.11.1732 Ryda, Itä-Götanmaa, K 06.12.1815 Pori. Vanhemmat: Rydan kirkkoherra Theodor Björnlund ja Margaretha Iser, vänrikki Elias Lundbergin leski. Puoliso: 1764 Edla Holst, S 1740, K 4.4.1819 Pori. Puolison vanhemmat: registraattori Pehr Holst ja Margaretha Leopold. Lapset: Lovisa Margaretha, S 16.12.1771 Pori, K 17.11.1850 Huittinen, puoliso merikapteeni, sittemmin maanviljelijä Fredrik Nilsinpoika Idman tämän 2. avioliitossa, S 20.11.1757 Huittinen, K 20.01.1831 Huittinen. LÄHTEET: F. J. Rabbe, Bengt Björnlund. Finlands Minnesvärde Män, Samling af lefnadsteckningar I. 1853—1854. Sursillin suku, Genealogia Sursilliana. Täydent. ja toim. Eero Kojonen. 1971.

KIRJALLINEN TUOTANTO. Ks. F. J. Rabbe, Bengt Björnlund. Finlands Minnesvärde Män, Samling af lefnadsteckningar I. 1853—1854. J. F. Sacklén, Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid II:1. 1823.

Kirjoitettu Kansallisbiografiaa varten 1996. Tarkistettu huhtikuussa 2001. Julkaistu: Suomen kansallisbiografia 1, Aaku – Browallius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2003.

Lisätty maaliskuussa 2009 Henry Väreen ilmoituksen perusteella tieto Björnlundin vuonna 1797 julkaisemasta kirjasta "Materia medica selecta",

KIRJALLISUUS. J. R. Aspelin (tark. Y. Kajava), Björnlund, Pentti. Kansallinen elämäkerrasto I. 1927. L. W. Fagerlund, Björnlund, Bengt. Finsk Biografisk Handbok, I (utg. af Tor Carpelan). 1903. G. Johnsson (myöh. Soininen), Suomen piirilääkärit 1749-1927. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja VI. 1928. F. J. Rabbe, Bengt Björnlund. Finlands Minnesvärde Män, Samling af lefnadsteckningar I. 1853—1854. J. F. Sacklén, Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid II:1. 1823.

Lisätietoja seuraavissa kirjoituksissa, lisätty joulukuussa 2010:

Arno Forsius ja Henry Väre: Piirilääkäri Bengt Björnlundin Materia medica selecta vuodelta 1797. Hippokrates 2010, Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 27. vuosikerta, s. 81–97. Jyväskylä 2010.

Henry Väre ja Arno Forsius: Luettelo Bengt Björnlundin teoksen Materia medica selecta (1797) lääkeaineista. Hippokrates 2010, Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 27. vuosikerta, s. 99–119. Jyväskylä 2010.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON