Arno Forsius

Jarl Pousar 26.9.1941–3.4.2004, In memoriam

Kirjastonhoitaja Jarl Gunnar Pousar, kirjallisuuden, sukututkimuksen ja kotiseutuhistorian arvostettu tutkija, kuoli 3.4.2004 Vihdissä 62 vuoden ikäisenä.

Tultuaan ylioppilaaksi Svenska normallyceumista vuonna 1960 ja suoritettuaan asevelvollisuuden Jarl Pousar alkoi opiskella valtiotiedettä Helsingin yliopistossa, mutta kiinnostus kirjallisuuteen ja kulttuuriin syrjäytti pian valtiotieteen. Hän hakeutui vuoden 1963 lopulla työhön Tieteellisten seurain valtuuskunnan kirjastoon ja valtuuskunnasta tuli hänen työnantajansa neljän vuosikymmenen ajaksi. Työnsä ohella Jarl Pousar julkaisi kolme omaa runokokoelmaa, Dikter (1965), Slängkäft (1967) ja Sigler (1974), ja jatkoi jo kouluaikana alkanutta kirjojen keräilyä, jonka kohteena olivat varsinkin eri aikakausia edustavat sidokset.

Jarl Pousarista tuli vuonna 1967 Tieteellisten seurain valtuuskunnan kirjaston varastomestari ja hän suoritti vuonna 1970 tieteellisten kirjastojen hoitajan ammattitutkinnon. Sen jälkeen hän toimi työpaikassaan kirjastonhoitajana vuosina 1977–1979, ja vuodesta 1979 lähtien hän oli kuolemaansa saakka valtuuskunnan Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kirjastonhoitaja ja viimeksi sen esimies. Hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki vuonna 1996. Jarl Pousar jatkoi työnsä ohella opiskelua Helsingin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa, pääaineenaan taidehistoria, ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1974 ja maisteriksi vuonna 1976. Taide kaikissa muodoissaan kuului jatkuvasti hänen rakkaisiin harrastuksiinsa.

Kiinnostus kirjoihin ja kirjallisuuteen vei Jarl Pousarin mukaan myös yhdistystoimintaan. Hän oli Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran henkilöhistorian toimikunnan sihteeri vuodesta 1973 ja puheenjohtaja vuodesta 1992, ja seuran kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1999. Hän lahjoitti seuralle vuonna 1998 arvokkaan bibliofiilisen kokoelman, johon kuului noin 3000 nidettä 1400-luvun lopulta lähtien, joukossa suuria harvinaisuuksia. Kokoelma on seuran tiloissa nähtävänä ja tutkijoiden käytettävänä.

Jarl Pousar oli Bibliofiilien Seuran hallituksen jäsen vuosina 1976–1987 ja seuran julkaiseman Bibliophilos -lehden päätoimittaja vuosina 1980–1988. Samoin hän oli Sällskapet Bokvännerna -seuran hallituksen jäsen vuodesta 1978 ja puheenjohtaja vuosina 1980–2000. Hänet kutsuttiin tämän seuran kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2000. Bibliofilian asiantuntijana hän oli lisäksi jäsenenä Thure Gallénin säätiön hallituksessa vuodesta 1988 ja kutsuttuna jäsenenä merkittävässä kansainvälisessä Association Internationale de Bibliophilie -yhdistyksessä vuodesta 1996 alkaen. Jarl Pousar julkaisi ja toimitti suuren määrän kirjallisuutta, kirjailijoita ja bibliofiliaa käsitteleviä kirjoituksia ja teoksia. Eräs hänen viime vuosien laajoista tutkimuskohteistaan oli Pyhän Birgitan elämä ja kirjallinen perinne.

Jarl Pousarin kiinnostus henkilöhistoriaa kohtaan johti hänet mukaan sukututkimukseen ja hänestä tuli pian arvostettu sukututkija. Hän kuului Släktbok Ny följd -teoksen toimittajiin jo vuodesta 1973 alkaen. Lisäksi hän oli Suomen Sukututkimusseuran julkaiseman Genos -lehden toimittaja vuosina 1987–1993 sekä seuran hallituksen jäsen vuosina 1989–1997. Suomeen 1600-luvulla muuttaneen valloniperheen jälkeläisenä ja sieltä sukunimensä saaneena Jarl Pousar kuului Suomen Vallonit -yhdistykseen ja oli sen puheenjohtaja vuosina 1996–2000. Hänen vuosikymmenien aikana julkaisemiensa suku- ja henkilöhistoriallisten tutkimusten määrä on varsin mittava.

Avioituminen Marjaana Ritvalan kanssa vuonna 1968 ja muutto Vihtiin toi Jarl Pousarin nopeasti mukaan Vihti-Seuran toimintaan ja avasi hänelle jälleen uuden tehtäväkentän. Hän toimi seuran luottamustehtävissä vuosina 1970–1984, tästä ajasta puheenjohtajana vuosina 1976–1982. Hän oli lisäksi Suomen kotiseutuliiton valtuuskunnan jäsen vuosina 1980–1986. Erityisesti Jarl Pousar teki työtä Vihdin historiaa koskevan kirjallisuuden, valokuva-aineiston ja museoesineistön kartuttamiseksi. Hän kirjoitti myös useita Vihdin paikallishistoriaa koskevia tutkimuksia. Hänen yhteistyönsä kunnalliseksi muuttuneen Vihdin museon kanssa jatkui asiantuntijatasolla keskeytymättä.

Jarl Pousar kuului Vihdin kunnan historiatoimikuntaan vuosina 1973–1988 ja toimi sen puheenjohtajana vuosia 1983–1984 lukuun ottamatta. Hän oli myös puheenjohtajana sen toimintaa jatkaneessa kotiseututoimikunnassa vuodesta 1989 alkaen. Historia- ja kotiseututoimikuntien tehtäviin kuului mm. yhteydenpito kunnan historian kirjoittajiin ja kirjoitustyön seuraaminen. Lisäksi Jarl Pousar oli kunnan museotoimikunnan jäsen vuosina 1979–1984 sekä sen toimintaa jatkaneen kotiseutumuseo- ja perinnetoimikunnan jäsen vuosina 1985–1986 ja puheenjohtaja vuosina 1987–1988.

Avioliittonsa kautta Jarl Pousar liittyi Vihdin Oravalan talon sukupiiriin ja hän otti pian sen ja useat muut vihtiläiset suvut tutkimustensa kohteeksi. Varsin mittavaksi laajeni Tolpon kirkonrakentajasukua koskeva tutkimus, joka ei ehtinyt täysin valmiiksi. Kun Törnström–Hiidenheimon sukuseura perustettiin vuonna 1995, tuli Jarl Pousar alusta lähtien sen hallituksen jäseneksi. Hän oli myös Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiön hallituksen jäsen vuodesta 1995 alkaen.

Jarl Pousar oli äärettömän vaatimaton ihminen, joka ei kertonut ulkopuolisille paljonkaan töistään ja suunnitelmistaan. Ehkä emme tiedä vielä kaikkea, mitä hänen uutteruutensa on saanut aikaan. Vaikka hänen tutkimuksensa kohdistuivat enimmäkseen historiallisiin asiakirjoihin, olivat hänen silmänsä ja mielensä avoimet myös luonnolle ja sen tapahtumille. Jarl Pousar oli hersyvän iloinen, huumorintajuinen ja myönteinen keskustelukumppani, jolla oli muistissaan tavaton määrä tietoa kulttuurihistoriasta. Perhe oli hänelle rakas ja viime vuosina lastenlapset olivat hänelle suurena ilon aiheena.

Kirjoitus on valmistunut huhtikuussa 2004.

Julkaistu: Luoteis-Uusimaa 21.4.2004.

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON