Arno Forsius

Lahden kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osasto 1957–1987

Kasvatusneuvola tekee aloitteen

Marraskuussa 1987 tuli kuluneeksi 30 vuotta Lahden kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osaston avaamisesta. Osaston juhlalliset vihkiäiset pidettiin 13.11.1957. Aloitteen osaston perustamiseksi oli tehnyt keväällä 1955 toimintansa aloittanut Lahden kaupungin kasvatusneuvola. Sen johtava psykologi Kerttu Tamminen oli edellisessä työpaikassaan todennut lastenpsykiatrisen sairaalahoidon suuren hyödyn kasvatusneuvolatoiminnalle.

Syyskuun alusta 1955 elokuun loppuun 1956 mennessä oli kasvatusneuvolassa suoritettujen tutkimusten perusteella todettu 54 lapsen tarvitsevan sairaalahoitoa. Kuitenkin heistä vain yhdeksän oli voitu saada asianmukaiseen laitoshoitoon ja silloinkin odotusaika oli venynyt moniksi kuukausiksi. Tämä oli osoittautunut varsin haitalliseksi, sillä suurin osa lapsista olisi ollut pikaisen hoidon tarpeessa.

Potilaista useimmat lähetettiin Nokialle Pitkäniemen sairaalaan, jossa oli ollut Suomen ensimmäinen varsinainen lastenpsykiatrian osasto jo vuodesta 1927 alkaen. Jokunen harva lapsi oli saatu hoidettavaksi Helsinkiin Lapinlahden sairaalaan, jossa oli ollut rajatilaosastolla käytettävissä muutama paikka lapsille vuodesta 1924 lähtien. Tilanne oli vaikeutumassa edelleen sen vuoksi, että Pitkäniemen sairaala oli juuri vuonna 1956 siirtynyt valtiolta kuntien omistukseen, jolloin mahdollisuudet saada lahtelaisia lapsia sinne päättyivät.

Kesäkuun lopulla 1956 kasvatusneuvolan johtokunta käsitteli häiriintyneitten lasten hoitomahdollisuuksia ja totesi, että Lahden kokoisessa kaupungissa välttämättä tarvittaisiin sairaalassa lastenpsykiatrian osasto. Lapsiin kohdistuvan psykiatrisen hoidon yhteydessä oli alettu yhä enemmän korostaa hoidossa olevien lasten vanhempien ohjausta. Kaukana olevien hoitopaikkojen vuoksi oli ollut mahdotonta järjestää vanhempien käyntejä niihin.

Kasvatusneuvolan johtokunta teki tutustumismatkan Pitkäniemen sairaalaan ja sai sieltä ohjeita lastenpsykiatrian osaston järjestämistä ajatellen. Syyskuussa 1956 III kaupunginlääkäri Aimo J. Anttila, joka toimi sielullisesti sairaiden vastaanottoaseman ja kasvatusneuvolan lääkärinä, teki kasvatusneuvolan johtokunnan valtuuttamana esityksen lastenpsykiatrian osaston perustamisesta Launeen sairaalan yhteyteen.

Suunnittelu

Kasvatusneuvolan johtokunnan tietoon oli nimittäin tullut, että Launeella oli tyhjillään vuonna 1950 valmistuneen talous- ja asuntolarakennuksen pohjoispäätyyn rakennettu kurkkumätäpotilaiden toimenpideosasto. Kurkkumätärokotusten käynnistyttyä vuonna 1945 oli tämä kulkutauti saatu muutamassa vuodessa kokonaan häviämään. Sen vuoksi talous- ja asuntolarakennukseen liitettyä siipeä ei ollut tarvittu suunniteltuun tarkoitukseensa koskaan. Siivessä oli leikkaussali, sterilointihuone, esivalmisteluhuone, röntgenhuone ja laboratorio tarpeellisine aputiloineen. Korjaustöiden avulla osastolle aiottiin sijoittaa 12 lapsipotilasta, iältään 6–10 vuotta.

Varsinaisen hoidon ohella lastenpsykiatrian osaston tehtäväalueena oli niiden lasten tutkimus, joiden kohdalla sitä ei voitu suorittaa kasvatusneuvolassa. Eräät lapset olivat nimittäin vaikeasti häiriintyneitä ja joidenkin kohdalla tarvittiin pitempiaikaista tarkkailua tilan määrittämiseksi. III kaupunginlääkäri Aimo J. Anttila ilmoitti, että hän tulee toimimaan osaston lääkärinä ilman eri korvausta.

Psykiatris-psykologinen tutkimus ja hoito suunniteltiin tapahtuvaksi yhteistyössä kasvatusneuvolan kanssa, mikä merkitsi kasvatusneuvolan yhden psykologin puolipäiväistä työskentelyä osastolla. Sosiaalihoitajaa pidettiin välttämättömänä, mutta osaston pienuuden vuoksi katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, että osastonhoitajalla olisi sosiaalihoitajan koulutus. Muuksi henkilökunnaksi esitettiin lastenpsykiatriaan perehtynyttä mielisairaanhoitajaa sekä neljää lastenhoitajaa.

Launeen sairaalan ylilääkärin Kaarlo Lounavaaran mielestä lastenpsykiatrian osasto hyvin sopi Launeen sairaalan yhteyteen. Hän ilmoitti olevansa Lahden kaupungin puolesta ylpeä siitä, että se esiintyisi tässäkin asiassa edelläkävijänä ja ensimmäisenä maaseutukaupunkina perustaisi tällaisen laitoksen, jollaisia myöhemmin tultaisiin varmasti perustamaan kaikkialle Suomeen.

Toiminnan aloittaminen

Osastolle varatuissa tiloissa suoritettiin tarpeelliset korjaustyöt. Sinne hankittiin leikkiterapiakaappi ja leikkiterapiavälineitä, muovailulevy alustoineen, vesiallas, kaksi hiekkalaatikkoa, seinän mittainen koulutaulu askarteluhuoneeseen sekä askartelu- ja urheiluvälineitä.

Osastonhoitajaksi valittiin sairaanhoitaja Tellervo Maasalo, jonka johdolla osasto saatiin varustetuksi niin, että se voitiin avata 11.11.1957. Launeen sairaalan ylihoitajana oli syyskuusta 1957 alkaen kahdenkymmenen vuoden ajan ylihoitaja Laila Keitola. Osaston psykologina toimi kasvatusneuvolan psykologi Helvi Osanen vuoteen 1960 asti. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, oli osaston lääkärinä aluksi, vuoden 1958 loppuun asti, III kaupunginlääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri Aimo J. Anttila. Muuta henkilökuntaa osastolla oli suunnitelman mukaisesti yksi miesmielisairaanhoitaja ja neljä lastenhoitajaa sekä lisäksi yksi sairaala-apulainen.

Osasto, jonka numeroksi tuli XIII, oli varsin ahdas ja alusta alkaen toivottiin lisätiloja sen käyttöön. Potilaat, joita oli alussa yleensä aina täysi määrä eli 12, asuivat kolmessa huoneessa, neljä lasta jokaisessa, ja nukkuivat kerrosvuoteissa. Yhtä ahtaita olivat muutkin tilat, ainoa tilava huone oli entinen leikkaussali, joka oli nyt leikki- ja askarteluhuoneena.

Potilaiden hoito koostui huolenpidosta, kasvatuksesta, lääkehoidosta, leikkiterapiasta sekä yhteydenpidosta vanhempiin ja huoltajiin. Tutkimusmenetelminä olivat tarkkailun ja lääkärintarkastusten lisäksi psykologin suorittamat testaukset ja tutkimukset. Kouluikäiset lapset kävivät iltapäivisin lähellä olevassa Lähteen koulussa. Henkilökunta saattoi heidät aina sinne ja takaisin. Osaston lasten opettajana Lähteen koululla oli aluksi Seppo Laakkonen, myöhemmin Antero Telama ja Anton Hämäläinen.

Toiminta

Lastenpsykiatrian osaston potilaat olivat yleensä 6–12 -vuotiaita, enimmäkseen poikia. Siten he olivat kehitysvaiheiltaan ja kooltaan varsin erilaisia. Isoimmat pojat olivat voimiltaankin suuria ja toisinaan henkilökuntakin joutui heidän voimanpurkaustensa kohteeksi sillä seurauksella, että edessä oli ensiavussa käynti kolhujen paikkaamiseksi. Joskus joku pojista pääsi karkaamaankin osaston ikkunoista ja silloin heitä jouduttiin jäljittämään poliisien kanssa.

Myöhemmin 1970-luvulla potilasmäärää supistettiin käytännössä kymmeneen, sillä vaikeammin häiriintyneitä lapsia ei voitu hoitaa silloisessa ahtaudessa täyttä määrää. Vuonna 1987 osaston sairaansijojen määräksi on vahvistettu kymmenen, vaikka toisinaan hoidettavia on voitu pitää osastolla vain kahdeksan samanaikaisesti. Hoitoajat ovat yleensä olleet noin vuoden tai puolentoista pituisia, tavallisimmin syksyn alusta seuraavan kevään päättymiseen. Keskikesällä osasto on ollut aina suljettuna kuukauden ajan vuosilomien vuoksi ja silloin lapset ovat olleet vanhempiensa tai huoltajiensa luona tai tilapäisesti muualle sijoitettuna.

Talon kellarikerroksessa on ollut verstashuone poikien askartelua varten. Tilanahtauden vuoksi saatiin lastenpsykiatrian osaston käyttöön "jytähuone" osaston L 9 eli "parakin" kellarikerroksesta 1970-luvun puolivälissä, mutta sen käyttö jäi vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Varsin merkittävä parannus oli leikkikentän rakentaminen samoihin aikoihin talousrakennuksen ja lastenpsykiatrian siiven itäpuolelle.

Vuonna 1977 ylihoitaja Laila Keitolan asunnon vapauduttua ja sisätautiosastojen muutettua pois Launeelta voitiin talousrakennuksen alakerroksesta ottaa kunnostustöiden jälkeen lastenpsykiatrian osaston käyttöön kaikkiaan yhdeksän uutta huonetta. Se oli suuri edistysaskel parikymmentä vuotta kestäneen tilanahtauden jälkeen. Tällöin saatiin lapsille paremmat huoneet, joihin sijoitettiin vain kaksi ja joskus kolme lasta jokaiseen. Nyt saatiin koululaisia varten myös "läksyluokka", jossa opettajat ovat käyneet antamassa tukiopetusta sitä tarvitseville. Samasta ajankohdasta alkaen lapset ovat käyneet yleensä omissa kouluissaan eri puolilla kaupunkia, useimmat lähellä Liipolan kaupunginosassa olevassa Kallion koulussa.

Kehitystä

Vuoden 1970 lopulla, kaupunginsairaalan lastentautien osaston muuttaessa Launeelta kantasairaalaan, yhdistettiin lastenpsykiatrian osasto hallinnollisesti psykiatrian osastoon. Lastenpsykiatrian osasto toimi käytännössä pitkään kasvatusneuvolan vuodeosastona. Tilanne muuttui selvästi, kun Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka aloitti toimintansa elokuussa 1983. Siitä alkaen merkittävä osa potilasta on tullut osastolle keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan kautta.

Keskussairaalan lastenpsykiatrisen toiminnan alkamisen jälkeen kummankin sairaalan lastenpsykiatrian erikoisalat ovat voineet antaa toisilleen merkittävästi tukea ja apua. Keskussairaalan lastenpsykiatrian vuodeosaston suunnittelun yhteydessä puhuttiin vakavasti kaupunginsairaalan vastaavan osaston lakkauttamisesta. Kun keskussairaalan lastenpsykiatrian osasto syksyllä 1985 avattiin, voitiin pian todeta, että molemmat osastot ovat tarpeen toistaiseksi.

Kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osastolla on pyritty alusta pitäen järjestämään lapsille myös askartelu-, liikunta- ja virkistystoimintaa. Launeen sairaalan pihapiirissä pidettiin varsinkin kesäaikana tilaisuuksia, joihin osallistuivat lastentautien osaston ja sisätautien osastojenkin potilaat. Seurakuntien pyhäkoulutoimintaan liittyen lastenpsykiatrian osaston potilaille on järjestetty pari kolme kertaa vuodessa juhlatilaisuudet, pääsiäisenä, Mikkelinpäivänä ja adventtina. Joulujuhlat on vietetty sairaalan oman väen keskuudessa, mutta mukana ovat olleet yhteistyökumppanit kasvatusneuvolasta, kouluvirastosta ja seurakunnasta. Lions-Club Lahti-Vesijärvi on aivan alkuvuosista lähtien ottanut lastenpsykiatrian osaston tukemisen toimintansa kohteeksi. Yhdistyksen edustajat ovat muistaneet lapsia käynnillä ja lahjoilla aina joulun edellä ja useana vuonna he ovat lisäksi järjestäneet lapsille hauskoja retkiä kaupungissa tai sen ympäristössä.

Vuosien varrella henkilökunnassa tapahtui muutoksia. Vuosina 1959–1960 lääkärinä oli kasvatusneuvolan lääkäri Kai Evola. Hän piti usein rajuille pojille kahdenkeskisiä puhutteluja, joiden jälkeen tilanne tavallisesti rauhoittui joksikin ajaksi. Sittemmin lääkäreinä toimivat kasvatusneuvolan lääkärit Pekka Stenij ja Risto Riijärvi, lyhyemmän ajan kumpikin. Hermo- ja mielitautien erikoislääkäri Olli Sirola oli osaston lääkärinä toukokuusta 1964 yli 21 vuoden ajan marraskuuhun 1985 asti. Tästä ajasta hän oli samalla kaupunginsairaalan psykiatrian osaston ylilääkärin sijaisena vuoden 1968 ajan ja vakinaisena ylilääkärinä vuodesta 1969 alkaen.

Marraskuusta 1985 vajaan vuoden ajan osasto oli ilman vakituista lääkäriä. Silloin lääkärin tehtävistä vastasivat Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian osaston ylilääkäri Anssi Tiisala ja vt. osastonlääkäri Päivi Patrikainen keskussairaalan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vuodesta 1986 osaston lääkärinä oli kaupunginsairaalan psykiatrian osaston ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Anneli Suikkanen.

Henkilökuntaa lisätään

Tellervo Maasalon jälkeen osastonhoitajana oli Ulla-Maija Kosonen vuosina 1959–1973. Sittemmin osastonhoitajina ovat olleet Anja Räisänen vuosina 1974–1979 ja Raili Kortemaa vuodesta 1979 alkaen. Lastenpsykiatrian osastosta vastaavana ylihoitajana oli Laila Keitola kevääseen 1977 asti. Sen jälkeen tehtävästä huolehti kaupunginsairaalan johtava ylihoitaja Vappu Lunko vuoteen 1984 saakka ja sen jälkeen D-osastojen ylihoitaja Aili Kivistö.

Osastonhoitaja Ulla-Maija Kososen siirryttyä kasvatusneuvolan tehtäviin oli lastenpsykiatrian osasto jonkin aikaa ilman sosiaalihoitajaa, kunnes tehtävä annettiin vuonna 1977 D-osastojen sosiaalihoitajalle Kirsti Hinkkaselle ja vuonna 1986 aikuisten psykiatrian osaston sosiaalihoitajalle Eija Lillebergille.

Lastenpsykiatrian osaston puolipäiväisenä psykologina oli vuodesta 1960 alkaen kasvatusneuvolan psykologi Pirkko Ailas vuoteen 1984 asti. Silloin kasvatusneuvola ei voinut oman tehtäväkenttänsä laajentuessa enää antaa psykologin palveluksia lastenpsykiatrian osastolle. Elokuusta 1984 alkaen osaston puolipäivätoimisena psykologina on ollut Katriina Aalto. Vuodesta 1964 alkaen kaupunginsairaalassa on toiminut Lahden ev.lut. seurakuntien sairaalapastori. Viran ensimmäinen haltija Auvo Telkki aloitti heti viikoittaiset käynnit lastenpsykiatrian osastolla. Nykyinen sairaalapastori Jukka Tuominen on jatkanut toimintaa.

Osastolla oli lastenhoitajan virkoja aluksi neljä. Vuonna 1963 muutettiin myös mielisairaanhoitajan virka lastenhoitajan viraksi ja lisäksi silloin perustettiin uusi lastenhoitajan virka. Vuonna 1971 osastolle perustettiin vielä yksi lastenhoitajan virka, joita oli silloin yhteensä seitsemän. Samoin vuonna 1971 osastolle saatiin toinen ja vuonna 1977 kolmas sairaala-apulaisen virka.

Vähitellen osaston sairaanhoidollista tasoa on pyritty kohottamaan. Vuonna 1971 osastolle perustettiin sairaanhoitajan virka, joka muutettiin vuonna 1975 apulaisosastonhoitajan viraksi. Vuonna 1977 muutettiin yksi lastenhoitajan virka takaisin mielisairaanhoitajan viraksi, jonka miespuolinen viranhaltija on saanut toimia osaston isähahmona. Vuonna 1986 muutettiin yksi lastenhoitajan virka erikoissairaanhoitajan viraksi sekä vuonna 1987 yksi lastenhoitajan virka erikoissairaanhoitajan ja toinen sairaanhoitajan viraksi.

Loppusanat

Lastenpsykiatrian osasto työskentelee niiden lasten parhaaksi, joiden mielenterveys on järkkymässä tai järkkynyt vaikeiden ihmissuhteiden ja onnettomien olojen seurauksena. Tehokas hoito näiden lasten mielenterveyden palauttamiseksi voi parhaimmillaan pelastaa heidät koko elämän kestävistä psyykkisistä vaikeuksista ja sosiaalisista ongelmista. Toiminta on pitkäjänteistä yhteistyötä lasten, heidän vanhempiensa ja huoltajiensa sekä eri viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.

Vuosia 1988–1992 koskeva lisäys joulukuussa 2004:

Vuosina 1986–1989 osaston lääkärinä oli kaupunginsairaalan psykiatrian osaston ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Anneli Suikkanen, vuosina 1989–1991 Jussi Saari ja vuosina 1991–1992 Georg Rosberg. Vuonna 1991 tehtiin päätös yhdistää lastenpsykiatrian osasto Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja sen toiminta Lahden kaupunginsairaalan osana päättyi 31.8.1992.

Julkaistu aikaisemmin: Hollolan Lahti 1988: 3: 18–20. Tarkistettu ja lisätty joulukuussa 2004.

Lähteitä:

Forsius, A.: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuosina 1866–1985. Lahden kaupunki. Vammala 1992.

Kertomukset Lahden kaupungin kunnallishallinnosta 1906–1982. Lahti 1911–1983.

Lahden kaupungin kasvatus- ja perheneuvolan historiikki 1.4.1955–31.3.1985. [Lahti 1985.]

Pahantapaisista pojista ja tytöistä itkeviin vauvoihin – yli 100 vuotta lasten mielenterveystyötä. Toimituskunta Terttu Arajärvi, Harriet Forsius, Mirja Kalliopuska, Pirkko Saarinen, Leila Seitamo. Lastenpsykiatrian tutkimussäätiön julkaisusarja, n:o 6. Tampere 1996.

Arkistot:

Lahden kaupunginarkisto:
Lahden kaupunginhallituksen, terveydenhoitolautakunnan, terveyslautakunnan ja kasvatusneuvolan vuosikertomukset

TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON