Arno Forsius

Nicholas Culpeper (1616—1654) — apteekkari ja yrttiparantaja

Nicholas Culpeper (1616—1654) oli englantilainen apteekkari ja yrttiparantaja, jonka nimi yleensä mainitaan yrttilääkinnän uranuurtajien joukossa. Hän oli Surreyssä eläneen papin poika, joka alkoi opiskella Cambridgessä lääketiedettä. Culpeperin isoisä Thomas Culpeper oli ollut aikanaan kuningas Henry VIII:n puolison Catherine Howardin serkku ja aikaisempi rakastaja.

Nicholas Culpeper menestyi aluksi hyvin opinnoissaan, mutta pian hän koki suuren henkilökohtaisen menetyksen, kun hänen tuleva puolisonsa kuoli ankarassa ukkosmyrskyssä. Culpeper keskeytti opintonsa ja ryhtyi erään lontoolaisen apteekkarin oppipojaksi. Häneen teki syvän vaikutuksen suuri yhteiskunnallinen ero, joka Englannissa vallitsi maanomistajaluokan ja työväestön välillä. Ero heijastui merkittävällä tavalla myös sairaiden hoitoon.

Lääkärit katsoivat edullisimmaksi kiinnittää huomiota varakkaisiin ihmisiin, kun taas apteekkarit käyttivät hyväkseen köyhien tarpeita. Monet ihmiset olivat maalla eläessään hoitaneet itseään lähiseuduilta keräämillään yrteillä, mutta kaupungeissa asuessaan heidän oli turvauduttava herbalisteihin eli yrttiparantajiin, joista monet olivat puoskareita. Kilpailu aiheutti toisinaan ankaria ristiriitoja eri ammattiryhmien välillä.

Oppiaikansa päätyttyä Culpeper asettui asumaan apteekkarina ja herbalistina Red Lion House -nimisessä talossaan Länsi-Lontoon Spitalfieldsissä. Hän toimitti yrttilääkkeitään halpaan hintaan varattomille asiakkailleen. Vastoin lääkärien harrastamaa käytäntöä Culpeper ei koskaan määrännyt kuin yhtä yrttilääkettä, jos lääkettä tarvittiin vain yhteen vaivaan. Lisäksi hän antoi etusijan englantilaisille yrteille ulkomailta tuotavien yrttivalmisteiden sijasta. Usein hän neuvoi asiakkailleen, mistä päin maaseutua he saattoivat itse kerätä tarvittavia yrttejä.

Culpeper käytti itsepintaisesti yrttien englantilaisia nimiä eikä niiden latinalaisia nimiä, kuten lääkärit. Asiakkaittensa kanssa yhteistä kieltä korostaakseen hän käänsi vuonna 1649 latinasta englanniksi Lontoon farmakopean, jonka ensimmäinen laitos oli julkaistu vuonna 1618. Tämä käännös muuten painettiin vuonna 1720 Yhdysvalloissa ensimmäisenä lääketieteellisenä teoksena. Culpeper käänsi englanniksi myös Johannes Wesling'in latinankielisen anatomian oppikirjan ja hän kirjoitti englannin kielellä muitakin lääketieteeseen liittyviä teoksia.

Yleisimmät silloin käytetyt yrttikirjat, John Gerardin "Herball" vuodelta 1597 ja John Parkinsonin "Theatrum Botanicum" vuodelta 1640, olivat latinankielisiä. Sitä paitsi niissä oli mukana varsin runsaasti ulkomaisia yrttejä. Sen vuoksi Culpeper julkaisi oman englanninkielisen yrttikirjansa "The Complete Herbal" vuonna 1649. Kansankielisenä ja kotimaisia yrttejä käsittelevänä siitä tulikin tavallisen kansan suosima yrttikirja, josta ilmestyi kaikkiaan 41 laitosta.

Vaikka astrologia oli jo menettämässä suosiotaan lääketieteen ohjenuorana, uskoi Culpeper siihen ehdottomasti. Siitä syystä hänen oppinsa taudeista ja niiden hoidoista perustui yhä astrologiaan. Culpeperin mukaan nimenomaan kiertotähdet, joihin silloin luettiin myös aurinko ja kuu, antoivat yrteille parantavat ominaisuudet.

Hänen yrttikirjassaan olikin lähes jokaisen yrtin kohdalla mainittu, mikä kiertotähti sitä vallitsi, ja joidenkin harvojen kohdalla myös yrttiä vallitseva Eläinradan tähtikuvio. Hoidon onnistumiseksi oli varmistettava myös, missä ruumiinosassa sairaus ilmeni, ja sen jälkeen oli selvitettävä, mikä kiertotähti vallitsi kyseistä ruumiinosaa.

Nämä asiat voitiin tarkistaa Culpeperin itsensä laatimasta oppaasta "A Physicall Directory" (Lääketieteellinen hakemisto). Siten oli mahdollista määrittää sairaudelle soveltuva hoito. Culpeperin opin mukaan hoidoksi valittiin yrttikirjan perusteella sellainen yrtti, jota vallitseva kiertotähti oli vastakkainen sairasta ruumiinosaa vallitsevalle kiertotähdelle.

Culpeper huomasi pian, että hänen astrologiset sääntönsä eivät pitäneetkään aina paikkaansa. Hän oli myös havainnut, että eri potilaat reagoivat lääkkeisiin eri tavoin. Kaiken lisäksi joissakin tapauksissa tautia voitiin kokemuksen mukaan hoitaa yrteillä, joita vallitsivat samat kiertotähdet kuin sairauden vaivaamaa ruumiinosaa. Culpeper selitti ilmiön niin, että kiertotähti saattoi myös nimetä jonkin omista kasveistaan parantamaan vallitsemansa ruumiinosan tautia.

Sitä paitsi oli olemassa yrttejä, joita ei ollut nimetty millekään kiertotähdelle ja jotka olivat vapaasti käytettävissä. Siten Culpeperin opissa oli selitykset kaikille mahdollisille hoidoille. Nicholas Culpeperin astrologiaan perustuvat opit olivatkin täysin pseudotieteellisiä, mutta samanlaisia olivat tuolloin muutkin lääkkeiden käyttöön liittyvät teoriat. Culpeper ei näytä saaneen vaikutteita Paracelsuksen (1493—1541) opista, jonka mukaan lääkeyrtin teho riippui sen ja sairauden samankaltaisuudesta.

Oman käsityksensä mukaan Culpeper sai hoidoillaan aikaan erinomaisia tuloksia. Hän olikin varsin suosittu yrttiparantaja ja vaikka hän kuoli jo 38-vuotiaana, säilyivät hänen aatteensa ja oppinsa kauan aikaa. Yhä edelleen on olemassa ihmisiä, jotka luottavat Culpeperin oppeihin.

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1995: 9: 1064. Tarkistettu ja lisätty syyskuussa 1999.

Kirjallisuutta:

Culpeper's Colour Herbal. Ed. D. Potterton, foreword E. J. Shellard. W. Foulsham & Company Ltd. Hong Kong 1983

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON