Arno Forsius

Luuvalo eli luun särky

Vanhoista taudinnimistä luuvalo herättää jatkuvasti mielenkiintoa ja uteliaisuutta. Sen ymmärretään kyllä tarkoittavan kihtiä tai nivelkipua, mutta sanan syntyä ei yleensä pystytä johtamaan tai selittämään. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus saa kuulemma toistuvasti asiaa koskevia tiedusteluja.

Luuvalo -sanan loppuosa valo merkitsee kipua. Luuvaloa vastaava sana viron kielessä on luuvalu ja siinä valu tarkoittaa nimenomaan kipua, joskin sillä on myös sama merkitys kuin suomen kielen valo -sanalla. Sana mainitaan ainakin Daniel Jusleniuksen (1676–1752) vuonna 1745 painettuun sanakirjaan käsin tehdyissä lisäyksissä muodossa luun walo, benwärk (luun särky). Sen mukaan luuvalo on tunnettu Suomessa kihtiä ja nivelsärkyä tarkoittavana sanana ainakin jo 1700-luvun loppupuolella.. Todennäkäisesti sana valittaa on samaa juurta kuin valo särkyä tarkoittavana.

Luuvalon käytön yleisyys johtunee suureksi osaksi Elias Lönnrotista, joka mainitsee sen useissa kohdissa kirjassaan Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri (painokset vuosilta 1839, 1856 ja 1867). Lönnrotin kirjassa luuvalolla tarkoitetaan varsin moninaista oireryhmää. Hän nimittäin kirjoittaa: "Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja owat: 1:ksi Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti, jäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti jne." Nykyään sanan merkitys on sanaluetteloissa ensisijaisesti kihti.

Lisäys kesäkuussa 2005: Helsingin Sanomissa 12.6.2005 "Kysy Kirstiltä" -palstalla Ilkka Kerttula esittää, että luuvalo -sana on vanha käännöslaina muinaisgermaanisesta sanasta bancwalu, joka tarkoittaa kihtiä.

Lisäys kesäkuussa 2009: Tiede -lehdessä 6/2009 s. 15 Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo kolumnissaan "Valoa kansalle", että valo sanassa luuvalo ilmeisesti liittyy valua -verbiin. Yhteys olisi siis sama kuin kreikan kielen sanassa rheuma, joka merkitsee virtaamista. Toisen selityksen mukaan tuskaa tarkoittava valo olisi samaa juurta kuin ruotsin kval.

Kirjoitus on valmistunut toukokuussa 2005. Lisäys kesäkuussa 2005, katso edellä. Lisäys kesäkuussa 2009, katso edellä.

Lähteitä:

Juslenius, D.: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, Jumalan awulla/ Suurella työllä/ pitkällä ajalla/ monen neuwolla/ Suomen Kielen Cunniaxi, Coottu Daniel Jusleniuxelda. ----- Stockholm, Tryckt hos Lars Salvius, 1745. Näköispainos, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 288. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Porvoo 1968. Näköispainos on tehty Henrik Gabriel Porthanille kuuluneesta välilehditetystä kappaleesta ja siihen sisältyvät kaikki välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.

Lönnrot, E.: Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri, 3 uudestaan korjattu laitos Helsinki 1867. Facsimile ("Neljäs korjaamaton laitos"), Tampere 1981. (1 painos Helsinki 1839, 2 painos Porwoo 1856).

Suomen kielen etymologinen sanakirja V (toim. E. Itkonen, A. J. Joki ja R. Peltola). Lexica Societatis Fenno-Ugriae XII,5. Suomalais-Ugrilainen Seura. Hakusana valo 2.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, puhelinkeskustelu, Eino Koponen (toukokuu 2005).

TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON