Arno Forsius

Helmi Heikinheimo (1879–1968) – lähetyslääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri

Tiedot Helmi Heikinheimon elämästä ovat melko niukat. Mahdollisia lisätietoja pyydetään lähettämään tämän kirjoittajalle sähköpostissa arnoldus@saunalahti.fi .

Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) syntyi 3.8.1879 Kittilässä. Hänen vanhempansa olivat rovasti Karl Abiel Heikel (1846–1919) ja Augusta Hellman (1851–1930). Helmi Heikinheimo kuoli 25.1.1968 Nokialla.

Helmi Heikinheimo tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 22.5.1899. Sen jälkeen hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon Pohjalaisen osakunnan jäsenenä, suoritti medikofiilitutkinnon 28.11.1902, lääketieteen kandidaatin tutkinnon 23.12.1905, ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 28.5.1910. Opiskeluaikanaan hän oli amanuenssina naisten-, lasten- ja ihotautien osastoilla. Lisäksi hän oli koleratarkastus- ja kolerasairaalan lääkärinä Lavansaaressa 3 kk vuonna 1908 sekä Keuruun vt. kunnanlääkärinä runsaan kuukauden ajan vuonna 1908 .

Helmi Heikinheimo toimi opiskeluaikanaan useissa oppilaitoksissa opettajana, mm. Jyväskylän tyttökoulun matematiikan ja luonnontieteiden vt. kollegana (opettajana) 2 1/2 kk vuonna 1903, terveysopin opettajana Helsingin vanhassa suomalaisessa tyttökoulussa vuosina 1905–1908, Suomen Lähetysseuran naiskoulussa vuosina 1907–1909, Helsingin uudessa yhteiskoulussa vuonna 1908 sekä Helsingin yliopistoon johtavilla jatkoluokilla vuosina 1908–1909.

Lääkäriksi valmistuttuaan Helmi Heikinheimo seurasi veljensä Hannes Heikinheimon jälkiä, joka oli ollut Suomen Lähetysseuran lääkärilähettiläänä Kiinassa vuosina 1907–1909. Sitä varten Helmi Heikinheimo suoritti lisäopintoja Englannissa vuosina 1910–1911. Hänen toimintansa lääkärilähettinä Kiinassa tapahtui vuosina 1911–1916.

Suomeen palattuaan Helmi Heikinheimo oli Takaharjun parantolassa alilääkärinä 9.3.1917–18.2.1919, josta ajasta hän oli parantolan vt. ylilääkärinä yhteensä 2 kk vuosina 1917 ja 1918. Takaharjun jälkeen hän oli taas Keuruun vt. kunnanlääkärinä lyhyen ajan helmikuussa 1919.

Tuberkuloosista ei tullut kuitenkaan Helmi Heikinheimon erikoisalaa, sillä hän teki suurimman osan elämäntyöstään psykiatrisen sairaalan lääkärinä. Hän oli ensin Pitkäniemen sairaalassa II alilääkärinä 28.2.1919–27.8.1920 ja sen jälkeen I alilääkärinä 28.8.1920–3.8.1946. Välillä hän oli vt. apulaislääkärinä Helsingissä Lapinlahden mielisairaalassa 2 kk vuonna 1920. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929. Hän teki opintomatkan Saksaan vuonna 1928, Ruotsiin vuonna 1935, Tanskaan vuonna 1937 ja Norjaan vuonna 1938.

Helmi Heikinheimo oli Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Tampereen lääkäriseuran, Neuro-psykiatrisen yhdistyksen ja Lääkärien kristillisen yhdistyksen jäsen. Hän on pitänyt luentoja eri opistoissa ja kurseilla. Hänen erikoisharrastuksiaan olivat kodin- ja puutarhanhoito.

Helmi Heikinheimolla oli kesähuvila Nokialla Vihnusjärven rannalla. Vihnusjärvi on länsi-itäsuuntainen kapea järvi, joka sijaitsee nykyisessä Nokian kaupungissa (vuoteen 1937 Pohjois-Pirkkalan kunta, sen jälkeen vuoteen 1977 Nokian kauppala) asutuskeskuksesta hieman itään. Vihnusjärven ja sen eteläpuolella olevan Pyhäjärven välissä on n. 0,5–1 km leveä kannas, jonka poikki kulkeva salmi muodostaa yhteyden näiden järvien välille. Pitkäniemen sairaala puolestaan oli rakennettu Pyhäjärven pohjoisella rannalla sijaitsevalle niemelle, n. 2 km yhdistävästä salmesta itään. Pitkäniemen sairaalassa työssä ollessa Heikinheimo asui kesäaikana huvilallaan ja kävi sieltä työssä omalla perämoottorilla varustetulla veneellä säästä riippumatta. Eläkkeellä ollessa hänellä oli ainakin myöhempinä vuosina huvilallaan kotiapulainen, joka vieraiden käydessä toimi tarjoilijana valkoiseen tärkättyyn esiliinaan ja päähineeseen pukeutuneena.  (Tämä kappale on lisätty syyskuussa 2007 Päivi Huhtelan antamien tietojen perusteella.)

Helmi Heikinheimon julkaisuja: Kansantajuisia esityksiä eri lehdissä.

Kirjallisuutta:

Bergholm, Hj.: Suomen lääkärit, Finlands läkare Biographica 1927. Tampere - Tammerfors 1927.

Suomen lääkärit 1967 Finlands läkare.

Lisäys: Päivi Huhtelan sähköpostiviestit syyskuussa 2007.

Kirjoitus on valmistunut tammikuussa 2007.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON