Arno Forsius

Rosa Lilja-Johnsson (1884–1943) – naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kätilötyön kehittäjä

Rosa Lilja syntyi 23.5.1884 Tampereella. Hänen vanhempansa olivat kauppias Johan August Lilja ja Wilhelmina Kuhlberg. Rosa Lilja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta 24.5.1904. Hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa Hämäläisessä osakunnassa tavoitteena lääkärin ammatti. Hän suoritti medikofiilitutkinnon eli lääketieteen alkututkinnon 20.4.1907 ja jatkoi opintoja lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi 23.12.1909 ja lisensiaatiksi 7.4.1915.

Kandidaattina ollessaan Rosa Lilja kihlautui keväällä 1914 lääketieteen lisensiaatti Theodor Adiel Johnssonin (1871–1957) kanssa, joka oli Helsingin Diakonissalaitoksen sisätautien osaston alilääkäri ja röntgenlääkäri sekä sen ohella Kotivallin keuhkotautisten kodin ylilääkäri. Kotivalli oli Helsingin Diakonissalaitoksen sisarille tarkoitettu lepokoti ja hoitolaitos. Melkein heti Rosa Liljan lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen kihlapari vihittiin avioliittoon 24.4.1915. Avioiduttuaan Rosa Lilja käytti sukunimeä Lilja-Johnsson. Avioliitto oli lapseton.

Opiskeluaikanaan Rosa Lilja oli amanuenssina Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolla sekä vuonna 1912 8 kk Helsingin diakonissalaitoksen sairaalan sisätautien ja naistentautien osastoilla. Lisäksi hän toimi 1,5 kk Hämeenlinnan kaupungin vt. kaupunginlääkärinä vuonna 1913 ja 1 kk Heinolan kaupungin vt. kaupunginlääkärinä vuonna 1814. Lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen Rosa Lilja-Johnsson oli Helsingin Diakonissalaitoksen naistentautien osastolla apulaislääkärinä 15 kk vuosina 1914–1916 ja 3 kk. vt. alilääkärinä vuosina 1915–1916. Seuraavina vuosina hän oli Porvoon maalaiskunnan vt. kunnanlääkärinä l kk vuonna 1917 sekä Haminassa vt. kaupunginlääkärinä ja vt. rautatielääkärinä vuosina 1918–1919.

Rosa Lilja-Johnsson toimi yksityislääkärinä Helsingissä vuosina 1919–1943. Sen ohella hän jatkoi opiskelua, hoiti joitakin viransijaisuuksia ja erikoistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi. Hän oli vapaaehtoisena apulaislääkärinä Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolla 1.1.1920–11.1 1921 ja sai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin oikeudet vuonna 1922. Hän oli Helsingissä vt. aluelääkärinä yhteensä 4 kk vuosina 1921 ja 1922, ja vt. kunnanlääkärinä Keuruulla 1 kk vuonna 1923. Hän teki opintomatkat Saksaan vuosina 1919 ja 1922.

Yksityislääkärin työn ohella Rosa Lilja-Johnssonin toiseksi elämäntehtäväksi muodostui kätilöiden työn kehittäminen ja tukeminen. Hänestä tuli Kätilölehden toimitussihteeri vuonna 1922, ja hänet valittiin Suomen Kätilöyhdistysten Keskusliiton puheenjohtajaksi vuonna 1923 sen ensimmäisessä kokouksessa ja samassa kokouksessa myös Kätilölehden päätoimittajaksi. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1941 saakka ja lehden päätoimittajana vuoteen 1943 saakka. Hän hoiti molempia tehtäviä parin vuosikymmenen ajan, vaikka hän sairastui vaikeaan nivelreumaan jo varhaisessa iässä ja eli viimeiset vuotensa täysin liikuntakyvyttömänä.

Rosa Lilja-Johnssonin toimikaudella olivat ajankohtaisia asioita mm. kätilöiden koulutuksen kehittäminen ja monipuolistaminen 1920-luvulla sekä Kätilöopiston itsenäistyminen vuonna 1934.

Rosa Lilja-Johnssonin mielestä Kätilölehdessä oli julkaistava kirjoituksia ja selostuksia kätilöiden toimialalta sekä lisäksi myös lääkärien ja muiden asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Viime mainituissa käsiteltiin ajankohtaisina asioina mm. steriloimisen rotuterveysopillisia taustoja sekä sielunterveyshoitoa. Päätoimittaja itse kirjoitti lehteen useita artikkeleita, joissa käsiteltiin yhteiskunnallisia asioita ja epäkohtia sekä lisäksi mm. suomalaisuutta ja isänmaallisuutta. Hän käsitteli kirjoituksissaan myös kätilöiden ammattiyhdistystoimintaa ja edunvalvontaa, kuten työllisyystilannetta, minimipalkkausta ja viranhoitoon liittyviä luontaisetuja, mutta toi myös esiin kätilön työn ja äitiysneuvonnan suuren merkityksen perheen ja yhteiskunnan kannalta. Hänen kirjoituksistaan kuvastui suuri huoli terveydenhuollon puutteista, jotka heikensivät äidin, perheen ja lapsen hyvinvointia.

Rosa Lilja-Johnssonin harrastuksena oli puutarhanhoito avioparin Kallioranta -nimisellä kesähuvilalla Lohjanjärven rannalla. Liikuntakyvyttömäksi tulon jälkeen hänet kuljetettiin sinne paareilla miehensä veljenpojan Gunnar Soinisen moottoriveneellä.

Rosa Lilja-Johnsson toimitti vuonna 1929 julkaistun ”Kätilön Käsikirjan”. Siitä julkaistiin vuonna 1930 myös ruotsinkielinen laitos Barnmorskans handbok. Kätilölehden lisäksi hän laati yleistajuisia kirjoituksia Yhteishyvään ja muihin lehtiin.

Rosa Lilja-Johnsson oli Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin sekä Helsingin Lääkäriyhdistyksen jäsen. Hänelle myönnettiin vuonna 1940 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan risti.

Kirjoitus on valmistunut joulukuussa 2009.

Kirjallisuutta:

Rytkönen, L.: Jo 100 vuotta omaa lehteä – Kätilölehti 1896–1996. Pro gradu-tutkielma, syksy 1997. Jyväskylän yliopisto.

Internet 2009: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8409/695.pdf?...1

Laiho, Arja (toim.): Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta. Kätilöopisto, Helsinki. Helsinki 1991.

Suomen lääkärit – Finska läkare 1940. Suomen Lääkäriliitto, Helsinki. Helsinki 1941. Tekstissä oleva valokuva on tästä teoksesta.

Kirjallisia tietoja:

Seppälä, Marja, joulukuu 2009.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON