Arno Forsius

Liliuksen suvun vaiheita

Tässä kirjoituksessa kuvailen pääpiirteissään varsin laajaa Liliuksen sukua, jonka jäsenistä Sofia Emilia (Mili) Lilius (1860—1942) avioitui Valter Voldemar Forsiuksen (1856—1939) kanssa.

Kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti eräistä sukuketjujen kannalta tärkeistä perhekunnista sekä joistakin eri syistä kiinnostavista suvun jäsenistä. Eräät Liliuksen sukuun kuuluneet ovat ottaneet myöhemmin suomalaisen nimen, kuten Liesto, Listo, Linnus ja Rainio.

Suvun miehissä on ollut runsaasti pappeja, lakimiehiä, apteekkareita ja maanmittareita. Kulttuurin piirissä tulevat esiin lähinnä kirjallisuuteen liittyvät saavutukset.

Kirjoituksessa henkilön nimen edellä on sulkeissa latinalainen luku, joka osoittaa asianomaisen sukupolven, kun sukuketjun ensimmäinen ja vanhin tunnettu jäsen Johan on merkitty luvulla (I).

1.0 Raineniuksesta Liliukseksi

1.1 Liliuksen suvun esi-isä on Karkun pitäjän Rainion kylässä asunut ratsutilallinen ja nimismies (I) Johan eli Hans Johaninpoika. Hänen puolisonsa oli Beata, joka meni miehensä kuoltua naimisiin Ylä-Satakunnan kihlakunnan voudin Nils Eerikinpojan kanssa. Johan Johaninpojalla oli useampia lapsia, joista tunnetaan Henrik Johaninpoika, Johan Johaninpoika ja Margareta Johanintytär.

1.2 Nimismies Johan Johaninpoika oli ilmeisen valistunut ja varakas mies, joka lähetti toisen poikansa (II) Henrikin (K 1657) Turun akatemiaan. Siellä Henrik tunnettiin kotikylänsä mukaan nimellä Rainenius. Hän valmistui papiksi ja hänestä tuli Längelmäen kirkkoherra. Johanin toinen poika (II) Johan Johaninpoika piti kotitaloa ja toimi isänsä tavoin nimismiehenä. (II) Margareta Johanintytär avioitui Tyrvään Kiikoisista kotoisin olleen tilallisen Bertil Mattsinpojan kanssa, joka kuuluu Collinus (myöh. Collin)-sukuun.

1.3 (II) Henrik Johaninpoika Raineniuksen (myöh. Lilius) puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka isä oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae (Wesilaxius). Avioparin kolme poikaa, (III) Johan (K 1663), (III) Anders (K 1682) ja (III) Gustaf (K 1706), opiskelivat Turun akatemiassa ja kaikista tuli pappeja. Perheeseen kuului myös neljä (III) tytärtä, Lisbeta, Kirstin, Beata ja Elin. Kun vanhin poika (III) Johan Henrikinpoika eli Johannes Henrici kirjattiin maaliskuussa 1653 Turun akatemiaan, on hänen sukunimekseen jo silloin merkitty Lilius. Tämän sukunimen ovat sen jälkeen ottaneet myös hänen isänsä (II) Henrik Johaninpoika Lilius ja veljensä (III) Gustaf Henrikinpoika Lilius. (Lisätty syyskuussa 2011 Sofia Jakobintytären isän nimi, tietojen antaja Peter G. M. Dale.)

1.4 Kertomus (III) Johan Henrikinpoika Liliuksen liljakasveja koskevasta väitöskirjasta ja suvun sen johdosta ottamasta Lilius-nimestä on siis virheellinen. Johan Henrikinpoika Lilius on kyllä puolustanut Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.

1.5 (II) Kirkkoherra Henrik Johaninpoika Liliuksen (aik. Rainenius) toinen poika (III) Anders Henrikinpoika (K 1682) oli ensin kappalaisena Kuorevedellä, kunnes hänestäkin tuli Längelmäen kirkkoherra vuonna 1678. Hän kuoli jo neljä vuotta myöhemmin vuonna 1682. Hän oli solminut avioliiton Kristina Florinan kanssa ja avioparilla oli tyttäret Lisbeta, Kristina, Sofia ja Maria. Tyttäristä Kristina oli avioliitossa ensin Längelmäen kirkkoherran Henrik Lucanderin kanssa ja tämän kuoltua Mouhijärven pitäjänapulaisen Gabriel Laguksen kanssa. Anders Henrikinpoika Liliuksen veljistä (III) Johan Henrikinpoika Liliuksesta ja (III) Gustaf Henrikinpoika Liliuksesta kerrotaan tarkemmin tuonnempana kohdassa 2.3.

1.6 (II) Henrik Johaninpoika Liliuksen tyttäristä (III) Kirstin, Beata ja Elin avioituivat pappien kanssa. Kirstin oli avioliitossa Oriveden kirkkoherran Henricus Josephi Gummeruksen (K 1682) kanssa ja Valter Voldemar Forsius oli heidän jälkeläisiään.

1.7 Nimismies (II) Johan Johaninpojan poika (III) Henrik Johaninpoika oli myös ylioppilaana Turun akatemiassa vuonna 1654, mutta ehkä hän on kuollut jo nuorena, sillä hänen elämästään ei ole säilynyt muita tietoja. Tämä sukuhaara ei jatkunut pidemmälle.

2.0 Johan Henrikinpoika Liliuksen (K 1663) perhekunta ja jälkeläiset

2.1 Längelmäen kirkkoherran (II) Henrik Johaninpoika Liliuksen (K 1657) vanhimmasta pojasta (III) Johan Henrikinpoika Liliuksesta (K 1663) tuli isänsä seuraaja Längelmäen kirkkoherrana, mutta hän kuoli jo kuusi vuotta isänsä jälkeen. Johan Henrikinpoika Liliuksella ja hänen puolisollaan Elinillä oli ainakin kaksi (IV) lasta, Johan (K 1719), josta tuli pappi, ja Henrik (K jälkeen 1709), joka oli sotilas, viimeksi kersantti.

2.2 (IV) Johan Johaninpoika Lilius (K 1719) luki hänkin papiksi ja toimi Vampulassa kappalaisena. Hänestä jatkunut sukuhaara on jäänyt melko suppeaksi. Hänen poikansa (V) Johan Johaninpoika Lilius (K 1733) oli nimismiehenä Pöytyällä ja hänellä oli (VI) kaksi tytärtä ja yksi poika. Tyttäristä (VI) Maria Johanintytär (1724—1800) oli Turussa toimivan saksalaissyntyisen kirjanpainajan Johan Kristoffer Frenckellin (1721—1779) aviopuoliso tämän toisessa avioliitossa.

2.3 Nimismies (V) Johan Johaninpoika Liliuksen (K 1733) poika (VI) Johan Johaninpoika Lilius (1726—1801) oli kappalaisena Alastarolla ja myöhemmin Kiikassa. Hänellä oli avioliitossaan Maria Elisabet Tenleniuksen (1745—1803) kanssa kymmenen lasta, joista (VII) kaksi poikaa, Johan Gabriel (1764—1807) ja Karl Fredrik Lilius (1773—1846), lukivat papeiksi. (VII) Johan Gabriel Liliuksella, joka toimi pitäjänapulaisena Loimaalla, ei ollut lapsia.

2.4 (VII) Karl Fredrik Lilius (1773—1846) toimi varsin monissa papin viroissa, viimeiset 20 vuotta kappalaisena Ylistarossa. Hänellä oli ensimmäisessä avioliitossaan Kristina Gustava Grönlundin kanssa (VIII) neljä poikaa, joista tuli kaikista pappeja. Heistä on aiheellista mainita (VIII) Viktor Fredrik Lilius (1818—1884) ja (VIII) August Lilius (1820—1876).

2.5 (VIII) Viktor Fredrik Lilius (1818—1884) oli viimeksi kappalaisena Ylistarossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Margareta Vilhelmina Simelius ja toinen Fredrika Maria Stoore. Ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika (IX) Karl Albert Lilius (S 1857) oli filosofian kandidaatti ja toimi opettajan tehtävissä. Hänen tyttärensä (X) Eva Charlotta Lilius (S 1899) oli kirjailijatar ja lausujatar. (VIII) Viktor Fredrik Liliuksen (1818—1884) toinen poika (IX) Theodor Werner Lilius (S 1864) oli Jyväskylän kaupungin pormestari. Hänen poikansa, kapteeni ja lainopin kandidaatti (X) Matti Yrjö Olavi Lilius (S 1919) otti vuonna 1933 nimen Liesto.

2.6 (VIII) August Lilius (1820—1876) oli filosofian maisteri, joka toimi useissa opettajan tehtävissä ja mm. Vaasan kauppakoulun johtajana. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1860 ja hän oli viimeksi Ulvilan kirkkoherrana. Hän on kirjoittanut useita eri alojen oppikirjoja ja joitakin hengellisiä kirjoituksia. Hänen puolisonsa oli Karolina Emerentia Ahlstedt.

3.0 Gustaf Henrikinpoika Liliuksen (K 1706) perhekunta ja jälkeläiset

3.1 (II) Henrik Johaninpoika Liliuksen kolmas poika (III) Gustaf Henrikinpoika Lilius (K 1706) tuli papiksi valmistuttuaan Messukylään kappalaiseksi vuonna 1679 ja kirkkoherraksi vuonna 1690. Hänen perhekunnastaan lähtenyt sukuhaara kasvoi varsin laajaksi ja muodostaa suurimman osan Liliuksen suvusta.

3.2 (III) Gustaf Henrikinpoika Liliuksella oli avioliitossaan Katarina Bergin kanssa (IV) neljä poikaa, Henrik (1683—1745), Gustaf (K 1731), Anders (K 1743) ja Lars (K 1730), joista tuli kaikista pappeja. Ainoa tytär (IV) Sofia oli avioliitossa Teiskon kappalaisen Gustaf Aspin kanssa. (III) Gustaf Henrikinpoika Liliuksen kolmen ensin mainitun pojan perhekunnista ja jälkeläisistä kerrotaan seuraavassa erikseen kohdissa 4, 5 ja 6. (IV) Lars Gustafinpoika Liliuksella, joka oli viimeksi Urjalan kappalaisena, oli avioliitossaan Ingrid Floorin kanssa vain yksi tytär, (V) Katarina.

4.0 Henrik Gustafinpoika Liliuksen (1683—1745) perhekunta ja jälkeläiset

4.1 (IV) Messukylän kirkkoherra Henrik Gustafinpoika Lilius (1683—1745) oli solminut avioliiton Hedvig Margareta Vanochiuksen kanssa. Avioparilla oli kaikkiaan 15 lasta, 10 poikaa ja 5 tytärtä. Näistä kuusi poikaa ja 3 tytärtä kuoli pieninä. Henrik Gustafinpoika Lilius oli oman aikakautensa etevin suomen- ja latinankielinen runoilija. Hänen kalevalamittainen runonsa "Kehto-Runot" on barokkikauden suomenkielisen lyriikan merkittävin saavutus.

4.2 (IV) Henrik Gustafinpoika Liliuksen (1683—1745) aikuiseksi eläneistä pojista vanhin oli (V) Anders Henrikinpoika Lilius (1712—1771), joka opiskeli papiksi ja josta tuli isänsä jälkeen Messukylän kirkkoherra. Hänen puolisonsa oli Maria Elisabet Thauvonius. Tämän avioparin laajassa jälkeläisjoukossa oli useiden pappien lisäksi paljon virkamiehiä ja muutama sotilas. (IV) Henrik Gustafinpoika Liliuksen pojista nuorin oli tuomari ja Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos Johan Henrikinpoika Lilius (1724—1803), joka oli naimisissa edellä mainitun veljensä kälyn Kristina Beata Thauvoniuksen kanssa. Johan Henrikinpoika Lilius kuului Aurora-seuraan ja osallistui Åbo Tidningar -lehden toimittamiseen. Hän julkaisi siinä runoja ja elämäkertoja, mm. isänsä Henrik Gustafinpoika Liliuksen elämäkerran.

4.3 (IV) Henrik Gustafinpoika Liliuksen (1683—1745) pojista (V) Henrik Henrikinpoika Lilius (1714—1754) oli Turun akatemian runousopin dosentti ja viimeksi Sahalahden kirkkoherra. Hänellä ei ollut jälkeläisiä. Hän puolusti Turun akatemiassa vuosina 1741 ja 1744 professori Brovalliuksen johdolla kaksiosaista kasviopillis-teologista väitöskirjaa, jonka aiheena oli Raamatun Laulujen laulussa olevat säkeet "Olen Saaronin ketojen kukka, laaksojen lilja", kuten ne vuoden 1992 käännöksen mukaan kuuluvat. Väitöskirjassa tarkasteltiin sen otsikon "De convallariae specie vulgo Lilium convallium dicta ----" mukaan, oliko kyseessä sama kasvi, jota kansa kutsui nimellä kielo (liljekonvalje). Tämä nimensä puolesta liljoihin liittyvä väitöskirja on mahdollisesti ollut sysäyksenä virheelliseen käsitykseen Lilius-suvun nimen alkuperästä

4.4 (V) Anders Henrikinpoika Liliuksen (1712—1771) vanhin poika (VI) Emanuel Lilius (1743—1815) oli lakimies ja maanjako-oikeuden tuomari, jonka puoliso oli Kristina Anthonius. Tämän avioparin seitsemästä pojasta eräs oli (VII) lakimies Anton Gabriel Lilius (1779—1853). Viime mainitun avioliitosta Maria Katarina Cajalénin kanssa syntynyt poika (VIII) Anton Lilius (1822—1893) luki papiksi, kirjoitti ja käänsi hengellistä kirjallisuutta ja oli pappissäädyn edustajana valtiopäivillä 1872—1885. Hän oli naimisissa Amanda Sofia Perdén'in (1830—1924) kanssa ja avioparilla oli kaikkiaan (IX) 14 lasta, joista 12 ensimmäiselle oli annettu kaksi A:lla alkavaa etunimeä. Kahden viimeksi syntyneen lapsen nimet olivat kuitenkin Berta ja Selma. Avioparin lapsista (IX) Anna Augusta Lilius (1851—1899) oli Jyväskylän seminaarin naisosaston johtajatar, joka tunnetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, raittiusliikkeen edistäjänä ja kirjallisuuden harrastajana. Hän oli naimaton. (IX) Axel August Lilius (1856—1921) oli lakimies ja varatuomari, jolla oli monipuolinen virkaura ja joka oli myös valtiopäiväedustaja vuosina 1894 ja 1897. Hän oli avioliitossa Hilma Maria Sederholmin kanssa ja otti vuonna 1906 nimen Listo. (IX) Alfhild Amalia (Lilli) Lilius (S 1861) oli merkittävä kansanrunouden ja -satujen kerääjä, toimittaja, kirjailija ja suomentaja viron kielestä. (IX) Selma Lilius (1873—1939) valmistui lääkäriksi ja otti nimen Rainio suvun esi-isän kotipaikan mukaan. Hän toimi kolmeen eri otteeseen yhteensä lähes 25 vuotta Suomen Lähetysseuran lääkärinä Afrikan Ambomaalla. Alfhild Amalia (Lilli) Lilius ja Selma Rainio olivat perheettömiä.

4.5 Edellä kohdassa 4.4 mainitulla (VII) Anton Gabriel Liliuksella oli avioliitossaan Maria Katarina Cajalénin kanssa toinenkin poika, (VIII) Frans Emil Lilius (1827—1871), josta tuli myös pappi. Tämä oli kahdesti avioliitossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Josefina Amalia Holmberg ja toinen Maria Matilda Hildén. Toisesta avioliitosta syntynyt poika (IX) Frans Oskar Lilius (1871—1928) oli huomattava lakimies, korkeimman oikeuden jäsen, kansanedustaja, oikeusministeri ja Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja.

4.6 (V) Anders Henrikinpoika Liliuksen (1712—1771) toinen poika (VI) Benjamin Lilius (1744—1789) luki lakia ja toimi maanjako-oikeuden sihteerinä. Hänen poikansa (VII) Benjamin Lilius (1786—1866) oli maanviljelijä, jonka tytär (VIII) Serafia Maria Lilius (1817—1868) solmi avioliiton tilallinen Josef Henrikinpoika Lampu'n kanssa. Viime mainitun avioparin poika (IX) Henrik Ahlgren (1847—1925) avioitui Vilhelmina Henrikintytär Fagerströmin (1853—1910) kanssa. Heidän tyttärensä (X) Anna Lydia Ahlgren puolestaan meni naimisiin kirkkoherra Kaarlo Haavion kanssa ja eräs heidän lapsistaan oli kansanrunouden tutkija, kirjailija ja runoilija, akateemikko (XI) Martti Haavio (1899—1973).

4.7 (V) Anders Henrikinpoika Liliuksen (1712—1771) neljäs poika (VI) Natanael Andersinpoika Lilius (1752—1820) oli Uudenmaan ja Hämeen läänin komissiomaanmittari. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta Helena Sofia Liliuksen kanssa kuusi lasta ja toisesta avioliitosta Maria Elisabet Gåhlrosin kanssa yhdeksän lasta. Ensimmäinen puoliso oli Gustaf Andersinpoika Liliuksen (1725—1782) ja Margareta Florinin tytär ja siten aviomiehensä pikkuserkku.

4.8 (VI) Natanael Andersinpoika Liliuksen (1752—1820) toisesta avioliitosta syntynyt (VII) Karl Efraim Lilius (1803—1867) toimi aluksi opettajana ja papiksi vihkimisen jälkeen Tyrvään kirkkoherrana. Samoin toisesta avioliitosta syntynyt poika (VII) August Magnus Lilius (1814—1905) oli lääkäri ja hovineuvos, joka toimi viimeksi Hämeenlinnassa lääninlasaretin ja vankilan sekä rautateiden lääkärinä.

4.9 (VII) Karl Efraim Lilius (1803—1867) oli naimisissa kahdesti, ensin Katarina Vilhelmina Bohm'in ja sitten Matilda Helena von Knorringin kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika (VIII) Karl Fredrik Samuel Lilius (S 1839) oli lakimies ja Turun kaupungin oikeuspormestari. Tämän ensimmäisestä avioliitosta Gabriela Lovisa Krogiuksen kanssa syntynyt poika (IX) Hugo Fredrik Lilius (1876—1934) oli dipl. insinööri ja toimitusjohtaja. Viime mainitun poikia avioliitossa Hilda Engströmin kanssa olivat lakimies ja tuomiokunnan tuomari (X) Lars-Henrik Lilius (S 1908) sekä kapteeni ja vakuutusjohtaja (X) Erik Gabriel Lilius (1913—1987). (X) Lars-Henrik Liliuksen (1908—1997) poika (XI) Johan Henrik Lilius (S 1939) avioliitosta Greta Edelmanin kanssa on museoviraston pääjohtaja vuodesta 1993.

4.10 (VIII) Karl Fredrik Samuel Liliuksella (1839—1906) oli toisesta avioliitosta Olga Gustava Nystedtin kanssa poika, toimitusjohtaja (IX) Armas August Lilius (1884—1948). Tämä oli avioliitossa Febe Tellervo Suonperän kanssa ja heidän poikansa (X) Karl Holger Lilius (S 1921) oli dipl. ekonomi ja toimitusjohtaja.

4.11 (VII) Karl Efraim Liliuksen (1803—1867) toisesta avioliitosta syntynyt poika (VIII) Frans Hugo Lilius (1860—1936) oli lakimies, joka toimi viimeksi Turun hovioikeuden presidenttinä. Hän oli säätyvaltiopäivillä 1904—1905 porvarissäädyn jäsen ja puheenjohtaja sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja vuonna 1910. Hän oli kahdesti avioliitossa, ensin Karin Maria Munck af Fulkilan ja sitten Hilma Eva Augusta Björksténin kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneellä toimitusjohtaja (IX) Rolf Hugo Liliuksella (1895—) oli ensimmäisestä avioliitostaan Edith Susanna Tossavaisen kanssa poika (X) Kaj Rainer Lilius (S 1933), joka on ollut Teknillisen korkeakoulun materiaalin valmistustekniikan professori. Frans Hugo Liliuksen (1860—1936) toisesta avioliitosta syntynyt poika (IX) Hugo Olavi (S 1914) otti vuonna 1935 nimen Linnus. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa ja kirjoitti muutamia poikien seikkailukirjoja.

4.12 (VII) Karl Efraim Liliuksen (1803—1867) toisesta avioliitosta syntynyt poika, Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon matematiikan opettaja ja rehtori (VIII) Arvid Ferdinand Lilius (1861—1926) oli naimisissa serkkunsa (VIII) Mathilda Charlotta Liliuksen kanssa, jonka vanhemmat olivat August Magnus Lilius ja Karolina Charlotta Stark. Heidän poikansa oli pankinjohtaja (IX) Harry Lilius (1890—1968), jolla oli puolisonsa Märta Rundbergin kanssa pojat valtiot. lisensiaatti, Ruotsalaisen kansanpuolueen pitkäaikainen puoluesihteeri ja STK:n osastopäällikkö (X) Patrik Johan Arvid Lilius (S 1920) ja dipl. insinööri, toimitusjohtaja (X) Henrik August Kasimir Lilius (S 1921). (X) Patrik Liliuksen (S 1920) poika, dipl. ekonomi (XI) Percy Henrik Mikael Lilius (S 1949) avioliitosta Britt-Inger Kullbergin kanssa on Fortum Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2000.

4.13 (VII) Karl Efraim Liliuksen (1803—1867) toisesta avioliitosta syntynyt poika (VIII) Karl August Kasimir Lilius (1863—1936) oli aikaisemmin upseeri ja sittemmin pankinjohtaja, joka oli avioliitossa Ellen Marianne Wikströmin kanssa. Tämän avioparin poika (IX) Carl-Gustaf Henrik Casimir Lilius (1928—1998) oli tuottelias taiteilija ja kirjailija sekä kulttuuriosallistuja. Hän oli avioliitossa taiteilija, kirjailija ja kriitikko Irmelin Sandman-Liliuksen kanssa.

4.14 Aikaisemmin kohdassa 4.8 mainitulla (VII) August Magnus Liliuksella (1814—1905) oli avioliitosta Karolina Charlotta Starkin kanssa poika (VIII) Axel Ferdinand Lilius (1848—1915), esikuntakapteeni ja kielenkääntäjä. Jälkimmäisen poika avioliitosta Natalia Starkin kanssa oli (IX) Aleko Axel August Eugen Lilius (S 1890), toimittaja, seikkailumatkaaja ja kirjailija. Viime mainitun puoliso oli puhetekniikan ja lausunnan opettaja Ebba Alma Naemi (Jacobsson-) Lilius (1888—1970), Suomen Yleisradion pitkäaikainen kuuluttaja.

5.0 Gustaf Gustafinpoika Liliuksen (K 1731) perhekunta ja jälkeläiset

5.1 Messukylän kirkkoherran (III) Gustaf Henrikinpoika Liliuksen poika (IV) Gustaf Gustafinpoika Lilius (K 1731) oli aluksi eskadroonansaarnaajana Karjalan ratsurykmentissä ja sen jälkeen Joutsenon kirkkoherrana. Hänellä oli avioliitossa Katarina Heintziuksen kanssa kaksi poikaa, (V) Mikael ja Gustaf, joista tuli kummastakin pappi.

5.2 (V) Mikael Gustafinpoika Lilius (K 1762) oli viimeksi Jääsken kirkkoherrana. Hänen puolisonsa oli Margareta Alopaeus (K 1796), Mäntyharjun kirkkoherran Anders Alopaeuksen ja Elisabet Helsingiuksen tytär. Mikael Gustafinpoika Liliuksella ja Margareta Alopaeuksella oli kuusi poikaa, joista (VI) Gustaf Mikaelinpoika Lilius ja (VI) Jakob Mikaelinpoika Lilius olivat pappeja.

5.3 (VI) Gustaf Mikaelinpoika Lilius (1746—1802) oli isänsä tavoin viimeksi Jääsken kirkkoherrana. Hän oli avioliitossa Sofia Dorothea Stevenin (1746—1804) kanssa. Tämänkin avioparin molemmat pojat (VII) Mikael Vilhelm Lilius ja (VII) Gustaf Lilius olivat pappeja. Tytär (VII) Sofia Dorotea (1780—1851) solmi Jääsken kappalaisen Karl Reinin (K 1803) kanssa avioliiton, joka jäi hyvin lyhytaikaiseksi miehen kuoltua pian. Heidän jälkeläisiään olivat useat Reinin ja Grotenfeltin sukuihin kuuluneet Helsingin yliopiston professorit.

5.4 (VII) Sofia Dorotea Liliuksen ja Karl Reinin poika oli historian professori (VIII) Gabriel Rein (1800—1867). Tämä solmi avioliiton Edla Sedig Ekbomin kanssa ja heidän lapsiaan olivat poika (IX) Karl Gabriel Thiodolf Rein (1838—1919) sekä tytär (IX) Gustava Vilhelmina Rein. Filosofian professori Thiodolf Reinin ja Hedvig Sofia Maria Florinin lapsia olivat mm. yleisen historian professori (X) Gabriel Rein (1869—1947) ja kirjallisuuden professori (X) Johan Edvard Rein (1873—1940), joista jälkimmäisen puoliso Elsa Siiri Lilius (1884—1945) oli August Liliuksen (2.6) pojan tytär. (IX) Gustava Vilhelmina Rein oli avioliitossa lakimies, vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja Adolf Grotenfeltin (1828—1892) kanssa ja heillä oli kaksi poikaa, Pohjoismaiden historian ylim. professori (X) Kustavi Grotenfelt (1861—1928) ja filosofian professori (X) Arvid Grotenfelt (1863—1941).

5.5 (VII) Gustaf Gustafinpoika Lilius (1782—1833) oli viimeksi Lappeen kappalaisena. Hänen puolisonsa oli Kristina Karolina Salmén (1799—1836), jonka vanhemmat olivat Taipalsaaren nimismies Joakim Henrik Salmén ja tämän 1. puoliso Kristina Elisabet Häggroth. Gustaf Gustafinpoika Liliuksen ja Kristina Karolina Salménin kolmesta aikuiseksi eläneestä pojasta (VIII) Gustaf Henrik (Gustafinpoika) Lilius oli pormestari, (VIII) Alexander Vilhelm Lilius kihlakunnan henkikirjoittaja ja (VIII) Karl Lilius proviisori.

5.6 Edellä kohdassa 5.5 mainituista (VIII) Gustaf Henrik (Gustafinpoika) Lilius (1822—1882) opiskeli lakitiedettä ja toimi useissa alaan liittyvissä tehtävissä, viimeksi Haminan kaupungin pormestarina. Hänen puolisonsa oli Fanny Johanna Wirnberg (1833—1885), kappalainen Johan Adolf Wirnbergin ja Johanna Katarina Sevónin tytär.

5.7 (VIII) Gustaf Henrik (Gustafinpoika) Liliuksella ja Fanny Johanna Wirnbergillä oli viisi lasta, kolme tytärtä ja kaksi poikaa. Heistä vanhin, (IX) Fanny Johanna (Hanna) Karolina Lilius (1859—1930-luvun alku), toimi suomen kielen opettajana ruotsinkielisissä oppikouluissa. Hän oli naimaton, kuten myös neljäs lapsi, nuorena kuollut Hilma Vilhelmina Lilius (1866—1886). Lapsista toiseksi vanhin, (IX) Sofia Emilia (Mili) Lilius (1860—1942) oli avioliitossa aistivialliskoulujen tarkastajan, kouluneuvos Valter Voldemar Forsiuksen (1856—1939) kanssa. Tällä avioparilla oli kolme poikaa ja yksi tytär. Lapsista (X) Eiler Forsius (1897—1951) oli tämän kirjoittajan isä.

5.8 (IX) Gustaf Henrik (Gustafinpoika) Liliuksen ja Fanny Johanna Wirnbergin kolmas lapsi Axel Gustaf Lilius (1863—1923) oli lakimies, toimi nimismiehenä Vehkalahdella ja omisti myöhemmin Veikkolan kartanon Vihdissä. Hän solmi avioliiton Anna Augusta Forsiuksen (1862—1923) kanssa, joten sisarusten Sofia Emilia ja Axel Gustaf Liliuksen puolisot olivat myös keskenään sisaruksia. Axel ja Anna Liliuksella oli vain yksi tytär, (X) Martha Lilius (1895—1961), joka solmi avioliiton liikemies Teodor Olof Anderzénin (1898—1943) kanssa.

5.9 Gustaf Henrik (Gustafinpoika) Liliuksen ja Fanny Johanna Wirnbergin viides lapsi (IX) Albert Henrik Lilius (1873—1947) oli filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professori. Hän oli isänsä kuollessa 9-vuotias ja äitinsä kuollessa 12-vuotias. Sen vuoksi hän asui nuoruudessaan paljon sisarensa Sofia Emilia (Mili) Forsiuksen (o.s. Lilius) kodissa. Albert Liliuksella oli avioliitossaan Anna Elisabet Anthonin kanssa neljä lasta, poika ja kolme tytärtä, joista poika kuoli jo pienenä.

6.0 Anders Gustafinpoika Liliuksen (K 1743) perhekunta ja jälkeläiset

6.1 Messukylän kirkkoherran (III) Gustaf Henrikinpoika Liliuksen poika (IV) Anders Gustafinpoika Lilius (K 1743) oli Messukylän kappalainen. Hän oli avioliitossa Maria Indreniuksen kanssa ja avioparin pojista (V) Gustaf Lilius (1725—1782) oli viimeksi Messukylän kirkkoherrana. Tällä oli avioliitossaan Margareta Florinin kanssa kolme poikaa (VI), Gustaf (1755—1806), Abraham (1761—1848) ja Mårten (1763—1809), jotka olivat kaikki pappeja, sekä viisi tytärtä.

7.0 Muita Liliuksia

7.1 Edellä selostetun Lilius-suvun lisäksi on ollut eräs Helsingissä asunut Lilius-niminen perhekunta: Aron Alfred Lilius, puoliso Amanda Bark sekä Helsingissä syntyneet lapset Lahja Amanda (1886–1959), Sulo Johan (S 1889) ja Arvo Alfred (S 1891) Lilius. Perhekunta otti vuonna 1906 sukunimen Lieto. Timo Liedon antamien tietojen mukaan perhekunnalla ei ole sukuyhteyttä tässä kirjoituksessa kuvattuun Lilius-sukuun.

Kirjoitus on valmistunut lokakuussa 2000. Tarkistettu maaliskuussa 2001. Tammikuussa 2003 tarkistettu kohta 1.5, lisätty Anders Henrikinpoika Liliuksen avioliitto ja tytär. Tekstiin jäänyt virhe on korjattu helmikuussa 2003. Kohtaa 7.0 täydennetty heinäkuussa 2003 Timo Liedon antamien tietojen perusteella. Eräitä korjauksia ja täsmennyksiä tehty kohtaan 5.4 syyskuussa 2003. Lisäyksiä ja korjauksia kohtiin 1.5 ja 2.1 syyskuussa 2007. Lisätty syyskuussa 2011 kohtaan 1.3 Sofia Jakobintyttären isän nimi (Jakobus Matthiae Vesilaxius).

Lisäyksiä ja korjauksia toivotaan. Pyydän myös Lilius-sukua tutkivia ottamaan yhteyttä: e-mail arnoldus@saunalahti.fi

Lähteitä:

Bergholm, A.: Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja. Vihot 1—16. Kuopio 1892—1900

Consistorii Academici vid Åbo universitet Äldre Protokoller. Finska historiska samfundet. I.

Gadd, P. Er. (utg.): Släktkalender II. Helsingfors 1956

Haavio, M.: Nuoruusvuodet. Kronikka nuoruusvuosilta 1906—1924. WSOY. Porvoo 1972

Impola, H.: Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet. Genos 66 (1995): 150—164, 191—192

Klinge, M. (ym.): Kuninkaallinen Turun akatemia 1640—1808. Helsingin yliopisto 1640—1990. Helsinki 1987

Lehtonen, A.: Orivedellä ja Längelmäellä 1600-1800-luvuilla vaikuttaneita sukuja  – Wanaeus, Salovius, Roth, Coveen, Lilius. [Helsinki] 2007.

Lilius, A: Barndomsminnen. Käsikirjoitus 1940

Lisätietoja Arno Forsiuksen kotisivuilla:
Albert Henrik Lilius (1873–1947) – kasvatus- ja opetusopin professori, lastenpsykologian uranuurtaja Suomessa
Selma Rainio (1873–1939) – suomalainen lähetyslääkäri

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON