Arno Forsius

Karl Viktor Boman (1863–1925) – ajuri, terveyspoliisi ja luottamushenkilö Lahdessa

Ajurina Lahdessa

Vasta perustetussa Lahden kauppalassa pidettiin tonttihuutokauppa heinäkuussa 1878. Harjukadun itäpäästä myytiin tontti 112 seppä Kaarle Kummilalle ja sen viereinen, Vesijärvenkatuun rajoittuva tontti 114 professori Leo(pold) Mechelinille. Silloin tonttien välissä oli vielä 6 metrin levyinen palokatu, joka ulottui Harjukadulta Vuorikadulle. Sittemmin nämä tontit on yhdistetty (nyk. katuosoite Harjukatu 44 – Vesijärvenkatu 8).

Tontti numero 114 oli rakentamattomana vuoteen 1898 saakka. Tuolloin sen osti ajuri Karl Viktor Boman, joka oli syntynyt 6.12.1863 Koskella Hl. Hänen vanhempansa olivat ruotusotamies Otto Boman ja Henrika Karolina Nyström, jotka asustivat Hätilän kartanon torpassa. Karl Viktor Boman oli avioitunut Karolina Serafia Eliantytär Ristolan kanssa, joka oli syntynyt 23.2.1864. Avioparille syntyi tytär Martta Irene 6.7.1896. Perheessä oli myös kasvattitytär Elsa Aaltonen.

Karl Viktor Boman oli muuttanut jo kesäkuussa 1893 Koskelta Hl. Hollolan kunnan Lahden kylään. Nyt hänestä tuli Lahden kauppalan asukas, kun hän muutti perheensä kanssa asumaan vuonna 1898 tontille 114 rakennuttamaansa taloon. Vuonna 1902 tehdyn palovakuutushakemuksen mukaan tontin rakennusten selostus oli seuraava: Rakennus n:o 1: "Yksikerroksinen asuinhuoneus puusta, hyvässä kunnossa, rakennettu vuonna 1898, laudoitettu ja maalattu samana vuonna, asfalttihuopakaton alla. Huoneus on 13,8 m pitkä, 7,3 m leveä ja maasta katonharjalle 8 m korkea. Sisältää 4 kamaria, 2 kyökkiä, 2 ulkorappua ja alle holvattu kellari. – Arvataan [arvioidaan] summaan 5 200 mk." Rakennus n:o 2: "Ulkohuoneus osaksi hirsistä, osaksi laudoista, välttävässä kunnossa, rakennettu vuonna 1898, asfalttihuopakaton alla. Huoneus on 16 m pitkä, 5,6 m leveä ja maasta katonharjalle 6,4 m korkea. Sisältää 1 tallin, 1 liiterin ja makkihuoneet. – Arvataan summaan 1 400 mk."

Lahden kauppalaan vuonna 1898 muutettuaan Boman harjoitti aluksi ajurinliikettä. Ajurien toimintaan liittyneiden epäkohtien johdosta Lahden kauppalan ajurit kokoontuivat heinäkuun lopulla 1902 Lahden työväenyhdistyksen taloon pohtimaan ongelmia. Kokouksen avasi David Salonen ja Boman valittiin sen puheenjohtajaksi. Kokouksessa päätettiin perustaa Lahden työväenyhdistykseen ajurien ammattiosasto. Sääntöjä laatimaan valittiin Boman, Salonen, H. Toivonen, A. Laaksonen ja V. Hellsten sekä varajäseniksi K. Villgren ja A. Kivistö. Boman valittiin ajurien ammattiosaston puheenjohtajaksi ja hän hoiti tätä tehtävää heinäkuuhun 1908 saakka. Tuolloin perustettiin Lahden Ajuriyhdistys, jossa Boman ei ollut enää mukana, sillä hän oli luopunut ajurinliikkeen harjoittamisesta.

Kaupungin luottamusmies

Lahdesta tuli kaupunki marraskuun alussa 1905 ja Boman valittiin kaupungin ensimmäiseen valtuustoon maaliskuussa 1906. Siihen hänet auttoi ilmeisesti kaupungin suuren ajurikunnan kannatus. Hänen valtuustokautensa kesti vuoden 1908 loppuun ja vuonna 1907 hän oli valmistusvaliokunnan jäsen.

Kaupungin terveydenhoidon valvonta tapahtui ennen kaupungin terveydenhoitosääntöjen vahvistamista valtakunnallisen terveydenhoitosäännön perusteella. Terveydenhoitolautakunta, jossa K. V. Boman oli varajäsenenä vuosina 1906–1907, esitti jo tammikuussa 1907, että valtuusto asettaisi lautakunnan käytettäväksi terveyspoliisin, siis terveydenhoidon valvojan. Valtuusto kuitenkin lykkäsi päätöksenteon, kunnes tekeillä olevat terveydenhoitosäännöt olisi vahvistettu. Vuonna 1906 terveydenhoitolautakunta on "toimittanut useita tarkastuksia terveydellisten epäkohtain suhteen" ja vuonna 1907 lautakunta suoritti tarkastuksia "joko kokonaisuudessaan tai valitsemiensa jäsenten kautta."

Kaupungin terveydenhoitosääntöjä koskevaa ehdotusta laatiessaan terveydenhoitolautakunta päätyi esittämään terveyspoliisin toimen perustamista terveydenhoidon valvonnan toteuttamiseksi. Samanlaiseen järjestelyyn oli turvauduttu useissa kaupungeissa, joskin eräissä kaupungeissa oli perustettu terveydenhoidon kaitsijoiden toimia pelkästään tai terveyspoliisin toimen lisäksi.

Valtuusto hyväksyi Lahden kaupungin terveydenhoitosäännöt kesäkuussa 1907 ja heinäkuussa se antoi terveydenhoitolautakunnan tehtäväksi julistaa terveyspoliisin osa-aikainen toimi heti haettavaksi ja ottaa siihen se, jonka lautakunta "sopivammaksi katsoo". Lautakunta valitsi heinäkuussa 1907 terveyspoliisiksi kolmesta hakijasta ajuri, talonomistaja Karl Viktor Bomanin, joka oli kaupunginvaltuuston jäsen, valmistusvaliokunnan jäsen ja terveydenhoitolautakunnan varajäsen. Hän ryhtyi hoitamaan tointa elokuun alussa 1907.

Koska Lahteen ei ollut perustettu vielä kaupunginlääkärin virkaa, oli valtuuston valittava terveydenhoitolautakuntaankin vuonna 1906 lääkärijäseneksi muu kaupungissa asuva lääkäri. Tehtävään valittiin rautatielääkärinä Lahdessa silloin toiminut G. A. von Zweygberg. Terveyspoliisina toiminut Boman koki omassa tehtävässään varmaankin kaupunginlääkärin puuttumisen suureksi ongelmaksi. Niinpä hän teki lokakuussa 1908 ehdotuksen kaupunginlääkärin toimen perustamisesta kaupunkiin. Asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuustossa toistuvasti, mutta virka perustettiin lopulta vasta lokakuussa 1909. Tammikuussa 1910 valtuusto valitsi kaupunginlääkäriksi lääketieteen lisensiaatti Oskar Nordqvistin, jonka senaatti nimitti ja määräsi tehtävään toukokuussa 1910.

Kaupunginvaltuuston jäsenyyden lisäksi Boman hoiti elämänsä aikana useita muitakin kaupungin luottamustehtäviä. Terveydenhoitolautakunnan varajäsen hän oli vuosina 1906–1907 ja 1921–1924. Palotoimikunnan jäsen Boman oli vuosina 1908–1909 ja 1911–1913, jolloin hän toimi sen varapuheenjohtaja vuosina 1909 ja 1911–1912. Palotoimikuntaa ei mainita asiakirjoissa vuodelta 1910, mutta luultavasti K. V. Boman on silloinkin kuulunut siihen varapuheenjohtajana. Palotoimikunnan varajäsen hän oli vuonna 1915. Sittemmin hän oli köyhäinhoitohallituksen jäsen vuosina 1916–1922, varallisuusverolautakunnan jäsen vuosina 1919–1920, sen toimintaa jatkaneen tulo- ja omaisuusverolautakunnan varajäsen vuonna 1921 sekä tutkijalautakunnan jäsen vuosina 1921–1922.

Kaupungin toimenhaltija

Boman valittiin vuonna 1908 myös valtuuston vahtimestariksi. Toimi perustettiin sen vuoksi, että kaupunginpalvelija O. V. Pihlman ei ehtinyt hoitaa "viranomaisten juoksuja". Valtuuston vahtimestarin oli hoidettava myös vaivaishoitohallituksen ja holhouslautakunnan puheenjohtajien antamat tehtävät. Vuonna 1909 vahtimestari Boman oli anonut palkkansa korottamista seuraavan vuoden alusta 50:stä 100:aan markkaan kuukaudessa. Rahatoimikamari oli ehdottanut lausunnossaan palkaksi 900 mk vuodessa. Valtuusto lähetti asian valmistusvaliokuntaan ja sen antaman lausunnon perusteella valtuusto hylkäsi anomuksen joulukuussa 1909.

Terveyspoliisin toimesta erottuaan Boman toimi vuodesta 1914 alkaen ilmeisesti myös rahatoimikamarin vahtimestarina. Ainakin vuonna 1923, jolloin hän erosi vahtimestarin toimestaan elokuun päättyessä, toimi mainitaan rahatoimikamarin ja valtuuston yhteisenä. Marraskuussa 1913 kaupunginvaltuusto oli myös päättänyt korottaa vahtimestari Bomanin palkan 100 markkaan kuukaudessa seuraavan vuoden alusta, ilmeisesti juuri tehtävien lisääntymisen johdosta.

Talonomistaja

Kaupungin toimenhaltijaksi tultuaan Boman ilmeisesti luopui ajurinliikkeen harjoittamisesta vuonna 1907. Samoihin aikoihin hän muutti asumaan naapuritontille. Tontti 112 oli siirtynyt vuonna 1879 muurari Otto Majanderille, joka rakensi sille talon. Tämä tontti vaihtoi sen jälkeen usein omistajaa, kunnes sen osti heinäkuussa 1905 talonomistaja Juho Salo.

Marraskuussa 1907 Boman myi tontilla 114 olleen kiinteistön talonomistaja Kustaa Lahdelle. Sen jälkeen se oli parillakin muulla omistajalla, kunnes Kustaa Lahti osti sen takaisin pakkohuutokaupassa joulukuussa 1915. Kun Lahden kaupunki oli vuonna 1920 hankkimassa taloa lisäkulkutautisairaalaksi, teki Boman talosta ja tontista tarjouksen 111 000 markan hinnasta Amerikassa olevan Kustaa Lahden nimissä. Lisäkulkutautisairaalaksi ostettiin kuitenkin talo Yrjönkatu 7 - Rajakatu 9.

Boman puolestaan osti toukokuussa 1909 tontin 112 talonomistaja Juho Salolta. Samana vuonna Boman rakennutti tälle tontille uuden ulkorakennuksen ja vuonna 1911 tehtiin päärakennukseen muutostyö F. O. Heleniuksen laatimien piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1919 tehdyn palovakuutushakemuksen mukaan tontin 112 (silloinen katuosoite Harjukatu 30) rakennusten selostus oli seuraava: Rakennus n:o 1: "Yksikerroksinen asuinhuoneus puusta, hyvässä kunnossa, rakennettu v. 1880, laudoitettu ja maalattu rautalevyisen katon alla. Huoneus on 24,9 m pitkä, 9,5 m leveä ja maasta katonharjalle 9 m korkea. Sisältää 7 asuinhuonetta, 3 keittiötä, 2 etehistä, 3 ulkorappua sekä alla 2 holvattua kellaria, yhteensä 10 tulisijaa, vesi-, lika- ja sähköjohdot. Huoneus sisältää 948 kuutiota. Raput N:o 1 sisältää 12 kuutiota, N:o 2 sisältää 24 kuutiota, N:o 3 sisältää 12 kuutiota, sekä kellarit sisältävät 62 kuutiota. Kivijalka kivestä ja tiilistä, keskikorkeus 1,4 m. – Arvataan summaan 33 100 mk." Rakennus n:o 2: "Ulkohuoneus kivestä, hyvässä kunnossa, rakennettu v. 1910, rautalevyisen katon alla. Huoneus on 18 m pitkä, 5,6 m leveä ja 5,5 m korkea. Sisältää 3 makasiinia ja käymälälaitokset sekä vinkkelissä 1 leivintuvan leipäuunilla ja muuripadalla, holvattu ja eristetty umpinaisella tiiliseinällä muusta huoneuksesta. Yhteensä 660 kuutiota. – Arvataan summaan 11 900 mk."

Vaikka Boman luopuikin ajurinliikkeen harjoittamisesta vuoden 1908 vaiheilla, jatkui hänen kiinnostuksensa hevosiin enemmän aatteellisella pohjalla. Lahdessa perustettiin vuoden 1907 lopulla Lahden Hevosystäväinseura, jonka toiminta käynnistyi tammikuussa 1908. Seuran tarkoituksena oli edistää Lahden kaupungissa ja sen lähimmässä ympäristössä hevosrodun parantamista. Seuran toimintamuotoja olivat alusta alkaen näyttelyt, kilpa-ajot, keskustelu- ja esitelmätilaisuudet sekä muut hevosten hoitoa ja kasvatusta edistävät toimet. Lahden Hevosystäväinseuran kokouksessa tammikuussa 1908 valittiin seuran esimieheksi piirieläinlääkäri Uno Heininen. Johtokuntaan kuului lisäksi kuusi varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Yksi varsinaisista jäsenistä oli talonomistaja Boman, jonka johtokunta valitsi keskuudestaan seuran varaesimieheksi.

Terveyspoliisi

Hämeen läänin kuvernööri vahvisti Lahden kaupungin terveydenhoitosäännöt lokakuussa 1907. Niiden 6. § kuuluu seuraavasti: "Voidakseen tehokkaasti valvoa, että voimassa olevia terveydenhoitosääntöjä todella noudatetaan, on maistraatin asetettava terveydenhoitolautakunnan käytettäväksi terveyspoliisi, jonka velvollisuutena on huolellisesti ja täsmällisesti täyttää terveydenhoitolautakunnan hänelle uskottuja tehtäviä ja valppaasti pitää silmällä terveydellisiä epäkohtia sekä laiminlyömisiä voimassa olevan terveydenhoitojärjestelmän täyttämisessä. Terveyspoliisiksi, jonka kaupungin on palkattava, otetaan joku terveydenhoitolautakunnan hyväksymä, sopiva henkilö."

Valvonnan järjestämisestä on määräykset terveydenhoitosääntöjen 7 §:ssä: "Yleisen terveyshoidon valvomista varten toimessa olevilla ja laillisesti oikeutetuilla henkilöillä tulee, voidakseen täyttää tehtävänsä, olla vapaa pääsy talojen pihoihin, ulkohuoneisiin, työhuoneisiin, tehtaihin, työväen asuntokasarmeihin, ravintoloihin, hotelleihin, matkustajakoteihin ja muihin samanlaatuisiin laitoksiin. Jos tiedoksi tulisi että terveydelle erittäin vahingollisia olosuhteita olisi yksityisten asunnoissa, ja jos tarkastusta sen johdosta pidettäisi tarpeellisena, voipi sellaisen tarkastuksen toimittaa ainoastaan kaksi terveydenhoitolautakunnan jäsentä, jotka terveydenhoitolautakunta sitä varten kulloinkin on valinnut ja kirjallisesti valtuuttanut, ja on heidän näytettävä valtakirjansa asunnon omistajalle, ennenkuin tarkastus tapahtuu."

Terveydenhoitolautakunnan vuosikertomuksissa on joitakin mainintoja terveyspoliisi Bomanin tehtävistä. Syyskuun 1907 kuluessa tehtiin kaupungin useissa taloissa yleistarkastuksia, jolloin kävi selville, kuinka puutteellisia käymälälaitokset ja likaveden kaatolaitokset kaupungissa vielä olivat ja kuinka puutteellinen siisteys pihoilla, takapihoilla ja palokujilla vallitsi. Terveyspoliisi suoritti monta kymmentä tarkastusta talojen pihoissa, ruokamyymälöissä ym. sekä valvoi torikaupan järjestystä toripäivinä. Terveyspoliisin toritarkastusten aiheuttamat huomautukset johtuivat ruokatavaroiden kuljettamisesta likaisissa ajoneuvoissa tahi muista terveydenhoitosääntöjen rikkomisista. Aluksi toripäiviä olivat keskiviikko ja lauantai, mutta vuonna 1909 päätettiin torijärjestyksen hyväksymisen yhteydessä sallia torikauppa kolmena päivänä viikossa, maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina.

Vuonna 1908 terveydenhoitolautakunta "on toimittanut tarkastusmiestensä ja terveyspoliisin kautta useita terveyshoidollisia tarkastuksia." Kun laki työstä leipomoissa oli tullut voimaan heinäkuun alussa 1909, määräsi lautakunta jäsenensä, postimestari G. Riigoinin yhdessä terveyspoliisi Bomanin kanssa suorittamaan laissa määrättyjä tarkastuksia leipuri- ja kondiittoriliikkeissä. Silloin havaittiin, ettei yksikään tämän alan liike vastannut asetuksen määräyksiä, "vaan olivat kaikki enemmän tai vähemmän puutteellisia." Liikkeitä tarkastettiin 28 ja kaikki hylättiin alkuperäisessä kunnossaan. Suoritettujen korjausten jälkeen hyväksyttiin kaksi ehdoitta, 23 toistaiseksi ja 3 hylättiin. Postimestari Riigoin osallistui terveyspoliisin kanssa myös kahviloiden, elintarvikemyymälöiden, matkailijakotien, saunojen ja ruokaloiden tarkastuksiin. Yksi yleinen sauna uhattiin sulkea erittäin puutteellisen kunnon vuoksi, jolloin se korjattiin. Eräs maitomyymälä määrättiin suljettavaksi, koska se ei vastannut terveydenhoitoasetuksen määräyksiä. Lahden kaupungissakin työsuojelutoiminta kuului terveydenhoitosäännön perusteella terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Siitä syystä Boman on vuonna 1911 terveydenhoitolautakunnan kehotuksesta laatinut katsauksen kaupungissa harjoitetuista ammateista, niiden lukumäärästä sekä niissä työskentelevistä henkilöistä.

Lokakuun alusta 1913 Boman sanoutui irti terveyspoliisin osa-aikaisesta toimesta. Maistraatti valitsi terveydenhoitolautakunnan ehdotuksesta raatimies Oskar Lefrénin väliaikaisesti sitä hoitamaan. Päätoimiseksi muutetun viran täyttäminen vakinaisesti jäi seuraavaan vuoteen.

Kirkonisännöitsijä

Lahti irtautui Hollolan seurakunnasta vasta vuoden 1916 alussa itsenäiseksi seurakunnaksi. Kirkkoneuvosto oli asettanut kuitenkin jo lokakuussa 1915 kolmijäsenisen toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kirkonisännöitsijän tehtävistä. Toimikunnassa esitettiin tehtävien jakamista kirkonisännöitsijän ja rahastonhoitajan kesken. Huhtikuussa 1916 kirkonkokouksessa päätettiin kuitenkin keskittää kaikki tehtävät kirkonisännöitsijälle. Samalla kirkonkokous valitsi tähän toimeen talonomistaja Bomanin, jonka kirkkoneuvosto oli asettanut ensimmäiselle ehdokassijalle.

Boman toimi Lahden seurakunnan kirkonisännöitsijänä yhdeksän vuoden ajan. Hän pyysi eron toimesta sairauden vuoksi vuoden 1925 alussa. Eroa myönnettäessä kirkkoherra Matti Wilhelm Wikström totesi tammikuussa 1925, että kirkonisäntä Boman oli hoitanut hänelle uskotun tehtävän "suurimmalla huolellisuudella, harrastuksella ja taidolla, aina silmälläpitäen seurakunnan parasta."

Viimeiset vuodet

Helmikuun alussa 1922 rahatoimikamari myönsi kaupunginlääkäri Oskar Nordqvistin antaman lääkärintodistuksen perusteella vahtimestari Bomanille yhden kuukauden sairasloman ja hyväksyi sijaiseksi hänen kasvattityttärensä "vakinaisen hoitajan vastuulla". Maaliskuussa viransijaisena toiminut neiti Elsa Aaltonen esitti anomuksen 150 markan palkkioksi valtionverokuittien kantamisesta sekä 500 markan palkkioksi Bomanin sairaudenaikaisesta virantoimituksesta. Edellinen kohta anomuksesta päätettiin ottaa huomioon jaettaessa niitä varoja, jotka valtio oli myöntänyt kaupungille kruununverojen kannosta aiheutuvien kustannusten peittämiseksi, mutta jälkimmäinen osa anomuksesta hylättiin kokonaan.

Elokuun lopussa 1923 Boman erosi sairauden vuoksi kaupunginvaltuuston ja rahatoimikamarin vahtimestarin toimesta. Syksyllä 1924 hän joutui pitkällisen sairautensa seurauksena vuodepotilaaksi ja kuoli 19.2.1925 klo 8.15 ollessaan 61 vuoden 2 kuukauden ja 12 päivän ikäinen. Hautaus tapahtui lauantaina 28.2.1925 alkaen klo 2 ip., jolloin surusaatto lähti vainajan kotoa Harjukatu 30 Lahden vanhalle hautausmaalle. Sanomalehden muistokirjoituksen mukaan Boman hoiti uskollisena ne tehtävät, jotka hänen osakseen kulloinkin tulivat, minkä vuoksi hän saavutti kaikkien luottamuksen ja ystävyyden.

Julkaistu aikaisemmin: Karl Viktor Boman, lahtelainen luottamushenkilö ja toimenhaltija. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1988: 9–14, Lahti 1988. Tarkistettu ja muokattu kesäkuussa 2004.

Lähteitä

Airas, T.: Lahden seurakunnan itsenäistyminen ja toiminta, Lahti 1967.

Etelä-Suomen Sanomat 21.2.1925.

Kertomukset Lahden kaupungin kunnallishallinnosta 1906–1924. Lahti 1911–1925.

Lahden Ajuriyhdistyksen vaiheista, Hollolan Lahti, Lahti-Seuran tiedotuslehti N:o 3, 1983.

Lahden kaupunginmuseon Luottamushenkilörekisteri ja Palovakuutushakemukset.

Mantere, H.: Lahtelaiset hevosmiehet järjestäytyivät 80 vuotta sitten, Hollolan Lahti, Lahti-Seuran jäsenlehti N:o 2, 1988.

Nieminen, K.: Lahden kauppalan historia. Lahden kaupunki. Lahti 1920.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON