Arno Forsius

Rumfordin kreivi Benjamin Thompson (1753—1814) ja hänen köyhäinkeittonsa

Vuonna 1801 Åbo Tidning'in numerossa 26 oli seuraava uutinen: "Myös täällä Turussa on tehty kokeilu tunnetulla Rumfordin keitolla, jota Englannissa keksittynä, ei ole sittemmin kokeiltu köyhäinravintona ainoastaan muissa vieraissa maissa, vaan myös Ruotsissa, niin hyvin Tukholmassa, kuin Linköpingissä, Norrköpingissä ja muissa paikoissa, ja havaittu yhtä ravitsevaksi kuin maukkaaksikin. Herra Professori Tohtori [Johan] Haartman on täällä olevassa [läänin]lasaretissa antanut kirjanpitäjä Henr. Strömdahlin kautta toimittaa tämän kokeen. Sen laatua valaisee oheisena seuraava laskelma, jonka yhteydessä on huomattava, että hinnat on otettu runsaamman mukaan. Kuninkaallisen Suomalaisen Talous-Seuran valmistusvaliokunta, joka on kokeillut siten valmistettua keittoa, on havainnut sen olevan odotuksiaan vastaavaa. Kuitenkaan suomalainen työmies ei tyytyne yksinomaan puoleentoista kortteliin; mikä annos on suositeltu riittäväksi jokaisella aterialla. Mikä sopii Englannissa, ei sovi meillä."

Tämän jälkeen lehdessä kerrotaan keiton valmistuksesta sekä siihen käytetyistä tarveaineista ja niiden hinnoista. Keiton ainekset ja niiden energiapitoisuudet nykyisten energiataulukoiden mukaan ovat seuraavat:

ohraryynejä 3 1/2 naulaa eli 1,5 kg 21480 kj
herneitä 3 naulaa eli 1,3 kg 17900 kj
perunoita 10 naulaa eli 4,3 kg 12650 kj
ruisleipää 4 naulaa eli 1,7 kg 16100 kj
2 silliä (noin) 0,5 kg 2750 kj
yhteensä 50 annosta 70880 kj

Annosta kohden keiton energiasisältö oli 1400 kj ja päivää kohden kahden annoksen mukaan 2800 kj. Ei ole ihme, että sitä pidettiin liian niukkana suomalaiselle työmiehelle. Rumfordin kreivin tarkoituksena oli kylläkin, että keiton ohella annettaisiin päivittäin henkeä kohden 200 g ruisleipää, jonka energiasisältö on 1900 kj. Näin päivittäiseksi energiamääräksi tuli yhteensä 4700 kj (1120 kcal), joka ei riitä sekään vielä tyydyttämään edes levossa kuluvaa energiaa.

Edellä kuvatun köyhäinkeiton kehittäjä oli Benjamin Thompson (1753—1814), Rumfordin kreivi, poliitikko, sosiaalinen uudistaja ja monipuolinen tiedemies. Hän syntyi Pohjois-Amerikassa ja nai jo 19 vuoden ikäisenä varakkaan lesken. Yhdysvaltain vapaussodassa Thompson pysyi uskollisena Englannin hallitukselle ja joutui pakenemaan vuonna 1776 Englantiin. Siellä hän oli valtion palveluksessa, tuli vuonna 1780 alivaltiosihteeriksi ja aateloitiin vuonna 1784. Heti sen jälkeen hän siirtyi Saksaan Baijerin vaaliruhtinaan palvelukseen.

Baijerissa Thompsonista tuli vuonna 1788 kenraalimajuri sekä pää- ja sotaministeri. Hän valmisteli ja toteutti Baijerissa suuren sosiaalisen reformin, jonka seurauksena kerjääminen kiellettiin ja kerjäläiset lähetettiin työlaitoksiin. Hän toimi myös koko väestön ravitsemuksen ja asuntojen parantamiseksi. Thompson oivalsi, että hyvän terveydentilan ylläpitäminen riippui kunnollisesta elintasosta ja sen saavuttaminen puolestaan säännöllisestä ja kohtuullisesti palkatusta työstä. Thompson edisti merkittävästi perunan käyttöä kansan perusravintona. Vuonna 1791 hänelle annettiin Rumfordin kreivin arvo, johon liittyvän nimen hän otti puolisonsa kotipaikan mukaan. Thompsonin puoliso kuoli vuonna 1792 ja Thompson itse palasi vuonna 1798 Englantiin. Sieltä hän muutti vuonna 1804 Ranskaan, jossa hän avioitui vallankumouksen vuosina mestatun kemisti Antoine Lavoisierin lesken kanssa. Uusi avioliitto osoittautui onnettomaksi ja päättyi eroon. Thompson kuoli Ranskassa vuonna 1814.

Thompson oli mekaanisen lämpöteorian edelläkävijä ja termodynamiikan toinen pääsääntö tunnetaan myös Thompsonin periaatteen nimellä. Hän keksi savuisuutta vähentävän ja polttoainetta säästävän uunin periaatteet, joiden mukaan tulisijat ja savupiiput sen jälkeen rakennettiin, ja hänen ansiostaan Wattin kehittämä höyrykone tuli tunnetuksi ja yleiseksi. Thompson keksi myös lämpömittarien tarkistusmenetelmän, fotometrin sekä kahvinkeiton suodatusmenetelmällä. Ballistiikan alalla Thompson mittasi ensimmäisenä ruutikaasujen paineen käyttäen astiaa, jonka kantena olevaa mäntää voitiin kuormittaa painoilla. Englannissa hän perusti vuonna 1799 Royal Institution of Great Britain'in, jonka tarkoituksena oli edistää käytännön tutkimusta fysiikassa, kemiassa ja biologiassa.

Kotitalouden tekniikan uranuurtajana Rumfordin kreivi on saanut nimensä ja siluettinsa erään nykyäänkin myynnissä olevan leivinpulverin pakkaukseen. Kyseinen leivinpulveri ei ole kuitenkaan hänen keksimänsä.

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1991: 8: 758 (Rumfordin kreivin köyhäinkeitto). Tarkistettu lokakuussa 2000.

Kirjallisuutta:

Rumford, Benjamin Thompson. Hakusana teoksessa The Encyclopaedia Britannica, Eleventh Edition, Vol. XXIII, USA 1911

Åbo Tidning Nr 26, 1801

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON