Arno Forsius

Martha Prytz-Brander (1878–1910) – lääketieteen lisensiaatti

Tämä kirjoitus on muokattu helmikuussa 2009 kokonaan uudelleen niiden tietojen perusteella, joita hänen pojanpoikansa Stig-Olof Brander on ystävällisesti lähettänyt minulle.

Martha Maria Prytz syntyi 4.6.1878 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat valtiokonttorin johtaja, laamanni Lars Knut Prytz (1840–1910) ja Maria Charlotta Franzén (1844–1880). Maria Franzén oli ollut aikaisemmin naimisissa lääketieteen ja kirurgian tohtorin Alfred Heikelin (1835–1868) kanssa, joka oli Suomen ensimmäisen naislääkärin Rosina Heikelin veli. Martha Prytz solmi avioliiton 2.6.1904 lääketieteen lisensiaatti Einar Albert Branderin kanssa, joka oli syntynyt 9.4.1874 Kokkolassa. Martha Prytz-Brander kuoli 18.9.1910 Tukholmassa.

Martha Prytz oli äitinsä kuollessa kahden vuoden ikäinen. Silloin Marthan isän sisar Sofia Rosina Prytz (1840–1913) muutti veljensä talouteen. Sofia -täti oli hyvin uskonnollinen ja hänellä oli suuri vaikutus Marthaan lapsuusvuosina. Marthan isä avioitui uudelleen vuonna 1886, jolloin Martha oli  8-vuotias, tämän silloisessa koulussa opettajana olleen Agnes Amanda Tawaststjernan (1859–1942) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi 7 lasta.

Martha Prytz (toinen oikealta) sekä hänen äitipuolensa Agnes Brander (o.s. Tawaststjerna) ja seitsemän sisaruspuoltaan. Valokuva on otettu vuonna 1900, jolloin Martha Prytz oli 22-vuotias. Yksityisarkisto.

Martha aloitti koulunkäyntinsä 6-vuotiaana ns. "Tawaststjernan koulussa" (Privata svenska fruntimmerskolan i Helsingfors) vuonna 1884. (Koulun omistajana ja rehtorina oli silloin Hilja Tawaststjerna, koulun nimenä oli myöhemmin mm. Nya Svenska Flickskolan.) Syksyllä 1886 Martha Prytz siirtyi kouluun "Lyceum för gossar och flickor", josta hän valmistui ylioppilaaksi 18.5.1894.

Martha Prytz aloitti opinnot Helsingin Aleksanterin yliopistossa Nylands nationin jäsenenä kevätlukukaudella 1895. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 11.5.1898 ja jatkoi opintojaan lääketieteellisessä tiedekunnassa. Martha Prytz suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 26.5.1900 ja hänet promovoitiin filosofian maisteriksi 30.5.1900. Opiskelunsa aikana hän oli amanuenssina Marian sairaalassa 1.9.1902–3.1.1903. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 21.1.1905 ja hän oli Finska läkaresällskapetin jäsen.

Martha Prytz 30.5.1900, jolloin hänet promovoitiin Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi. Valok. Daniel Nyblin, Helsinki. Yksityisarkisto.

Martha Prytz oli tutustunut tulevaan aviopuolisoonsa Einar Branderiin (1874–1938) jo kouluvuosinaan. He tulivat yhtäaikaisesti ylioppilaiksi vuonna 1894 ja lääketieteen kandidaateiksi vuonna 1900. He kihlautuivat syksyllä 1901, ja Einar Branderin valmistuttua lääketieteen lisensiaatiksi keväällä 1904 heidät vihittiin avioliittoon 2.6.1904 Helsingissä. Sen jälkeen he lähtivät häämatkalle Tukholman kautta Norjan Sundet'iin, jossa odotti heidän hankkimansa uusi luotsikutteri. Sillä he purjehtivat kotimaahan ja olivat perillä heinäkuun puolivälissä.

Martha Prytz ja Einar Brander, oletettavasti avioliittoon vihkimisen aikoihin vuonna 1904. Marthalla on vasemman kätensä etusormessa maisterinsormus. Valok. Atelier Apollo, Helsingfors. Yksityisarkisto.

Einar Brander oli lääkäriksi keväällä 1904 valmistuttuaan alkanut pitää yksityisvastaanottoa Paraisten kunnassa (Parainen on vuoden 2009 alusta osa Länsi-Turunmaan kaupunkia), ja hänet oli myös valittu siellä kunnanlääkäriksi kesäkuussa 1904. Häämatkan jälkeen aviopari asettui asumaan Paraisten Muddais'in (Mutainen) kylään. Martha Prytz-Brander oli lääketieteen kandidaatiksi valmistuttuaan saanut vuonna 1902 luvan toimia lääkärinä asetuksen määräämin rajoituksin. Syksyllä 1904 hän jatkoi ajoittain opiskeluaan Helsingissä ja suoritti 21.1.1905 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Sen jälkeen hän sai anomuksesta 27.3.1905 keisarilliselta Suomen senaatilta oikeuden sukupuolestaan huolimatta vannoa säädetyn lääkärinvalan, samoin kuin miehensä kirjallisesti ilmoittamalla suostumuksella hakea apulaislääkärin virkoja Helsingin yleisessä sairaalassa ja kunnanlääkärin virkoja maaseudulla, mutta ei sotilaslääkärin, piirilääkärin eikä kaupunginlääkärin virkaa, paitsi viimeksi mainitun viran siinä tapauksessa, että sen tehtäviin kuului vain sairaanhoito. Naisen toimintaan lääkärinä liittyi useita muitakin ehtoja aina vuoteen 1925 saakka. Martha Prytz-Brander vannoi säädetyn lääkärinvalan huhtikuussa 1905.

Duodecim -lehden "Päivän uutisia" -osastossa mainittiin vuonna 1905, että lääketieteen lisensiaatti Martha Prytz-Brander oli anonut lupaa sukupuolestaan huolimatta tehdä säädetyn lääkärinvalan ja tulla julistetuksi laillistetuksi lääkäriksi. Duodecimin seuraavan numeron samassa osastossa ilmoitettiin, että "hän saa miehensä suostumuksella hakea erinäisiä lääkärinvirkoja kaupungeissa, joihin ainoastaan sairaiden hoito on yhdistetty."

Mikä sitten sai nuoren lääkäripariskunnan lähtemään kotikaupungistaan ja muuttamaan syrjäiselle ja vaatimattomalle saaristoseudulle. Ehkäpä syynä olivat juuri saaristo ja sen luonto. Martha oli jo nuoruudessaan tottunut elämään meren äärellä. Hän piti melomisesta ja hänellä oli jopa oma, pieni purjevene. Sitä paitsi he olivat juuri hankkineet itselleen uuden luotsikutterin. Avioparin yhteisiä harrastuksia olivat lisäksi metsästys ja kalastus sekä valokuvaus. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että Einar Branderin sisar Signe Viola Brander (1869–1943) oli tunnettu maisema-, rakennus- ja miljöövalokuvaaja.

Syyskuussa vuonna 1905 Einar ja Martha Branderille syntyi ensimmäinen lapsi, poika Eyolf Morannal (1905–1994). Samana vuonna marraskuun suurlakon jälkeen perhe muutti uuteen kotiinsa Ljungbyhyn, jonka he olivat yhdessä suunnitelleet. Suuressa huvilarakennuksesa oli tilat myös potilaiden vastaanottoa ja hoitamista varten. Pariskunnalle syntyi toinen poika, Tancred Albert (1908–1994) toukokuun alussa 1908. Avioparin talo oli Paraisilla lääkärien asuntona aina 1960-luvulle saakka. Myöhemmin 2000-luvulla se kuului Nordkalk Oyj Abp:n henkilökunnan asuinrakennuksiin.

Syksyllä 2008 otettu kuva Martha ja Einar Branderin vuonna 1905 valmistuneesta Ljungby-talosta. Sen ulkonäkö on edelleen alkuperäistä vastaava, mutta rakennuksen ja rannan välissä ollut kaunis puutarha on hävitetty. Lääkärinvastaanoton tilat olivat kuvassa vasemmalla näkyvässä siivessä. Valok. Stig Brander.

Rajoitetut lääkärinoikeudet saatuaan Martha Prytz-Brander toimi Paraisilla yksityislääkärinä miehensä rinnalla. Hän hoiti myös Paraisten vt. kunnanlääkärin virkaa kaksi kuukautta vuonna 1907. Saaristokunnassa olosuhteet olivat siihen aikaan vaikeat. Varsinkin kotikäyntien suorittaminen oli kulkuyhteyksien puutteellisuudesta johtuen hyvin hankalaa. Päiväkirjassaan Martha Prytz-Brander kirjoitti eräästä kotikäynnistä, miten hänen matkaansa veneellä Ramsholmeninn saarelle tarvittiin kaksi miestä soutajiksi yhteensä 12 tunnin ajan. Usein veneellä päästiin ehkä vain kylän rantalaituriin, mistä oli jatkettava perille hevosella tai jalan. Toisinaan lääkärin oli pakko yöpyä potilaan luona pimeyden tai myrskyn vuoksi.

Martha Prytz-Brander luultavasti seisomassa perheen rakennuttaman Ljungby -talon vastaanottotiloissa joskus vuosien 1905–1910 välisenä aikana. Valokuva on Einar Branderin ottama ja myös hänen värittämänsä (punaista väriä lisätty kasvoihin). Yksityisarkisto.

Paraisilla oli perustettu marraskuun 1905 suurlakon jälkeen "kunnallisklubi", johon haluttiin koota parhaat voimat seudun suunnittelua ja parannuksia varten. Klubin ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa 1906 kunnanlääkäri esitti suuntaviivat sairastuvan saamiseksi Paraisille. Martha ja Einar Branderin aloitteesta perustettiin Paraisten sairastupayhdistys, joka ryhtyi molempien lääkärien johdolla hankkimaan sairastuvan rakentamista paikkakunnalle. Hankkeen toteuttaminen onnistui mm. pitäjän naisyhdistyksen suorittamien keräysten ja yksityisten lahjoitusten avulla. Sairastupa rakennettiin lääkärin asunnon lähelle ja vihittiin käyttöönsä 10.10.1909. Sairastupaa laajennettiin tulevina vuosina ja se palveli paraislaisia Malmnäsin sairaalana useita vuosikymmeniä.

Syksyllä 1909 Paraisilla oli vaikea kulkutautitilanne. Paikkakunnalla oli liikkeellä samanaikaisesti tulirokkoa ja kurkkumätää. Epäluottamus lääkäreitä kohtaan, puutteelliset hygieniaolot ja yleinen tietämättömyys vaikeuttivat lääkärien työtä. Lisäksi tuberkuloosin yleisyys oli väestön terveyden uhkana. Tuberkuloosi koitui myös Martha Prytz-Branderin kohtaloksi. Hän oli tuntenut sairauden oireita ja opiskeluaikanaan, ja hän oli viitannut siihen mm. päiväkirjassaan vuoden 1900 maisteripromootion aikoihin. Vuoden 1903 alussa hän oli pitkän aikaa Norjassa hoidettavana eräässä parantolassa. Sairaus paheni jälleen vuoden 1910 aikana ja hän oli jälleen hoidettavana Norjassa. Kotimatkalla sieltä Martha Prytz-Branderin voimat uupuivat täysin ja hän kuoli Tukholmassa 18.9.1910 vain 32 vuoden ikäisenä. Hänen poikansa olivat silloin 5- ja 2-vuotiaat.

Puolisonsa ja pitkäaikaisen elämäntoverinsa kuoltua Einar Brander ei halunnut enää asua Paraisilla. Hän myi kotitalonsa Ljungbyn seuraajalleen ja muutti maaliskuussa 1911 lasten kanssa Karhulaan, jossa hän toimi tehtaanlääkärinä. Einar Brander solmi uuden avioliiton 1,5 vuotta puolisonsa Marthan kuoleman jälkeen tämän sisarpuolen Selma Maria Prytzin (1890–1990) kanssa, jonka äiti oli Agnes Maria Tawaststjerna. Einar Brander sai uudessa avioliitossaan neljä lasta. Vuonna 1919 Einar Brander muutti perheensä kanssa jälleen Paraisille ja asui siellä aikaisemmassa kotitalossaan Ljungbyssä 21.12.1938 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Einar Brander Malmnäsin sairaalassa potilaan vuoteen äärellä vuonna 1925. Kuvan lähde: Åboländska bildarkivet, http://www.sagalund.fi .

Katso myös kotisivun kirjoitusta Naisen tie lääkäriksi Suomessa.

Kirjoitus on valmistunut toukokuussa 2006. Kirjoitusta on muutettu ja täydennetty helmikuussa 2009 huomattavasti, lähteenä Stig-Olof Branderin tammikuussa 2009 kirjoittama oivallinen elämänkuvaus "Till minnet av min högt ärade farmor Martha Maria Prytz-Brander". Stig-Olof Brander (s. 1943) on Martha Prytz-Branderin nuoremman pojan Tancred Albert Branderin poika. Esitän Stig-Olof Branderille lämpimän kiitoksen Martha Prytz-Branderin elämää koskevien tietojen täydentämisestä sekä hänen käyttöön antamistaan perhearkiston valokuvista. 

Kirjallisuutta:

Bergholm, Hj.: Suomen lääkärit sekä Suomen hammaslääkärit – Biographica – Finlands läkare jämte Finlands tandläkare. Alex. Lundström, Helsingfors. Helsingfors 1907.

Terveyttä ja pitkää ikää. Terveyden- ja sairaanhoitoa Etelä-Karjalassa (toim. P. Jurvanen). Etelä-Karjalan Lääkäriseura ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Pieksämäki 2004.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON