Arno Forsius

William Petty (1623–1687) – brittiläinen lääkäri, anatomi ja taloustieteilijä

William Petty (1623–1687) oli englantilainen lääkäri, josta tuli kansantalous- ja tilastotieteen uranuurtaja. Hän syntyi Lontoon lähellä Hampshiren Romseyssä vuonna 1623 kangaskauppiaan poikana. Hän kävi oppikoulun (grammar school) kotipaikkakunnallaan ja lähti sen jälkeen noin 15 vuoden ikäisenä Ranskaan Normandian Caeniin. Siellä hän alkoi käydä kauppaa mukaansa ottamillaan kauppatavaroilla, mutta samalla hän opiskeli jesuiittojen ylläpitämässä koulussa ranskaa, paranteli kreikan ja latinan taitojaan sekä luki matematiikkaa ja muita tieteitä.

Englantiin palattuaan Petty näyttää olleen vähän aikaa kuninkaallisen laivaston palveluksessa. Hän lähti kuitenkin ulkomaille jälleen vuonna 1643 ja opiskeli lääketiedettä sekä Pariisissa ja Alankomaiden Leidenissä. Kun Petty opiskeli anatomiaa Pariisissa, oleskeli siellä myös kuuluisa englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588–1679), joka valmisteli silloin teostaan "Tractatus opticus". Petty antoi Hobbesille tietoja anatomiasta ja väitetään, että hän myös laati kaaviot Hobbesin teokseen.

Englannissa vuonna 1642 alkaneen sisällissodan seurauksena Oliver Cromwell hallitsi maata parlamentin ylläpitämien sotajoukkojen avulla ja syrjäytti kuningas Charles (Kaarle) I:n. Kuninkaan ja parlamentin välinen valtataistelu päättyi vuonna 1649 kuninkaan mestaukseen. Englanti julistettiin tasavallaksi ja lordiprotektori Cromwell hallitsi sitä diktaattorina armeijan turvin. Kun Petty palasi Englantiin vuonna 1646, hän liittyi parlamentin kannattajiin, mikä osoittautuikin poliittisesti oikeaksi valinnaksi. Hänen elämänsä oli varsin toimeliasta sisäpoliittisten olojen levottomuudesta huolimatta. Hänellä oli myös teknisiä taipumuksia ja hän sai vuonna 1647 patentin kehittämälleen kaksoiskirjoituslaitteelle eli kopiointikojeelle.

Pettyn ensimmäinen julkaisu oli Samuel Hartlib’ille vuonna 1648 osoitettu kirje "Advice for the Advancement of some Particular Parts of Learning". Siinä hän suositteli opetuksen käytännön osuuden lisäämistä ja ehdotti valmistavien ammattikoulujen perustamista. Hän olikin merkittävä englantilaisen koulujärjestelmän kehittäjä yhdessä John Locken (1632–1704) ja Dudley Northin (1641–1691) kanssa. Petty otti lääkärinä esiin myös sairaanhoidon ja lääketieteen opiskelijoiden opiskelun parantamisen. Hänellä oli omaperäisiä ajatuksia lääkärien sosiaalisesta asemasta, sillä hän halusi liittää nämä terveydenhuollon palveluihin eräänlaisina tuomareina ja sotilaina. Hän ehdotti myös keinoja ehkäistä kulkutauteja, joiden levittäjiä hän vertasi sotajoukkoihin, jotka tosin jäivät pienen kokonsa takia näkymättömiksi.

Petty siirtyi vuonna 1648 anatomian professorin sijaiseksi Oxfordiin, jossa hän antoi opetusta anatomiassa ja kemiassa. Hän laati latinankieliset tutkimukset niveltulehduksesta ja kuppataudista, ja sai vuonna 1649 lääketieteen tohtorin arvon. Pian sen jälkeen hänet valittiin Oxfordin Brasenose Collegen jäseneksi. Petty sai kuuluisuutta vuonna 1650, kun hän ja Thomas Willis (1621–1675) onnistuivat elvyttämään henkiin Anne Greenen, joka oli hirtetty tuomittuna vastasyntyneen lapsensa surmaamisesta. Petty laati tästä erikoisesta tapahtumasta myös julkaisun vuoden 1650 lopulla. Hänestä tuli vuonna 1651 Oxfordin yliopiston anatomian professori ja sen lisäksi myös Lontoossa toimivan Gresham Collegen musiikin professori. Anatomia oli Pettyn käsityksen mukaan täsmällisiin päätelmiin pystyvä tiede ja lääketiedettä hän piti suorastaan lähinnä Jumalaa olevana oppialana.

Oliver Cromwell oli alistanut kapinoivan Irlannin vuosina 1649–1651 uudelleen Englannin valtaan. Tarkemmin tuntemattomista syistä Petty luopui tiedemiehen urastaan vuonna 1652 ja siirtyi Englannin armeijan lääkärinä Irlantiin. Siellä hän totesi pian, että Irlannissa vuoden 1641 jälkeen tapahtunut maaomaisuuden lahjoittaminen sotilaille sekä siinä käytetty maiden jako ja kartoitus oli toteutettu heikosti ja järjettömästi. Petty teki hallituksen kanssa sopimuksen maanjaon tarkistamisesta ja uudelleen kartoittamisesta. Hän laati runsaan vuoden kuluessa kokonaan uuden suunnitelman sekä piirrätti siihen liittyvät kartat, jotka olivat harvinaisen korkeatasoisia. Hän sai palkkiona 9000 puntaa, sijoitti rahat tuottavasti sotilaille annettuihin velkakirjoihin ja lunasti niillä itselleen 50 000 eekkeriä maata Kerryn kreivikunnasta.

Petty toimi kartoittamiensa alueiden maanjaon päällikkönä, maaherra Henry Cromwellin sihteerinä ja kaksi vuotta myös hallitusneuvoston kirjanpitäjänä. Tammikuussa 1658 hänet valittiin Cornwallin West Looen edustajana Richard Cromwellin johtaman parlamentin jäseneksi. Restauraation eli kuninkaan vallan palauttamisen jälkeen Petty palasi vuonna 1660 Englantiin. Kuninkaaksi valittu Charles II otti hänet suopeasti vastaan ja aateloi hänet kiitokseksi nerokkaista tutkimuksista. Petty sai lisäksi kuninkaalta valtakirjan Irlannin ylitarkastajan tehtävään.

Petty oli kokeellisen tieteellisen tutkimuksen kannattaja. Hän oli eräs Englannin vanhimman tieteellisen seuran Royal Societyn perustajajäsenistä vuonna 1660 ja kuului sen hallitukseen. Gresham Collegesta, jonka jäsen hän myös oli, tuli seuran kokoontumispaikka vuonna 1661. Petty sai vuonna 1663 osakseen suurta huomiota keksittyään kaksoispohjan laivoihin. Hänen rakennuttamansa laiva teki kaksi onnistunutta merimatkaa, mutta tuhoutui sen jälkeen ankarassa myrskyssä.

Petty oli tutustunut jo maanjaon ja kartoitustyön yhteydessä perusteellisesti Irlannin maantieteeseen, elinkeinoelämään ja talouteen. Taloudellista ajattelua hallitsi 1500-luvulta alkaen kehittynyt merkantilistinen, valtion johtama ja säännöstelemä talousjärjestelmää, joka perustui erityisesti kauppataseen kasvattamiseen. Petty oli ensimmäisiä niistä, joilla oli kykyä tarkastella myös teollisuuden ilmiöitä, jotka olivat todellinen vaihtoehto siihen saakka vallinneelle talousajattelulle. Hän rakensi maittensa läheisyyteen rautatehtaita, avasi lyijykaivoksia ja marmorilouhoksia, perusti sardiinikalastamon ja ryhtyi järjestämään puutavarakauppaa.

Irlannin ongelmat saivat Pettyn pohtimaan syvällisesti yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia. Hän lähti kehittämään talousjärjestelmää kokonaisvaltaisesti ja yhteiskuntapolitiikan kannalta tarkastellen. Siinä hän osoitti ensimmäisenä valtiomiesmäistä ymmärrystä niitä asioita kohtaan, joihin valtakunnan vahvuus todella perustui. Siten Pettyä voidaan pitää kansantaloudellisen ajattelun uranuurtajana, jonka käsitykset saivat jatkoa sekä ranskalaisen lääkärin François Quesnayn (1694–1774) kehittämässä fysiokraattisessa talousteoriassa että skottilaisen filosofin Adam Smithin (1723–1790) kehittämässä klassisessa talousteoriassa.

Pettyn tärkeimpiin kirjoituksiin kuului "Treatise of Taxes and Contributions" (Tutkimus veroista ja avustuksista, 1662). Siinä hän käsitteli valtion roolia taloudessa ja samassa yhteydessä hän kosketteli myös työn arvon teoriaa. Hän väitti, että tuotannossa tarvittu työ oli tavaranvaihdon arvon tärkein määrääjä. Petty piti parhaana antaa vapaa valta oman edun tavoittelun luonnollisille voimille, mutta hän piti toisaalta valtion velvollisuutena korkean työllisyyden ylläpitämistä raha- ja veropolitiikalla sekä yleisillä töillä. Hänen muut rahapolitiikkaa koskevat kirjoituksensa olivat "Verbum Sapienti" (Viisaan miehen sana) (1665) ja "Quantulumcunque, or a Tract Concerning Money" (Vähäisen verran, eli rahaa koskeva tutkimus), 1682 (1695).

Pettyn kansantaloustieteeseen ja vertailevaan tilastotieteeseen liittyvät kirjoitukset valmistuivat vuonna 1672. Ne julkaistiin kuitenkin vasta lähes 20 vuotta myöhemmin hänen poikansa Charles Pettyn toimittamina, ainakin osittain Ranskan kannalta epäedullisten mielipiteiden vuoksi. Pettyn teoksessa "Political Arithmetic or a Discourse Concerning The Extent and Value of Lands, People, [etc.]" (Yhteiskunnallisia tilastoja eli maiden, kansojen ym. laajuutta ja määrää koskeva tutkimus) esitettiin yhteiskunnan eri hallinnonalojen tilastollisia tietoja erityisesti Isosta-Britanniasta ja sen eri alueista, mutta myös sen naapurivaltioista Hollannista, Zeelandista (molemmat nykyisen Alankomaiden osia) ja Ranskasta. Kun Pettyn aikana puhuttiin yleisesti Englannin valtiollisesta heikkenemisestä, mistä oli esimerkkinä mm. pamfletti Britannia languens [Heikkenevä Britannia], Petty puolestaan korosti, että Britannian varat ja mahdollisuudet eivät olleet vähäisemmät kuin Ranskan. Tämän teoksen aihepiiriin liittyy myös Pettyn teos "Essay concerning the Multiplication of Mankind" (1686, Tutkimus ihmiskunnan lisääntymisestä.)

Pettyn toinen tärkeä teos "Political Survey or Anatomy of Ireland" (1672, julk. 1691) oli yhteiskunnallinen katsaus Irlannin tilaan. Teoksessa esitettiin myös arvioita väestöstä ja karkeita laskelmia kansantulosta. Petty kannatti Irlannin ja Englannin välistä unionia sekä vastusti Irlannin kaupalle asetettuja rajoituksia. Teoksen otsikosta näkyy kirjoittajan suuri arvostus anatomista tutkimustapaa kohtaan ja hän käyttikin anatomiaa esimerkkinä tavasta esittää aritmeettisia tai määrällisiä tietoja poliittista tutkimustaan varten. Toisaalta Petty mainitsi teoksen esipuheessa mm.: "On totta, että vaikeita (anatomisia) leikkauksia voidaan tehdä vain mitä erilaisimpien erikoisvälineiden avulla. Minulla on kuitenkin vain tavallinen veitsi tällaisessa työssä tarvittavien apukeinojen tilalla. Mutta olen jo saanut selville maksan ja pernan sijainnin, samoin kuin missä keuhkot sijaitsevat. Mutta imusuonia, hermojärjestelmää ja verisuonten kulkua kiveksiin en voi vielä löytää [---]."

Pettyllä on eräänä taloudellisen järjestelmän osana myös terveydenhuolto. Hän puhui teoksessaan ensimmäisen kerran sosiaalisista tilastoista, joissa selvitettäisiin yhteyksiä terveyden, maatalouden ja ilmaston välillä. Pettyn suunnitteleman mallisairaalan johtajan (manager) oli pidettävä kirjaa kaikista säänvaihteluista ja samanaikaisesti satotuloksista sekä ihmisten ja eläinten sairauksista. Tilastojen osalta esikuvana oli hänen ystävänsä John Graunt (1620–1674), joka oli ryhtynyt tutkimaan Lontoon väestöä 1660-luvulla. Sosiaalisiin tilastoihin liittyi myös Pettyn teos "Observations upon the Dublin Bills of Mortality in 1681 and the State of that City" (1683, Havaintoja Dublinin kuolintodistuksista vuonna 1681 ja tämän kaupungin tilasta).

William Petty kuoli Lontoossa vuonna 1687. Kuningas James (Jaakko) II myönsi vuonna 1688 Shelburnen baronessin (vapaaherrattaren) arvon Pettyn leskelle Elisabethille (k. 1708), jonka isä Sir Hardress Waller (1604–1666) oli ollut irlantilainen Cromwellin sotilas ja kuulunut vuoden 1649 kuninkaanmurhaajiin. William Pettyllä oli kaksi poikaa ja tytär. Pojat, jotka olivat arvoltaan Shelburnen jaarleja (kreivejä), kuolivat lapsettomina. Pettyn omistamat maatilat siirtyivät hänen tyttärelleen Annelle, joka avioitui Kerryn 1. jaarlin kanssa, ja Shelburnen jaarlin arvonimi siirtyi tyttären pojalle John Fitzmaurice’lle vuonna 1753.

Kirjoitus on valmistunut elokuussa 2003. Julkaistu lyhennettynä: Suomen Lääkärilehti 2005: 30–32: 3047.

Kirjallisuutta:

[The] Encyclopaedia Britannica, The eleventh Edition, Vol. 21. 1911.

[New] Encyclopaedia Britannica, 15th Edition. Vol. 9, 17. Reprinted 1990.

Martin, G.: Geburtshelfer der ersten sozialen Revolution. Ärzte als Politologen in England und Frankreich. Medizinischer Monatsspiegel. Eine Zeitschrift für den Arzt. E. Merck, Darmstadt. Juli–August 1969, Heft 4. S. 84–90.

Martin, G.: Notizen zum Thema. Eine Zeitschrift für den Arzt. E. Merck, Darmstadt. Juli–August 1969, Heft 4. S. 83.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON