Arno Forsius

Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560—1624) almanakkojen ja ennustuskirjojen tekijänä. Osa 3.

Osa 3 (vuodet 1619—1624)

Edelliset osat: Osa 1 (vuodet 1608—1609); Osa 2 (vuodet 1610—1618)

Vuoden 1619 almanakka ja pieni ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsius julkaisi jälleen vuodeksi 1619 sekä almanakan että pienen ennustuskirjan Almanach/ Til thet Åår Christi M. DC. XIX. [---] Medh flijt vthräknat aff SIGFRIDO ARONO Forsio Reg. Astr. Cum Gratia & Privilegio S. R. M. Pren[tad i Sto]ckholm/ ho[os Ignatium] Meurer. — PROGNOSTICA Til thet Åår Christi 1619. Stält och judicerat af Sigfrido Arono F. Reg. Astr. [---] Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. (B 18 A, B 18 P)

Vuoden 1619 almanakka poikkesi vain hieman aikaisemmista. Toista ja kolmatta sivua oli muutettu siten, että lyhenteiden selitykset oli siirretty toisen sivun loppuun ja päivien valintamerkit sekä tähtien keskinäisten asentojen (aspektien) merkit kolmannelle sivulle. Merkkien selitykset olivat lyhyempiä kuin aikaisemmin. Kalenterissa ja markkinaluettelossa ei ollut tapahtunut mainittavia muutoksia. Vuoden 1619 almanakkaan liittyvä pieni ennustuskirja oli omistettu hovin virkamiehille sekä Tukholman pormestareille, raadille sekä ruotsalaiselle ja saksalaiselle porvaristolle. Forsius lienee valmistellut almanakan ja ennustuskirjan käsikirjoitukset kesällä 1618 Tukholmassa ollessaan ja kirjaset oli varmaankin painettu saman vuoden loppupuolella. (B 18 A, B 18 P)

Vuoden 1619 suuri ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsiuksen suuri ennustuskirja vuodeksi 1619 Then stora PROGNOSTICA Til thet Åår Christi M D C X I X. Medh flijt vthräknat och judiceret aff naturlige orsaker/ och the gamble Astrologers förfarenheet: Af SIGFRIDO ARONO F. Reg. Astr. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. oli omistettu neljälle suomalaiselle miehelle, kamarineuvos Joakim Berendsille, Turun piispalle Eerik Eerikinpoika Sorolaiselle, kirkkoherra Joachimus Stutaeukselle ja koulunrehtori Gabriel Melartopaeukselle, "Minun suopeille Herroilleni ja Veljilleni." Kirjasen toisella sivulla oli Sigfridus Aronus Forsiuksen kuva, sama kuin kahden edellisen vuoden suurissa ennustuskirjoissa, mutta nyt ilman Joachimus Seileruksen ylistysrunoa. (B 45)

Esipuheessaan Forsius selostaa melko laajasti Jumalan luomaa luontoa, sen järjestystä sekä siinä esiintyvien ilmiöiden tarkoituksellisuutta ja vaikutuksia. Hän vetoaa antiikin ajan oppineisiin, historian tapahtumiin, käytännön esimerkkeihin ja omiin kokemuksiinsa, minkä jälkeen hän jatkaa: "Mutta kaikki tämä on itsessään niin selvää, ettei edes eräs osa Teologian maistereita voi sitä kieltää. Nyt tulee mieleeni jotakin, mistä minun on vähän puhuttava. Näen, että osa Teologeja kirjoittaa, ja suuren osan olen kuullut saarnaavan, osoittaakseen sillä Maailman lopun, että Taivas olisi tullut lähemmäksi maata, ja että nyt nähtäisiin useampia [taivaankappaleiden] Pimennyksiä kuin aikaisemmin [maailman] alusta lukien. Siihen sanon minä kerrassaan ei." Perusteltuaan, miksi mitään muutosta ei ole voinut tapahtua, Forsius jatkaa: "Lopuksi, hyvät Herrat, kun minä nyt olen kaksikymmentäyksi vuotta suurella päänvaivalla Astronomiaa harjoittanut ja siihen [vain] jonkin aikaa vähäistä avustusta saanut, niin tällä seudulla [asuessani] alkaa kyllästyä taitoon, koska siitä on tullut jokapäiväinen vieras ja tympeä kuin vanha, kauan maannut mädäntynyt kala. Niin minä haluaisin kääntyä vähän Maanmiesteni puoleen ja kokeilla, eikö Profeettaa arvostettaisi Synnyinmaassaan. Ja tämän vuoden työn olen tahtonut teille alamaisesti omistaa ja osoittaa sillä tarkoituksella, että Teidän Vapaasyntyisyytenne ja Kunnianarvoisuutenne tahtoisivat suopeasti ottaa tämän työn vastaan ja Suojeluksessaan sitä maallemme suosittaa. Jumala kaikkivaltias älköön ottako kiittämättömyytemme takia meiltä hyviä kirjallisia Taitoja, vaan pitäköön ne ja Koulutuvat, niiden kanssa jotka opettavat, voimassa ja varjeluksessa, johon Teidän Jalosukuisuutenne ja Korkeaarvoisuutenne alamaisesti suljen. Teidän Jalosukuisuuksienne aina alamainen Sigfridus Aronus F[orsius] Nylandus [Uusimaalainen]." Kirjan käsikirjoitus on ilmeisesti valmistunut Forsiuksen ollessa vielä Tukholmassa, arvattavasti kesällä 1618. Maininta kouluista, opettajista ja kirjallisista taidoista oli ilmaus siitä huolestuneisuudesta, jota erityisesti papisto tunsi kouluolojen rappeutumisen vuoksi. (B 45, C 154,)

Ensimmäisessä luvussa "Talvesta" Forsius sivuaa myöskin ohimennen siirtymistään Ruotsista Suomeen: "TAlvi alkaa tavanomaisesti tähtitieteellisesti, Auringon tulolla kylmään Kauriiseen, jolloin on lyhyin päivä päiväntasaajasta tänne pohjoiseen päin, eikä kerrassaan yhtään [valoisaa] päivää Pohjantähden alla ja lähellä, mutta pisin päivä etelään päin Kauriin Kääntöpiirin alla ja lähellä. Tämä tapahtuu meillä meidän Tukholman Horisonttimme mukaan (jota minä tähän asti olen tarkastellut ja [jonka] nyt olen pakotettu puutteen vuoksi jättämään ja etsimään itselleni toisen seudun, niinkuin Toivioretkeläinen) tänä vuonna 1618 Joulukuun 12. p:nä kellon ollessa 10 [tuntia] 25 minuuttia ennen puoltapäivää." Tästä itseään koskevasta ennustuksesta poiketen Forsius oli vuoden 1618 pyrstötähden kuvauksen mukaan Tammisaaressa jo ainakin marraskuun puolivälin tienoilla. (B 26, B 45)

Samassa luvussa Forsius saa jälleen aiheen purkaa mieltään pahansisuisia aviovaimoja kohtaan: "Mars kohtaa Lohikäärmeen pyrstön kodissa [avioliiton taivaanhuoneessa], [ja se] merkitsee paljon kiistaa ja riitoja avioliitossa. Sillä Ksantippa tulee pitämään meteliä ja jyrisemään talossa paljon, ja sen jälkeen valamaan oman sateensa viattoman Sokrateen päälle, naisen vanhenemisen merkeissä. Tässä herää nyt kysymys, miksi Naiset, kun he vielä ovat Neitoja ja piikoja, käyttäytyvät niin viattomasti ja hurskaasti, kuin olisivat Enkeleitä, mutta sitten kun he tulevat miehelään annetuiksi, silloin kuuluu, hyi olkoon, sinä kelmi, sinä konna, sinä varas. Vaateta minut niinkuin sinä näet muiden pukevan vaimonsa, anna minulle sokeria ja viiniä j.n.e. Siihen otan minä erään Lääkärin avuksi ja vastaan niin, että he käyvät silloin [neitoina] paljain päin ja kaikki se paha joka lähtee sydämestä, se lähtee pois pään hikireikien kautta. Mutta sitten kun he tulevat naiduiksi ja pää peitetään, se ei pääse ulos muualta kuin suun ja sierainten kautta, silloin he puhisevat kuin vihaiset tammat. Mutta tätä ei ole sanottu hurskaasta vaan PAHASTA VAIMOSTA, kuten myös Siirak heitä kuvaa ja päinvastoin hurskaita kiittää." (B 45)

Toisessa luvussa "Keväästä ja Vuodesta" Forsius kirjoittaa: "Naiset menevät miesten perään ja tulevat näiden makaamiksi, kuten Albumasar sanoo. Minä arvelen, että eräät menevät nyt ulos, saadakseen kuulla käkeä ja poimia valkovuokkoja ja löytää Pyöreälehtisen Piippuruohon [rund Holört] ja Lemmenmarjan [Dudaim], millä he saavat nuoren kilipukin syliinsä. Olisi hyvä, että Diina jäisi kotiin. [---] Pidä Häät, pysy siinä mikä on sinulle rakasta, harjoita kauniita Taitoja [taiteita], etsi kallista ja jaloa Eliksiiriä, jos tiedät oikean tien, niin nyt onnistut oikein. Pian tämän jälkeen tulee Turmelija Saturnus ja liittyy Merkuriukseen Avioliiton huoneessa, se tahtoo käyttää sanansaattajaansa Merkuriusta huonoihin neuvoihin vastanaineiden, poliitikkojen ja Kemistien välillä. Hyvä Kemisti, varo hyvin valmistettua Häävuodettasi kahdelta kelmiltä, etteivät ne kylvä tiellesi rikkaruohoa kun sinä nukut [---]" Forsius viittaa siis jälleen alkemian harjoittamiseen ja rosenkreutsarien kirjoituksiin. (B 45)

Seitsemännessä luvussa "Vuodentulosta ja Vuorityöstä" Forsius kirjoittaa: "Pelkään että ensimmäinen Enkeli seitsemästä on puhaltanut pasuunaansa, vahingoittaakseen sillä Maan kasvua, Joh. ilm. 8.7. Siksi olisi hyvä, ettei etsittäisi Maasta vieraille Kauppamiehille kaikkea viljaa, joka sitten on kaksinverroin kalliimmalla jälleen heiltä ostettava. Kuka sen sitten myy? Ei ainakaan Porvari, sillä hänen on itse ostettava [sitä] tarpeekseen, vaan ne joiden hallussa on Maan tulo." Ilmeisesti katovuosien vaikeudet olivat saaneet Forsiuksen pohtimaan viljakaupan ongelmia. Yhdeksännessä luvussa "Sodasta ja Tulenvaarasta" hän kertoo: "Kaikki nämä merkit antavat varoituksen sotaa varten, vaikkei täydelliseen taisteluun, [niin] kuitenkin sotavarusteluihin. Jumala kaikkivaltias suokoon meille hyvän ja ravitsevan rauhan rajojemme sisäpuolella. [---] Samoista merkeistä voidaan myös arvioida tulenvaarasta. Jumala antakoon ettei tulta huolimattomasti käsiteltäisi, ja antaisi lisäksi pitää sitä silmällä. Sillä osa karkeista talonpojan köntyksistä Mantereilla [mantereen puolella] uskaltaa, kuten minä olen nähnyt, kuivimpana vuodenaikana tuulella tehdä itselleen tulen hatariin lautakojuihin ilman savutorvea, minkä tähden olen erästä [heistä] ankarasti moittinut, ja saanut hävyttömiä sanoja vastaukseksi." (B 45)

Maailmanlopun lähestyminen oli alkanut askarruttaa Forsiusta yhä enemmän ja hän kiinnitti erikoista huomiota sitä edeltävää tuhatvuotista valtakuntaa ennustaviin merkkeihin. Niinpä hän on tämänkertaiseen suureen ennustuskirjaan liittänyt luvun "Eräistä Ennusmerkeistä". Siinä esitetyt tapahtumat ovat ajan henkeä ja uskomuksia kuvaavia: "Hyvä Jumala joka rakastaa sieluja, Viis. 11., ei halua yhdenkään Ihmisen tuhoa, Hesek. 31. Minkä vuoksi hän käyttää monenlaisia keinoja houkutellakseen Ihmisen parannukseen. Hän lähettää korkeasti lahjakkaita Saarnaajia, jotka vakavasti kehottavat Ihmisiä katumukseen ja parannukseen. Ja kun maailma (kuten valitettavasti tänä viimeisenä pahan aikana) heittäytyy kerrassaan Epikuurolaiseen [nautinnolliseen] elämään ja halveksii terveellisiä kehotuksia, niin hän antaa Taivaan, Maan ja Meren saarnata meille, sillä niiden ihmeet painuvat sydämeen. Niin on tuo hyvä Herra antanut nähdä ja tapahtua ihmeitä tänä menneenä vuonna, muutamien aikaisemmin maassa alhaalla [etelässä] tapahtuneiden lisäksi, ja [jotka] ovat maassa tunnettuja. Nimittäin 12. p:nä Lokakuuta [1617] tuli eräs ääni yöllä erään Alivoudin vaimon luokse Rautaruukissa Hillestadin pitäjässä Itä-Götanmaalla, Se naputti hänen ovelleen ja kuului ääni: mene ulos. Se sanottiin vielä toisen kerran: mene ulos, ja kolmannen kerran: mene pian ulos. Hän luuli, että se oli ollut hänen miehensä, joka oli matkustanut lähimpiin kyliin, ja vastasi: odota, odota, minä tulen. Kun hän tuli ovelle ja avasi sen, ei hän nähnyt ketään, vaan auringonkirkas loiste seisoi Taivaalla vastapäätä hänen silmiään. Ja hän kuuli kolmen erilaisen kellon, suurempien ja pienempien toisensa jälkeen kaikuvan taivalla, ja terävä ääni sanoi: Ihmiset tehkää parannus, kääntykää. Tämän hän kertoi heti Pitäjän papille. Ja kun Linköpingin Piispa Maisteri Jonas Kylander tuli [Kustaa II Aadolfin] Kruunajaisista, tuli hän vierailulle tämän Kirkkoherran luokse. Silloin hän kertoi tapauksen tälle, ja antoi kutsua mainitun vaimon sinne Pappilaan, ja kuulusteli häntä sen johdosta, [ja] minkä hän vakavamielisenä Vaimona vakaasti todisti [tapahtuneen]. Ja tämän on tuo kunnianarvoisa Mies itse minulle kertonut. Lisäksi on tapahtunut Norrköpingissä, kun kunniallisen miehen Tullivirkailija Oluf Erikinpojan renki Perjantaina ennen Joulua [1617] [kello] 6 aikaan illalla meni yli Pohjoisen sillan kotiin päin, niin hän sai nähdä loistavan Miehen seisovan virrassa alaspäin sillalta, suurimman putouksen päällä, huiskuttaen kädellään, ja ikäänkuin salama seurasi tätä viittomista. Ja tämä irtautui virrasta ylös ilmaan ja huusi terävällä äänellä, niin että renki arveli, että jokaisen Lapsen Kaupungissa on täytynyt se hyvin kuulla. Siitä Renki tuli niin pelästyneeksi, että kun hän tuli kotiin, oli hän kauhuissaan eikä pystynyt aluksi puhumaan. Silloin hänen Kanssapalvelijansa ihmettelivät sitä ja kysyivät, mikä häntä kahlitsi. Silloin hän alkoi kertoa heille, ja he menivät heti ja antoivat sen tiedoksi Emännälleen. Hän meni Miehensä luokse ja sanoi tälle samoin kuin hän [renki] oli sen muille aikaisemmin kertonut. Tuo hyvä Mies ei tahtonut sitä itse levittää [edelleen], vaikka Jumalan työstä ei pidäkään vaieta, vaan hän lähetti Rengin aamulla Lapun kanssa Kirkkoherransa Herra Hansin luo pyytäen, että tämä tahtoisi tehdä hyvin ja kuulustella Renkiä, mitä hän oli nähnyt tai kuullut? Silloin Renki tunnusti [tapahtuneen] hänelle samoin kuin aikaisemmin. Ja Renki oli tämän jälkeen kuin sekaisin päästään, [niin] että hänen Isäntänsä täytyi antaa kutsua Kappalainen Herra Lars hänen luokseen saattamaan hänet rauhaan. Ja tämän ovat edellämainitut kunnialliset Miehet itse minulle kertoneet. Ja rengin olen nähnyt, hän on täysikasvuinen renki, Miehen mittainen. Ja sen ajan jälkeen Renki ei ole uskaltanut kulkea pimeässä saman sillan yli, missä hän sen näyn näki." (B 45)

Lopuksi Forsius kertoo itseään profeettana pitäneestä miehestä, joka herätti näinä vuosina huomiota Ruotsissa: "Vielä täällä Maassa kulkee ympäriinsä vanha Talonpoika [Jon Olofinpoika] Södermanlandista, ja hän on kirjoittanut lyhyessä ajassa kokonaisen Kirjan. Ja kun hän kirjoittaa niin se käy niin nopeasti, ikäänkuin joku sanelisi hänelle sen mitä hän kirjoittaa, ilman mitään miettimistä. Hän ei pyydä keneltäkään mitään muuta kuin paperia. Hän sanoo että, Enkeli antaa hänelle käskyn menemään ja sanomaan sitä ja sitä, mitä hänelle on ilmoitettu, ja että sama henki sanelee hänelle kaiken sen [mitä] hän kirjoittaa. Hän puhuu rohkeasti korkeille ja alhaisille sen, mistä hän sanoo saaneensa käskyn. Hän kehottaa kaikkia katumukseen, ja puhuu kaiken hartaasti, ei myöskään tahdo kärsiä, että joku [muu] puhuu pahasti. Hän moittii erikoisesti ylellisyyttä vaateparsissa, ruuassa ja juomassa, ja muita yleisiä huonoja tapoja, ja ennustaa tulevia asioita. Osa pitää häntä mielettömänä ja sekapäisenä, niinkuin Juutalaiset pitivät Jerusalemissa Jeesus Ananiaanpoikaa. Mutta hän sanoo, vaikka ne pitävät minua Narrina ja mielettömänä, [niin] sitä minä en ole, [sen] mitä henki minulle sanoo, sen minä puhun. Sellaisia varoituksia ei ole pidettävä turhina, tapahtuvathan ne katumukseksi ja parannukseksi." (B 45, C 154)

Forsius oli siis ilmaissut, että Jon Olofinpojan varoituksiin oli suhtauduttava vakavasti. Koska hallitusvalta piti miestä poliittisena villitsijänä, Forsius joutui ensin Kustaa II Aadolfin pidättämäksi ja myöhemmin Upsalan tuomiokapitulin tutkittavaksi. Sen seurauksena tuomiokapituli kielsi Forsiusta julkaisemasta luvattomia ennustuksia ja ennustuskirjoja sekä tuomitsi hänet menettämään papin virkansa, ellei hän julkisella ja painetulla kirjoituksella tuomitsisi ja hylkäisi taikauskoisia toimiaan. Samalla hän menetti kuninkaallisen tähtitieteilijän aseman, mutta sai pitää erioikeuden julkaista almanakkoja. Forsius nimitettiin kuitenkin vähän myöhemmin Tammisaaren kirkkoherran virkaan ja hän jatkoi kaikesta huolimatta myös ennustuskirjojen julkaisemista.

Vuoden 1620 suuri ennustuskirja

Forsiuksen almanakkaa ja pientä ennustuskirjaa vuodeksi 1620 ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty eikä niiden ilmestymisestä ole säilynyt viitteitä. Mahdollisesti Upsalan tuomiokapitulin tutkittavaksi joutuminen oli ainakin osittain syynä siihen. Kaikesta huolimatta Forsius julkaisi vuodeksi 1620 suuren ennustuskirjan, jonka otsikkona on aikaisemmasta poiketen PROGNOSTICON ASTRO-THEOLOGICUM. Til thet Vndersamma Förandringsååret M DC XX. Af Gudz Ordz Hemligheter och Stiernekånsten sammanhämptat/ och allom rättsinnighom Christnom/ til warning framstält aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt i then Konungzlige Hufwudstaden Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [Kirjan lopussa:] och finnes hoos honom til köps. Nimiölehdellä on jälleen kuva, joka esittää ihmistä ja hänen elimiään vallitsevia Eläinradan tähtikuvioita. Painovuosi on luultavasti 1619. (B 36)

Kyseessä on siis nyt "Tähtitieteellis-jumaluusopillinen ennustuskirja. Ihmeelliselle Muutosten vuodelle 1620" ja nimiölehden tekstin mukaan sen on "Jumalan Sanan Salaisuuksista ja Tähtitaidosta yhdistänyt ja kaikille oikeamielisille Kristityille varoitukseksi esittänyt Sigfridus Aronus Forsius". Nimiötekstin kautta halutaan osoittaa ennenkaikkea kirkollisille viranomaisille, että kyseessä ei ole pelkästään astrologiaan perustuva ennustuskirja vaan myös Jumalan sanaan perustuva arvio maailman kohtalosta. Raamattua koskevien viittausten määrä onkin siinä huomattavan runsas. (B 36, C 154)

Vuoden 1620 suuri ennustuskirja on osoitettu veljeksille Magnus ja Abraham Brahe. Omistukseen ei ole merkitty päiväystä, mutta luultavasti kirjan käsikirjoitus oli valmistunut kesällä tai viimeistään syksyllä 1619. Forsius oli julkaissut vuotta 1620 koskevan suppean ennustuksen jo vuonna 1609 ilmestyneessä "yhdentoista vuoden ennustuskirjassa", jolla hän tarkoitti vuoden 1610 suurta ennustuskirjaa ja siihen liitettyä vuosien 1611—1620 ennustuskirjaa. Nyt maailmanlopun ja sitä edeltävän tuhatvuotisen valtakunnan lähestyminen olivat enenevässä määrässä alkaneet askarruttaa Forsiusta. Hän näytti saaneen vahvistusta ajatuksilleen siitä lukujen mystiikasta, joka oli tuohon aikaan huomion kohteena Ruotsin valtakunnassa Johannes Thomae Bureuksen kirjoitusten ja esitysten seurauksena. (B 33, B 35, B 36)

Ensimmäisessä luvussa "Talven tilasta ja merkityksestä" Forsius kirjoittaa: "Hyvä Kristitty Lukija, tämä harvinainen Otsikkoni tälle Ennustuskirjalle, jonka jo 11 vuotta sitten olen antanut Painosta ilmestyä, voi kyllä monista näyttää olevan ihmeellinen, niinkuin se onkin. Mutta siihen minulla oli jo silloin hyvä syy Jumalan sanaan kätkettyjen Ennustusten perusteella, kuten mukana seuraava Päätelmäni sen osoittaa, mitä minä nyt sorrettuna ollessani ja murheessani olen sitten suuremmalla uutteruudella tutkinut ja harkinnut, Varsinkin kun löydän useiden Jumalaapelkääväisten miesten ajatuksia ja vielä äskettäin ilmestyneitä korkeastioppineiden miesten kirjoituksia ja hyväksyviä arvioita siitä." (B 36)

Forsius on tämänkertaisessa kirjassaan yhdistänyt astrologialle ominaisia tulevaisuuden arvioita erityisesti Raamatun Ilmestyskirjan ja Esran kirjan ennustuksiin. Hän toteaa niiden viittaavan silloisen ajan maailmantapahtumiin ja Johanneksen ilmestykseen. Hän tuo useaan otteeseen julki arvelunsa Gogin ja Magogin ilmestymisestä, jonka hän uskoi tarkoittavan pohjoisten maiden taistelua katolisen kirkon valtapiiriin kuuluvia valtioita vastaan. Hän kirjoittaa: "Juudan sukua oleva vahva Leijona, joka istuu korkeimmalla Valtaistuimella, saavuttaa kyllä voiton ja tuo meille riemuisan Kesän sydämen iloksi ja riemuksi, että saamme ilolla laulaa: Hertzlich thut mich erfrewen/ die liebe Sommerzeit/ Da Gott thut schon vernewen/ Alles zur Ewigkeit etc. [ruots. "Migh gör stoor lust och glädie", Lilla Psalmboken; suom. "Sen Suwen suloisuutta", vuoden 1692 virsikirja]." (B 36)

Suuri osa ennustuskirjasta käsittelee lukujen mystiikkaa, jonka perusteella Forsius tukee käsityksiään tuhatvuotisen valtakunnan ja maailmanlopun pikaisesta tulosta. Kirjan päättää varsin pitkä luku "Tämän Vuoden Ihmeellisyyden Syistä". Tarkastelun pohjana on yleisesti käytetty Elian ennustus, jonka mukaan maailman kesto olisi 6000 vuotta. Sitä seuraavat 1000 vuotta olisivat ikuisen rauhan lepopäivä. Maailmanaika jakautui Isän aikaan luomisesta Kristuksen syntymään, sitä seuraavaan Pojan ja evankeliumin aikaan sekä Pyhän Hengen eli ihmiskunnan sapatinlevon aikaan. Forsius uskoi viimeksi esiintyneen pyrstötähden ennustaneen toisen ajanjakson päättymistä ja kolmannen alkamista. Niiden vaihtumisen ajankohdaksi Forsius oli laskenut 10.3.1620 eli kevätpäiväntasauksen silloisen kalenterin mukaan. Pohdintansa ja laskelmiensa tuloksena Forsius toteaa, että juuri vuosi 1620 on Ilmestyskirjan Pedon ajan päättymisvuosi, jota seuraa neljän vuoden pituinen Todistajan aika. Sen mukaan vuosi 1624 olisi maailman kulussa kohtalokas hetki, jolloin alkaisi Tuhatvuotinen valtakunta. Laskelmissaan Forsius käyttää todisteina myös Martti Lutherin nimen ja elämäntapahtumien perusteella johdettuja lukuja. (B 36, C 151, C 154, C 242)

Forsius kertoi jälleen Tallinnassa vuonna 1594 näkemänsä unen, jonka hän oli esittänyt jo kerran vuoden 1607 pyrstötähden kuvaukseen liitetyssä vuoden 1608 ennustuskirjassa. Unen johdosta hän kirjoitti: "Tähän voivat eräät kyllä sanoa, että unilla ei ole mitään [merkitystä], vaikka tosin on tarpeeksi Esimerkkejä merkityksellisistä unista ja ilmestyksistä unissa sekä pyhässä Kirjassa että Historioissa. Mutta minä en voi tietää, oliko tämä luonnollinen uni pelkästä mielikuvituksesta, niinkuin myös sattuu. Siksi olen siis tämän päätellyt. Minä olen, totisesti, tätä vuotta paljon epäillyt ja sanon sen, että jos tämä Maailman rakennus niin kauan kestää, käy silloin tämän Tulen Kolminaisuuden vaikutus varmaan kiivaimmin ilmi." Lukujen mystiikasta johdettuja ajankohtia tukivat Forsiuksen mukaan muutkin merkit: "Tällä ja monilla mystillisillä tavoilla voitaisiin edellä mainitut ajat saada selville, mutta se on varmaa, että aika on käsillä. Maailman vuodet ovat kuluneet, koko Maailma vanhenee, nuori Ihminen 30. tai 40:llä [ikävuodellaan] harmaantuu ja tulee heikoksi. Tukit ja kivet eivät kestä aikaansa kuten ennen, mikä voidaan selvästi nähdä Rakennuksista, joita nyt pystytetään, verrattuna vanhoihin, jotka on rakennettu monia satoja vuosia sitten ja seisovat vielä tänään vahvempina kuin nuo uudet, jotka on juuri rakennettu." (B 22, B 36, B 42)

Ennustuskirjansa lopussa Forsius toisti "yhdentoista vuoden ennustuskirjassa" esittämänsä lauseet: "Minä voisin kyllä laatia tämän Ennustuskirjan useiksi vuosiksi [eteenpäin], mutta tässä minun on käännyttävä takaisin. Kuka tietää, mitä tälle vanhalle Maailmanrakennukselle väliaikana saattaa tapahtua, josko mitään Ennustusta tai Ennustuskirjaa enää tarvitaan. Tule Herra Jeesus Kristus, tule ja ole meille tulemisesi päivänä armollinen. Amen." Hän lisää vielä: "Kristillinen Lukija tahtokoon olla tällä kerralla tähän tyytyväinen ja käyttäköön tätä itselleen Katumussaarnana. Jumala Kaikkivaltias suokoon meille katumusvalmiutta ja autuaallisen kuoleman. Amen." (B 36)

Kirjan lopussa luki "Tukholma. Painanut Ignatius Meurer, ja on hänen luonaan kaupan." Kuten havaitaan, oli Ignatius Meurerillakin oikeus myydä itse painamiaan kirjoja, kuitenkin vasta tarjottuaan niitä ensin kirjansitojille, joille kirjojen myyntioikeus yleensä kuului. (B 36, C 105)

Vuoden 1621 almanakka ja pieni ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsius julkaisi jälleen vuodeksi 1621 almanakan Almanach/ til thet Åår Christi M. DC. XXI. [---] På resor vthräknat/ aff SIGFRIDO ARONO F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. Tekstin mukaan hän oli laskenut tämänkertaisen almanakan matkoilla ollessaan. Se oli samanlainen kuin aikaisemmat almanakat vuodesta 1617 lähtien. Pienen ennustuskirjan otsikko oli kuitenkin muuttunut: Lille PROGNOSTICA Til then ytersta Sabbatz Tilredhelse dags Första wächt/ som är Åhr Christi M DC XXI. På reesor stält aff S. A. F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. (Ennustuskirja Viimeisen Sapatin Valmistuspäivän Ensimmäistä vartiota varten, joka on Kristuksen Vuosi M DC XXI. Matkoilla laatinut S. A. F.) Ennustuskirjan nimiölehden takasivulla on omistuskirjoitus: "Kuninkaallisen Majesteetin uskotuille Miehille, Kunniallisille ja arvossapidetyille Peder Månsinpojalle, Sihteerille, Peder Pederinpojalle, Rahastonhoitajalle, Lars Abrahaminpojalle, Kamreerille, Anders Samuelinpojalle, Tullinhoitajalle Turussa ja Raumalla, Suopeille ystävilleen ja suosijoilleen omistanut S. A. F." (B 19 A, B 19 P)

Ennustuskirjan ensimmäisessä luvussa "Talven lähestyvistä Tapahtumista" Forsius kirjoitti aluksi: "Siitä huolimatta, hyvä Kristitty Lukija, että minä ruumiini ja erikoisesti näköni heikkouden tähden olin itsekseni kerrassaan päättänyt, etten minä enää mitään Kalentereita ja Ennustuskirjoja kirjoittaisi, koska se ei ole minulle Vapaa Taide [harrastus], joka vapaalle Vapaasyntyiselle kuuluu, vaan ennemmin Orjalle [kuuluvaa]ja Orjantyötä, [jolla] ansaita jokapäiväinen Leipä. Sillä tekemään Kenkiä tai leikkaamaan pukuja en ole oppinut, kaivaa en jaksa ja kerjätä en kehtaa. Kuitenkin hyvän kansan rukouksesta ja pyynnöstä olen minä vielä tulevaa vuotta varten tämän Kalenterin ja Ennustuskirjan laskenut. Ja näkisin mielelläni, että joku toinen Ruotsalainen mies tahtoisi nyt minulle ojentaa kätensä ja ottaa tavakseen tämän työn, johon minä vuodesta 1597 [alkaen] alan kerrassaan väsyä." (B 19 P)

Forsius oli laskenut talven alkuhetken entiseen tapaansa, mainiten kuitenkin: "Vaikka minä hyvin tiedän että uusi Rosenkreutsari Nagelius, tekemänsä uuden Taivaan [kaavan] mukaan antaa sille toisen ajan ja nousuhetken, kuin mikä tähän meidän vanhaan Taivaaseemme kuuluu." Viidennessä luvussa kerrotaan 11.5.1621 tapahtuvasta lähes täydellisestä auringonpimennyksestä, joka vielä pohjoisempana näkyisi aivan täydellisenä ja kauhistavana. (B 19 P)

Pienen ennustuskirjansa Forsius päättää seuraavin sanoin: "Jumala Kaikkivaltias pitäköön pyhän sanansa puhtaana ja väärentämättömänä voimassa ja antakoon Koulujen ja hyvien Opintojen, kielten ja kaikkien kirjallisten taitojen pysyä voimassa, ja suokoon meille onnellisen, rauhallisen ja hedelmällisen vuoden nimelleen ylistykseksi ja kunniaksi. Amen." Kirjoittajan toivomukset liittyivät epäilemättä silloin ajankohtaiseen koulujärjestyksen uudistukseen. (B 19 P)

Vuoden 1621 suuri ennustuskirja

Vuoden 1621 suuri ennustuskirja, johon Sigfridus Aronus Forsius viittasi myös saman vuoden pienessä ennustuskirjassa, lienee ilmestynyt vuoden 1620 lopulla. Nimiötekstin mukaan se oli Prognostica ASTRO-THEOLOGICA. Til then ytersta Sabbatz Tilberedhelse Dags Första Wächt/ som är åhr Christi M. DC. XXI. [---] Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. Edellisen vuoden tapaan otsikko viittasi astrologian ohella teologisiin perusteisiin. Tekstin mukaan kirja oli tehty "Viimeisen Sapatin Valmistuspäivän Ensimmäistä Vartiota varten, joka on Kristuksen vuosi 1621." Kirjasen toinen sivu oli varattu omisteelle, mutta se on jäänyt tyhjäksi. (B 37)

Vuoden 1621 suuressa ennustuskirjassa Forsius viittaa Hermes Trismegistokseen sekä ensimmäisen kerran Merliniin ja Methodiukseen, joita pidettiin apokalyptiikan ja eskatologian aatteiden edustajina. Forsiuksen ennustukset olivat entiseen tapaan vaikeuksia, onnettomuuksia ja sotaa enteileviä. Itsekin ennustustensa synkkyyden huomaten hän huokaa: "Minun täytyy olla Miika, joka ei koskaan ennusta mitään hyvää. Jumala armahtakoon minua, kun minun on tässä ajassa elettävä." Forsius viittaa useassa kohdassa niihin merkkeihin, jotka osoittavat maailman viimeisten vuosien olevan käsillä. Hän pitää niiden syinä yhtä pyrstötähteä ja kahta pimennystä vuoden 1620 aikana. Forsius kirjoittaa: "Se aika on tullut, jolloin Jumala Kaikkivaltias antaa seitsemän enkelin valaa vihansa seitsemän maljaa vitsauksineen maailman eri seuduille, mutta sokea, viheliäinen maailma ei kuitenkaan halua tehdä kääntymystä ja parantua synneistään." (B 34, B 37, C 154)

Forsius toistaa suuressa ennustuskirjassa haluttomuutensa jatkaa almanakkojen ja ennustuskirjojen laskemista. Lopuksi hän kirjoittaa: "Suopea Lukija tahtokoon tämän näin lyhyesti tällä kerralla ottaa vastaan ja sallikoon siihen tyytyä. Minulla on ollut paljon matkustamista menneenä vuonna, [niin] että minulla ei ole ollut tilaisuutta kaikissa olosuhteissa sellaista laajemmin laatia." (B 37)

Vuoden 1622 almanakka ja pieni ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsiuksen vuodeksi 1622 julkaiseman almanakan nimiöteksti oli Almanach/ til thet Åår Christi M. DC. XXII. [---] Vthräknat aff SIGFRIDO ARONO F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. Almanakka ja siihen liittyvä pieni ennustuskirja ovat ilmeisesti valmistuneet painosta vuoden 1621 lopulla. Vuoden 1622 suuren ennustuskirjan esipuheen mukaan "hyvä kristitty väki" oli toivonut, että hän julkaisisi myös tätä vuotta varten almanakan "rahvaan miesten hyväksi". (B 20 A)

Almanakka oli aikaisempien kaltainen. Kalenterissa oli joulukuun 16.—18. päivien kohdalla riimitettynä

"Jwlen går in	(Joulu saapuu
gör sysslor tin	tee askareesi
Nu brygg och baka	Nyt juomaa pane ja leivo
Gör tigh glödh raka."	Tee itsellesi hiilloskola.)

Kalenteriin liittyvän pienen ennustuskirjan nimenä oli PROGNOSTICA ASTRO-THEOLOGICA. Til thet Åår Christi 1622. På hwilket thet Siette Insiglet vpbrutit warder/ och then Fempte Engelen Basunar. Stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. (Tähtitieteellis-jumaluusopillinen Ennustuskirja. Kristuksen Vuodeksi 1622. Jona [vuotena] Kuudes Sinetti tulee murretuksi ja Viides Enkeli puhaltaa Pasuunaan.) Tekijän nimen jälkeen on lisätty vielä "Voi, Voi, Voi niitä, jotka Maan päällä asuvat, Ilm.8." Pienen ennustuskirjansa Forsius oli "alamaisesti ja nöyrästi lahjoittanut ja omistanut" kuningatar Maria Eleonoralle. Nyt myös pienen ennustuskirjan nimiötekstissä viitattiin ennustusten jumaluusopillisiin perusteisiin. Sen teksti ei eronnut merkittävästi saman vuoden suuren ennustuskirjan tekstistä. (B 20 P)

Vuoden 1622 suuri ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsiuksen vuodeksi 1622 julkaiseman suuren ennustuskirjan otsikko oli PROGNOSTICA Astrotheologica, Til thet åår Christi M. DC. XXII. På hwilket thet Siette Insiglet vpbrutit warder/ och then siette Engelen basunar. Stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt och vplagdt i Stockholm/ aff Ignatio Meurer, siis aivan sama kuin pienessä ennustuskirjassa. Tekijän nimen jäljessä oli kuitenkin toinen raamatunkohta: "Hesek. 7. Tämän sanoo HERRA HERra: Loppu tulee, Loppu tulee, yli kaikkien neljän Maan äären. Nyt tulee loppu ylitsesi, Sillä minä olen lähettävä julmuuteni päällesi, ja olen tuomitseva sinut niinkuin sinä olet ansainnut jne." Näin Forsius ilmaisi uskonsa maailmanlopun pikaiseen tuloon entistä selvemmin myös ennustuskirjojen nimiölehdillä. Kirjan toisella sivulla oli latinankielinen runo "Maisteri Sigfridus Aronukselle, Oivallisimmalle Teologille, ja Kuninkaalliselle Tähtitieteilijälle". Sen oli kirjoittanut rostockilainen maisteri Conradus Wilhelmi Laurenbergius. Otsikossa Forsius mainitaan vielä kuninkaallisena tähtitieteilijänä, vaikka hän oli tämän arvon menettänyt jo vuonna 1619. (B 38)

Forsius on omistanut kirjansa Raaseporin kreiville Sten Axelinpoika Leijonhufvudille. Pitkässä esipuheessaan Forsius tarkastelee Jumalan kaikkivallasta ja viisaudesta todistavaa luomistyötä. Hän viittaa tähtien tarkastelun merkitykseen, kuitenkin tuskastuneena epätoivoiseen taisteluun astrologian puolesta. Hän luettelee useita tekijöitä, jotka selittivät astrologisten ennustusten epävarmuutta. (B 38)

Esipuheensa Forsius päättää seuraavasti: "Siitä huolimatta, Armollinen Kreivi, että minun on pidettävä huoli taloudestani ja ravinnostani, ajattelin kerrassaan tämän työn käsistäni jättää, [mutta] kun hyvä Kristitty väki kuitenkin oli minulta pyytänyt, että vielä tänä vuonna Kalenterin tai Almanakan rahvaan miesten hyväksi laskisin, olen minä tämän saman Tukholmassa valmistanut ja antanut Painosta ilmestyä. Ja koska kaikkea, mikä siihen näkyi tarvittavan [painaa], ei voinut pienessä Ennustuskirjassa esittää, olen minä Kirjanpainajan neuvosta tämän suuremman Ennustuskirjan sen ohella valmistanut. Ja koska Teidän Kreivillinen Korkeutenne on minulle mies poloiselle suosionsa osoittanut, mitä korvaamaan ja ansaitsemaan minä olen kovin mitätön, pyydän minä Jumalaa kaikkivaltiasta, rikasta Palkitsijaa, että hän tahtoisi sen Teidän Kreivilliselle Armollenne kaikella hengellisellä ja ajallisella siunauksella palkita. Ja vähäiseksi kiitollisuuden merkiksi minä olen tämän vähäisen työn antanut ilmestyä Teidän Kreivillisen Armonne Nimen alla, nöyrästi pyytäen, että Teidän Kreivillinen Armonne tahtoisi vastaanottaa tämän vähäisen palveluksen hyväkseen ja jäädä aina minun suosiolliseksi Kreivikseni. Teidän Kreivillisen Armonne sekä minun armollisen Kreivittäreni, kummankin rakastettavien Perillisten, Kreivien ja Neitien, sekä koko Kreivillisen huoneen kanssa, annan minä täten nöyrästi Jumalan armeliaaseen suojelukseen ja varjelukseen. Annettu Tukholmassa 1. p:nä Syyskuuta Vuonna 1621. Teidän Kreivillisen Armonne Nöyrä ja alamainen Palvelija Sigfridus Aronus F." (B 38)

Esipuheen mukaan Forsius oli valmistanut vuoden 1622 suuren ennustuskirjan nimenomaan kirjanpainaja Ignatius Meurerin kehotuksesta. Siitä päätellen niiden painattaminen näyttää olleen taloudellisesti kannattavaa. (B 38)

Tällä kerralla Forsiuksen ennustukset käsittelevät erikoisesti Gogin ja Magogin tulemista sekä juuri tuolloin ajankohtaista taistelua turkkilaisten ja kristikunnan välillä. Forsius viittaa Methodiuksen, Merlinuksen ja Lichtenbergerin ennustuksiin sekä Reinhardus Lolhardin ilmestykseen, joiden mukaan turkkilaiset olisivat saavuttamassa voiton ja tunkeutumassa Kölniin saakka. Forsiuksen mukaan kristikunnan miekka oli kuitenkin lyövä heidät, mutta silloin ei ollut enää kauan aikaa maailman loppuun. (B 38, C 154)

Myös Forsiuksen hyväksymän yleisen käsityksen mukaan oli vuonna 1622 kulunut 5584 vuotta maailman luomisesta. Koska maailman iän uskottiin olevan kaikkiaan 6000 vuotta, oli sitä siis jäljellä vielä 416 vuotta. Kun Raamatussa kuitenkin sanottiin, että maailma on tulella häviävä, ymmärrettiin maailmanlopun tapahtuvan vuonna 1603 alkaneen Tulen kolminaisuuden eli triplisiteetin ajanjakson kuluessa, siis vuoteen 1663 mennessä. Juuri sen vuoksi Forsius nimittää näitä vuosia "Sapatin Valmistuspäiviksi" ja lisää: "Joka ei sitä tahdo uskoa, hän saa sen pian nähdä." (B 38)

Kirjan kuudennessa luvussa "Taivaanvalojen Pimennyksistä" Forsius selittää lukijoilleen, miten auringon ja kuunpimennykset syntyvät. Nyt hän pitää niiden tavallista runsaampaa esiintymistä eräänä lähestyvän maailmanlopun enteenä: "Mutta sellaiset Pimennykset, joista myös Vapahtaja itse kertoo, ovat merkkejä viimeisestä päivästä ja paljosta pahasta Maailmassa, kuten Historioista usein Esimerkein voidaan osoittaa. Minä voin sen epäilemättä sanoa, että sellainen on varma merkki kuten Puiden Silmut ikuisesta Kesästä ja viimeisestä päivästä. Meillä on käsillä Pitkäperjantai eli Valmistuspäivä." Vuoden 1619 suuressa ennustuskirjassa Forsius oli vielä ollut toista mieltä pimennysten runsauden merkityksestä. Lopuksi hän viittaa Esran 4. kirjan ennustuksiin, sillä hän näki siinä esitettyjen maailmanlopun merkkien olevan toteutumassa. (B 38)

Vuoden 1623 almanakka ja pieni ennustuskirja

Vaikka Sigfridus Aronus Forsius oli jo useaan otteeseen ilmaissut kyllästymisensä almanakkojen ja ennustuskirjojen laatimiseen, oli hän kaikesta huolimatta vielä kerran ryhtynyt tähän työhön. Otaksuttavaksi hän oli saanut käsikirjoitukset valmiiksi syksyyn 1622 mennessä, jolloin kirjaset ehtivät painoon hyvissä ajoin ennen seuraavan vuoden alkua. Niiden nimiötekstit olivat Almanah/ Til thet Ååret Christi M D C X X I I I. [---] Vthräknat aff SIGFRIDO ARONO F. Til Åbo Horizont. [---] Cum Gratia & Privilegio S. R. M. Tryckt hoos Ignatium Meurer. — Lille PROGNOSTICA. Til thet Åår Christi. M. DC. XXIII. stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. (B 21 A, B 21 P)

Vuoden 1623 almanakka poikkesi nyt aikaisemmista sikäli, että se oli laskettu Turun horisontin mukaan, kuten sen nimiölehdelle oli painettu: "Turun Horisontin mukaan. Viipurin kohdalla lisää 1 tunti 34 min., Tallinnan ja Helsingin kohdalla 50 min., Tukholman kohdalla vähennä 43 min., Älvsborgin kohdalla vähennä 52 min." Oikeat aikaerot olisivat olleet Turusta Viipuriin 34 min., Tallinnaan ja Helsinkiin 19 min., Tukholmaan 9 min. ja Älvsborgiin 33 min. Kaupunkien pituusasteiden välit oli täten arvioitu 2—4 kertaa todellista suuremmiksi. Virhe oli nyt suurempi kuin vuosien 1608 ja 1609 almanakoissa. (B 21 A)

Vuoden 1623 pieni ennustuskirja oli omistettu turkulaisille miehille: "Kunnialliselle, Ymmärtäväiselle, Arvossapidetylle, Miehuulliselle Erik Andersinpojalle, Pormestarille ja Kaupungin Päämiehelle Kanssaveljineen, ja koko Raadille Suuriruhtinaallisessa ja Tuomiokirkko Pääkaupungissa Suomessa Turussa, Suopeille Ystävilleen ja Tukijoilleen osoittaa, omistaa ja lahjoittaa [tämän työnsä], S. A. F." (B 21 P)

Kirjasen toisessa luvussa "Keväästä ja vuodesta yleisesti" Forsius kirjoittaa: "Kevät ja tämän 1623. vuoden kierros alkaa 11. p:nä Maaliskuuta kello 2 [tuntia] 15 min. jälkeen puolenpäivän. Mutta Herra Tyko Brahen olettamuksen mukaan (sen sijaan) 10. p:nä Maaliskuuta, aikaan 9 [tuntia] 11 min. jälkeen puolenpäivän. Minä pysyn entisellä ja vanhalla pohjalla. [---]." Muutamana edellisenä vuonna todettu kiihkeä maailmanlopun odotus ei tullut esiin tämän vuoden pienessä ennustuskirjassa. (B 21 P)

Kuten Forsiuksenkin julkaisemien almanakkojen säilyneistä kappaleista voidaan havaita, oli niiden käyttäjillä ollut tapana tehdä omia merkintöjä etenkin kalenterisivuille. Tätä varten niissä ei ollut kuitenkaan juuri lainkaan tilaa. Sen vuoksi oli syntynyt tarve julkaista myös almanakkoja, joissa oli tyhjää tilaa muistiinpanoja varten. Tiettävästi Christoffer Reusner painoi ensimmäisen Ruotsissa julkaistun kirjoituskalenterin Alt vnd New Schreibcalender 1618, joka oli David Herlichiuksen laatima. Nyt ilmestyi Ignatius Meurerin painamana Forsiuksen laatima Skrijf-Calender 1623. (C 140)

Vaikka Forsiuksen muistikalenteri onkin nyt hävinnyt, on siitä säilynyt seuraavia tietoja: Kalenteri oli laskettu Turun horisontin mukaan, kuten Forsiuksen tavanomainenkin almanakka vuodeksi 1623. Se oli neljännesarkin kokoinen ja käsitti 28 numeroimatonta sivua. Kirjanpainaja Meurer oli omistanut sen valtakamarineuvos Nils Bielkelle, Upsalan yliopiston kansleriksi juuri nimitetylle Johan Skyttelle sekä nimeltä mainituille kolmelle kamarineuvokselle, viidelle kamreerille ja kahdelle sihteerille. Kalenteriin liittyi myöskin "En liten vnderwisning om hwarje slagz wahl" (Pieni opastus kaikenlaisissa [päivien] valinnoissa), jota ei enää ollut Forsiuksen tavanomaisissa almanakoissa vuodesta 1617 alkaen. Meurerin omistuskirjoituksesta päätellen tämä kirjoituskalenteri näyttää syntyneen hänen aloitteestaan, seurauksena ankarasta kilpailusta almanakkojen julkaisijoiden välillä. (C 140)

Pienen ennustuskirjan mukaan Forsius on ainakin suunnitellut myös suuren ennustuskirjan julkaisemista vuodeksi 1623. Kirjaa ei ole kuitenkaan löytynyt eikä siitä ole mitään tarkempia tietoja. (B 21 P)

Niureniuksen almanakka ja pieni ennustuskirja vuodeksi 1624

Vuodeksi 1624 ilmestyi Ignatius Meurerin painamana sekä almanakka että pieni ennustuskirja Almanah eller Dagharäkning [---] til åhr Christi M. DCXXIIII. — Prognosticon astrologicum Til det åhr Christi M. DC. XXIIII. Niiden laatijaksi oli merkitty Sigfridus Aronus Forsius. Almanakka oli laskettu nyt jälleen Tukholman horisontin mukaan. Ennustuskirjan nimiölehdellä oli sama kuvio, joka oli koristanut Forsiuksen pientä ennustuskirjaa vuodeksi 1618 ja vuodeksi 1619 sekä suurta ennustuskirjaa vuodeksi 1620. (B 65)

Almanakan ja pienen ennustuskirjan ruotsinkielen kirjoitustapa oli selvästi uudenaikaisempi kuin Forsiuksen aikaisemmin julkaisemissa almanakoissa ja ennustuskirjoissa. Kieli ja sananvalinta eivät olleet yhtä värikkäitä kuin ennen. Toisaalta tekstin joukossa oli entistä runsaammin latinankielisiä oppisanoja. Lukijoita kehotettiin etsimään taivaan ilmiöille tarkempia tähtitieteellisiä perusteita David Herlichiuksen kahtena edellisenä vuonna ilmestyneistä "suurista almanakoista". Kaiken tämän perusteella oli ilmeistä, että Forsius ei ollut näitä kirjasia laatinut. Tekijäksi osoittautuikin Nicolaus Petri Plantinus Niurenius, Gävlen koulun rehtori ja Olaus Petri Niureniuksen veli. Kirjanpainaja Meurer oli omin päin merkinnyt osaan painosta Forsiuksen kirjasten tekijäksi, koska tämän nimi ilmeisesti takasi niille paremman menekin. (B 65, C 1)

Nicolaus Petri Niurenius selostaa tapahtumien vaiheita vuodeksi 1625 julkaisemansa almanakan omistuskirjoituksessa, joka on päivätty elokuun 6. p:nä 1624 ja osoitettu Axel Oxenstiernalle: "Tähän Astrologian tutkimukseen olen minä, Jalosukuinen Herra, jonkin aikaa pannut ajatukseni, ja siinä yrittänyt ja ponnistellut, kaiken siinä tarkoituksessa, että minä Isänmaatani sillä vastedes voisin palvella. Aloin [sitä] sen vuoksi menneenä vuonna [1623] laskea ja yhtä kappaletta [yhtä vuotta varten] valmistaa. Olin myös ajatellut [sen] siihen jättää, varsinkin kun minua ei ole siihen [tehtävään] pyydetty. Mutta kun Ignatius Meurer on ottanut minun hyväätarkoittavan Työni, jonka minä olin antanut ilmestyä Vuodeksi 1624 ja pannut Maisteri Sigfridin nimen alle, sanaakaan muuttamatta, Maisteri Sigfridin ja minun täysin tietämättä, [niin] sitä minä suuresti valitan. Missä minä olen luullut, että minä saisin suosijoita, on hän [Meurer] hankkinut minulle vihamiehiä, ja niiden panettelua, jotka eivät ole sellaista ymmärtäneet. Sen vuoksi minä olen ryhtynyt [kalenteria] tulevaa vuotta [1625] varten laskemaan, ja [siinä] sellaista vääryyttä valittamaan." Kirjanpainaja Meurerin juonittelu johti myös siihen, että Niurenius painatti almanakkansa vuodeksi 1626 Christoffer Reusnerin kirjapainossa. (B 65)

Kirjoitus on tarkistettu maaliskuussa 2002. Eräitä vähäisiä tarkistuksia tehty syyskuussa 2006.

Lähteet:

A. Arkistolähteet

Riksarkivet, Tukholma, Ruotsi

Registratuura A 55 05.08.1613 196

B. Painetut lähteet

B 2 Agricola, M.: Rucouskiria/ Bibliasta/ se on molemista Testamentista/ Messuramatusta/ ia muusta monesta/ iotca toysella puolella Luetellan/ cokoonpoymettu Suomen Turussa. Stockholm 1544. — Mikael Agricolan teokset I, Porvoo 1931

B 10—48 Forsius, Sigfridus Aronus (tekijä, kääntäjä tai julkaisija), painettuja teoksia [tässä vain almanakat ja ennustuskirjat]: [saman vuoden almanakka ja pieni ennustuskirja on merkitty kirjaimilla A (almanakka) ja P (prognostica)]

B 10 A/P Almanah eller Dagharäkning/ medh thes wahl/ wederlek/ samt flere infälle/ Aff then Astronomiska konst/ och naturlige orsakers grund/ til Åhr Christi M D C VIII. Som är Skottår. [---] Til Stockholms Horizont/ medh flijt räknat/ iudiceret/ och stält Aff Sigfrido Arono Forsio. — Prognosticon Astrologicvm. Til thet åhret efter Christi Nåderijka Födelse. M DC VIII. Af naturlige orsakers grund stält och räknat aff Sigfrido Arono Forsio. Tryckt j Stockholm/ Aff Anund Olufsson. [1607]
B 11 A/P Almanah eller Dagharäkning/ medh thes Wahl/ wedherlek/ sampt flere infälle/ af then Astronomiske konst/ och Naturlighe orsakers grund/ til thet åhr Christi M DC IX. [---] Til Stockholms horizont/ medh flijt räknat/ judiceret/ och stält/ Aff Sigfrido Arono Forsio. — Prognostica Till thet åhret efter Christi Nåderijka Födhelse. M DC IX. Af Sigfrido Arono Forsio. Tryckt j Stockholm/ Af Anund Olufsson. [1608]
B 12 A/P ALMANAH eller Dagharäkning/ medh thes Wahl/ wedherlek/ sampt flere infälle/ Aff then Astronomiska konst/ och Naturlighe orsakers grund/ til thet åhr Christi M DC X. [---] Til Stockholms horizont/ medh flijt räknat/ judiceret/ och stält/ Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. — Een Liten PROGNOSTICA Til thet Ååret efter Christi/ M DC X. Aff Naturlige orsakers grund judiceret och stält Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Astr. Prof. Vpsal. [Anund Olufsson, Stockholm, 1609]
B 13 A/P Almanah eller Dagharäkning/ med wäderleken/ wahl/ och flere infällen/ til thet Åår effter Christi Nåderijka Födelse M DC. XIII. [---] Aff Naturlige orsakers grund iudiceret och stält/ af Sigfrido Arono Forsio Astr. Reg. — [Een Liten Prognostica M DC XIII]. [Anund Olufssons Enckia, Stockholm, 1612]. (Prognostican nimiölehti ei ole säilynyt missään tunnetussa kappaleessa.)
B 14 A/P Almanah Eller Dagharäkning/medh wäderlek/ wahl/ och flere infällen/til thet Åår effter Christi nåderijka Födelse M DC XIV. [---] Aff naturlige orsakers grund judiceret och stält/ af Sigfrido Arono Forsio. — Prognostica, Medh the fyre åhrs delars general wäderlek/ him[m]els liusens Förmörkelser/ oc annat ther til behörligit/ Af naturlige orsakers grund/ stält och judiceret/ til thet åhr Christi M DC XIV. Af Sigf. Ar. Fors. Tryckt i Stockholm/ aff Ignatio Meurer. [1613]
B 15 A/P Almanah Eller Dagaräkning/ med wäderleek/ wahl/ och flere infällen/ til thet Åhr effter Christi nåderijka Födhelse M D C X V. [---] Af naturlige orsakers grund judiceret och stält/ Aff Sigfrido Arono Forsio Reg. Astr. CVM GRATIA ET PRIV. Ser. Reg. Majest. — Prognostica, Medh the fyre åhrs delars general Wäderlek/ him[m]els liusens Förmörkelser/ och annat ther til behörligt/ Aff naturlige orsakers grund/ stält och judiceret/ til thet åhr Christi M DC XV. Af SIGFRIDO ARONO Forsio Reg. Astr. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1614]
B 16 A/P Almanah Til thet Åår christi M DC XVII. [---] Medh flijt vthräknat/ aff SIGFRIDO ARONO Forsio Reg. Astr. CVM GRATIA & PRIV. Ser. Reg. Majest. — PROGNOSTICA Til thet Åår Christi M DC XVII. Aff naturlige orsakers grund stält och judiceret Af SIGFRIDO ARONO Forsio Reg. Astr. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1616]
B 17 [A]/P [Almanah Til thet Åår Christi M DC XVIII.] — PROGNOSTICA Til thet Åår Christi 1618. I olägenheet medh flijt stält och judicerat aff Sigfrido Arono F. Reg. Astron. Cum Gratia & Priv. Sereniss. Reg. Majest. [---] [Ignatius Meurer, Stockholm, 1617] (Almanakkaa ei ole löydetty toistaiseksi.)
B 18 A/P Almanach/ Til thet Åår Christi M. DC. XIX. [---] Medh flijt vthräknat aff SIGFRIDO ARONO Forsio Reg. Astr. Cum Gratia & Privilegio S. R. M. Pren[tad i Sto]ckholm/ ho[os Ignatium] Meurer. — PROGNOSTICA Til thet Åår Christi 1619. Stält och judicerat af Sigfrido Arono F. Reg. Astr. [---] Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1618]  
B 19 A/P Almanach/ til thet Åår Christi M. DC. XXI. [---] På resor vthräknat/ aff SIGFRIDO ARONO F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. — Lille PROGNOSTICA Til then ytersta Sabbatz Tilredhelse dags Första wächt/ som är Åhr Christi M DC XXI. På reesor stält aff S. A. F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1620]
B 20 A/P Almanach/ til thet Åår Christi M. DC. XXII. [---] Vthräknat aff SIGFRIDO ARONO F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. — PROGNOSTICA ASTRO-THEOLOGICA. Til thet Åår Christi 1622. På hwilket thet Siette Insiglet vpbrutit warder/ och then Fempte Engelen Basunar. Stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1621]
B 21 A/P Almanah/ Til thet Ååret Christi M D C X X I I I. [---] Vthräknat aff SIGFRIDO ARONO F. Til Åbo Horizont. [---] Cum Gratia & Privilegio S. R. M. Tryckt hoos Ignatium Meurer. — Lille PROGNOSTICA. Til thet Åår Christi. M. DC. XXIII. Stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1622]
B 33 Prognoseis Astrologicae Eller stiernornas och Förmörkelsers betydhande j gement/ kortelighen aff theres Figurers signification, och the gamble Astrologers Aphorisimis sammanfattadhe til tiyo Åhr/ thet är ifrå Anno 1611. In til 1620. [---] Aff Sigfrido Arono Forsio. Astron. Prof. Vbsal. Tryckt j Stockholm/ Aff Anund Olufsson. ANNO M DC IX. (Liitetty kirjaan: PROGNOSTICON ASTROLOGICVM Eller Stiernornas betydhande j allahanda tilkommande hendelser j Luften/ och nedhre på Jordenne/ På the fyra Åårsens tijdher/ Till thet Åår effter Frelsermannens JESU CHRISTI nåderijka Födhelse. M DC X. [---] Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt j Stockholm/ Af Anund Olufsson. [1609].)
B 34 PROGNOSTICON ASTROLOGICVM. Thet är: Naturlighe Prophetier och Gissningar/ om allehanda tilkommande hendelser j Lufften och nidre på Jordenne/ aff naturlighe Orsaker/ och then godhe Stiernekonsten/sammanhemptadhe och judicerede/ til Åår/ M.DC.VI. [---] Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO Finnone Nylandico. Ad Latitudinem 61. Gr. Longitudinem 48. Gr. Tryckt j Keyserligh Frij Rijkzstad Lybeck/ aff Johan Balhorn. [1605]
B 35 PROGNOSTICON ASTROLOGICVM Eller Stiernornas betydhande j allahanda tilkommande hendelser j Luften/ och nedhre på Jordenne/ På the fyra Åårsens tijdher/ Till thet Åår effter Frelsermannens JESU CHRISTI nåderijka Födhelse. M DC X. [---] Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt j Stockholm/ Af Anund Olufsson. [1609]. (Kirjan loppuun on liitetty: Prognoseis Astrologicae Eller stiernornas och Förmörkelsers betydhande j gement/kortelighen aff theres Figurers signification, och the gamble Astrologers Aphorisimis sammanfattadhe til tiyo Åhr/ thet är ifrå Anno 1611. In til 1620. [---] Aff Sigfrido Arono Forsio. Astron. Prof. Vbsal. Tryckt j Stockholm/ Aff Anund Olufsson. ANNO M DC IX.)
B 36 PROGNOSTICON ASTRO-THEOLOGICUM. Til thet Vndersamma Förandringsååret M DC XX. Af Gudz Ordz Hemligheter och Stiernekånsten sammanhämptat/ och allom rättsinnighom Christnom/ til warning framstält aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt i then Konungzlige Hufwudstaden Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1619] — [Kolofon:] och finnes hoos honom til köps.
B 37 Prognostica ASTRO-THEOLOGICA. Til then ytersta Sabbatz Tilberedhelse Dags Första Wächt/ som är åhr Christi M. DC. XXI. Medh flijt stält och judicerat Aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1620]
B 38 PROGNOSTICA Astrotheologica, Til thet åår Christi M. DC. XXII. På hwilket thet Siette Insiglet vpbrutit warder/ och then siette Engelen basunar. Stält aff Sigfrido Arono F. Tryckt och vplagdt i Stockholm/ aff Ignatio Meurer. [1621]
B 42 [Then stora Prognostica til thet Åhr 1608.] (Forsius on laatinut käsikirjoituksen tähän teokseen, mutta hän ei saanut sitä painetuksi, "för Boktryckiarenars hinder j thenne tijdhen". Siksi hän julkaisi osan ennustuskirjasta, "Fölier här en deel aff then stora Prognostica til thet Åhr 1608", liitteenä teoksessaan Een Berättelse/ Och eenfallight Judicium, OM then Cometen som nw j thetta Åår M DC VII. J Septembri och Octobri Månader/ j 34. Daghar widh pass syntes/ och ännw til är. [---] Vthsatt aff SIGFRIDO ARONO FORSIO. Tryckt j Stockholm/ af Anund Olufsson. [1607].)
B 43 Then stora Prognostica til thet Åår christi M DC XVII. Medh flijt vthräknat och judiceret aff naturlige orsaker/ och the gamble Astrologers förfarenhet: af SIGFRIDO ARONO F. Reg. Ast. Tryckt i Stockholm/ hos Ignatium Meurer/ medh eghen bekostning. [1616]
B 44 Then stora PROGNOSTICA Til thet Åår Christi M. DC. XVIII. Medh flijt vthräknat och judiceret aff naturlige orsaker/ och the gamble Astrologers förfarenheet: Af SIGFRIDO ARONO F. Reg. Astr. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1617]
B 45 Then stora PROGNOSTICA Til thet Åår Christi M D C X I X. Medhflijt vthräknat och judiceret aff naturlige orsaker/ och the gamble Astrologers förfarenheet: Af SIGFRIDO ARONO F. Reg. Astr. Tryckt i Stockholm/ hoos Ignatium Meurer. [1618]
B 46 [Then stora Prognostica Til thet Åår Christi M DC XXIII. Ignatius Meurer, Stockholm, 1622.] (Yhtään kappaletta ei ole säilynyt.)

B 75 Then Swenska Psalmeboken, förbätrat och medh flere Songer förmerat och Kalendarium. Stocholm 1567

C. Kirjallisuus

Lähdetietoja sisältävää ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta [valikoima]:

C 1 Ahnlund, N.: Bröderna Niurenius. Två präster i Umeå storpastorat. Västerbottens Läns Hembygdföreningens Årsbok 1924—25. Umeå 1925
C 22 Björnstjerna, J.: Förteckning på Swenska Calendarier för hwarje år ifrån 1600 til och med 1770. Upsala 1771
C 61 Forsius, A.: Sigfridus Aronus Forsius almanakantekijänä, Bibliophilos 4: 97—105, 1986
C 64 Forsius, A.: Sigfridus Aronus Forsius lääkintätaidon kuvaajana. Hippokrates 1989, Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja 6: 84—106, Helsinki 1989
C 70 [Forsius, S. A.:] Sigfridus Aronus Forsius Physica. I, Text. Utg. Av J. Nordström. Uppsala 1952
C 105 Hedberg, A.: Stockholms bokbindare 1460—1880. Band 1. Stockholm 1949
C 140 Klemming, G. E. och Eneström, G.: Svenska almanackor, kalendrar och kalendariska skrifter intill 1749. Stockholm 1878
C 151 Laasonen, P.: Kiliasmin alkuvaiheet Ruotsi-Suomessa. Teoksessa Suomalaisen eksegetiikan ja orientalistiikan juuria. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 161 (toim. I. Antola ja H. Halén). Helsinki 1993.
C 154 Laine, T.: Sigfridus Aronus Forsiuksen ennustuskirjat vuosina 1606—1622. Opusculum, Kirja- ja oppihistoriallinen aikakauskirja — Bok- och lärdomshistorisk tidskrift, 1—4/1990. Helsinki 1991
C 173 Lindroth, S.: Paracelsismen i Sverige till 1600-talets mitt. Akad. Avh. Lychnos-bibliotek 7. Uppsala 1943
C 175 Lithberg, N.: Almanackan. Från astrologisk rådgivare till svenska kalender. Svenska humanistiska förbundet, 40. Stockholm 1933
C 176 Lodén, L. O.: Tid, en bok om tideräkning och kalenderväsen. Stockholm 1968
C 184 Malin[iemi], A.: Der Heiligenkalender Finnlands, Seine Zusammensetzung und Entwicklung. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 20. Helsinki 1925
C 221 Parvio, M.: Postscriptum. Missale Aboense (Lübeck 1488). Facsimile Porvoo—Helsinki 1971
C 242 Sandblad, H.: De eskatologiska föreställningarna i Sverige under reformation och motreformation. Lychnos-bibliotek 5. Uppsala—Stockholm 1942
C 243 Sandblad, H.: Det copernikaniska världssystemet i Sverige. Lychnos 1943
C 264 Suomen kansalliskirjallisuus IV. Toim. E. N. Setälä, V. Tarkiainen, ja V. Laurila. Helsinki 1930
C 294 Vallinkoski, J.: Suomen almanakat ja kalenterit 1608—1956. Suomen almanakan juhlakirja. Helsinki 1957
C 303 Vilkuna, K.: Almanakan synty ja kehitysvaiheet. (Ilman painopaikkaa ja -vuotta)
C 304 Vilkuna, K.: Calendarium, teoksessa Codex Aboensis, Turun käsikirjoitus, Kommentaarit ja suomennokset, Helsinki 1977 (liittyy teokseen Codex Aboensis (Codex f.d. Kalmar), facsimile Helsinki 1974)
C 305 Vilkuna, K.: Suuri nimipäiväkalenteri. Helsinki 1969
C 306 Vilkuna, K.: Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Toinen, korjattu ja lisätty painos. Helsinki 1968

Myöhemmin ilmestyneitä aiheeseen liittyviä teoksia:

Lekeby, Kj.: Martinus O. Stenius, Disputation mot astrologin. Pleiaderna. Stockholm 1993.

Pursiainen (myöh. Kiiskinen), T.: Sigfridus Aronus Forsius. Pohjoismaisen renessanssin astronomi ja luonnonfilosofi. Tutkielma Forsiuksen luonnonfilosofisista katsomuksista, lähteistä ja vaikutteista. (Väitöskirja.) Jyväskylä 1997.

Osa 1 (vuodet 1610—1618); Osa 2 (vuodet 1619—1624)

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON