Arno Forsius

Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa

Seurakuntien kuolleiden luetteloissa ennen 1800-luvun loppua mainitut kuolinsyyt perustuvat hyvin harvoin lääkärien suorittamiin taudinmäärityksiin. Ruotsissa ja Suomessa otettiin vuonna 1749 käyttöön ensimmäinen kuolinsyiden luokitus seurakuntien pitämissä väkilukutauluissa. Luokituksissa tapahtui muutoksia vuosien 1774, 1802 ja 1812 alusta. Papit käyttivät kuolleiden luetteloissa kuolinsyiden merkitsemiseen lähes poikkeuksetta väkilukutaulujen mukaisia kuolinsyitä.

Vainajan kuolinsyyn merkitseminen perustui siihen käsitykseen, jonka seurakunnan pappi sai omaisten kertomuksen perusteella. Suuri osa väkilukutaulujen kuolinsyistä oli oireenmukaisia ja niiden aiheuttajana saattoi olla monenlaisia sairauksia. Monien kuumetautien erottaminen toisistaan oli usein suorastaan mahdotonta. Kulkutautien aiheuttamien kuolemantapausten toteamista helpotti jossakin määrin tieto liikkeellä olevan taudin laadusta. Kuolinsyiden joukossa oli myös tuntematon tai ilmoittamaton tauti, jota käytettiin kuolinsyyn ollessa tuntematon, ja näitä tapauksia oli yleensä huomattava osa kaikista.

Kuolinsyiden ja niiden tilastojen tarkkuutta pyrittiin lisäämään parantamalla papiston tautien tuntemusta. Siinä tarkoituksessa seurakuntia kehotettiin hankkimaan papiston käytettäväksi kansantajuisia lääkärikirjoja ja toisaalta pappeja kehotettiin huolellisuuteen kuolinsyiden merkitsemisessä.

Ruotsin ja Suomen väestötilastoinnilla on vuodesta 1749 alkavat perinteet, mutta silti kuolinsyytilastoihin on varsinkin ennen 1900-lukua suhtauduttava suurin varauksin. Tilastot ovat eri syistä epäluotettavia ja vain suuntaa antavia. Muista lähteistä saatavat tiedot voivat merkittävästi lisätä kuolinsyiden varmuutta. Yksilöiden kohdalla merkinnät saattavat olla merkityksellisiä esim. myöhempien sukupolvien perinnöllisten sairauksien selvittämisessä.

Kulkutautien aiheuttamalla kuolleisuudella on merkitystä seurakunnan tai alueen väestökehityksen kannalta. Yksilöiden kuolinsyyt saattavat selventää perhekunnan tai suvun vaiheisiin liittyviä tapahtumia. Yksilöiden kuolinsyyt ovatkin, niihin liittyvästä epäluotettavuudesta huolimatta, sukututkimuksen tärkeitä taustatietoja. Sen vuoksi sukututkimuksen harrastajat ovat kiinnostuneita tietämään, mitä nykyajan sairauksia aikoinaan käytetyillä kuolinsyillä tai sairauksien nimillä on tarkoitettu.

Tavanomaiset sanakirjat eivät useinkaan sovellu vuosien takaisten taudinnimien ja kuolinsyiden kääntämiseen, sillä sairaudet, tiedot tautien aiheuttajista, käsitykset tautien olemuksesta ja taudinnimien merkitykset ovat satojen ja kymmenien vuosien aikana muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä nykyajan sairautta aikoinaan käytetty taudinnimi tarkoittaa.

Sukututkijoiden käytössä on ollut monien vuosien ajan erilaisia teoksia, luetteloita ja listoja, joita on voinut käyttää apuna. Tässä on eräs sellainen, joka on alunperin julkaistu kirjoituksessa "Epidemioista, väestötapahtumista ja kuolinsyistä" kirjassa Suku ja tieto 3, Sukututkimuspäivien esitelmiä 1982–1986, Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 40: 81–97, Pieksämäki 1986. Tekstiin on tehty joitakin korjauksia ja lisäyksiä 1999 sekä tammikuussa 2005.

Seuraavaan luetteloon on otettu myös muutamia taudinnimiä, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin kuolinsyynimistöihin, mutta joita on toisinaan käytetty kuolinsyinä kuolleiden ja haudattujen luetteloissa. Eräiden nykyaikana vaikeasti tajuttavien sairauksien luonnetta on selvitelty lyhyesti. Tautien suomenkieliset nimet, jotka eivät ole enää "virallisessa" käytössä, on varustettu lainausmerkeillä.

Heikki S. Vuorisen teoksessa Tauti(n)en historia (Vastapaino, Tampere. Jyväskylä 2002) on Liitteessä 2 (sivut 317–322) lueteltu 1700- ja 1800-lukujen kuolinsyiden suomenkieliset aikalaisvastineet ja tulkinta.

Vuosien 1749–1877 väkilukutaulujen kuolinsyyt suomeksi tulkittuina

Selityksen jälkeen mainitaan sulkeissa muut mahdollisesti samaan nimikeryhmään kulloinkin kuuluneet kuolinsyyt.

A kuolinsyynä vuosina 1749–1773
B kuolinsyynä vuosina 1774–1801
C kuolinsyynä vuosina 1802–1811
D kuolinsyynä vuosina 1812–1877

Katso myös kirjoituksen lopussa eräitä vuoden 1845 uudistusehdotuksen kuolinsyitä, joita ei ole virallisissa kuolinsyyluetteloissa, ja niiden suomenkielisiä tulkintoja.

aflifvade (dömde och aflifvade) C D teloitetut (tuomitut ja teloitetut).
andtäppa B C D hengenahdistus, syynä sydän-, keuhko- tai muu sairaus. (B andtäppa, magflen, gulsot, C vattensot, andtäppa, gulsot, D vattensot, andtäppa, skjörbugg, gulsot). Vaikeaa ja tukehduttavaa hengenahdistusta tarkoittavia sanoja kansankielessä ovat "sulku" eli "sulkutauti". D. Jusleniuksen mukaan sulkutauti on sama kuin latinan asthma eli hengenahdistus ja ruotsin bröstängia eli rinnanahtaus (ängia, saks. eng, ahdas). Elias Lönnrotin mukaan andtäppa on "hengen ahdistaja, salpaaja". Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty lapsilla kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina. Katso kikhosta ja strypsjuka.
augustifeber eli gastrisk feber, "elokuunkuume", "syyskuume", "rantatauti", vatsaoireita ja ripulia aiheuttanut kuumetauti, mahdollisesti pikkulavantauti tai muu siihen verrattava salmonellatauti.

barnemord A, barnamord B lapsenmurha.
barnkräfta (likmask eller barnkräfta) B lapsensyöpä (ruumiinmato eli lapsensyöpä); "lapsensyöpä" on sama kuin "vesisyöpä" eli vesikuolio, kasvojen kudosten kuolio (noma) tulehduksen seurauksena huonokuntoisella pikkulapsella.
barnsbörd A B C D lapsensynnytys, kuolinsyynä käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen.
barns hiertsprång B "lapsen sydänkouraus", "kouristaja", kuumekouristukset tai epilepsia pikkulapsella (B barns hiertsprång, ryckningar, tandplåga).
barnsjuka (okänd barnsjuka) A lastentauti (tuntematon lastentauti). Nimike otettiin kuolinsyynimistöön, koska huomattava osa lasten kuolinsyistä jäi tuntemattomaksi.
barnsäng lapsivuode, suomen kielessä käsittää laajemmassa merkityksessä myös synnytyksen.
benbrott C luunmurtuma (C benbrott, krossning, friska sår).
benröts-skador B luumätävammat (B fulsår, fistlar och benröts-skador).
blodflöd C D verenvuoto.
blodhostning B C D veriyskä (B blodhostning, förblödning, C D blodhostning, lungsot, tvinsot).
blodstörtning A verensyöksy, runsas veriyskä. Voi tarkoittaa myös keskenmenoon liittynyttä voimakasta verenvuotoa.
blåsesten (niur- och blåsesten) B rakkokivi (munuais- ja rakkokivi).
brock (inspärrat brock) B C tyrä (kureutunut tyrä).
bråddöd A B C äkkikuolema (A B C slag, stickfluss och bråddöd).
bräcklighet (ålderdom och bräcklighet) A raihnaisuus (vanhuus ja raihnaisuus).
brännsjuka A, brännesjuka B, "polttotauti", ankara kuumetauti (A hetsig sjukdom och brännsjuka, B hetsig feber, brännesiuka).
brännsår (brännsår, gamla ) C palovammat (vanhat palovammat).
bröstfeber B C D "rintakuume", keuhkokuume, keuhkotulehdus (B C D håll och styng, bröstfeber).
bröstsjuka A "rintatauti", useimmiten keuhkotauti (bröstsjuka och lungsot).
buk-ref (mage- och buk-ref) A, bukref B C D vatsanväänteet (mahan- ja vatsanväänteet), -purut, -vaivat. (ref - "reväsin"?) (A mage- och buk-ref, B bukref, colik och förstoppning, C bukref, colik, förstoppning, magflen, D bukref, colik, förstoppning). Katso myös ref.
bulnader C D paiseet, ajokset (C bulnader, rötbölder, rosen, kallbrand, D sår, bulnader, bölder, rosen, kallbrand).
bölder D paiseet (D sår, bulnader, bölder, rosen, kallbrand).

cholera kolera, yleisemmin vaikea ripulitauti.
cholera asiatica kolera, aasialainen kolera.
cholera nostras kotimainen (tai eurooppalainen) kolera, tarkoittaa voimakasta ripulitautia, kuten pikkulavantautia ja muita siihen verrattavia salmonellatauteja.
colik B C D suolikouristukset (oik. paksusuolivaivat), "ähky" (B bukref, colik och förstoppning, C bukref, colik, förstoppning, magflen, D bukref, colik, förstoppning).
convulsioner C D kouristukset ja kouristelut raajoissa (kouristelut olivat yleisiä mm. riisitautia sairastavilla lapsilla), epilepsiaa lievempi kouristelu (C fallandesot, convulsioner, D fallandesot och convulsioner).

diarrhé (diarrhé eller utsot) C ripuli (C rödsot, diarrhé eller utsot).
dragsiuka B, dragsjuka C "vetotauti", torajyvämyrkytyksestä johtuvat suonenvedot ja kouristukset sekä mahavaivat ja raajakuoliot.
drunknade A B C D hukkuneet (A C D drunknade, B drunknade öppen siö, drunknade i brunnar, källor m.m.).
döde af okänd händelse C D kuolleet tuntemattoman tapauksen johdosta.
döde af starka drycker C D kuolleet väkevistä juomista.
dödsstraff (som lidit dödsstraff) A kuolemanrangaistus (jotka kärsineet kuolemanrangaistuksen).
dömde och aflifvade C D tuomitut ja teloitetut.

elephantiasen (Elfkarlebysjukan eller elephantiasen) D elefanttitauti (Älvkarlebyn tauti eli elefanttitauti), spitaali (pitali) eli lepra.
Elfkarlebysjukan (Elfkarlebysjukan eller elephantiasen) D Älvkarlebyn tauti eli elefanttitauti, spitaali (pitali) eli lepra.
engelska sjukan (risen eller engelska sjukan) C D englannin tauti (riisitauti eli englannin tauti) (C D risen eller engelska sjukan).

fallandesot B C D kaatumatauti, epilepsia (B fallandesot, C fallandesot, convulsioner, D fallandesot och convulsioner).
febrar af alla slag C kaikenlaiset kuumeet.
fistlar B avanteet (B fulsår, fistlar och benröts-skador).
flussfeber katarrikuume, hengitystietulehdus, influenssa.
fläckfeber A B pilkkukuume (typhus exanthematicus) (A fläckfeber och smittosam sjuka, B röt- och fläckfeber); "mätäkuumeella" tarkoitettiin yleensä pilkkukuumetta.
fläcktyfus pilkkukuume. Katso edellä.
frisel B ihottumakuume, vastaa oireiltaan ns. vauvarokkoa, erään herpesviruksen aiheuttamaa kuumetautia.
frossa B C D, fråssa A malaria, horkka, vilutauti (A fråssa, B frossa, omväxlande feber, C frossa, älta med eller utan vattensvullnad, D frossa, älta).
frusne till döds A, frusne till döds (i snö eller urväder) B paleltuneet kuoliaaksi (lumessa tai pyryilmassa).
fulslag sormimärkimä.
fulsår B mätähaava (B fulsår, fistlar och benröts-skador).
fundne döde på marken B löydetty kuolleina maasta (makaamassa).
fältfeber "sotakuume", tavallisimmin pilkkukuume.
fältsjuka "sotatauti", tavallisimmin pilkkukuume.
förblödning B kuolettava verenvuoto (B blodhostning, förblödning).
förstoppning B C D umpitauti, ummetus (B bukref, colik och förstoppning, C bukref, colik, förstoppning, magflen, D bukref, colik, förstoppning).

gastrisk feber (augustifeber) vatsaoireita ja ripulia aiheuttanut kuumetauti, "elokuunkuume", "syyskuume", "rantatauti", mahdollisesti pikkulavantauti tai muu siihen verrattava salmonellatauti.
gickt B C, gikt D kihti, "luuvalo" (B C D gickt, led- och torrvärk).
gul-sot A gulsot B C D keltatauti, syynä erilaiset maksan ja sappiteiden sairaudet sekä muut keltaisuutta aiheuttavat sairaudet, mm. vaikea keripukki (A gul-sot, B andtäppa, magflen, gulsot, C vattensot, andtäppa, gulsot, D vattensot, andtäppa, skjörbugg, gulsot).

halsfluss C D halss-fluss B kaularöhkä, angiina (B halss-fluss, C halssfluss och strypsjuka, D halsfluss).
halsröta kurkkumätä (diphtheria).
halssjuka "kaulatauti", kurkkumätä (diphtheria) tai angiina.
hetsig feber B ankara kuume, kuumetauti, "polttotauti" (B hetsig feber, brännesiuka).
hetsig sjukdom A kuumetauti, "polttotauti" (A hetsig sjukdom och brännsjuka).
hetsvulst B "kuuma-ajos", ajotulehdus (B hetsvulst, rosen, kallbrand).
hjärtsprång hos barn C D "lapsen sydänkouraus", "kouristaja", kuumekouristukset tai epilepsia pikkulapsella (C D hjärtsprång hos barn, tandsprickning, magref, maskar).
hunger (döde af hunger) B nälkä (nälästä kuolleet) (B döde af hunger eller otienlig spis).
håll och styng A B C D pistokset, rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussintulehduksessa (A håll och styng, B C D håll och styng, bröstfeber).
hård mage B C kova vatsa, ummetus (B älta och hård mage, C magtorsk, hård mage, trånsjuka hos barn).

ihjälfallne C D kuoliaaksi pudonneet.
ihjälfrusne C D kuoliaaksi paleltuneet.
ihjälosade C D häkään kuolleet.
ihjälsvultne C D nälkään kuolleet.
influenza influenssa.

kallbrand A B C D kuolio, "kylmänvihat" (A kallbrand och kräfveten, B hetsvulst, rosen, kallbrand, C bulnader, rötbölder, rosen, kallbrand, D sår, bulnader, bölder, rosen, kallbrand).
kikhosta A B C D hinkuyskä, (pertussis). Kansan kielessä tukehduttavasta hinkuyskästä on käytetty nimityksiä "sulku" ja "sulkutauti", katso andtäppa.
kolik, katso colik.
koppor A B C D isorokko (variola), "rupuli" (A koppor och mässling, B C D koppor).
krossade B C D murskaantuneet (af träd i skogen puiden alle metsässä; i grufwor kaivoksissa) (B krossade af träd i skogen, krossade i grufvor, C D krossade).
krossning C ruhjoutuminen, murskaantuminen (C benbrott, krossning, friska sår).
kräfta B C D syöpä, "ruumiinmato", "koi".
kräfveten A syöpä, "ruumiinmato", "koi" (A kallbrand och kräfveten).

ledvärk A B C D nivelsärky, jäsensärky, kuivasärky eli kuivatauti (A ledvärk och torrvärk, B C D gickt, led- och torrvärk).
lifsjuka, livsjuka ripuli, vatsatauti, "vatsuri".
likmask B C (likmask eller barnkräfta) B ruumiinmato (ruumiinmato eli lapsensyöpä). Ruumiinmato eli "lapsensyöpä" on sama kuin "vesisyöpä" eli vesikuolio, kasvojen kudosten kuolio (noma) tulehduksen seurauksena huonokuntoisella pikkulapsella (B likmask eller barnkräfta, C vatten-kräfta eller likmask).
lungsot A B C D keuhkotauti, keuhkotuberkuloosi, "rintatauti" (A bröstsjuka och lungsot, B lungsot, C D blodhostning, lungsot, tvinsot).

magflen B C mahakatarri, sydänalanpoltto, "reväsin" (B andtäppa, magflen, gulsot, C bukref, colik, förstoppning, magflen).
mage-ref A magref D mahanväänteet, -purut, -vaivat (A mage- och buk-ref, C D hjärtsprång hos barn, tandsprickning, magref, maskar). Katso myös ref.
magtorsk C vatsasampaat, suolistoon levinnyt sammastauti (C magtorsk, hård mage, trånsjuka hos barn).
maskar B C D madot, sisälmysmadot (B maskar, C D hjärtsprång hos barn, tandsprickning, magref, maskar).
mjält-sjuka (tvinsot och mjält-sjuka) A pernasairaus (hivutustauti ja pernasairaus).
Tarkoittaa kuolinsyiden luettelossa lähinnä ylävatsassa ja vasemman kylkikaaren seudussa esiintyneita vaivoja. Mjältsjuka tarkoittaa myös "luulotautia" eli mielenvikaisuutta (pääasiallisesti miehillä), naisilla vastaavan taudin määrityksenä oli yleensä "hysteria". (A tvinsot och mjält-sjuka).
mässling A B C D tuhkarokko (morbilli), "tuhkuri", "tuhkarupuli" (A koppor och mässling, B C D mässling).
mördade A B C D murhatut (barn lapset, äldre vanhemmat, äldre personer vanhemmat henkilöt) (A mördade, B mördade äldre personer, C D mördade barn, mördade äldre).

nervfeber D "hermokuume", hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus) (D nerv- och rötfeber).
niur- och blåsesten B munuais- ja rakkokivi.
njur-passion (sten- och njur-passion) A munuaisvaivat (kivi- ja munuaisvaivat), -tuskat.
nässelfeber B nokkosrokko, "viholaisrokko" (B scharlakans- och nässelfeber).

oangifven siuka B, oangifven sjukdom C D ilmoittamaton tauti. Korvasi ensimmäisessä kuolinsyiden luettelossa olleen nimikkeen okänd barnsjuka, tuntematon lastentauti.
okänd barnsjuka A tuntematon lastentauti.
olyckshändelser B C D tapaturmat.
omkomne af oos A, omkomne af os B häkään kuolleet.
omkomne under isen A B jään alle menehtyneet.
omväxlande feber B vaihteleva kuume (B frossa, omväxlande feber).
otjenlig spis (döde af hunger och/eller otjenlig spis) A B sopimaton ruoka (ravinto), (kuolleet nälkään ja/tai sopimattomaan ruokaan).

pest, pästen A paiserutto, rutto (pestis). Yleisemmin rutto tarkoitti, varsinkin varhaisemmin, vakavaa kulkutautia.
podager A kihti (jalassa) (A rosen, podager och skjörbugg, B C D gickt, led- och torrvärk).

qvinnors blodgång B naisten verenvuoto.
qväfde af ammor eller mödrar A B imettäjien tai äitien makaamalla kuoliaaksi tukehduttamat, qväfde af mödrar och ammor C D äitien ja imettäjien makaamalla kuoliaaksi tukehduttamat.

ref kipu, vaiva, väänne, kynsillinen, sydänalanpoltto, "reväsin". Ruotsin rev, mm. puru, kouristus, kivistys, ja suomen repiä, repäistä, joista reväsin, ovat äänteellisesti ja merkityksensä kannalta toisiinsa liittyviä. Sanat ovat mahdollisesti samaa indoeurooppalaista juurta.
risen (risen och ängelska siukan) B riisitauti (riisitauti ja englannin tauti), risen eller engelska sjukan C D riisitauti eli englannin tauti (B risen och ängelska siukan, C D risen eller engelska sjukan).
rosen A B C D ruusu, ihoruusu (A rosen, podager och skjörbugg, B hetsvulst, rosen, kallbrand, C bulnader, rötbölder, rosen, kallbrand, D sår, bulnader, bölder, rosen, kallbrand).
ryckningar B kouristukset, nytkähdykset (B barns hiertsprång, ryckningar, tandplåga).
rödmässling vihurirokko (rubeola, engl. rubella).
rödsot A B C D punatauti (dysenteria, shigellosis), yleisemmin verinen ripuli (A röd-sot, B rödsot, C rödsot, diarrhé eller utsot, D rödsot)
rötbölder C mätäpaiseet (C bulnader, rötbölder, rosen, kallbrand).
rötfeber B D "mätäkuume", ihovaurioita aiheuttanut vaikea kuumetauti, yleisimmin pilkkukuume (B röt- och fläckfeber, D nerv- och rötfeber).

sjelf-mördare A, sielfmördare B, sjelfmördare C D itsemurhan tehneet.
skarlakansfeber B C D tulirokko (scarlatina), "punarokko", "punarupuli" (B scharlakans- och nässelfeber, C D skarlakansfeber).
skörbjugg B C D keripukki (C-vitamiinin puutostila) (B skiörbiugg, C skjörbugg, D vattensot, andtäppa, skjörbugg, gulsot).
slag A B C D halvaus (A B C slag, stickfluss och bråddöd, D slag, stickfluss).
slagne af åskan B C D ukkosen (salaman) kuoliaaksi iskemät.
smittkoppor isorokko (variola).
smittosam sjuka A tarttuva tauti (A fläckfeber och smittosam sjuka).
spetälska B C spitaali (pitali) eli lepra.
sten-passion (sten- och njur-passion) A kivivaivat, -tuskat (kivi- ja munuaisvaivat, -tuskat).
stenplåga C D kivivaiva (C stenplåga och vattenstämma, D stenplåga, vattenstämma).
stickfluss A B C D tukehtumiskatarri, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta (A B C slag, stickfluss och bråddöd, D slag, stickfluss).
strypsjuka B C D kuristustauti, kurkkumädän aiheuttama kurkunpään tukkiutuminen, »oikea kruppi», (diphtheria, croup, laryngitis crouposa) (B strypsiuka, C halsfluss och strypsjuka, D strypsjuka). Tukkiuttavasta kurkunpään tulehduksesta on käytetty myös nimityksiä "sulku" ja "sulkutauti", katso andtäppa.
styng (håll och styng) A B C D pistokset, rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussintulehduksessa (A håll och styng, B C D håll och styng, bröstfeber).
stämma umpi, yleensä virtsaumpi.
svullnad ajos, paise, kasvain, pöhöttymä, turvottuma.
sår D, friska sår C haavat, tuoreet haavat (C benbrott, krossning, friska sår, D sår, bulnader, bölder, rosen, kallbrand).
sår-halssjuka kurkkumätä (diphtheria).

tandplågor B hammasvaivat, -kivut (B barns hiertsprång, ryckningar, tandplåga).
tandsprickning C D hampaiden puhkeaminen (C D hjärtsprång hos barn, tandsprickning, magref, maskar).
torrvärk A B C D luusärky, "luuvalo" (A ledvärk och torrvärk, B C D gickt, led- och torrvärk).
torsk sampaat, sammastauti.
trånsjuka B, trånsjuka hos barn C riutuminen (kuihtuminen, mielenmasennus), lapsen riutuminen (B trånsiuka och tvinsot, C magtorsk, hård mage, trånsjuka hos barn).
tvinsot A B "hivutustauti", usein keuhkotauti (A tvinsot och mjält-sjuka, B trånsiuka och tvinsot).
tyfus, typhus yleensä pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume.
typhus ahdominalis, tarmtyfus lavantauti, "suolikuume", "suolipoltto".
typhus exanthematicus, fläcktyfus pilkkukuume, "pinnapoltto".
typhus recurrens, återfallsfeber toisintokuume, "rekurrentti poltto".

urinsot sokeritauti.
utsot (diarrhé eller utsot) C ripuli (C rödsot, diarrhé eller utsot).

vatten-kräfta (vatten-kräfta eller likmask) C; "vesisyöpä", oik. vesikuolio (eli ruumiinmato). Ruumiinmato eli "lapsensyöpä" on sama kuin "vesisyöpä" eli vesikuolio, kasvojen kudosten kuolio (noma) tulehduksen seurauksena huonokuntoisella pikkulapsella.
vattenstämma C vattustämma D virtsaumpi (C stenplåga och vattenstämma, D stenplåga, vattenstämma).
vattensvullnad C vesipöhöttymä.
vattuskräck, af rasande diurs bett B, vattenskräck af rasande djurs bett C vesikauhu raivon eläimen puremasta.
vattusot A B, vattensot C D "vesitauti", vesipöhöttymä (A vattu-sot, B wattusot, C vattensot, andtäppa, gulsot, D vattensot, andtäppa, skjörbugg, gulsot).
venerisk sjukdom B C D sukupuolitauti, yleensä kuppatauti (B venerisk siukdom, C D venerisk sjukdom).
våda, vådeligen, döde af vådelige tillfällen A kuolleet tapaturmaisista syistä; af våda skadat sig sielfva till döds B vahingoittuneet tapaturmasta kuolettavasti; vådeligen dödade af andra B tapaturmaisesti muiden surmaamia; döde af egen eller andras våda C kuolleet itsensä tai toisen aiheuttaman tapaturman johdosta; döde af våda D kuolleet tapaturman johdosta.

ålderdom och bräcklighet A vanhuus ja raihnaisuus.
ålderdoms bräcklighet B C vanhuuden raihnaisuus.
ålderdoms svaghet D vanhuudenheikkous.
åskan (slagne af åskan) B C D ukkonen (ukkosen/salaman kuoliaaksi iskemät).

älta C D malaria (lapsilla). Eräin paikoin Suomessa "eltta" on tarkoittanut riisitautia (C frossa, älta med eller utan vattensvullnad, D frossa, älta).
ängelska siukan (risen och ängelska siukan) B riisitauti eli englannin tauti.

Julkaistu: Sukuset. Lahden seudun sukututkijat ry:n jäsenlehti, 2005: 1: 13–19.

Lisäys toukokuussa 2006:

Eräitä vuoden 1845 kuolinsyyluettelon uudistusehdotuksessa olleita nimikkeitä, joita ei ole edellä mainitussa luettelossa:

barnsbörd, barnsängfeber synnytys(kuolema) lapsivuodekuumeeseen
barnsbörd, convulsioner
synnytys(kuolema) kouristuksiin
barnsbörd, genom förblödning
synnytys(kuolema) verenvuotoon
barnsbörd, svår förlossning (oförlöst)
synnytys(kuolema) vaikeaan synnytykseen (ilman lapsen syntymistä)
bitning
pureminen (eläimen)
blodsår, förblödningar vid dem
verihaavat, verenvuoto niiden yhteydessä
blåsutslag
vesiruusu, rakkulaihottuma, vyöruusu
brock-inklämning
tyrän kureutuminen
chroniska lidanden i buken
krooniset vatsakivut
commotion
tärähdys (aivotärähdys)
diarrhoea
(hos desamma) ripuli (samoilla, tässä vastasyntyneillä lapsilla)
drunkning
hukkuminen
dödfunnen utan kändt dödssätt
kuolleena löydetty ilman tunnettua kuolinsyytä
förbränning
tulipalo, palaminen
förgiftning
myrkytys
hicka (hos desamma) nikottelu (samoilla, tässä vastasyntyneillä lapsilla)
hjertklappning
sydämentykytys
hjertlidanden
sydänvaivat, sydänkivut
höftsjuka
lonkkavika (yleensä tuberkuloottinen, luultavasti myös synnynnäinen)
ihjäl-osning kuoleminen häkään
inflammation i beckens inelfvor
tulehdus lantion sisäelimissä
kramp
kouristus
lamhet
hervottomuus
missfoster
epäsikiö
mjeltbrand pernarutto
mord
murha
nafvelblödning
verenvuoto navasta (vastasyntyneillä)
nyföddas svårare missbildningar vastasyntyneiden vaikeat epämuodostumat
ormbett
käärmeenpurema
qväfning af rök
tukehtuminen savuun
rotz
räkätauti (harvoin ihmisellä, yleisimmin eläimillä)
rus
juopuminen, humala
rödmessling
vihurirokko, punatuhkuri
rötsår
mätähaavat
scrophler
risatauti, imusolmuketuberkuloosi
sjelfförbränning
itsensä kuoliaaksi polttaminen
sjelfmord itsemurha
sparkning
potku (eläimen)
stryptvinsot
kurkunpään tuberkuloosi
stångning
puskeminen (eläimen)
supare-galenskap
juoppohulluus
svimning hos nyfödda
tajuttomuus vastasyntyneillä
svåra ledsvulster vaikeat nivelturvotukset
svält
nälkiintyminen
tarmtvinsot
suoliston tuberkuloosi
vansinnighet
mielipuolisuus
vatten i hjernan hos barn vesipää lapsilla

Lähde: Pesonen, N.: Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. WSOY. Porvoo 1980.

Selvittämättömiä kuolinsyitä:

bärsot mainittu 1800-luvulla lapsen kuolinsyynä Suomessa ja merimiehen epävarmana kuolinsyynä Ruotsissa

Eräitä täsmennyksiä tehty toukokuussa 2006. Lisätty ryhmä selvittämättömiä kuolinsyitä marrakuussa 2013.

Kirjallisuutta:

Duodecimin Sanaluettelo Suomen lääkäreille. Kolmas uudistettu painos. Duodecim-seuran toimittama ja kustantama. Helsinki 1909.

Forsius, A.: Epidemioista, väestötapahtumista ja kuolinsyistä. Suku ja tieto 3, Sukututkimuspäivien esitelmiä 1982–1986, Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 40: 81–97, Pieksämäki 1986.

Lagerkrantz, G.: Svenska sjukdomsnamn i gångna tider. 2. upplagan. Eskilstuna 1983. Moniste. (Distribution Stadsarkivet, 631 86 Eskilstuna)

Lönnrot, Elias: Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri. Näköispainos Tampere 1981.

Vuorinen, H. S.: Suomalainen tautinimistö ennen bakteriologista vallankumousta. Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja Hippokrates 1999: 33–61.

Vuorinen, H. S.: Tauti(n)en historia. Vastapaino, Tampere. Jyväskylä 2002.

TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON