Arno Forsius

Carl Lundström (1844 – 1914) – lääkäri, hyönteistieteilijä ja lahjoittaja

Olin käymässä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla elokuussa 2002. Siellä on Carl August Lundströmin haudalla harmaasta graniitista valmistettu suurikokoinen muistomerkki, jonka punaisesta graniitista tehdyssä levyssä on vainajan nimen ja elinajan lisäksi teksti "Finlands läkare reste vården". Se herätti kysymyksen, miksi Suomen lääkärikunta on näin huomattavalla tavalla kunnioittanut Lundströmin muistoa. Tämä kirjoitus on seuraus vastauksen etsimisestä kysymykseen.

Carl August Lundström syntyi 24.07.1844 Kokkolassa ja kuoli 12.11.1914 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat kruununvouti A. V. Lundström ja Charlotta Amalia Favorin. Carl Lundström ei solminut avioliittoa. Mainittakoon samalla, että hänen sisarensa Constance Wilhelmina Lundströmin aviopuoliso oli Helsingin yliopiston siviililainopin ja roomalaisen oikeuden professori Robert August Montgomery.

Lundström tuli ylioppilaaksi vuonna 1864 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1870 ja lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873. Hänet promovoitiin filosofian maisteriksi vuonna 1873. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1878 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1886 väiteltyään edellisenä vuonna aiheesta Studier öfver Gonococcus, Neisser. Väitöskirjan julkaisemisen jälkeen Lundström oli nimitetty sukupuolitautien dosentiksi vuonna 1885.

Opiskeluaikanaan Lundström oli tilapäisenä alilääkärinä Lapinlahden keskuslaitoksessa vuosina 1876–1877. Valmistumisestaan lähtien hän oli professori Jakob August Estlanderin (1831–1881) johtaman Helsingin yleisen sairaalan kirurgian osastossa toisena apulaislääkärinä vuosina 1878–1879 ja ensimmäisenä apulaislääkärinä vuosina 1881–1883. Hän vastasi samassa osastossa kliinisestä opetuksesta yhtenä kuukautena kesällä 1883 ja 1884. Hän teki useita opintomatkoja ulkomaille, talvikautena 1874–1875 Tukholmaan, syksystä 1879 syksyyn 1880 Wieniin, Müncheniin, Pariisiin ja Halleen, talvikautena 1883–1884 Wieniin ja talvikautena 1885–1886 Berliiniin.

Kun Ernst Alexander Homén (1851–1926) tuli vuonna 1886 patologian laitoksen johtajaksi, alettiin siellä järjestää bakteriologian kursseja, joiden pitäjänä oli luultavasti Lundström. Hänet määrättiin myös antamaan opetusta bakteriologiassa huhti-toukokuussa vuosina 1893–1895, jolloin hän piti vuosina 1893 ja 1894 koleraepidemian johdosta demonstraatiokursseja kolerabakteerista (Vibrio cholerae) patologian laitoksella. Siten Lundströmiä voidaan pitää eräänä bakteriologian uranuurtajana maassamme. Helsingin yliopiston ensimmäinen bakteriologian ja serologian (ylimääräinen) professori oli Werner Osvald Streng (myöh. Renkonen, 1872–1951) vasta vuodesta 1911 alkaen.

Sukupuoli- ja ihotautien ylimääräisen professorin viran jäätyä avoimeksi Georg Smirnoffin (1840–1896) jälkeen Lundström määrättiin hoitamaan sitä syksyllä 1896. Lundströmin aloitteesta lääkintöhallitus ryhtyi 1890-luvulla toimenpiteisiin uuden leprasairaalan perustamiseksi. Tilapäinen leprasairaala avattiin Helsingissä vuonna 1900 ja vakinainen Orivedellä vuonna 1904. Lundström erosi toimestaan vuoden 1903 päättyessä ja hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1904. Hän oli Finska Läkaresällskapetin ja Societas pro Fauna et Flora Fennican jäsen.

Lundström oli nuoresta pitäen kiinnostunut luonnossa samoilemisesta ja harrasti innokkaasti metsästystä ja kalastusta. Turussa oppikoulua käydessään Lundström teki vuotta nuoremman John Reinhold Sahlbergin (1845–1920) kanssa retkiä, joilla he keräsivät hyönteisiä ja sammaleita sekä tutkivat mikroskoopilla vesien eläimistöä ja kasvistoa. Ylioppilaaksi valmistuttuaan Lundström teki vuonna 1865 tulevan eläintieteilijän Johan Axel Palménin (1845–1919) kanssa yliopistoa varten hyönteistieteellisen tutkimusmatkan Pohjois-Savoon. Anatomian ja fysiologian professori Evert Julius Bonsdorff (1810–1898), joka oli erittäin innokas luonnontieteiden harrastaja ja eläintieteellisen museon perustaja, oli herättänyt Lundströmissä ja Palménissa kiinnostuksen kaksisiipisiä hyönteisiä (Diptera) kohtaan. Viime mainitut keräsivät matkallaan runsaan ja arvokkaan kaksisiipisiä koskevan aineiston, joka liitettiin eläinmuseon kokoelmiin.

Lisäys 2 heinäkuussa 2008: Linnunmunakokoelman lisäksi Lundströmin lintuharrastukseen viittaavat erityisesti naurulokkien esiintymistä koskevat havainnot. Hän oli myös aktiivinen valokuvaaja, joka lahjoitti luontomatkoilla ottamiaan valokuvia Suomen Maantieteelliselle Seuralle. Hän oli Amatörfotografklubben i Helsingfors -seuran jäsen vuosina 1889–1899. Hänen maisemakuviaan on Suomen valokuvataiteen museossa. (Tiedot on antanut  Esa Lehikoinen. Asiaan liittyy pieni epävarmuus "valokuvaaja" Lundströmin toisen etunimen vuoksi, koska se on merkitty alkavaksi J:llä. Kaikki muut henkilötiedot täsmäävät.)

Eläkkeelle vuonna 1904 siirryttyään Lundström ryhtyi jälleen tutkimaan kaksisiipisiä hyönteisiä ja järjestämään opiskeluvuosien aikana keräämäänsä kokoelmaa. Nyt hänen kiinnostuksensa kohdistui Suomessa aikaisemmin tutkimattomaan sienisääskien (Mycetophilidae) heimoon. Hän julkaisi Societas pro Fauna et Flora Fennican aikakauskirjassa niistä perusteelliset lajikuvaukset ja levinneisyystiedot. Tämä tutkimus oli ensimmäinen osa siitä 9-osaisesta sarjasta, jonka hän laati vuoteen 1914 mennessä maamme sääskilajeista. Richard Frey (1886–1965) julkaisi sarjan 10. osan vuonna 1916 Lundströmin kuoleman jälkeen. Lisäksi Lundström tutki eräitä Unkarissa ja Venäjällä kerättyjä kaksisiipisten kokoelmia sekä teki niiden lajimäärityksiä.

Lundström kuoli kesken hyönteistutkimustensa. Naimattomana hän oli määrännyt omaisuudestaan noin 0,5 milj. markkaa Suomen Lääkärien Eläkekassalle ja kiitollisina tästä lahjoituksesta Suomen lääkärit pystyttivät muistomerkin hänen haudalleen, joka on Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhassa osassa korttelissa 5. Lundströmin kaksisiipisten hyönteisten sekä linnunmunien kokoelmat lahjoitettiin Helsingin yliopistolle ja eläintieteelliset kirjat Societas pro Fauna et Flora Fennica -seuralle.

Lisäys heinäkuussa 2008: Lundström oli Läroverket för gossar och flickor kouluneuvoston puheenjohtaja vuosina 1903–1906, Suomen metsästysseuran johtokunnan jäsen vuosina 1890–1898, josta varapuheenjohtaja vuosina 1893–1898, Sipoon metsästysyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1901–1903 ja kunniajäsen, Tapaturmavakuutusyhtiö Patrian johtokunnan jäsen vuosina 1910–1914 ja Palovakuutusyhtiö Fennian johtokunnan jäsen vuosina1901–1914, josta puheenjohtaja vuosina 1912–1914.

Lopuksi lyhyt selostus Suomen Lääkärien Eläkekassan synnystä. Ehdotus lääkärien eläkekassan perustamiseksi oli tehty jo vuonna 1848, mutta virallisesti asia tuli esille keskustelukysymyksenä vasta vuonna 1869 pidetyssä Finska Läkaresällskapetin yleisessä kokouksessa, jossa asetettiin toimikunta viemään hanketta eteenpäin. Senaatti vahvisti Suomen Lääkärien Eläkekassan säännöt vuonna 1871 ja kassan toiminta alkoi vuonna 1872. Kassan maksama eläke oli siihen aikaan usealle lääkärille huomattava lisä muualta saatuun niukkaan eläkkeeseen ja osalle lääkärien perikunnista kassan maksama perhe-eläke oli ainoa tulonlähde.

C. A. Lundströmin lääketieteelliset julkaisut:

(och K. H. Paqualin) Öfversikt af sjukvården på Allmänna sjukhusets i Helsingfors kirurgiska afdelning under åren 1880–1882. Finska Läkaresällskapets Handlingar 1883.
En kort öfversikt af bakteriologins utveckling. Finska Läkaresällskapets Handlingar 1885.
Studier öfver Gonococcus, Neisser. 1885.
Om urinämnets sönderdelning genom mikrober samt dessas förhållande till Cystitis. Patologisk-anatomiska institutionens festskrift 1890.
Streptococcus ruber. Finska Läkaresällskapets Handlingar 1893.

C. A. Lundströmin luonnontieteelliset julkaisut:

Om hafstruten och skottpremien. Tidskrift för Jägare och Fiskare VIII, 12, 1900.
Om Desmometopa-arternas snyltgästning hos spindlar och rofinsekter. Meddel. af Soc. p. Faun. et Flor. fenn. 1906.
Desmometopa-kärpäslajit hämähäkkien ja petohyönteisten ruokavieraina. Luonnon Ystävä 10, s. 41, 1906.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands I, Mycetophilidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXIX n:o 1, 1906.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands II, Tipulidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXIX n:o 2, 1907.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands III, Cylindrotomidae und Limnobiidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXIX n:o 8, 1907.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands IV, Supplement Mycetophilidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXII n:o 2, 1909.
Släktet Simulium. Latr. Medd. Soc. F. Fl. Fenn. XXXVI, 1910.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands V, Bibionidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXIII n:o 1, 1910.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands VI, Chironomidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXIV n:o 12, 1911.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands VII, Melusinidae (Simuliidae). Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXIV n:o 12, 1911.
Neue oder wenig bekannte Europäische Mycetophiliden. Annal. musei nationalis Hungarici t. XI–XV, 1911.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands VIII, Supplement 2, Mycetophilidae, Tipilidae, Cylindrotomidae und Limnobiidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXVI n:o 1, 1912.
Neue oder wenig bekannte Europäische Mycetophiliden II Annal. musei nationalis Hungarici t. V, 1912.
Neue oder wenig bekannte Europäische Mycetophiliden III. Annal. musei nationalis Hungarici t. XV–XVI, 1913.
Neue oder wenig bekannte europäische paläarktischen Bibioniden. Annal. musei nationalis Hungarici t. XVII, 1913.
Beitrag zur Kenntniss der Dipterenfauna des nördl. europäischen Russlands von C. Lundström und Richard Frey. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXVII n:o 10, 1913.
Eine neue Art der Mückengattung Exechia. Meddel. af Soc. p. Faun. et Flor. Fenn. XXXIX, 1913.
Verzeichnis mehrerer von Dr. E. Strand in Norwegen gesammelten Diptera Nematocera. Nyt Magasin for Naturvidenskaberne, 51, 1914.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands IX. Supplement 3, Mycetophilidae. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XXXIX n:o 3, 1914.
Beiträge zur Kenntniss der Dipteren Finlands X. Supplement 4, Bibionidae, Chironomidae, Tipulidae. Nach seinem Tode zusammengestellt von Richard Frey. Acta Soc. p. Faun. et Flor. fenn. XLIV n:o 2, 1916.

Kirjoitus on valmistunut lokakuussa 2002. Luottamustehtäviä koskeva lisäys heinäkuussa 2008 (katso edellä!). Lintuhavaintoja ja valokuvausta koskeva lisäys 2 heinäkuussa 2008 (katso edellä!).

Kirjallisuutta:

von Bonsdorff, B.: The History of Medicine in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918. Helsinki 1975

Frey, R.: Professori Carl Lundström †. Luonnon Ystävä Vol. 19 (1915): 1: 12–15.

Spoof, A.: Suomen lääkärien eläkerahaston säännöt. Duodecim 1885: Vol. 1: 61.

Suomen Lääkäriliitto 1910–1985. Toim. Kyllikki Kauttu ja Tapani Kosonen. Suomen Lääkäriliitto. Jyväskylä 1985.

Suomen lääkärit sekä Suomen hammaslääkärit. Finlands läkare jämte Finlands tandläkare. Red. Hjalmar Bergholm. Alex. Lundström. Helsingfors 1907.

Susitaival, P.: Suomen Lääkäriliitto – Finlands Läkarförbund 1910–1960. Suomen Lääkäriliitto, Finlands Läkarförbund Vammala 1960.

Sirkka-Liisa Nyékille (Eläintieteen museo) kiitos aineiston etsimisestä.

Lisäys 2008: Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1809–1917, Internet 2008.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON