Arno Forsius

Barthold R u d o l f Hast (1724–1784) – Suomen ensimmäinen piirilääkäri

Barthold (Bartholomaeus) R u d o l f Hast oli ensimmäinen suomalainen lääkäri, joka valmistui Upsalan yliopistosta. Aluksi Helsingissä kuvernementtilääkärinä toiminut Hast valittiin vuonna 1749 Suomen ensimmäiseksi piirilääkäriksi Pohjanmaalle. Tätä tehtävää hän hoiti ansiokkaasti yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Hast syntyi vuonna 1724 Vaasassa, jossa hänen isänsä Herman Henrik Hast oli vuodesta 1721 alkaen maakuntavälskärinä ja Pohjanmaan rykmentin rykmentinvälskärinä vuonna 1749 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Westfalenista syntyisin ollut Herman Hast oli siinä mielessä poikkeuksellinen välskäri, että hän oli kirjoittanut lääkintäoppaan "Kort underrättelse om några medicamenters bruk vid ett husapotek (jemte ett souveraint, praeserverande medel för kor, kalfvar, hästar m.fl.)", joka painettiin Tukholmassa vuonna 1746.

Rudolf Hast sai ensimmäisen kosketuksen lääkintätaitoon ja kirurgiaan seuratessaan isänsä toimintaa. Pojalla oli mahdollisuus saada yliopistollinen koulutus ja hänet kirjattiin vuonna 1740 ylioppilaaksi Turun akatemiaan, jossa hänen opettajanaan oli lääketieteen professori Herman Diedrich Spöring. Hastin oli jatkettava opintojaan Upsalan yliopistossa, jonne hänet kirjattiin toukokuussa 1744.

Upsalassa Hast opiskeli mm. Carl von Linnén ja Nils Rosén von Rosensteinin johdolla. Hast väitteli vuonna 1747 Rosénin johdolla puolustaen väitöskirjaa "Decades Binae (XX) thesium medicarum". Hänet promovoitiin 30.10.1747 Upsalassa lääketieteen tohtoriksi, ensimmäisenä suomalaisena Ruotsissa. Lääketieteen ohella Hast harrasti ansiokkaasti myös luonnontieteitä ja Carl von Linné antoi hänen mukaansa eräälle kääriäisperhosiin kuuluvalle lajille nimen Tortrix Hastiana.

Hast määrättiin 12.11.1747 kuvernementtilääkäriksi Helsinkiin. Hänen tehtäviinsä kuului huolehtia siellä kenraalikuvernöörin viraston ja armeijan tarvitsemasta lääkärinhoidosta. Pikkuvihan päättymisen jälkeen käynnistettiin hankkeet piirilääkärien saamiseksi Suomeen lääneissä kerättävien maksujen turvin. Nopeimmin toimittiin Pohjanmaan läänissä, jossa kootun rahaston avulla perustettiin vuonna 1749 Suomen ensimmäinen piirilääkärin toimi.

Piirilääkärin asuinpaikaksi määrättiin Vaasa ja hänen avukseen otettiin kolme välskärikisälliä, jotka sijoitettiin Vaasaan, Kokkolaan ja Ouluun. Pohjanmaan maakuntavälskäri Herman Hast oli juuri kuollut ja asukkaat halusivat seuraajaksi hänen poikansa Rudolf Hastin, joka määrättiinkin piirilääkärin toimeen 17.3.1749.

Olosuhteet Pohjanmaalla olivat varsin epätoivoiset, varsinkin kun lääkärin toiminnan tukena ei ollut vielä sairaalaa. Maakuntavälskäri Herman Hast oli pitänyt Vaasassa vuodesta 1721 apteekkia. Rudolf Hast jatkoi piirilääkäriksi tultuaan apteekin pitämistä. Vuodesta 1758 hänellä oli apuna proviisori Joachim Christian Kantzau, joka sai apteekin omiin nimiinsä 1763.

Hast piti lisäksi lääkepuotia vuodesta 1754 usean vuoden ajan monessa Pohjanmaan rannikkokaupungissa, kuten Oulussa, Uusikaarlepyyssä, Kokkolassa ja Raahessa, joissa ei ollut muuta lääkkeen saannin mahdollisuutta. Kokkolassa piirilääkärin apulaisena aluksi toiminut välskäri Arendt Beyer olikin hoitanut siellä enemmän lääkekauppiaan kuin välskärin tehtäviä. Ouluun perustettiin varsinainen apteekki vuonna 1762 ja Kokkolaan vuonna 1781.

Tuohon aikaan lääkärit eivät yleensä suorittaneet leikkauksia, jotka kuuluivat välskärien ja kirurgien tehtäviin. Hast tunnettiin kuitenkin taitavana kirurgina, joka oli saanut ensimmäiset opit isältään jo koulupoikana. Hast oli uuttera piirilääkäri, joka pyrki hoitamaan huolellisesti velvollisuutensa.

Ensimmäinen ohjesääntö piirilääkäreitä varten oli vahvistettu vuonna 1744 ja sen mukaan tärkein tehtävä oli yksityisten ihmisten sairaanhoito. Sitä varten piirilääkärien oli käytävä kaksi tai kolme kertaa vuodessa myös muissa kaupungeissa, jotka osallistuivat palkkaukseen. Vuoden 1766 ohjesäännössä piirilääkärit velvoitettiin matkustamaan vuosittain kerran tai kaksi ympäri lääniä antamassa hoitoa maaseudun asukkaille. Vasta vuoden 1772 valtiopäivien päätöksellä piirilääkärien palkat alettiin maksaa valtion varoista.

Piirilääkärinä Hast paneutui muiden tehtäviensä ohella erityisesti rokonistutuksen toteuttamiseen jo vuodesta 1756 alkaen. Kyseessä oli oikean isorokon istuttaminen rokkorakkulasta saadulla nesteellä eli lymfalla olkavarren tai peukalonhangan ihoon. Näin aiheutettiin lievä isorokko, joka antama suoja varjeli myöhemmältä, usein hengenvaaralliselta ja pahoja rokonarpia aiheuttavalta tartunnalta.

Hastille luvattiin vuonna 1762 32 äyriä jokaiselta onnistuneesti rokotetulta talonpoikaislapselta sekä lisäpalkinto jokaiselta sadalta lapselta. Laskutusten mukaan Hast rokotti vuosina 1768–1784 15 848 lasta, mistä hän peri kruunulta palkkioina 10 190 taalaria. Myös lukkareille Hast opetti rokonistuttamista ja sen ohella pitäjänapteekin hoitoa. Pohjanmaa olikin Suomessa tuolloin ainoa alue, jossa isorokon torjunta tuotti väestön terveyden ja kuolleisuuden kannalta merkittäviä tuloksia.

Suomen ensimmäinen yleissairaala, Turun lääninlasaretti, oli otettu käyttöön vuonna 1759. Piirilääkäri Hastilla oli merkittävä osuus siinä, että seuraavaksi avattiin nimenomaan Vaasan lääninlasaretti vuonna 1768. Hast määrättiin toimimaan myös sen lääkärinä, mihin hänellä oli hyvät edellytykset kirurgisten taitojensa vuoksi. Lasaretissa oli aluksi vain kaksi sairaansijaa, mutta pian niiden määräksi tuli viisi ja sitten kymmenen. Hast hoiti lasaretinlääkärin tehtäviä ilman erillistä palkkiota vuoteen 1777 saakka.

Hast harrasti myös vesihoitoja ja hän perusti Vaasaan vuonna 1750 Gustafs brunn -nimisen happovesilähteen. Hän otti lisäksi vuonna 1760 käyttöön Oulussa jo 1730-luvulta tunnetun terveyslähteen, jonka äärelle valmistui kaivohuone vuonna 1762.

Hast osallistui myöskin alueella esiintyneiden karjatautiepidemioiden torjumiseen. Hänen laatimansa kirjanen "Lyhykäinen Neuwo ja Opetus kuinga pitä itsens käytettämän Norin- eli Karjan taicka Eläinden Ruton-aikana" painettiin vuonna 1786, kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Hast sai vuonna 1762 asessorin arvon ansioistaan piirilääkärinä. Hän oli Aurora-seuran jäsen. Hän haki Johan Lechen kuoltua Turun akatemian lääketieteen professorin virkaa vuonna 1764, mutta ei tullut valituksi. Hast erosi Vaasan piirilääkärin virasta 15.9.1783 ja kuoli vajaan vuoden myöhemmin elokuussa 1784. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Herman Rudolf Hast, joka edusti siinä tehtävässä kolmatta perättäistä polvea.

S 9.4.1724 Vaasa K 27.8.1784 Vaasa. V Pohjanmaan maakuntavälskäri Herman Henrik Hast, K 1749, ja Anna Christina Råberg. P1 10.12.1751 Vaasa Brita Helena Peldan, S 27.6.1734 Pori, K 27.09.1771 Vaasa. P2 24.6.1773 Vaasa Margaretha Catharina Bladh. P1V Lappväärtin kirkkoherra, rovasti, fil. maist. Isak Peldan, S 1699 Ilmajoki, K 14.12.1748 Lapväärtti, ja tämän 2. puoliso Rebecka Berg. P2V kauppias ja tehtailija, hovimajoitusmestari Johan Bladh ja Katarina Juvelius. Lapset (1. avioliitosta): Hans Henrik S 8.10.1752; Brita Stina S 6.12.1753; Rebecka Helena S 18.12.1754; Herman Rudolf S 29.2.1756, K 13.2.1821, lääket. tri, Vaasan piirilääkäri 1785–1821; Johan Reinhold S 22.4.1757, K 19.9.1760; Brita Rebecka S heinäk. 1758, K 11.9.1758 kaksonen; Lorus Benjamin heinäk. S 1758, K. 14.7.1764 kaksonen ?; Carl Isak S 13.8.1759, K 26.7.1780 lääket. yliopp., hukkui; Maria Helena S 1761, K 5.12.1766; Johan Otto S 1764, K 15.4.1764 2 kk ikäisenä; Barthold Fredrik, S 26./27.4.1768, K 10.11.1799, laivaston luutnantti; Hedvig Charlotta S 16.10.1769, K 28.1.1799. LÄHDE: Sursillin suku, Genealogia Sursilliana. Täydent. ja toim. Eero Kojonen. 1971.

KIRJALLISUUS:

Fagerlund, L. W. och Tigerstedt, R., Medicinens studium vid Åbo universitet. Åbo universitets lärdomshistoria. 1. Medicinen. Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland. XVI. 1890.

Johnsson (myöh. Soininen),G., Hast, Barthold Rudolf. Kansallinen elämäkerrasto II. 1929.

Peldán, K., Suomen farmasian historia. Suomen Farmaseuttinen Yhdistys. 1967.

Virrankoski, P., Anders Chydenius. Demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta. 1986.

Rabbe, F. J., Finlands Minnesvärde Män I. 1853–1854.

Sandblad, H., Världens nordligaste läkare. Medicinalväsendets första insteg i Nordskandinavien 1750–1810. 1979.

Sacklén, J. F., Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid II:1. 1823.

Sacklén, J. F., Supplement till Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid. 1835.

Kirjoitettu Suomen kansallisbiografiaa varten 1996. Tarkistettu lokakuussa 1999. Julkaistu aikaisemmin lyhennettynä: Suomen Lääkärilehti 1993: 9: 850. Julkaistu: Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2004.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON