Arno Forsiuksen julkaistut kirjoitukset
Osa 4, kirjoitukset vuosina 2004–2006
Luettelon edelliset osat:
Osa 1, kirjoitukset vuosina 1960–1994
Osa 2, kirjoitukset vuosina 1995–1999
Osa 3, kirjoitukset vuosina 2000–2003Luettelon seuraava osa:
2004
Lääketieteen ja kasvitieteen yhteydet. Suomen Lääkärilehti 2004: 1–2: 83. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Neutrumin käsitteestä ei aiheutuisi hyötyä. [Keskustelua - palstalla.] Suomen Lääkärilehti 2004: 4: 316. Kirjoitus on kotisivuilla.
Matias Aleksanteri Castrén – tuberkuloosi tutkimusmatkailijan kohtalona. Suomen Lääkärilehti 2004: 7: 698. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Tartuntataudeista ja niiden lääkehoidon kehityksestä. Takiainen 2004: 1: 24–32. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
[Kirjanselostus] Ahvenanmaan sairaanhoidon ja keskussairaalan historia. Ålands sjukvård i 350 år. Ålands centralsjukhus 50 år. Ann-Gerd Steinby. Ålands hälso- och sjukvård 2003. Mariehamn 2003. Suomen Lääkärilehti 2004: 13: 1428.
Erysipelas eli ruusu. Suomen Lääkärilehti 2004: 14: 1557. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
[Kirjanselostus] Kupukaulan katoaminen ja jodiprofylaksian merkitys. Kupukaula on jo menneisyyttä. Struuman historiaa Suomessa. Bror-Axel Lamberg. Suomen Tiedeseura. Vammala 2003. Suomen Lääkärilehti 2004: 14: 1558–1559.
Jarl Pousar 26.9.1941–3.4.2004, In memoriam. Luoteis-Uusimaa 21.4.2004, s. 6. Kirjoitus on kotisivuilla hieman muutettuna.
Kirurgian vaiheita. Jakso teoksessa: Kirurgia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2004. Jyväskylä 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Forsius (1600-) suku. Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Haartman, Johan (1725–1788), lääketieteen professori, Turun piirilääkäri. Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hast, Rudolf (1724–1784), Suomen ensimmäinen piirilääkäri. Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hellens, Carl Niclas von (1745–1820), talousopin ja luonnonhistorian professori, kasvitieteilijä. Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Alkoholistiparantola Turva. Suomen Lääkärilehti 2004: 18: 1950. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
(Yhdessä Hindrik Strandbergin kanssa) Hippokrates, Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja. Sisältö vuosilta 1994–2003, Innehåll för åren 1994–2003. Hippokrates 2003: 163–178. Helsinki 2004.
Pappien ruotsinkielisiä ammattinimikkeitä. Sukuset, Lahden Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti 2004: 1: 20. Kirjoitus on kotisivuilla.
Avoterveydenhuollon vaiheita Lahdessa vuosina 1906–1988. Osa 3. Vuodet 1946–1971, osa 2. Hollolan Lahti 2004: 1: 12–15. Kirjoitus on kotisivuilla.
Martti Johannes Siirala – suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä. Suomen Lääkärilehti 2004: 24: 2527–2529. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Vaihtoehtoisesta hoidosta. Työterveyshoitaja 2004: 2: 7–13. Kirjoitus on kotisivuilla.
Avoterveydenhuollon vaiheita Lahdessa vuosina 1906–1988. Osa 4. Vuodet 1972–1988, osa 1. Hollolan Lahti 2004: 2: 13–16. Kirjoitus on kotisivuilla.
Christoph Wilhelm Hufeland ja makrobiotiikka. Suomen Lääkärilehti 2004: 35: 3190. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Leopold August Krohn – Suomen sotilaslääketieteen uranuurtaja. Suomen Lääkärilehti 2004: 38: 3538. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Bakteerien lääkeresistenssistä. Takiainen 2004: 3: 4–10. Kirjoitus on kotisivuilla.
Adolf Kussmaul – monitaitoinen saksalainen sisätautilääkäri. Suomen Lääkärilehti 2004: 42: 4042. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Franciscus Sylvius eli François de le Boë – iatrokemian kehittäjä. Suomen Lääkärilehti 2004: 43: 4172. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Avoterveydenhuollon vaiheita Lahdessa vuosina 1906–1988. Osa 5. Vuodet 1972–1988, osa 2. Hollolan Lahti 2004: 3: 15–18. Kirjoitus on kotisivuilla.
Oskar Hartoch – venäläinen lääkäri stalinismin uhrina. Suomen Lääkärilehti 2004: 45: 4412. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hornstedt, Clas Fredrik (1758–1809), tutkimusmatkailija, sotilaslääkäri. Suomen kansallisbiografia 4, Hirviluoto – Karjalainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Vesi-, jätevesi- ja jätehuolto Hollolassa vuoteen 1945. "Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa", Hollolan kotiseutukirja XVIII: 106–110. Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 2004. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Simo Brofeldt – kirurgi, Mannerheim-ristin ritari. Suomen Lääkärilehti 2004: 49–50: 4893–4896. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Lääketiede 1900-luvun alkupuolella. Teoksessa: ”Terveyttä ja pitkää ikää! Terveyden- ja sairaanhoitoa Etelä-Karjalassa. (Toim. P.Jurvanen.) Etelä-Karjalan Lääkäriseura ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Pieksämäki 2004.” Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Internetissä kotisivuilla www.saunalahti.fi/arnoldus vuonna 2004 julkaistut kirjoitukset:
Bakteerien lääkeresistenssistä
Bengt Gustaf Jonas Malmborg (1825–1864) – Hollolan ensimmäinen piirilääkäri
Diakonissalaitoksen sairaala Lahdessa 1940–1971
Emil von Behring (1854–1917) – serologian uranuurtaja
Fysiologia oppiaineena Turun akatemiassa
Georg Adolf von Zweygberg (1870–1950) – lahtelainen sairaalalääkäri ja musiikinystävä
Gerhard Domagk (1895–1964) – kemoterapian kehittäjä
Gustaf Julius Strömborg (1830–1899) – kirurgi ja silmälääkäri
Heikki Nyyssölä (1884–1953) – Lahden kunnallissairaalan ylilääkäri
Henrik Florinuksen (1633–1705) ensimmäinen avioliitto
Hermoromahdus – äkillinen uupumisreaktio
Hiustenkuivaaja lämpöhoidon välineenä
Hjalmar Söderström (1888–1954) – Lahden kaupunginlääkäri 1935–1954
Honkapirtti, entinen Merilä, huvila Vesijärven rannalla
Inula helenium, Iso hirvenjuuri, Ålandsrot
Itämaan tietäjät ja heidän lahjansa Jeesus-lapselle – kulta, suitsuke ja mirha lääkkeinä
J. V. Snellmanin sielutieteen oppikirja
Jarl Pousar 26.9.1941–3.4.2004, In memoriam
Julius Caesar Scaliger (1484–1558) – lääkäri ja filosofi
Karl Edvard Waldstedt (1834–1891) – Hollolan ensimmäinen apteekkari
Karl Viktor Boman (1863–1925) – ajuri, terveyspoliisi ja luottamushenkilö Lahdessa
Kirkko piti huolen vaivaisistaan
Kunnankätilö, ensimmäinen Hollolan kunnan toimenhaltija
Kuulonhuollosta Suomessa ja Lahdessa vuoteen 1989
Lahden avoterveydenhuollon vaiheita 1906–1988, Osat 1 ja 2
Lahden kansakoulujen kesäsiirtolatoiminta 1911–1988
Lahden kaupungin elintarvikelaboratorion vaiheita 1906–1988
Lahden kaupungin rankkuri eli putimies
Lahden kaupunginsairaala 1910–1985
Lahden kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osasto 1957–1987
Lahden kaupungin terveydenhoidon valvonta 1906–1985, Osat 1 ja 2
Lahden koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 1906–1985, Osat 1, 2 ja 3
Lahden kunnallinen hammashoito 1937–1987
Lahden kunnallinen sairaankuljetus 1912–1945
Lahden Yksityissairaala 1947–1970
Lastenhoidon neuvonnan historiaa
Lastentautiopin professuuri Helsingin yliopistoon 1890
Lotilan vaivaistalon alkuvaiheet
Lääketiede 1800-luvun alkupuolella
Martti Johannes Siirala (1889–1948) – suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä
Mikael Forslin (1745–1804) – pappi ja etevä maallikkoparantaja
Neutrumin käsitteestä ei aiheutuisi hyötyä
Nicolaus Cusanus (1401–1464) – renessanssin ajan monioppinut
Oskar Nordqvist (1874–1930) – Lahden kaupunginlääkäri 1910–1930
Otto Ingemar Engström (1853–1919) – synnytysten ja naistentautien hoidon kehittäjä Suomessa
Otto Olof Berndt Rosenström (1765–1819) – sotilaslääkäri ja Helsingin kaupunginlääkäri
Paul Ehrlich (1854–1915) – bakteriologian, immunologian ja kemoterapian uranuurtaja
Psykiatrisen lääkehoidon vaiheita ennen 1950-lukua
Raajarikkoisten koulu Helsinkiin 1890
Ravunkivi – menneiden aikojen hoitokeino
Renessanssin lääketiede 1300- ja 1400-luvuilla
Robert Koch (1843–1910) – bakteriologian uranuurtaja
Sairaalasielunhoitotyö Lahdessa vuosina 1964–1989, (Osat 1 ja 2)
Sairaiden ja sairaaloiden sielunhoidon historiaa Suomessa 1980-luvulle saakka
Sairaiden sielunhoitoa Suomessa ennen 1700-lukua
Sata vuotta vanhainkotitoimintaa Hollolassa (1982–1992)
Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) kirkkoherrana Kemiössä
Sigfridus Aronus Forsius lääkintätaidon kuvaajana 1600-luvun alussa
Silmätautien erikoisalan vaiheita vanhalla ja keskiajalla
Silmätautien erikoisalan vaiheita 1500–1700 -luvuilla
Silmätautien erikoisalan vaiheita Suomessa ennen 1700-luvun päättymistä
Simo Brofeldt (1892–1942) – kirurgi, Mannerheim-ristin ritari
Sotilassairaalat Lahdessa 1939–1945
Suomenkielisiä almanakkoja vuodesta 1705 – jo 300 vuoden ajan
Suomen terveydenhuollon murros 1880-luvulla
Taitekohtia lääketieteen kehityksessä
Tapanilan vanhainkoti vuosina 1931–1991
Tartuntataudeista ja niiden lääkehoidon kehityksestä
Terveydenhoidon valvontaa Hollolassa sekä Lahden kylässä ja kauppalassa
Terveydenhuolto ja yhteiskuntarauha
Verenpaineen mittauksen historiaa
Viinasta, oluesta ja raittiustyöstä Hollolassa ja Lahden kauppalassa
2005
Kuukautisten historiaa. Suomen Lääkärilehti 2005: 2: 204. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Kenelle kellot soivat – John Donnen pohdiskeluja sairasvuoteella. Suomen Lääkärilehti 2005: 3: 320. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
[Kirjanselostus] Antiikin lääketiede ja sen perintö. Andreo Larsen (toim.): Antiikin lääketieteen perintö. Yliopistopaino 2004. 362 s. Tieteessä tapahtuu 2005: 2: 62–65.
Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa. Sukuset, Lahden seudun sukututkijat ry:n jäsenlehti n:o 1, 2005 (47). Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hinkuyskä eli pertussis. Suomen Lääkärilehti 2005: 10: 1207. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Leche, Johan (1704—1764), lääketieteen professori ja luonnontieteilijä. Suomen kansallisbiografia 5, Karl – Lehtokoski. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2005. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Niasiini ja pellagra. Suomen Lääkärilehti 2005: 14: 1592. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Gustaf Julius Strömborg – kirurgi ja silmälääkäri. Suomen Lääkärilehti 2005: 22: 2511. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
"De fire Temperamenter" – Carl Nielsenin 2. sinfonia. Suomen Lääkärilehti 2005: 24: 2722–2723. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hepatiitti A eli tarttuva keltatauti. Takiainen 2004: 2: 5–8. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
William Petty – brittiläinen lääkäri, anatomi ja taloustieteilijä. Suomen Lääkärilehti 2005: 30–32: 3047. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Pyhimykset mielisairaiden suojelijoina. Suomen Lääkärilehti 2005: 36: 3541. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Henri Dunant – sveitsiläinen filantrooppi ja Punaisen Ristin perustaja. Suomen Lääkärilehti 2005: 42: 4284. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Paiserutto eli itämainen rutto. Suomen Lääkärilehti 2005: 45: 4662. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Puoskarit ja puoskarointi. Skeptikko 2005: 3: 9–14. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Laila Keitola. [Muistokirjoitus.] Etelä-Suomen Sanomat 13.11.2005 s. 34. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Hirviöitä vai luonnon oikkuja. [Kirjanselostus:] Urs Zürcher, Monster oder Laune der Natur. Medizin und die Lehre von den Missbildungen 1780–1914. Campus Historische Studien. Band 38. Campus Verlag, Frankfurt/Main 2004. Prisma Verlagsdruckerei GmbH. ISBN 3-593-37631-8. Sivuja 320. Hinta noin 48 e. Suomen Lääkärilehti 2005: 46: 4780–4781.
Bengt Gustaf Jonas Malmborg (1825–1864) – Hollolan ensimmäinen piirilääkäri. "Kyll oj, jos sanotaanki", Hollolan kotiseutukirja XIX: 7–11. Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 2005. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Internetissä kotisivuilla www.saunalahti.fi/arnoldus vuonna 2005 julkaistut kirjoitukset:
Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940
Antiikin ajan käsityksiä mielisairauksista
Artturi Hiidenheimo As. Oy Vihtilän rakennuttajana ja omistajana
Artturi Hiidenheimo sukuperinteen vaalijana
B 12 -vitamiini eli kobalamiini ja pernisiöösi anemia
Daniel Theodorus Hjort (k. 1615) – kuninkaan virkamies ja runoilija
Dikumarolin löytäminen ja antikoagulanttihoito
Espanjantauti Lahdessa vuosina 1918–1920
Friedrich von Schiller (1759–1805) – sotilaslääkäristä kirjailijaksi
Hampaanhoitoa Lahdessa vuoteen 1937
Houruinhoidosta mielenterveystyöhön – lyhyt katsaus psykiatrian vaiheisiin
Johann Wolfgang von Goethe (1749–1832) ja luonnontieteet
Katovuosi 1867 ja sen seuraukset Lahden seudulla
Kirurgia Isossa-Britanniassa 1700-luvulla
Kun Hollolassa sairastettiin malariaa
Käsin koskematta syntynyt kuva
Kääntyminen liikenteessä vasemmalle vaatii aina erityistä varovaisuutta
Lahden kaupunginsairaalan sairaalamuseo
Laila Keitola (1924–2005) – ylihoitaja Lahden kaupunginsairaalassa
Listerioosi, Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama sairaus
Lymphogranuloma venereum eli "neekerisankkeri"
Lääkintäaliupseerin muistot jatkosodasta – Eero Suomalaisen muistelmia [Kirjanselostus]
Lääkkeiden valmistuksesta ja valvonnasta
Lääkärin valkoinen takki ja vihreä suojavaatetus
Matkailua Päijät-Hämeessä 1800-luvun lopulla
Muistoja Vihtilästä vuosilta 1944–1954
Pehmeä sankkeri eli ulcus molle
Puhe Törnström-Hiidenheimon sukuseuran perustavassa kokouksessa
Puoskarilaki – onko se tarpeen Suomessa?
Pyhimykset mielisairaiden suojelijoina
Raudanpuuteanemia eli kalvetustauti
Reyneke Fosz vai Reyncke Fosz?
Sigfridus Aronus Forsius runoilijana ja runojen kääntäjänä. Osa 1.
Sigfridus Aronus Forsius runoilijana ja runojen kääntäjänä. Osa 2.
Silmätautien erikoisalan vaiheita 1800-luvulla
Silmätautien erikoisalan vaiheita Suomessa 1800-luvulla
Silmätautien sairaalahoitoa Viipurissa ja Lahdessa vuosina 1905–2005
Suomalaiset lääkärit sotavankeina vuosina 1939–1945
Vanhojen ihmisten kuulon heikkous ja sirkan soitto
Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940
William Withering (1741–1799) ja digitalis sydänlääkkeenä
2006
Ylihoitaja, Sairaanhoitajaliiton kunniajäsen Laila Keitola 1924–2005 in memoriam. Sairaanhoitaja – Sjuksköterskan 2006: 1: 39. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Robert Koch – bakteriologian uranuurtaja. Suomen Lääkärilehti 2006: 1–2: 78–79. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940. Suomen Lääkärilehti 2006: 5: 480–481. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Ihotautien historiaa vanhalla ajalla. Skinfo 2006: 1: 14–15. Kirjoitus on kotisivuilla.
William Withering ja digitalis. Suomen Lääkärilehti 2006: 18: 2032–2033. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Pippingsköld, Joseph (1760—1815), kirurgian professori, terveydenhuollon järjestäjä. Suomen kansallisbiografia 7, Negri – Pöysti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2006. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Ihotautien historiaa keskiajalla. Skinfo 2006: 2: 12–13. Kirjoitus on kotisivuilla.
Psykiatrian historian suomenkielinen perusteos. [Kirjanselostus:] Psykiatrian historia. Edward Shorter. Mielenterveyden keskusliitto. Helsinki 2005. Suomen Lääkärilehti 2006: 21–22: 2403. Kirjoitus on kotisivuilla.
Legioonalaistauti. Takiainen 2006: 2: 4–7. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Het Nederlandse veldziekenhuis in Finland in 1940 [myös suomeksi]. Aviisi, Het contactorgaan van de vereniging Nederland–Finland. Jaargang 15, nummer 3: juni 2006, 48–50. [Esipuhe kirjoitukseen Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940. Itse kirjoitusta ei ole julkaistu Aviisissa, mutta esipuhe on luettavissa suomenkielisenä kotisivuilla e.m. kirjoituksen lopussa.]
Astrologian heijastumia nykyajassa. Astro Logos nro 59, kesäkuu 2006, 32–34. Kirjoitus on kotisivuilla.
K-vitamiinin historiaa. Suomen Lääkärilehti 2006: 34: 3362–3363. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) ennustuskirjojen tekijänä. Osa 1. Astro Logos nro 60, elokuu 2006, 23–27. Aiheesta on kolme kirjoitusta kotisivuilla.
Ihotautien historiaa 1500-luvulla. Skinfo 2006: 3: 10–11. Kirjoitus on kotisivuilla.
Lääketieteen ja kasvitieteen yhteydet Suomessa. Suomen Lääkärilehti 2006: 40: 4122–4123. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) ennustuskirjojen tekijänä. Osa 2. Astro Logos nro 61, marraskuu 2006, 33–37. Aiheesta on kolme kirjoitusta kotisivuilla.
Ylihoitaja Laila Keitola 1924–2005 – in memoriam. Sotiemme veteraanien Lahden piirin Jouluviesti 2006, s. 11. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla
Miten voitte? Teoksessa: Lääkärintyön muistoja, Läkarminnen. Toim. Amos Pasternack, Tuula Ruokonen ja Monica Ståhls-Hindsberg. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Hämeenlinna 2006. Kirjoitus on kotisivuilla.
Relau, Johan Albrecht (1658–1737), apteekkari. Suomen kansallisbiografia 8, von Qvanten – Sillanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2006. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Rislachi, Gabriel Gamaliel (1765–1808), lääkäri, lintutieteilijä. Suomen kansallisbiografia 8, von Qvanten – Sillanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2006. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Albert Ringbom – Hollolan piirilääkäri 1865–1897. "Ei se tahtia haittaa, eikä vauhtia vähennä", Hollolan kotiseutukirja XX: 7–18. Hollolan kotiseutuyhdistys r.y. Lahti 2006. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Eduskunta 100 vuotta – kansanedustajien ketju Vihdin Oravalan sukupiirissä. Luoteis-Uusimaa 5.12.2006. Aiheesta on kirjoitus kotisivuilla.
Ihotautien historiaa 1600-luvulla. Skinfo 2006: 4: 10–11. Kirjoitus on kotisivuilla.
Rakel Jalas – psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä. Julkaisussa: "Törnström-Hiidenheimon suku, Sukutapaaminen Viikin latokartanossa 2005": 12–18. Julkaistu [2006]. Kirjoitus on kotisivuilla.
Internetissä kotisivuilla www.saunalahti.fi/arnoldus vuonna 2006 julkaistut kirjoitukset:
Albert Ringbom (1827–1900) – Hollolan piirilääkäri 1865–1897
Alfhild Heideman (s. 1864) – yksityislääkäri Yhdysvalloissa
Brill-Zinsser -tyyppinen pilkkukuume
Elisabeth Backman (1870–1950) – yksityis- ja kunnallislääkäri
Elisabet von Bonnell (1867–1926) – viipurilainen naislääkäri
Epämuodostumien historiaa ennen vuotta 1850
Eva Piispanen (1877–1950) – synnytys- ja tuberkuloosilääkäri
Ferdinand Flodin (1826–1916) – Heinolan piirilääkäri ja monitaitoinen kulttuurihenkilö
Hans Kalm (1889–1981) – virolaissuomalainen sotilas ja vaihtoehtolääkäri
Heinolassa kunnallista terveydenhuoltoa 125 vuotta
Hygienian historiaa ennen 1800-luvun puoliväliä
Hygienian historiaa 1800-luvun loppupuolella
Hygienian historiaa 1900-luvun aikana
Ihotautien historiaa vanhalla ajalla
Ihotautien historiaa keskiajalla
Ihotautien historiaa 1500-luvulla
Ihotautien historiaa 1600-luvulla
Ina Rosqvist (1865–1942) – sisätauti- ja tuberkuloosilääkäri
Incubus, succubus, butch ja femme
Istukan syömisestä ja käytöstä hoitokeinona
Kunnallisten luottamushenkilöiden toimivallan kehitys terveydenhuollon hallinnossa
Lemmensairaus – onko se sairaus vai sydänsuru?
Lähde- ja mineraalivesien historiaa
Martha Prytz-Brander (1878–1910) – lääketieteen lisensiaatti
Miguel Serveto (1509–1553) – lääkäri, filosofi ja teologi
Naëma Boije (1871–1936) – lasten- ja naistentautien kaupunginlääkäri Helsingissä
Naisen tie lääkäriksi Suomessa
Oravalan talo Vihdissä ja sen aikaisempia haltijoita
Raskausoksentelu, emesis ja hyperemesis gravidarum
Rasteroitujen kuvien skannaamisesta eli digitoimisesta
Rauha Hammar (1878–1965) – yksityislääkäri, laulufysiologian ja etunimien harrastaja
Ruotsin yliopistoista 1600-luvulla
Selma Rainio (1873–1939) – suomalainen lähetyslääkäri
Sigfridus Aronus Forsiuksen (n. 1560–1624) kirjallinen tuotanto
Sigfridus Aronus Forsiuksen maine ja muisto
Sigfridus Aronus Forsius historiankirjoittajana
Sigfridus Aronus Forsius ja hänen värijärjestelmänsä
Suomalaiset joulumerkit ja joulumerkkikodit
Syöpäläisistä ja niiden torjunnasta
Tartuntataudeista Suomessa 1860-luvun katovuosina
Tautien nimistöistä ja luokituksista
Tautinimistöjen kansainvälinen kehittämistyö
Tautinimistöjen kehitys Ruotsissa ja Suomessa vuosina 1749–1809 ja Suomessa sen jälkeen
Tuberkuliinista ja tuberkuliinikokeista
Vihdin Oravalan talon erään sisarusparven uranvalintoja ja elämänvaiheita
Luettelon edelliset osat:
Osa 1, kirjoitukset vuosina 1960–1994
Osa 2, kirjoitukset vuosina 1995–1999
Osa 3, kirjoitukset vuosina 2000–2003Luettelon seuraava osa:
TAKAISIN KOTISIVUN HAKEMISTOON