Arno Forsius

Arthur af Forselles (1864—1953) — ensimmäinen korvatautien professori Suomessa

Arthur Edvard af Forselles syntyi vuonna 1864 Lammilla. Hänen isänsä oli everstiluutnantti, myöhemmin todellinen valtioneuvos Jakob Henrik Alexander af Forselles, Evon metsäopiston silloinen johtaja, ja hänen äitinsä oli Emelie Sofie Jaquette Waenerberg. Arthur af Forselles solmi vuonna 1892 avioliiton Emma Adele Kolsterin (1869—1923) kanssa. Avioparilla oli kaksi lasta, Arthur Fredrik Rudolf Alexander (1893—1906) ja Anne-Marie (1903—1994, avioit. Weckman).

Arthur af Forselles tuli ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1883. Hän aloitti Helsingin yliopistossa lääkärin tutkintoon tähtäävät opintonsa valmistuen filosofian kandidaatiksi vuonna 1886 ja maisteriksi vuonna 1886. Sen jälkeen hän suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1888 ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1891. Hän väitteli keskikorvan märkimiseen liittyvän sinus lateraliksen tromboosin operatiivisesta hoidosta vuonna 1893 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon vuonna 1894.

Opiskeluaikanaan Forselles oli amanuenssina sisätautien, kirurgiana ja silmätautien osastoilla. Lisensiaattitutkinnon suoritettuaan hän toimi Helsingin yleisen sairaalan kirurgian osastolla aluksi tilapäisenä apulaislääkärinä vuonna 1891 ja tilapäisenä alilääkärinä vuonna 1892. Sen jälkeen hän oli samalla osastolla apulaislääkärinä vuosina 1892—1895 ja alilääkärinä vuosina 1896—1897.

Forsellesin opinto- ja jatkokoulutusaikana kirurgian professoreina olivat Fredrik Saltzman (1831—1881) vuosina 1879—1881 ja Maximus Widekind af Schultén (1847—1899) vuosina 1891—1899. Siihen aikaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan nykyään kuuluvat potilaat hoidettiin kirurgian erikoisalan yhteydessä. Schultén oli ollut kirurgian dosenttina vuosina 1878—1883 ja ylimääräisenä professorina vuosina 1883—1891. Hän antoi opetusta korva-, nenä- ja kurkkutautien hoidossa ja julkaisi mm. opiskelijoita varten kirjasen "Praktisk kurs i öronsjukdomar". Hän julkaisi vuosina 1888—1891 myös eräitä tutkimuksia korva-, nenä- ja kurkkutautien alaan kuluvista aiheista.

Väiteltyään Forselles aloitti vuonna 1893 korva-, nenä- ja kurkkutautien opetuksen Helsingin yleisessä sairaalassa lääketieteen opiskelijoille. Hänet nimitettiin otiatriikan eli korvatautiopin dosentiksi vuonna 1896. Forselles jatkoi myös omien taitojensa kehittämistä ja hän teki useita opintomatkoja ulkomaille, mm. Saksaan vuosina 1886, 1887, 1892, 1899 ja 1901, Saksaan, Itävaltaan, Italiaan ja Sveitsiin vuonna 1896 sekä useita kertoja Pohjoismaihin.

Forselles suuntautui toiminnassaan pian kokonaan korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitamiseen. Hän suoritti leikkauksia Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikassa ja hänellä oli mahdollisuus ottaa vastaan myös rajoitetusti polikliinisiä potilaita vuodesta 1893 alkaen. Hoitoon pyrkivien potilaiden määrä oli huomattavan suuri, mutta esityksistä huolimatta toimitiloihin ei saatu minkäänlaisia parannuksia.

Forselles päättikin sen johdosta rakentaa korvasairaalan omalla kustannuksellaan. Sairaalarakennus, kaksikerroksinen kivitalo, valmistui vuonna 1900 Siltavuorenrannan ja Oikokadun kulmaukseen, Kirjatyöntekijänkatu 14. Sairaalassa oli 18—20 potilaspaikkaa, leikkaussali ja poliklinikka vähävaraisille. Suureksi pettymyksekseen Forselles ei saanut valtiolta mitään avustusta sairaalalleen.

Schultén oli jo vuonna 1897 osoittanut selkeästi tarpeen saada yliopistoon korva-, nenä- ja kurkkutautien professuuri. Finska Läkaresällskapetin yleiskokous esitti vuonna 1901 asian johdosta kovaa painostusta ja sen jälkeen perustettiin vihdoin vuonna 1903 opetusalaa varten ylimääräinen professuuri. Forselles nimitettiin vuonna 1907 tähän virkaan, josta hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1929. Forsellesin jälkeen erikoisalan dosenttina oli Henrik Johan Wilhelm Zilliacus (1857—1919). Forsellesin seuraajaksi korva-, nenä- ja kurkkutautien professorina tuli Yrjö Meurman 1931.

Forsellesin yksityinen korvasairaala liitettiin jo vuonna 1908 korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikkana Helsingin yleiseen sairaalaan. Klinikka muutti vuonna 1919 taloon Unioninkatu 38, joka oli ollut sitä ennen venäläisenä sotilassairaalana.

Suomalaiset korvalääkärit olivat aloittaneet osallistumisen yhdistystoiminnan Kööpenhaminassa vuonna 1911 pidetyssä ensimmäisessä Pohjoismaisessa otolaryngologikongressissa. Suomi oli valittu kokoontumispaikaksi vuonna 1923. Kongressia valmisteleva suomalainen toimikunta halusi silloin koota kaikki alan lääkärit yhteen ja niin perustettiin tammikuussa 1922 Suomen Oto-Laryngologinen Yhdistys — Finlands Oto-Laryngologiska Förening. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Arthur af Forselles, joka hoiti tätä tehtävää vuoteen 1929 saakka. Hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1934. Forselles oli myös Suomen Lääkäriliiton ja Finska Läkaresällskapetin jäsen.

Vaikka Forselles ei ollut kovin perusteellinen tutkija, pystyi hän käytännönläheisellä toiminnallaan luomaan kirurgian lähtökohdista vankan perustan Suomen korva-, nenä- ja kurkkutautien kehitykselle. Hän oli eräs näkyvimpiä hahmoja alan Pohjoismaisten kongressien osanottajien keskuudessa.

Forselles osallistui myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli ritariston ja aatelin edustaja säätyvaltiopäivillä vuosina 1897, 1899 ja 1905—1906 sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja vuosina 1919—1921. Eduskunnassa Forselles oli jäsenenä suuressa valiokunnassa sekä laki-, laki- ja talous- ynnä valtiovarainvaliokunnissa. Lisäksi hän oli eduskunnan valitsema pankkivaltuusmies vuosina 1922—1929. Ruotsalaisessa kansanpuolueessa hän kuului keskushallitukseen.

Forselles oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1899—1913 ja 1915—1918. Hän oli myös Suomen Yhdys-Pankin hallintoneuvoston jäsen vuosina 1913—1917 sekä sen seuraajan Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsen vuosina 1917—1944 ja hallintoneuvoston puheenjohtaja vuosina 1938—1944. Hän on julkaissut kirjoituksia kansantaloudellisista kysymyksistä mm. Mercator-lehdessä.

Forsellesin rakkain harrastus oli automobilismi eli autoilu. Hän oli vuonna 1919 perustamassa Suomen Automobiiliklubia (myöh. Suomen Autoklubi, AK) ja oli sen pitkäaikainen puheenjohtaja vuosina 1920—1937. Hän oli myös Vakuutusyhtiö Auton hallituksen jäsen. Forselles teki mm. omalla Opel -merkkisellä autollaan matkan Alppien yli Italiaan.

Forselles palkittiin ansioistaan monilla kotimaisilla ja pohjoismaisilla kunniamerkeillä ja huomionosoituksilla. Suomen Otolaryngologinen yhdistys maalautti hänestä vuonna 1924 muotokuvan 60-vuotispäivän kunniaksi. Vilho Sjöströmin tekemä muotokuva lahjoitettiin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalle.

Forselles osti perheelleen 1890-luvulla kesäpaikaksi Majvik -nimisen tilan Kirkkonummen Masalassa, noin 30 km Helsingistä länteen. Sinne ensimmäisenä rakennetussa puisessa pikku huvilassa, "lilla villan", Forselles viimeisteli vuonna 1893 painetun väitöskirjansa. Varsinainen tiilestä tehty huvilarakennus valmistui ilmeisesti vuosien 1904—1908 välisenä aikana.

Arthur af Forsellesin tieteellisiä julkaisuja korva-, nenä- ja kurkkutautien alalta [FLH = Finska Läkaresällskapets Handlingar]:

Die durch eitrige Mittelohrenentzündung verursachte Lateralsinus-Thrombose und deren operative Behandlung. Akad. avh. 1893
Ett fall av trombos av sinus cavernosus. FLH 1894
Bidrag till kännedomen om den specifika labyrintiten. FLH 1894
Beitrag zur operativen Behandlung der chronisch eitrigen Mittelohrenentzündung. Archiv für Ohrenheilkunde 1894: 36: 145—149 (FLH 1893: 35: 640—649)
Ein Bohrer neuer Construction. Centralblatt für Chirurgie 1894
Über die Tamponade der Nasenhöhle bei schwerem Nasenbluten. Monatschrift für Ohrenheilkunde 1897 Ett bidrag till kännedomen av tandrotscystorna. Festskrift i anledning av Dansk Tandlaegeforeningens 25-års jubileum 1898
Die erworbene Atresie des äusseren Gehörganges. Helsingfors 1905. 45 s.
Über die frühzeitige Diagnose und Operation des Empyems des Warzenfortsatzes bei Otitis media suppurativa acuta. Helsingfors 1905. 111 s.
Über die Resection der unteren Nasenmuschel. Monatschrift für Ohrenheilkunde 1905 Betydelsen av abducens-förlamning vid otitis media. FLH 1905
Bidrag till kännedomen av de otogena följdsjukdomarna. FLH 1905
Bidrag till kännedomen om de godartade larynxtumörernas förekomst i Finland. FLH 1905
Om de variga labyrintåkommornas diagnos och behandling. FLH 1909
Om den nasala andningen. FLH 1910 De ved suppurative Mellemörelidelser förorsagede Labyrintlidelser. Forhandl paa den 1:ste nordiska otolaryngolog kongres 1911
Om de vid otitis media uppträdande labyrintiternas etiologi och patogenes. FLH 1911
Maligna Larynxtumörer. Förhandl vid den 2:a nordiska oto-laryngolog kongressen 1914
Bidrag till kännedomen av de maligna larynxtumörerna. FLH 1914
Ett translabyrintärt opererat fall af acusticustumör. Nordisk tidskrift Oto-rhino laryngol. 1916: 1: 29—45 (FLH 1915: 57 II 1031)
Deux cas de paralysie du nerf vestibulair et du nerf facial. Acta otolaryngologica 1925 Der otitische Hirnabscess. Acta otolaryngologica 1927, [ruotsiksi] FLH 1927.
Om indikationerna för tonsillektomi. FLH 1929

Kirjoitus on valmistunut marraskuussa 1999. Julkaistu lyhennettynä: Suomen Lääkärilehti 2000: 27—29: 2811.

Kirjallisuutta:

von Bonsdorff, B.: Privata sjukhus i Finland. Festskrift Del II. Finska Läkaresällskapets Handlingar 4/1985

von Bonsdorff, B.: The History of Medicine in Finland 1828—1918. The History of Learning and Science in Finland 1828—1918. Helsinki 1975

Siirala, U. ja Nikupaavo, A.: Tietoja tri Arthur af Forselles'in kirurgisesta sairaalasta sekä korva-, nenä - ja kurkkutautipotilaiden hoitopaikoista Helsingissä vuosisadan vaihteessa. Helsingin Lääkärilehti 1964: 12: 4—9

Suomen kansanedustajat 1907—1982 — Finlands riksdagsledamöter 1907—1982. Helsinki 1982

Suomen lääkärit 1952 Finlands läkare. Toim. P.-E. Heikel. Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 1953. Borgå 1953

Vaheri, E. ja Nikupaavo, A.: Suomen Otolaryngologiyhdistyksen historia 1922—1972. Käytännön lääkäri 1/1972.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON