Arno Forsius

Lyra (Lyyra) -suku ja sen pappeja Hollolan seudun seurakunnissa

Lyra -nimisiä sukuja on eri puolilla läntistä maailmaa, mikä ei ole ihmeellistä, sillä nimen tarkoittama soitin, lyyra, oli yleisesti tunnettu sekä soittimena että musiikin ja oppineisuuden symbolina.

Lyra -suvussa ei ole juuri lainkaan sellaisia julkisuuden henkilöitä, jotka olisivat mukana yleisissä hakuteoksissa. Tässä kirjoituksessa kerrotaan lähemmin eräistä suvun jäsenistä, joilla on kiinnostavuutta sukuketjujen tai paikallisen historian kannalta.

Kirjoitus on tarkoitettu ensisijaisesti Hollolan kotiseutukirjaa varten ja Forsius -suvun jäsenille, minkä vuoksi se painottuu melkein yksinomaan Martinus Petri Lyrasta alkavaan sukuhaaraan.

Olen kotisivuillani tämän kirjoituksen aikaisemman version lopussa viitannut kohdan 1. Petrus Lyra mahdollisiin virheisiin, joihin Juha Rönkkö on kiinnittänyt huomiotani. Sen johdosta tätä kirjoitusta on muutettu toukokuussa 2004 alkuosastaan seuraavin perustein:

Petrus Petri Lyraa on aikaisemmin pidetty Iisalmen toisena kappalaisena, mutta tämän nimistä pappia ei tunneta Iisalmessa. Sen lisäksi Iisalmessa tiedetään olleen toinen kappalainen vasta vuodesta 1688 alkaen. Veijo Saloheimon laatimassa Savon papiston luettelossa onkin mainittu Iisalmen kappalaisena Petrus Henrici Lyra, joka kuoli vuonna 1678 Iisalmessa. Isännimen mukaan hänen on täytynyt olla Pieksämäen kirkkoherran Henricus Petri Lyran poika.

Lisäksi on Iisalmen henkikirjojen perusteella ilmeistä, että Johan Lyran (k. jälkeen 1743) isä on Petrus Henrici Lyra (k. 1678) eikä Johan Mårteninpoika Lyra.

Johan Buxin aviopuoliso Anna Lyra on merkitty tässä kirjoituksessa Johan Mårteninpoika (Martini) Lyran (k. 1704) tyttäreksi, mutta sukulaisuutta ei ole voitu varmistaa.

Esitetyt muutokset kaipaavat varmistusta. Niitä, joilla on mahdollisesti tietoja asiasta, pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan niistä.

Uudistettu sukuketju on seuraava:

1. Petrus Lyra

Ensimmäinen suomalainen Lyra -niminen pappi oli Petrus Lyra (k. noin 1630), joka toimi Hauhon kirkkoherrana noin vuosina 1620–1630. Hänen aviopuolisoaan ei tiedetä, mutta avioparilla oli ainakin kaksi poikaa, joista tuli pappeja. (2.1) Henricus Lyra (k. 1664) oli Pieksämäen kappalainen vuodesta 1644 ja kirkkoherra vuodesta 1656. (2.2) Martinus Lyra (k. 1688) toimi Hauhon kappalaisena vuosina 1653–1674 ja Kuhmoisten kirkkoherrana vuosina 1674–1688. Lisäys helmikuussa 2012: Avioparilla oli myös kolmas poika Jakob Perinpoika Lyra, talollinen Hollolan – Hauhon seudulla, eli 1660-luvulla. [Katso lisäystä kirjoituksen lopulla.]

Huomautus: Petrus Lyraa ei tunneta Hauhon asiakirjoissa. Tieto hänestä perustuu Matts Akianderin teokseen "Herdaminne för forna Wiborgs och nu varande Borgå stift. I-II. Helsingfors 1868, 1869". Siinä kirjoitetaan: "Petrus Lyra nämnes så som pastor i Hauho i handskrifna personalier öfver kapellanen i Pieksämäki Henrik Lyra, hvars farfars fader han skall ha varit, men något åratal anföres icke. Hans son Mårten var här [i Hauho] kapellan." Vuosiluvut perustuvat olettamukseen.

Tämä esitys jatkuu sukuhaaroittain edellä mainittujen kahden pojan mukaan. Poikien syntymäjärjestys ei ole varmuudella tiedossa.

Jatkuu: 2.1 Henricus Petri Lyra (k. 1664), 2.2 Martinus Petri Lyra (k. 1688), [2.3. Jakob Perinpoika Lyra, talollinen, lähemmät tiedot puuttuvat. Katso lisäystä kirjoituksen lopulla.]

2.1 Henricus Petri Lyran (k. 1664) sukuhaara

Henricus Petri Lyra (k. 1664) valmistui papiksi ja toimi sen jälkeen Pieksämäellä kappalaisena vuodesta 1644. Hän oli vt. kirkkoherrana vuodesta 1652 alkaen ja nimitettiin virkaan vakinaisesti vuodesta 1655. Henricus Petri Lyran kuoltua leski Karin Pålintytär omisti yhdessä poikansa Pålin kanssa tilan Pyhityn kylässä. Henricus Petri Lyralla oli avioliitostaan Karin Pålintyttären kanssa ainakin kaksi poikaa ja yksi tytär. Pojista (3.1) Petrus Henrici Lyra (s. noin 1645, k. 1678) valmistui papiksi ja Pål Lyra (s. noin 1650, k. 1719) toimi Pieksämäellä nimismiehenä 1690-luvun alussa. Henricus Lyran tytär Christina Henrikintytär (k. 1730) avioitui Kuopion kirkkoherran Henrik Hoffrenin (k. 1718) kanssa. Avioparilla oli yksi tytär ja kuusi poikaa. Pojista kaksi oli pappeja. (Korjattu 25.8.2006.)

Pål Lyrasta jatkunut sukuhaara laajeni varsin suureksi ja sen jäsenet asuivat enimmäkseen Pieksämäellä, jossa miehet elivät talollisina, torppareina, vuokraajina, seurakunnallisina toimihenkilöinä ja itsellisinä. Suvun naiset avioituivat yleensä talollisten ja torppareiden, joskus sotilaiden kanssa. Avioliittojen kautta suku levisi myös lähiseuduille. Pål Lyran jälkeläisistä moni oli seurakunnan palveluksessa. Hänen poikansa Henrik Lyra (1686–1755) oli suntiona ja taas hänen pojistaan Petter Lyra (s. 1722) toimi isänsä seuraajana suntiona ja toinen poika Josef Lyra (1709–1789) haudankaivajana, kuten myös viime mainitun poika Adam Lyra (1739–1791). Petter Lyran poika Henrik Lyra (1761–1817) oli myös suntiona ja samoin hänen poikansa Henrik Lyra (1784–1820).

Tämän sukuhaaran jäsenet ovat käyttäneet nimimuotoa Lyyra 1900-luvulta alkaen. Suvun nykyään elävistä jäsenistä voidaan mainita lääkintöneuvos Tapani Lyyra (s. 1936), kirjastonhoitaja Jaakko Lyyra (s. 1948) ja merkonomi, suunnittelija Unto Lyyra (s. 1946). Lisäys heinäkuussa 2015: Eräs tämän sukuhaaran jäsenistä on Aino Marjatta Lyyra (s. 1950), fysiikan professori Temple University'ssä Yhdysvaltojen Philadelphiassa. Hänen puolisonsa on valtiotieteen professori Benedict Rudy Stavis ja avioparilla on kaksi lasta, poika ja tytär.

Jatkuu 3.1 Petrus Henrici Lyra (k. 1678)

2.2 Martinus Petri Lyran (k. 1688) sukuhaara

Martinus (Mårten) Petri Lyran (k. 1688) kautta jatkuva sukuhaara tarjoaa runsaimmin aineistoa henkilöhistorian tarkasteluun, sillä tässä sukuhaarassa oli pappeja jatkuvasti kahden vuosisadan ajan. Kirjoittajan Lyra-nimiset esivanhemmat kuuluvat tähän sukuhaaraan.

Martinus Petri Lyra (k. 1688) oli papiksi vihittyään kappalaisena kotiseurakunnassaan Hauhossa ja vuodesta 1674 kirkkoherrana Kuhmoisissa. Hän oli tosin ollut jo 17.02.1673 Kuhmoisten kirkkoherrana mukana Padasjoen käräjillä. Hänen aikanaan seurakunta sai uuden kirkon. Martinus Petri Lyralla oli ensimmäisestä avioliitosta puolisonsa Karinin kanssa lapset Anna ja Johan. Tytär Anna (k. 1726) avioitui Jämsän kappalaisen Erik Svanstrupen kanssa. Poika (3.2) Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) valmistui papiksi ja toimi Kuhmoisten kappalaisena. Toisesta avioliitosta Hebla -puolison kanssa syntynyt poika Tomas (s. 1681) opiskeli Turun akatemiassa, mutta hänestä ei ole muita tietoja. Eräs Tomas Lyra, jonka sukuperää ei tunneta, oli lukkarina Haminassa 1734.

Jatkuu: 3.2 Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704)

3.1 Petrus Henrici Lyran (k. 1678) sukuhaara

Petrus Henrici Lyra (k. 1678) toimi Iisalmessa kappalaisena vuosina 1669–1678. Hän oli avioliitossa Kristina Paldaniuksen (s. 1650) kanssa. Heidän poikansa Henrik Petri Lyra (s. noin 1670) opiskeli Uppsalan yliopistossa vuodesta 1692 ja vihittiin papiksi Turussa vuonna 1695. Hän tuli mielisairaaksi ja joutui hoidettavaksi Viipurin sairashuoneeseen vuonna 1704. Hänellä ei ilmeisesti ollut jälkeläisiä. Toinen poika Pehr Petruksenpoika Lyra (k. 1745) muutti Iisalmesta (Limingan) Lumijoelle 1720-luvun alussa. Hänen miespuoliset jälkeläisensä ovat ottaneet uuden nimen talojen mukaan avioiduttuaan tilallisten tyttärien kanssa, joten Lyra-nimi on kadonnut tässä sukuhaarassa. Siikajoella 1700-luvun alkupuolella asuneen Johan Lyran perhekunnan yhteyttä tässä kirjoituksessa tarkasteltuun Lyra -sukuun ei ole varmistettu. Kolmas poika oli (4.1) Johan Petruksenpoika Lyra (s. noin 1678, k. jälkeen 1743).

Jatkuu: 4.1 Johan Petruksenpoika Lyra (k. jälkeen 1743)

3.2 Johan Mårteninpoika (Martini) Lyra (k. 1704)

Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) sai alkeisopetuksen kotonaan, jossa hänen opettajanaan oli ylioppilas Gabriel Lagus. Sen jälkeen Johan Lyra opiskeli Turun akatemiassa 1670-luvun alussa. Hänestä tuli Kuhmoisten kappalainen vuonna 1682. Johan Lyra avioitui Kristina Jemsoniuksen kanssa, joka oli Jämsän kirkkoherran Laurentius Pauli Jemsoniuksen ja Elisabet Reuterin tytär viime mainitun toisesta avioliitosta. Johan Lyran sisaren Annan aviopuoliso Erik Svanstrupe oli Kristina Jemsoniuksen sisarpuoli Elisabet Reuterin ensimmäisestä avioliitosta Ericus Svanstrupen kanssa.

Johan Lyralla oli ainakin 7 lasta. Hänen pojistaan (4.2) Erikistä (1686–1744) ja (4.3) Henrikistä (1699–1775) tuli pappeja, ja (4.4) Danielista (1688?–1740) sotilas. Tyttäristä Elisabet Lyra avioitui Kuhmoisissa Samuel Johaninpoika Wirmalan kanssa, josta tuli Pälsilän tilan omistaja. Johan Mårteninpoika Lyra oli lunastanut Pälsilän itselleen vuonna 1682 maksamalla sen edellisen omistajan verorästit. Johan Lyran tyttäristä Maria avioitui korpraali Göran Ekin kanssa ja Kristina kuoli alle 2 vuoden ikäisenä. Yksi tyttäristä oli todennäköisesti Anna Lyra, joka oli naimisissa Johan Buxin kanssa.

Jatkuu: 4.2 Erik Johaninpoika Lyra (1686–1744), 4.3 Henrik Johaninpoika Lyra (1699–1775), 4.4 Daniel Johaninpoika Lyra (1688?–1740)

4.1 Johan (Petruksenpoika?) Lyra (k. jälkeen 1743)

Johan (Petruksenpoika?) Lyra (k. jälkeen 1743) tuli ylioppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1708 Viipurilainen osakunnan jäsenenä. Hän ryhtyi kuitenkin sotilaaksi ja osallistui isonvihan taisteluihin vänrikki Tiesenhausenin rykmentissä. Johan Lyra jäi venäläisten vangiksi Viipurissa vuonna 1710 ja oli sotavankina Venäjällä rauhantekoon vuonna 1721 asti. Sen jälkeen hän palasi Suomeen ja sai eron sotapalvelusta luutnantin arvolla. Johan (Petruksenpoika?) Lyra ryhtyi maanviljelijäksi Iisalmen maalaisseurakuntaan, jossa hän omisti Viitaan talot 1 ja 2 vuoteen 1743 saakka. Johan Lyra solmi avioliiton "rahvaannainen" Anna Kiiskisen [vai Pietikäinen] kanssa. Useimmat Iisalmen, Pielaveden ja Kiuruveden Lyrat ovat heidän jälkeläisiään.

4. 2 Erik Johaninpoika Lyra (1686–1744)

Erik Johaninpoika Lyra (1686–1744) opiskeli Turun akatemiassa vuonna 1704. Hän kuului siellä Viipurilaiseen osakuntaan. Opinnot näyttävät sujuneen jostakin syystä hitaasti, sillä hänet mainitaan ylioppilaana vielä vuonna 1722. Ainakin osittain se johtui isonvihan aikaan liittyvistä poikkeusoloista. Papiksi valmistuttuaan Erik Lyra oli ensimmäinen pitäjänapulainen Jyväskylän kappeliseurakunnassa Laukaalla vuosina 1724–1731 ja Hirvensalmen kappalainen vuodesta 1731. Hänen puolisonsa oli Anna Neppius, (1683 –1742), jonka vanhemmat olivat Kuhmalahden kappalainen Sigfrid Neppius ja Maria Bastman (viime mainittu myöhemmin uudelleen avioituneena Sterenius). Erik ja Anna Lyralla oli kolme tytärtä ja yksi poika, joista kaksi tytärtä avioitui pappien kanssa.

4.3 Henrik Johaninpoika Lyra (1699–1775)

Henrik Johaninpoika Lyra (1699–1775) joutui ison vihan aikana vuonna 1714 venäläisten vangiksi. Häntä pahoinpideltiin, mutta hänet päästettiin lopulta vapaaksi. Sen jälkeen hän oli Hämeenlinnassa ruhtinas Mihail Golitzynin palveluksessa. Henrik Lyra kuitenkin karkasi, kun ruhtinas yritti käännyttää hänet ortodoksiseen uskoon. Hänet otettiin uudelleen vangiksi vuonna 1717 ja hänet vietiin Turkuun, jossa hän sai kärsiä raipparangaistuksen. Vapaaksi päästyään hän ansaitsi elatuksensa lasten kotiopettajana. Henrik Lyra oli Hämäläiseen osakuntaan kuuluvana ylioppilaana Turun akatemiassa vuonna 1728, siis tavanomaista selvästi iäkkäämpänä.

Opintojen päätyttyä Henrik Lyra vihittiin papiksi Laukaan kirkossa vuonna 1730 pidetyssä piispantarkastuksessa ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kangasniemelle. Sieltä hän siirtyi vuonna 1736 Pieksämäen toisena kappalaisena toimineen Nicolaus Fridlanderin apulaiseksi ja vielä samana vuonna tämän seuraajaksi. Henrik Lyra hoiti välillä vuosina 1768–1771 sijaisena Pieksämäen kirkkoherran virkaa Abraham Poppiuksen kuoltua. Henrik Lyra sai varapastorin arvonimen vuonna 1769.

Henrik Lyra anoi 58 vuoden ikäisenä tuomiokapitulilta vuonna 1757, että hän saisi sairauden ja heikkouden vuoksi poikansa, ylioppilas Johan Henrikinpoika Lyran apulaisekseen. Tuomiokapituli piti Johan Lyran tietoja silloin liian vähäisinä viran hoitoa varten. Kolme kuukautta myöhemmin toimitettiin uusi kuulustelu, jossa hänen todettiin omaavan "välttävät tiedot", ja hänet nimitettiinkin nyt isänsä apulaiseksi. Hän oli tässä toimessa isänsä Henrik Lyran vuonna 1775 tapahtuneeseen kuolemaan saakka eli melkein 20 vuotta. Tästä ajasta Johan Lyra oli kuitenkin vuosina 1761–1763 Mikkelin kirkkoherran virassa armovuoden saarnaajana, jolloin hänen nuorempi veljensä Henrik Henrikinpoika Lyra oli isänsä apulaisena. Johan Lyrasta tuli isänsä kuoltua tämän seuraaja Pieksämäen 2. kappalaisena.

Henrik Lyran puoliso oli Christina Johanintytär Gummerus (1712–1786), jonka vanhemmat olivat Iisalmen 2. kappalainen Johan(nes) Gummerus ja Helena Sinius. Henrik Johaninpoika Lyralla ja hänen puolisollaan Christinalla oli 11 lasta, 6 poikaa ja 5 tytärtä. Pojista kolme kuoli pienenä, samoin tytöistä. Henrik Johaninpoika Lyran elämänvaiheista on olemassa käsinkirjoitettu kertomus. Pojista (5.1) Johan ja (5.2) Henrik valmistuivat papeiksi. Kolmas poika (5.3) Nikolaus (Nils) oli virkamies.

Jatkuu: 5.1 Johan Henrikinpoika Lyra (1733–1781), 5.2 Henrik Henrikinpoika Lyra (1738–1775), 5.3 Nils (Nikolaus) Henrikinpoika Lyra (1740–1795)

4.4 Daniel Johaninpoika Lyra (1688?–1740)

Daniel Johaninpoika Lyra (1688?–1740) oli myös sotilas, arvoltaan korpraali. Hän sijoittui sotilasuran jälkeen asumaan Jämsään, äitinsä kotipitäjään. Daniel Lyra avioitui isonvihan päätyttyä vuonna 1722 Kristina Stolpen kanssa, joka oli kotoisin Jämsän Vitikkalasta. Lyran tämän sukuhaaran pappien ketju jatkui Daniel Lyrasta yhden sukupolven keskeytyksen jälkeen, sillä hänen ainoa poikansa (5.4) Gabriel Danielinpoika Lyra (1723–1776) valmistui papiksi.

Jatkuu: 5.4 Gabriel Danielinpoika Lyra (1723–1776)

5.1 Johan Henrikinpoika Lyra (1733–1781)

Johan Henrikinpoika Lyra (1733–1781) kirjattiin Viipurilaiseen osakuntaan kuuluvana ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1753. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1757 ja määrättiin 2. kappalaisena Pieksämäellä toimivan isänsä Henrik Johaninpoika Lyran apulaiseksi. Johan Lyra oli välillä armovuoden saarnaajana Mikkelin kirkkoherran virassa vuosina 1761–1763. Sen jälkeen hän palasi Pieksämäelle isänsä apulaiseksi tämän vuonna 1775 tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Isänsä kuoltua Johan Lyra määrättiin Kangasniemen kirkkoherran apulaiseksi vuonna 1775, mutta vuonna 1776 hänet valittiin isänsä jälkeen Pieksämäen 2. kappalaiseksi, saatuaan vaalissa lähes kaikki äänet.

Johan Lyra solmi avioliiton Regina Harlinin (1728–1794) kanssa, jonka vanhemmat olivat Karjalan rakuunaeskadroonan majoitusmestari Henrik Göran (Georg) Harlin (1692–1777) ja Maria Reisner (1695–1776). Avioliitosta syntyi neljä lasta. Poika (6.1) Henrik Johan Johaninpoika Lyra (1768–1844) valmistui papiksi. Kolmesta tyttärestä kaksi kuoli lapsena ja kolmas, Helena Katarina Lyra, avioitui Petrus Aschanin (1756–1805) kanssa, joka oli vihitty papiksi vuonna 1778 ja josta tuli myöhemmin Petäjäveden ja viimeksi Kosken Hl. (nyk. Hämeenkoski) kappalainen. Heidän lapsistaan Juvan kappalainen Gustaf Adolf Aschan (1794–1832) on tämän kirjoittajan esivanhempia. Johan Lyran sisarista Helena Lyra avioitui kersantti ja myöhemmin toimitusvouti Karl Gustaf Harlinin (1737–1772) kanssa, joka oli Johan Lyran puolison Regina Harlinin veli.

Johan Lyra joutui mielenhäiriöön kesällä 1781 ja hän poistui kotoaan metsään 28.6.1781. Hänet löydettiin vasta 31.7.1781 kuolleena eräältä metsäaukiolta lähellä Haukivuoren kirkkoa. Leski ja kaksi elossa olevaa lasta jäivät suureen puutteeseen, sillä Johan Lyra oli ehtinyt olla ennen kuolemaansa varsin lyhyen ajan vakinaisessa papin virassa.

Jatkuu: 6.1 Henrik Johan Johaninpoika Lyra (1768–1844)

5.2. Henrik Henrikinpoika Lyra (1738–1775)

Henrik Henrikinpoika Lyra (1738–1776) kirjattiin ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1753 ja hän valmistui papiksi vuonna 1758. Hänet määrättiin ensin Pielisjärven kirkkoherran apulaiseksi vuonna 1758. Siitä tehtävästä hänet valittiin vuonna 1767 Kiuruveden kappalaisen virkaan, jota hän hoiti vuodesta 1768 vuonna 1775 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Pitäjäläiset ostivat kappalaisen virkataloksi Kiuruveden kylästä tilan N:o 6 ja rakensivat sille tarpeelliset huoneet. Tilaan kuului ruotusotilaan pitovelvollisuus, koska se oli ollut vanhastaan Karjalan rakuunarykmenttiin kuulunut kersantin virkatalo, ja sen seurauksena tilasta aiheutui papille ylimääräinen verorasitus. Henrik Lyra hoiti innokkaasti kappeliseurakunnan asioita ja hän piti pitkät ajat "pitäjän apteekkia" eli lääkevarastoa pappilassaan.

Henrik Lyra on kirjoittanut kaksi kalevalamittaista muistorunoa. Toinen niistä on "Piexämäen pitäjän asuvaisten valitus-runo prov. P. Krogiuxen ylitse" (Turku 1762) ja toinen valitusruno appensa rovasti Jakob Steniuksen kuoleman johdosta (1766, painettu osittain Mehiläisessä 1837). Sen lisäksi hän on kirjoittanut riimitetyn "Häärunon" vuodelta 1772.

Henrik Lyra avioitui Maria Katarina Steniuksen kanssa, jonka vanhemmat olivat Pielisjärven kuuluisa kirkkoherra Jakob ("Korpi-Jaakko") Stenius vanhempi ja Anna Natalia Elisabet Printz. Henrik ja Maria Katarina Lyralla oli kolme poikaa ja kolme tytärtä. Pojista (6.2) Mårten Johan Henrikinpoika Lyra (1767–1846) luki papiksi.

Jatkuu: 6.2 Mårten Johan Henrikinpoika Lyra (1767–1846)

5.3 Nils (Nikolaus) Henrikinpoika Lyra (1740–1795)

Nils (Nikolaus) Henrikinpoika Lyra, joka toimi katsastuskirjurina ja rajaratsastajana, avioitui Elisabet Steniuksen (1750–ennen 1814) kanssa, jonka vanhemmat olivat Pielisjärven kirkkoherra Jakob ("Korpi-Jaakko") Stenius vanhempi ja Anna Natalia Elisabet Printz. Elisabet ja Maria Katarina Stenius olivat siten naimisissa veljesten kanssa.

5.4. Gabriel Danielinpoika Lyra (1723–1776)

Gabriel (vanhempi) Danielinpoika Lyra (1723–1776) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon 1737 ja hänet kirjattiin ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1744 Hämäläisen osakunnan jäsenenä. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1744 ja määrättiin Padasjoen kirkkoherran apulaiseksi. Sen jälkeen hän oli Hollolan seurakunnassa pitäjänapulaisena vuonna 1747 ja viimeksi Kärkölän seurakunnan kappalaisena vuosina 1748–1776.

Gabriel Lyra (vanhempi) anoi vuonna 1751 tuomiokapitulilta oikeutta saarnata Hollolan emäseurakunnan kirkossa joka 3. sunnuntai, koska osa seurakuntalaisista käytti pitkän matka vuoksi Hollolan kirkkoa, vaikka maksoivat maksunsa Kärkölään. Lisäksi hän järjesti kulmakuntasaarnoja eräillä seuduilla erittäinkin saataviensa keräämisen aikoina.

Gabriel Lyra (vanhempi) solmi avioliiton Catharina Helena Cajanderin (1716–1791) kanssa. Heidän lapsistaan kaksi poikaa, (6.3) Gabriel (nuorempi) (1750–1808) ja (6.4.) Daniel (1752–1811), luki papiksi. Tyttäristä kolme avioitui pappien kanssa. Tyttäristä Vend(e)la Lyra (s. 1755) oli avioliitossa Kärkölän kappalaisen Erik Melartinin (1746–1804) kanssa. Heidän poikansa Erik Gabriel Melartin (1780–1847), joka valmistui papiksi, nimitettiin arkkipiispaksi marraskuussa 1833 ja vihittiin korkeaan virkaansa tammikuussa 1834.

Jatkuu: 6.3 Gabriel (nuorempi) Gabrielinpoika Lyra (1750–1808), 6.4 Daniel Gabrielinpoika Lyra (1752–1811)

6.1 Henrik Johan Johaninpoika Lyra (1768–1844)

Henrik Johan Johaninpoika Lyra (1768–1844) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon vuonna 1782 ja ylioppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1789 Viipurilaisen osakunnan jäsenenä. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1793 ja määrättiin Jämsän kirkkoherran apulaiseksi. Sen jälkeen hän oli kappalaisena Haukivuoressa vuodesta 1795 ja Pielavedellä vuodesta 1805 aina vuonna 1844 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hän sai nimipastorin (rovastin) arvon vuonna 1805. Henrik Lyra avioitui Beata Albertina Forsténin (1771–1832) kanssa, jonka vanhemmat olivat henkikirjoittaja Karl Forstén ja Katarina Margareta Stenfelt. Avioparilla oli kolme tytärtä, joista kaksi avioitui pappien kanssa.

6.2 Mårten Johan Henrikinpoika Lyra (1767–1846)

Mårten Johan Henrikinpoika Lyra (1767–1846) ryhtyi aluksi sotilasuralle. Hän oli ensin lipunkantajana ja myöhemmin vänrikkinä Karjalan jääkärijoukossa vuosina 1788–1791. Hän aloitti opinnot Turun akatemiassa vuonna 1793 Viipurilaiseen osakuntaan kuuluvana ylioppilaana ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1795. Sen jälkeen Lyra asui viisi vuotta Ruotsissa ja avioitui siellä tanskalaissyntyisen tanssijattaren Johanna Kristina Pihlströmin (1778–1816) kanssa. Lyran kerrotaan oleskelleen hovipiireissä ja nauttineen taloudellisia uudistuksia koskevan kiinnostuksensa vuoksi myös kuningas Kustaa IV Aadolfin suosiota.

Mårten Johan Lyra sai määräyksen Kiuruveden kappalaiseksi tammikuussa 1800 ja nimipastorin arvon jo vuonna 1802. Vaikka hän ei ollutkaan erityisen kiinnostunut maalaisseurakunnan papin tehtävistä, hän oli silti suosittu seurakuntalaisten keskuudessa. Lyran tiedetään kirjoittaneen runoja suomen kielellä. Hän oli ajoittain sairaalloinen ja hänen oli usein pidettävä pitkät ajat apulaisia, vuodesta 1816 alkaen pysyvästi, siis 30 vuoden ajan.

Mårten Johan Lyran ensimmäinen puoliso kuoli vuonna 1816, minkä jälkeen hän avioitui Katarina Lovisa Järnefeltin (1779–1861) kanssa, jonka vanhemmat olivat varusmestari Jakob Vilhelm Järnefelt ja Ulrika Maria Hallenius. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä, joista yksi poika ja yksi tytär kuoli lapsena. Tyttäristä Johanna Martina Maria (1805–1882) avioitui isänsä apulaisena vuosina 1822–1829 ja 1836–1847 olleen Kristian Joakim Åkermanin (1791–1864) kanssa, josta tuli Kiuruveden ensimmäinen herännäispappi ja herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ystävä. Myös Johanna Lyra liittyi heränneisiin. Kristian Åkerman toimi viimeksi Pielaveden kappalaisena vuosina 1847–1864.

6.3 Gabriel (nuorempi) Gabrielinpoika Lyra (1750–1808)

Gabriel (nuorempi) Gabrielinpoika Lyra (1750–1808) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon vuonna 1765. Hänet kirjattiin Hämäläiseen osakuntaan kuuluvana ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1772. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1775 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kärkölän seurakuntaan. Gabriel Lyra toimi Pernajassa Tervajoen koulun opettajana vuonna 1778 ja kappalaisena Sipoossa vuodesta 1782. Hänet nimitettiin Asikkalan seurakunnan kappalaiseksi vuonna 1791 ja hän sai varapastorin arvonimen samana vuonna. Gabriel Lyra ponnisteli erityisesti lukutaidon ja kristinopin opetuksen parantamiseksi seurakunnassaan. Hän yritti saada lasten opetuksen suntion velvollisuudeksi, mutta sen paremmin seurakunta kuin tuomiokapitulikaan eivät hyväksyneet ehdotusta.

Gabriel Lyran ensimmäisestä avioliitosta Agatha Johanna Hollenderin (1762–1794) kanssa syntyi kolme poikaa, joista (7.1) Karl Gabriel (1783–1872) ja (7.2) Erik Johan (1785–1833) olivat pappeja. Toinen avioliitto Wendla Wendeliuksen (1760–1797) kanssa oli lapseton. Kolmannesta avioliitosta Eva Lovisa Strömin (s. 1775) kanssa syntyi jälleen neljä poikaa, joista (7.3) Henrik (1802–1875) oli sotilas sekä (7.4) Jakob Fredrik (1803–1863) ja (7.5) Adolf (1805–1845) pappeja. Eva Lovisa Strömin vanhemmat olivat Anianpellon kartanon omistaja, konduktööri Vilhelm Ström ja Maria Katarina Collén.

Gabriel Lyran ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Gustaf Magnus Lyra (1790–1833) toimi Kiuruvedellä lukkarina 1810-luvulta alkaen. Hänen jälkeläisiään on mm. valtiot. kand., ulkoasiainneuvos Markus Ludvig Lyra (s. 1945).

Jatkuu: 7.1 Karl Gabriel Gabrielinpoika Lyra (1786–1872), 7.2 Erik Johan Gabrielinpoika Lyra (1785–1833), 7.3 Henrik Gabrielinpoika Lyra (1802–1875), 7.4 Jakob Fredrik Gabrielinpoika Lyra (1803–1863), 7.5 Adolf Gabrielinpoika Lyra (1805–1845)

6.4 Daniel Gabrielinpoika Lyra (1752–1811)

Daniel Gabrielinpoika Lyra (1752–1811) kulki opintiellä yhtäaikaisesti vanhemman veljensä Gabriel Gabrielinpojan kanssa, oppilaaksi Porvoon lukioon vuonna 1765, Turun akatemiaan Hämäläisen osakunnan jäsenenä vuonna 1772 ja papiksi vuonna 1775. Sen jälkeen Daniel Gabrielinpoika Lyra määrättiin Orimattilaan ensin kirkkoherran apulaiseksi ja myöhemmin kappalaisen apulaiseksi. Hän tuli mielenvikaiseksi vuonna 1793, mutta parani saman vuoden lopulla ja ryhtyi lankonsa, Tuusulan kirkkoherran Simon Jusseliuksen apulaiseksi. Myöhemmin Daniel Gabrielinpoika Lyra sairastui uudelleen ja hänet siirrettiin hoitoon Seilin hospitaaliin, jossa hän kuoli vuonna 1811.

7.1 Karl Gabriel Gabrielinpoika Lyra (1786–1872)

Karl Gabriel Gabrielinpoika Lyra (1786–1872) tuli Porvoon lukion käytyään vuonna 1807 ylioppilaaksi Turun akatemiaan, jossa hän kuului Hämäläiseen osakuntaan. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1810, minkä jälkeen hän oli kappalaisen apulaisena ja vt. kappalaisena Heinolan kappeliseurakunnassa. Seuraavaksi hän toimi kappalaisen apulaisena Kuhmoisissa vuosina 1812–1814 ja Pielavedellä vuonna 1814, virka- ja armovuosien saarnaajana Maaningalla vuonna 1815, uudelleen kappalaisen apulaisena Pielavedellä vuosina 1816–1817 ja kappalaisen sijaisena Kiuruvedellä vuosina 1817–1818. Karl Gabriel Lyra valittiin vuonna 1818 kappalaiseksi Pihtiputaalle, mistä hän siirtyi vuonna 1832 kappalaiseksi Kuhmoisiin. Hänet valittiin Hollolan kirkkoherraksi vuonna 1849 ja siinä virassa hän oli kuolemaansa saakka, joka tapahtui 89 vuoden iässä vuonna 1872.

Karl Gabriel Lyra sai varapastorin arvon vuonna 1830 ja nimipastorin (rovastin) arvon vuonna 1851. Hän toimi vt. lääninrovastina Hämeen itäisessä rovastikunnassa vuonna 1861. Lyran aikana erotettiin viimeiset kappeliseurakunnat Hollolan emäseurakunnasta, Asikkala ja Heinola vuonna 1848, Nastola vuonna 1860 ja Kärkölä vuonna 1867. Lyran aikana Hollolan seurakunnassa järjestettiin myös vuonna 1853 edellisenä vuonna annetun vaivaishoitoasetuksen mukainen vaivaishoidon järjestelmä ohjesääntöineen.

Karl Gabriel Lyra solmi vuonna 1819 avioliiton Amalia Lovisa Cautonin (1798–1875) kanssa, jonka vanhemmat olivat maanmittari Erik Johan Cauton ja Wendla Sofia Palander. Karl Gabriel Lyralle ja Amalia Lovisa Cautonille syntyi 10 lasta, joista tyttäret Wendla Agatha, Henrika Adolfina ja Rosa Augusta avioituivat pappien kanssa.

Wendla Agatha Lyran aviomies oli Hollolan pitäjänapulainen Berndt Johan Henriksson (1831–1868). Henrika Adolfina Lyran puoliso Gustaf Robert Böök (1830–1895) oli maaviskaalin ja residenssin voudin Karl Johan Böökin ja Ulrika Gustava Blylodhin poika. Böök toimi Hollolassa pitäjänapulaisena vuosina 1864–1867, vt. kappalaisena vuosina 1867–1868 ja vt. kirkkoherrana vuosina 1869–1873, minkä jälkeen hän siirtyi Hämeenlinnaan lääninvankilan saarnaajaksi. Böök oli Hollolassa kuntakokouksen ensimmäinen puheenjohtaja ja vaikutti kunnallisen hallinnon alkuvaiheissa mm. kansakoululaitoksen kehitykseen. Rosa Augusta Lyran aviomies oli Hollolassa syntynyt pappi Gustaf Adolf (Kustaa Aadolf) Sivenius (aik. Sipilä) (1840–1880), joka toimi Kärkölän kappalaisen sijaisena ja myöhemmin Kuolemajärven kirkkoherrana.

7.2 Erik Johan Gabrielinpoika Lyra (1785–1833)

Erik Johan Gabrielinpoika Lyra (1785–1833) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon vuonna 1801 ja ylioppilaaksi Turun akatemiaan Hämäläisen osakunnan jäsenenä vuonna 1809. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1811 ja määrättiin Kangasniemen kirkkoherran apulaiseksi. Sen jälkeen hän oli Pieksämäellä vuodesta 1812 ensin vt. kappalaisena ja sitten virka- ja armovuoden saarnaajana. Hänet nimitettiin Haukivuoren kappalaiseksi vuonna 1818 ja sieltä Ristiinan kirkkoherraksi vuonna 1831, mutta hän kuoli ennen viime mainittuun virkaan astumista. Hän sai varapastorin arvonimen vuonna 1830.

Erik Johan Lyra avioitui vuonna 1815 avioliiton Ulrika Sofia Roschierin (1795–1875) kanssa, jonka vanhemmat olivat Pieksämäen nimismies Vilhelm Roschier ja Sofia Erika Lukander. Erik Johan Lyran ja Ulrika Sofia Roschierin avioliitosta syntyi neljä poikaa ja neljä tytärtä, joista kaksi poikaa ja yksi tytär kuoli lapsena. Pojista (8.1) Erik Alfred (1828–1883) luki papiksi ja tyttäristä kaksi avioitui papin kanssa, heistä Ida Adolfina serkkunsa Alexander Wilhelm Lyran kanssa.

Jatkuu: 8.1 Erik Alfred Erik-Johaninpoika Lyra (1828–1883)

7.3 Henrik Gabrielinpoika Lyra (1802–1875)

Henrik Gabrielinpoika Lyra (1802–1875) loi merkittävän uran sotilaana. Hän oli Suomen henkivartiopataljoonassa vänrikkinä vuodesta 1830, aliluutnanttina vuodesta 1832, luutnanttina vuodesta 1833, alikapteenina vuodesta 1838 ja kapteenina vuodesta 1840. Sen jälkeen hän toimi majurin arvolla paikallismajurina Ahvenanmaalla vuonna 1845, everstiluutnanttina Suomen henkivartiopataljoonassa vuonna 1846, nuorempana esiupseerina Turun krenatööri-tarkk’ampujapataljoonassa vuosina 1847–1850 ja saman pataljoonan päällikkönä vuosina 1850–1857. Hänet ylennettiin everstiksi helmikuussa 1852. Seuraavaksi hän oli Hämeenlinnassa Suomen harjoitustarkk’ampujapataljoonan päällikkönä vuosina 1857–1859 ja Turun ruotuväkipataljoonan päällikkönä vuosina 1859–1862. Hän sai eron sotilaspalvelusta vuonna 1862 kenraalimajurin arvolla. Henrik Lyra sai useita kunniamerkkejä: Annan tähdistön 2. l. ritarimerkki vuonna 1850, Annan tähdistön 2. l. ritarimerkki kruunuineen Tammisaaren taistelun johdosta, Vladimirin 4. l. ritarimerkin miekkojen kera Suomenlinnan pommituksen johdosta vuonna 1855, Stanislauksen tähdistön 2. l. ritarimerkin kruunuineen vuonna 1859 sekä Puolan "Virtuti militari" -kunniamerkin 4. luokka.

Henrik Lyra solmi avioliiton Augusta Nybergin (1816–1893) kanssa, jonka vanhemmat olivat ylijahtimestari August Bernhard Nyberg ja Malin Tideman. Everstinä Turussa ollessaan Henrik Lyra lahjoitti Asikkalan "vanhaan" kirkkoon vuonna 1862 hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanilla maalauttamansa alttaritaulun.

7.4 Jakob Fredrik Gabrielinpoika Lyra (1803–1863)

Jakob Fredrik Gabrielinpoika Lyra (1803–1863) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon 1819 ja tuli ylioppilaaksi Turun akatemiaan helmikuussa 1824 Hämäläisen osakunnan jäsenenä. Hän siirtyi kuitenkin pian opettajan tehtäviin ja toimi Savonlinnan alkeiskoulun opettajana vuosina 1825–1829 sekä Käkisalmen piirikoulun 2. opettajana vuodesta 1829. Opintojaan täydennettyään Jakob Fredrik Lyra vihittiin papiksi vuonna 1840. Sen jälkeen hän oli vt. 1. opettaja Käkisalmen piirikoulussa vuodesta 1840 ja Käkisalmen ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1841. Jakob Fredrik Lyra nimitettiin Käkisalmen kirkkoherran virkaan vuonna 1851. Hän sai rovastin arvon vuonna 1856.

7.5 Adolf Gabrielinpoika Lyra (1805–1845)

Adolf Gabrielinpoika Lyra (1805–1845) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon vuonna 1820 ja ylioppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1825 Hämäläisen osakunnan jäsenenä. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1827 ja määrättiin Sysmän kappalaisen apulaiseksi. Sen jälkeen hän oli Sysmän seurakunnassa vt. kappalaisena vuodesta 1828, kirkkoherran apulaisena vuodesta 1829, kirkkoherran viran virka- ja armovuosien saarnaajana vuosina 1832–1833 sekä kirkkoherran sijaisena vuosina 1833–1836. Vakinaista virkaa odotellessa Adolf Lyra toimi vielä välisaarnaajana Rautjärvellä vuonna 1836 ja kappalaisena Anjalassa vuosina 1836–1837. Sen jälkeen hän oli kappalaisen virassa Elimäellä vuosina 1837–1845. Hänet nimitettiin Raudun kirkkoherraksi vuonna 1844, mutta hän kuoli ennen virkaan astumista. Hän oli saanut nimipastorin (rovastin) arvon vuonna 1838.

Adolf Lyra solmi vuonna 1832 avioliiton Eva Maria Karolina Strengin (1812–1882) kanssa, jonka vanhemmat olivat Sysmän kirkkoherra, rovasti, maisteri Anders Joakim Streng ja Hedvig Beata Wallgren. Adolf Lyralla ja Eva Maria Karolina Strengillä oli kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Pojista (8.2) Alexander Wilhelm (1834–1904) luki papiksi.

Jatkuu: 8.2 Alexander Wilhelm Adolfinpoika Lyra (1834–1904)

8.1 Erik Alfred Erik-Johaninpoika Lyra (1828–1883)

Erik Alfred Erik-Johaninpoika Lyra (1828–1883) tuli oppilaaksi Porvoon lukioon 1846, mutta erosi jo seuraavana vuonna ja ryhtyi sotilasuralle. Hän oli ensin Suomen henkivartiopataljoonassa aliupseerina sekä sen jälkeen 3. tarkk’ampujapataljoonassa vänrikkinä vuodesta 1851 ja aliluutnanttina vuodesta 1853. Hän sai ns. itämaisen sodan aikana Silistrian piirityksestä Annan tähdistön 4. luokan ritarin arvon urhoollisuudesta vuonna 1854 ja ylennyksen luutnantiksi vuonna 1855. Erik Alfred Lyra siirrettiin vuonna 1857 Viipurin ruotuväkipataljoonaan, jossa hän oli vt. 4. komppanian päällikkö vuonna 1859, sen jälkeen pataljoonan kasööri, alikapteeni vuodesta 1863 sekä kapteeni ja 4. komppanian päällikkö vuodesta 1865. Hän erosi majurina palveluksesta ruotupataljoonien hajottamisen seurauksena vuonna 1868. Myöhemmin hän toimi vielä Viipurin läänin 2. kutsuntapiirin sotakomissaarina vuosina 1881–1883.

Erik Alfred Lyra solmi vuonna 1863 avioliiton alikapteeni Gustaf Adolf Löfströmin lesken Fanny Olivia Hasselblattin (1840–1875) kanssa, jonka vanhemmat olivat Käkisalmen eteläisen tuomiokunnan tuomari Bror Vilhelm Hasselblatt ja Rosalie Blondine Adelaide Krogius.

8.2 Alexander Wilhelm Adolfinpoika Lyra (1834–1904)

Alexander Wilhelm Adolfinpoika Lyra (1834–1904) alkoi opintonsa Porvoon lukiossa vuonna 1850 ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1853. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa vuodesta 1854 ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1858. Hänet määrättiin aluksi kirkkoherranapulaiseksi Käkisalmeen, minkä jälkeen hän toimi papin tehtävissä Kaukolassa ja Orimattilassa. Hän opiskeli vuonna 1863 pedagogiaa 5 kuukautta Saksassa ja Sveitsissä. Sen jälkeen hän toimi Sortavalassa Siitoisen kansakoulun opettaja syksystä 1863 alkaen ja sen ohessa sunnuntai- ja iltakoulun johtajana vuosina 1864–1871. Välillä hän oli kevään 1869 ajan vt. pastorina Vormsössä Virossa.

Alexander Wilhelm Lyra kutsuttiin vuonna 1871 4. vaalisaarnaajaksi Jaakkiman kappalaisen virkaan ja hänet valittiin yksimielisesti siihen toukokuusta 1872 alkaen. Syksyllä 1878 hänet valittiin Helsingin kirkkoherraksi ja hän astui virkaan toukokuussa 1879. Hän sai rovastin arvon vuonna 1883 ja hän toimi Porvoon tuomiokapitulin asessorina vuodesta 1885 alkaen. Hän oli pappissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä vuosina 1877–1897 ja jäsenenä kirkolliskokouksissa vuosina 1876, 1886 ja 1893. Hän oli myös Suomen evankelis-luterilaisen sunnuntai-kouluyhdistyksen johtokunnan esimies 1888 alkaen.

Alexander Wilhelm Lyra oli jäsenenä useissa komiteoissa, mm. vuoden 1876 kirkolliskokouksen asettamassa katekismuskomiteassa, sekä säätyhuonevaliokunnan jäsen. Hänelle myönnettiin Pyhän Annan tähdistön 3. l. ritarimerkki vuonna 1884, Pyhän Stanislauksen tähdistön 2. l. ritarimerkki vuonna 1892 ja Pyhän Annan tähdistön 2. l. ritarimerkki vuonna 1897. Hän käänsi ruotsiksi teokset Tankar om religionsundervisningen i den kristliga folkskolan af J. H. Schüren (1865) ja Huru bör religionsundervisningen i församlingarna anordnas och meddelas (1870). Sen lisäksi hän kirjoitti teokset Jokapäiväistä leipää Elämän sanasta (1871), Rippikouluun valmistava kristillisyyden opetus (1884), Lutheruksen Pieni katekismus P. Raamatun esimerkeillä ja lauseilla varustettu (1886, myös ruotsiksi) sekä Piplian historian opettaminen (1894).

Alexander Wilhelm Lyra solmi vuonna 1862 avioliiton serkkunsa Ida Adolfina Lyran (1830–1897) kanssa, jonka vanhemmat olivat Haukivuoren kappalainen Erik Johan Lyra ja Ulrika Sofia Roschier. Alexander Wilhelm ja Ida Adolfina Lyralla oli kolme poikaa ja yksi tytär.

Kirjoitus on valmistunut alunperin huhtikuussa 2002. Muutettu kirjoituksen alussa esitetyillä perusteilla toukokuussa 2004. Korjattu Henricus Petri Lyran (k. 1664) tyttären Kristinan lapsia koskeva virhe elokuussa 2006 (Pekka Hiltusen ilmoituksen perusteella).

Lisäys helmikuussa 2012: Katso Jakso 1. Petrus Lyra. Juhani Merihaaran 3.2.2012 antamien tietojen mukaan talollinen Jacob Peersson (Perinpoika) Lyra on esiintynyt Hollolan ja Tennilän käräjillä 14–17.11.1662 edesmenneen eversti Wilhelm (von) Maulen’in perillisten edustajana ja samassa yhteydessä Hollolan käräjillä 22–23.9.1665 yhdessä veljensä, kappalainen Mårten (Petri) Lyran kanssa. Mårten Petri Lyra on esiintynyt kappalaisena Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjillä 21–23.11.1660 ja 22–23.10.1666, sekä kirkkoherrana Kuhmoisten ja Padasjoen käräjillä 17–18.2.1673 ja 12–13.9.1687.

Kirjallisuutta:

Carpelan, T. (utg.): Finsk Biografisk Handbok. Andra Bandet L–Ö. Helsingfors 1903.

Ruuth, M. (M. Rth): Lyra, Alexander Wilhelm. Teoksessa: Kansallinen elämäkerrasto. III osa. WSOY. Porvoo 1930.

Koskimies, Y. S.: Asikkalan seurakunnan vaiheet. Teoksessa Asikkalan seurakunta 1547–1947. Lahti 1947.

Kuusi, S.: Hollolan pitäjän historia I–II. Toinen yhdistetty ja korjattu painos. Kukkila 1980.

Lappalainen, P.: Pieksämäen seudun historia, I osa, 1961.

Lehtinen, P.: Kuhmoisten seurakunnan vaiheita. Lahti 1940.

Lyyra, U.: Kooste Lyra-Lyyra -suvun sukuhaaroista. Käsikirjoitus. 1999.

Mäkelä, A.: Asikkalan kirkkojen historia. Asikkalan seurakunta. Jyväskylä 1980.

Porkola, V.: Kiuruveden seurakunta 1763–1962. Iisalmi 1962.

Suomen kirjallisuus II. Ruotsin ajan kirjallisuus. Toim. M. Rapola. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu 1963.

Juntunen, Helvi, suullinen tiedonanto 3.4.2002, samoin Kuorilehto, Markku, suullinen tiedonanto 3.4.2002, molemmat koskien Pehr Petruksenpoika Lyraa kohdassa 2.1.

Rönkkö, Juha, kirjallisia tiedonantoja 2003.

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON