Arno Forsius

John Locke (1632–1704) – lääkäri, filosofi ja kasvattaja

Englantilainen John Locke oli aikansa kuuluisimpia filosofeja. Hän syntyi vuonna 1632 Somersetshiressä, missä hänen isänsä John Locke vanhempi (k. 1660) oli maanomistaja ja asianajaja. Poika John siirtyi vuonna 1646 Westminster Schooliin, jossa hän oli kuusi vuotta. Koulu oli hänelle vastenmielinen, mikä on ilmeisesti vaikuttanut julkisia kouluja vastustaviin mielipiteisiin, jotka tulevat esiin Locken teoksessa "Some Thoughts concerning Education".

Locke siirtyi vuonna 1652 Oxfordiin. Christ Church College'in jälkeen hän alkoi opiskella jumaluusoppia Oxfordin yliopistossa. Lockesta tuli bachelor (kandidaatti) vuonna 1656 ja master (maisteri) vuonna 1658. Hän toimi samalla ohjaajana Christ Church College'ssa ja opetti siellä ajoittain kreikkaa, retoriikkaa, filosofiaa ja etiikkaa. Oxfordissa ollessaan Locke harrasti fysiikkaa ja kemiaa sekä meteorologiaa, josta hän oli erityisen kiinnostunut koko elämänsä ajan. Jumaluusopin lisäksi Locke opiskeli myös lääketiedettä ja jo vuonna 1665 hän toimi lyhyen ajan lääkärinä Oxfordissa. Hän ei kuitenkaan suorittanut koskaan loppututkintoa.

Lordi Anthony Ashley Cooper Shaftesbury (1621–1683), myöhemmin Shaftesburyn jaarli, oli tullut vuonna 1666 Oxfordiin hoitamaan terveyttään. Hänen lääkärinsä, tohtori Thomas, esitteli Locken hänelle ja sen jälkeen Lockesta tulikin Shaftesburyn lääkäri. Tästä syntyi pysyvä ystävyys, jota vahvisti yhteinen rakkaus vapauteen yhteiskunnassa, uskonnossa ja filosofiassa. Locke onnistui hoitamaan Shaftesburyn sisäisen vamman, jonka tämä oli saanut ratsailta pudotessaan. Silloin Shaftesbury kutsui Locken vuonna 1667 asumaan luonaan lääkärinä, ystävänä, sihteerinä ja lastensa kasvattajana.

Lontoossa Locke liittyi Royal Society'iin ja tutustui läheisesti mm. Thomas Sydenham'iin (1624–1689) ja John Mapletoft'iin, sen ajan huomattaviin lääkäreihin. Näiden tavoin Locke hylkäsi mielikuvitukseen perustuvat olettamukset ja vaati, että lääketiedettä oli harjoitettava Francis Bacon'in (1561–1626) periaatteiden mukaisesti vain havaintoon ja kokeiluihin nojautumalla. Locken teos "De Arte medica" (Lääkintätaidosta, 1669) liittyi läheisesti hänen käytännöllisyyteen ja todellisuuteen pohjautuvaan ajatteluunsa.

Shaftesburyn toimista vapaana ollessaan Locke jatkoi Oxfordissa lääketieteellisiä opintojaan ja suoritti alustavan tutkinnonkin vuonna 1674. Hän toimi kuitenkin lääkärinä vain Shaftesburyn perheessä, jossa sairastelevat lapset tarvitsivat hänen apuaan. Locke saavutti kaikesta huolimatta melkoisesti mainetta lääkärinä. Hän paransi mm. Pariisissa ollessaan Englannin sikäläisen lähettilään puolison, jonka muut lääkärit olivat jo hylänneet. Myös Englannin kuningas William eli Vilhelm III kysyi häneltä lääkärin neuvoja vuonna 1698.

Locken oma terveys oli heikko, hän oli astmaattinen ja sairasti koko ikänsä kroonista keuhkosairautta, todennäköisesti astmaa. Lontoon sumuinen ilma ja rasittava työ vaivasivat Lockea niin, että hän pistäytyi vuonna 1672 hoitamassa terveyttään Ranskassa ystävänsä John Mapletoft'in kanssa. Shaftesburyn poliittinen kaatuminen vuonna 1673 antoi Lockelle tilaisuuden päästä eroon Englannin politiikasta. Hän lähti vuonna 1675 jälleen Ranskaan ja viipyi siellä kolme vuotta. Oleskelunsa aikana hän saattoi yhdistää filosofisen mietiskelyn ja terveydestä huolehtimisen.

Locke palasi vuonna 1679 Shaftesburyn palvelukseen ja muiden tehtäviensä ohella hän toimi tämän pojanpojan kasvattajana. Shaftesbury kukistui jälleen vuonna 1682 ja kuoli seuraavana vuonna. Silloin Locke siirtyi Oxfordiin jatkamaan lääketieteellisiä opintojaan, mutta urkkijat seurasivat häntä kaikkialla. Sen vuoksi Locke vetäytyi Hollantiin ja vietti siellä yli viisi vuotta salanimellä tohtori Van der Linden. Hollannista Locke lähetti kirjeissä ystävälleen Edward Clarke'lle neuvoja, joita tämä oli pyytänyt avuksi poikansa kasvatuksessa. Kirjeiden perusteella Locke julkaisi vuonna 1693 teoksen "Some Thoughts concerning Education" (suom. Muutamia mietteitä kasvatuksesta, Helsinki 1914). Tässä teoksessa korostetaan terveyden suurta merkitystä lapsen kehityksessä ja kasvatuksessa.

Locke palasi Englantiin vuonna 1689 ja eli kaksi seuraavaa vuotta Dorset Court'issa Lontoossa. Vuonna 1690 ilmestyi Locken teos "An Essay Concerning Human Understanding" (Tutkielma inhimillisestä ymmärryksestä), joka on samalla eräs nykyaikaisen psykologian perustavia teoksia. Siinä Locke pyrki osoittamaan, että ihmisen sielu on syntyessään tabula rasa, tyhjä taulu, ja että kaikki ideat siellä syntyvät kokemusten perusteella.

Locke siirtyi terveytensä heikennyttyä keväällä 1691 asumaan Otesin maataloon, Sir Francis Mashamin maaseutuasuntoon Essexissä. Siellä Locke vietti 14 vuotta kirjoittaen ja toimien samalla Francis Mashamin tyttärenpojan kasvattajana. Samalla Locke hoiti eräitä valtionhallinnon tehtäviä ja liiketoimia. Hänen terveytensä alkoi horjua lopullisesti vuonna 1704. Hän kuoli saman vuoden lokakuussa ja hänet haudattiin läheiseen High Laverin kirkkoon.

Locke oli 1690-luvulla uuttera kirjoittaja. Hänen vuonna 1690 ilmestyneessä teoksessa "Two Treatises of Government" (Kaksi tutkielmaa hallinnosta) esittämänsä ajatukset olivat perustana kuuluisalle oikeuksien julistukselle ("Declaration of Rights") vuonna 1689. Hänen kirjoitustensa muita aihepiirejä olivat kristinuskon järkevyyden puolustaminen sekä useat taloudelliset kysymykset, kuten korko- ja rahapolitiikka. Hän oli myös mukana perustamassa Englannin Pankkia (Bank of England) vuonna 1694.

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1993: 12: 1173 (John Locke ja lääketiede). Tarkistettu lokakuussa 2000. Lisäyksiä 1690-luvun toiminnasta maaliskuussa 2003.

Kirjallisuutta:

Locke. Artikkeli teoksessa: The New Encyclopædia Britannica, 15 th Edition, Volume 23. Printed in USA 1990.

Locke, J.: Muutamia mietteitä kasvatuksesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 91 osa. Helsinki 1914. (Johdannon kirjoittanut ja teoksen suomentanut J. V. Lehtonen.)

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON