Arno Forsius

Kosmas ja Damianos — lääkärien ja apteekkarien suojeluspyhimykset

Kosmas ja Damianos olivat arabisyntyiset kaksosveljet, jotka toimivat 200-luvun lopulla jKr. lääkäreinä Aigeian meren alueella ja Vähä-Aasian Kilikiassa. Koska he eivät ottaneet palkkiota työstään, kutsuttiin heitä nimellä "anargyroi". Kosmas ja Damianos, jotka olivat kristittyjä, vangittiin ja mestattiin perimätiedon mukaan vuonna 303 keisari Diokletianuksen vainojen aikana.

Ortodoksisen perinteen mukaan Kosmaksen ja Damianoksen elämänvaiheet olivat edellä kerrotusta huomattavasti poikkeavat. Sen mukaan he asuivat Roomassa 200-luvulla ja pelastuivat uhkaavalta marttyyrikuolemalta. Asiaan liittyy kertomus ammattikateuden aiheuttamasta tragediasta. Väitettiin, että eräs kateellinen lääkäri kutsui heidät luokseen kokeilemaan lääkeyrttejä ja murhasi heidät.

Ortodoksisessa perinteessä tunnetaan toinenkin Kosmas ja Damianos - niminen veljespari. Myös he olivat lääkäreitä, jotka viettivät kauan työteliästä elämää parantajina ja ihmeidentekijöinä. Nämä veljekset jättivät rauhallisesti henkensä Jumalan haltuun. Aivan ilmeisesti samoista henkilöistä on vuosisatojen kuluessa syntynyt toisistaan jossakin määrin poikkeavia perinteitä.

Kosmaksen ja Damianoksen kerrotaan tehneen useita ihmeparannuksia. Esimerkkinä niistä on jalansiirto, jota on usein kuvattu taiteessakin. Kosmaksen ja Damianoksen kirkon palvelija oli saanut pahanlaatuisen haavan oikeaan jalkaansa. Eräänä yönä, kun palvelija oli vaipuneena syvään uneen, saapuivat Kosmas ja Damianos hänen luokseen kirurgisine instrumentteineen ja voiteineen. Lyhyen neuvonpidon jälkeen he päättivät, että Kosmas ryhtyisi valmistelemaan leikkausta ja Damianos lähtisi läheiselle hautausmaalle etsiäkseen sopivaa jalkaa. Damianos kaivoikin auki haudan, johon oli edellisenä päivänä haudattu muuan tummaihoinen mauri.

Damianos palasi takaisin vainajalta irrotettu oikea jalka mukanaan ja veljekset onnistuivat kiinnittämään sen palvelijalta pois leikatun jalan tilalle. Kun palvelija seuraavana aamuna heräsi, oli hän kovasti ihmeissään. Hän oli saanut sairaan ja särkevän jalan tilalle uuden, joka tosin oli tumma iholtaan, mutta joka siitä huolimatta toimi oivallisesti. Ensin ei ymmärretty, miten tämä suuri ihme oli tapahtunut. Sitten muistettiin, että eräs mauri oli haudattu päivää ennen. Kun hautaa käytiin tutkimassa, selvisi kaikille asioiden yhteydestä, että vain Kosmas ja Damianos olivat voineet saada tämän aikaan.

Kosmasta ja Damianosta on kunnioitettu pyhinä jo 400-luvulta alkaen sekä ortodoksisen että katolisen kirkon keskuudessa. Keisari Justinianus ja paavi Felix rakennuttivat heille kirkot, edellinen Konstantinopoliin ja jälkimmäinen Roomaan. Kosmaksen ja Damianoksen luiksi uskotut pyhäinjäännökset siirrettiin vuonna 1649 Münchenin St. Michaelkirche'en, jossa heidän pyhäinjäännöslippaansa edelleenkin on.

Veljekset Kosmas ja Damianos ovat olleet lääkärien, erityisesti kirurgien, ja apteekkarien suojelijoita. He ovat olleet lukemattomien piirrosten ja maalausten aiheena, useimmiten taideteoksen valmistumisen aikakauteen ja ympäristöön siirrettyinä. Silloin heidät kuvataan tavallisesti lääkärin ja apteekkarin asussa. Kosmas pitää yleensä kädessään salvapurkkia ja lastainta tai huhmaretta, Damianos taas virtsantähystyspulloa tai lääkemaljaa. Kansa on pyytänyt heiltä apua mitä erilaisimmista taudeista ja vaivoista vapautumiseksi.

Pariisissa, joka oli Ranskassa kirurgien eli välskärien keskuspaikkana, oli jo 1100-luvulla heille pyhitetty kappeli. Kaupungin lähellä, Luzarchessa, on edelleenkin heille nimetty kirkko, jossa vuonna 1226 perustetun lääkäriveljeskunnan Confrérie de Saint-Côme et de Saint-Damien jäsenistö kokoontui joka vuosi 27. p:nä syyskuuta, pyhimysten muistopäivänä .

Ortodoksisessa Karjalassa Kosmakselta ja Damianokselta on pyydetty apua myös pellavan kasvun edistämiseksi, pellavaa kehrättäessä ja kudottaessa sekä mehiläisten suojaksi. Kansanperinteessä heidän nimensä esiintyvät muodossa Kuzmoi ja Timnjoi tai Kuisma ja Timjoi.

Kosmaksen nimeen liittyvät kuismat (Hypericum), jotka ovat Guttiferae-heimoon kuuluvia ruohokasveja. Niitä käytettiin ennen ajoksien parantamiseen ja ulkonaisesti haavansiteeksi. Hypericum perforatumin lehtiä ja kukkia on käytetty lisäksi hoitona keuhkotaudissa ja matolääkkeeksi. Sana kuisma tarkoittaa eräissä murteissa myös ajosta tai paisetta.

Pyhimykset Kosmas ja Damianos mainitaan yhä edelleen katolisen kirkon liturgioissa, mm. eukaristian eli ehtoollisen yhteydessä, mutta heidän toimintaansa parantajina ei tuoda esiin. Ortodoksisessa käytännössä Kosmas ja Damianos mainitaan kymmenen muun pyhän joukossa palkatta parantajina.

Kosmas ja Damianos ovat myös aiheena Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuonna 1988 käyttöön otetussa tunnuskuvassa.

Katso myös kirjoituksia "Pyhimykset parantajina" ja "Pyhimykset suomalaisessa kansanparannuksessa".

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1991: 8: 755. Tarkistettu elokuussa 1999 ja lokakuussa 2000.

Kirjallisuutta:

Nokela, A.: Suomen Lääketieteen Historian Seuran symboli. Hippokrates, Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja 1988: 9–13. Helsinki 1988.

Yleiset hakuteokset.

TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON