Arno Forsius

 

Saksanniemen Järjestyslipusto eli ratsastava poliisikomennuskunta vuosina 1917–1918

 


HUOM! Kirjoitusta on muutettu huomattavasti joulukuussa 2008 saatujen lisätietojen johdosta. Myös kuvien tekstit on korjattu vastaamaan uusia tietoja. Lisäyksiä 28.3.2015.
 

Tämän kirjoituksen lähtökohtana ovat kymmenkunta pienikokoista valokuvaa, jotka löytyivät vuonna 1951 kuolleen isäni Eiler Forsiuksen pienestä nahkaisesta kansiosta. Suurin osa kuvista liittyy Saksanniemessä koulutettavana olleeseen Järjestyslipustoon eli ratsastavaan poliisikomennuskuntaan eli ”Saksanniemen ratsujääkäreihin”. Isäni jäämistössä ei ole mitään sanallista kertomusta hänen tästä elämänvaiheestaan.

 

Kesällä 1917 maassa alkoi esiintyä levottomuuksia, joiden seurauksena yleinen turvallisuus ja järjestys romahti monin paikoin. Senaatti ei pystynyt vakauttamaan tilannetta, sillä sen käytössä ei ollut minkäänlaista järjestysvaltaa eli poliisikuntaa. Aktivisteja edustaneet Harald Åkerman (1869–1943) ja Hannes Ignatius (1871–1941) esittivät jo kesän alussa 1200 miestä käsittävän poliisireservin perustamista. Senaattori Oskari Tokoi (1873–1963) ei ollut halukas siihen ja senaattori Allan Serlachiuksen (1870–1935) esitys eduskunnalle ei saanut myöskään kannatusta oikeistolta eikä vasemmistolta.

 

Elokuussa 1917 sattuneiden väkivaltaisten mellakoiden seurauksena oikeiston vaatimukset kovenivat. Senaattori Serlachiuksen aloitteesta senaatti laati suunnitelman Helsinkiin sijoitettavasta keskuspoliisista, mutta hanke ei edennyt venäläisten kielteisen kannan vuoksi. Silti senaatti ryhtyi toteuttamaan muita vastaavanlaisia yrityksiä. Saksassa koulutettavana ollutta jääkäripataljoonaa ei voitu tuoda venäläisten miehittämään maahan, mutta kansallisen poliisijoukon kouluttamista pidettiin mahdollisena. Helsingin Kaivohuoneella alettiinkin syksyllä 1917 harjoittaa noin 400 miehen vahvuista kunnallista poliisijoukkoa. Punakaarti hajotti sen kuitenkin jo marraskuussa.


Senaattori Serlachius sai kaikessa hiljaisuudessa käyntiin ratsastavan poliisikomennuskunnan koulutuksen syyskuussa 1917 Saksanniemessä, Porvoosta n. 5 km luoteeseen sijaitsevassa kartanossa. Kouluttajana oli vanhassa rakuunarykmentissä palvellut ratsumestari Gaston Ahrenberg (1878–1922) ja koulutettavista kurssilaisista oli tarkoitus muodostaa valtakunnallisen poliisin ydinjoukko. Samanaikaisesti perustettiin eri puolilla maata paikallisia suojeluskuntia. Ahrenberg oli poliisikomennuskunnan paikallinen päällikkö ja hänen apulaisenaan oli entinen poliisikomissaari Pekka Kuokkanen, joka oli myös palvellut aikaisemmin Lappeenrannan rakuunoissa.
Järjestyslipuston päällikkö, ratsumestari Gaston Ahrenberg (1878–1922).

 


 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston päällikkö, ratsumestari Gaston Ahrenberg (1878–1922).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Isäni Eiler Forsius oli syntynyt 21.4.1897 Helsingissä. Hän tuli ylioppilaaksi Uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta (Nya Svenska Samskolan) vuonna 1915. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa syyslukukaudesta 1915 syyslukukauteen 1917 geologiaa, mineralogiaa, kemiaa, eläintiedettä ja meijerioppia.

 

Isäni veli Irmer Forsius (1892–1930) oli liittynyt tammikuussa 1916 Saksassa koulutettaviin jääkäreihin. Luultavasti veljen esimerkki vaikutti siihen, että isäni meni 22.10.1917 palvelukseen Saksanniemen Järjestyslipustoon, n. 200-miehiseen ratsastavaan poliisikuntaan. Myöhemmin siitä on käytetty myös nimitystä Saksanniemen ratsujääkärit.

 

Vasemmisto ei halunnut myöntää porvarilliseksi jääneelle senaatille minkäänlaista oikeutta perustaa aseellisia järjestysjoukkoja. Mikko Uolan mukaan Työmies –lehdessä kirjoitettiin, että Saksanniemessä miehiä koetettiin opettaa ahkeriksi ja työteliäiksi, jotta nämä voisivat vuorostaan opettaa niskoittelevia työmiehiä ja pitää heitä kurissa, "mikä lienee päätarkoituksena".

 

Eiler Forsius Lappajärvellä joulukuussa 1917–tammikuussa 1918.

 

 

 

 

 

 

 

Eiler Forsius Lappajärvellä joulukuussa 1917–tammikuussa 1918.

 


 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston koulutettavia Lappajärvellä käräjätalon edessä, aseina miekat. Eiler Forsius kuudes oikealta (rakennuksen päädyn keskikohdalla).

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston koulutettavia Lappajärvellä käräjätalon edessä, aseina miekat. Eiler Forsius kuudes oikealta (rakennuksen päädyn keskikohdalla).

 

 

 

 

 

 

 

"="

 

 

 

 

 

 

"Miekkailunäytös" Lappajärven käräjätalon pihalla. Miehet ovat ehkä Järjestyslipuston kouluttajia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston koulutettavia Lappajärven käräjätalon edessä, aseina kiväärit.

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston koulutettavia Lappajärven käräjätalon edessä, aseina kiväärit.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston parivartio Lappajärven käräjätalon oven edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston parivartio Lappajärven käräjätalon oven edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ehkä Järjestyslipuston kouluttajia huoneessaan Lappajärvellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mahdollisesti Järjestyslipuston päällikkö, ratsumestari Gaston Ahrenberg huoneessaan Lappajärvellä, aseet ja hattu seinällä.

 

 

 

 

 

 

 

Mahdollisesti Järjestyslipuston päällikkö, ratsumestari Gaston Ahrenberg huoneessaan Lappajärvellä, aseet ja hattu seinällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä odottamassa junakuljetusta, luultavasti Kauhavan asemalla 27.1.1918.

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä odottamassa junakuljetusta, luultavasti Kauhavan asemalla 27.1.1918.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä lähdössä Lappajärven käräjätalolta 27.1.1918.

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä lähdössä Lappajärven käräjätalolta 27.1.1918.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä marssilla Lappajärven jäällä.

 

 

 

 

 

 

 

Järjestyslipuston miehiä marssilla Lappajärven jäällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa taustalla Lappajärven kirkko.

 

 

 

 

 

 

Kuvassa taustalla Lappajärven kirkko.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vasemmiston tavoitteena oli saada poliisien koulutus Saksanniemessä loppumaan. Sinne lähetettiin Helsingistä Vilhelm Nikanderin johdolla n. 350 punakaartilaista, jotka hyökkäsivät 17.11. Saksanniemeen. Koulutettavat olivat varsin heikosti aseistettuja, punakaartilaiset valtasivat poliisikoulun ja ryöstivät sen sekä surmasivat siellä kaksi keittiössä ollutta miestä. Poliisikurssin oppilaat joutuivat pakenemaan ja he pääsivät siirtymään valkoisten hallussa olevalle Pohjanmaalle. Siellä Järjestyslipusto koottiin Lappajärvellä uudelleen joulukuun 1917 ja tammikuun 1918 aikana.


Järjestyslipuston vaiheista on tarkempi kuvaus Vilho Niitemaan teoksessa Suomen ratsuväen historia, I osa 1917–1939 (Mikkeli 1979). Seuraavassa on lyhyt yhteenveto asiasta kansalaissota-vapaussodan niistä tapahtumista, joissa isäni Eiler Forsius oli mukana. Kuvaus perustuu lähinnä niiden joukko-osastojen  liikkeisiin, joihin isäni todennäköisesti kuului. Suoria todisteita on vain muutama.


Kansalaissota-vapaussota alkoi 28.1.1918 ja Saksanniemen Järjestyslipusto joutui heti mukaan sotatoimiin heti. Järjestyslipusto siirrettiin Lappajärveltä 27.1. Kauhavan asemalle, josta se siityi 28.1. Lapualle. Lapua vallattiin nopeasti ja lipusto siirrettiin Seinäjoelle, joka vallattiin seuraavan päivänä. Seinäjoelle keskitetyistä joukoista alettiin käyttää nimitystä Seinäjoen linnaväki. Sen komentajaksi määrättiin ratsumestari G. Ahrenberg. Seinäjoella muodostettiin rakuunarykmentti, joka oli jaettu eskadrooniin. Uudenmaan ruotsinkieliset miehet kuuluivat 2. eskadroonaan. 3.2. vastaisena yönä komennettiin 2. eskadroonasta miehiä avuksi Vilppulan rintamalle. Heillä oli aseina mm. toinen valkoisten konekivääreistä, joka oli sijoitettu rautatiesillan pielessä kosken rannalla massapaalujen suojaan. Konekivääriä käyttivät ratsumies Eiler Forsius ja porvoolainen Lauri Floor. [Kirjassa virheellisesti Irmer Forsius.] Konekivääriosasto oli Vilppulan rautatien suunnassa erillisenä yksikkönä 20.2. tienoille saakka, jolloin se lähetettiin Väärinmajan maastoon. Sen jälkeen joukkoja siirrettiin lännemmäs Enonrannan ja Ruoveden suuntaan.


25.2. Ahrenberg, nyt majuriksi ylennettynä, pyysi palauttamaan Vilppulan rintamalle komennetut miehensä Seinäjoelle, jossa ratsuväen joukot järjestettiin uudelleen. Silloin muodostettiin 26.2. kaksi ratsuväen rykmenttiä, joista toisen runkona oli Järjestyslipusto. Sen nimeksi tuli nyt Uudenmaan Rakuunarykmentti, ja toinen sai nimen Karjalan Ratsujääkärirykmentti.


Uudenmaan Rakuunarykmentti siirrettiin 5.–6.3.1918 Seinäjoelta Jyväskylään. Sieltä liikkeelle lähtien se osallistui taisteluihin mm. Länkipohjassa 16.3., Orivedellä 17.–20.3., Lempäälässä 30.3. ja Tampereella, jonka valloitus päättyi vasta 15.4.


Jyväskylään perustettiin 13.4. Uudenmaan Rakuunarykmentin kaksi täydennyseskadroonaa, 5. ja 6., avustamaan taisteluja Savon rintamalla. Niistä isäni kuului 5. eskadroonaan. Tämä eskadroona liikkui taistellen Mäntyharjun kautta (19.4.) Heinolaan (24.4.). Isäni jäämistössä on seuraava todistus: "Rakuuna Uudenmaan Rakuunarykmentistä Eiler Forssius oikeutetaan vapaasti matkustamaan Mäntyharjulta Jyväskylään. Mäntyharjulla 26 p huhtik. 1918. Luutnantti P. Kuokkanen, 1.n eskadr. päällikkö."

 

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa 5. eskadroona eteni Heinolasta Hollolan Jalkarantaan, jossa se yhtyi 6. eskadroonaan. Kansalaissota-vapaussodan aseelliset taistelut päättyivät 4.5.1918. Lahdessa eskadroonan miehiä käytettiin lähimetsien haravointiin ja hevosten kokoamiseen. Täydennyseskadroonat viipyivät Jalkarannassa heinäkuun puoliväliin saakka, jolloin ne lakkautettiin kokonaan. Ali- ja yli-ikäiset oli kotiutettu jo kesäkuun puolivälissä.


Sodan loppuvaiheessa isäni joutui struumaleikkaukseen Vaasaan ja sen jälkeen hän erosi Uudenmaan Rakuunarykmentistä omasta pyynnöstään 4.7.1918. Muistona isäni ratsumiesajalta meidän perheen vinttitavaroihin on kuulunut sotilassatula, jalustimet ja kannukset.

 

Isälleni on myönnetty vapaussodan muistomitali soljilla Tampere – Lempäälä – Lahti ja Vilppula-risti. 

 

Vaikka alkuperäisen Saksanniemen Järjestyslipuston sotilaallinen merkitys jäi melko vähäiseksi, jäi sen muisto elämään muun muassa tunnetuksi tulleen Vöyrin marssin jokaisen säkeistön kertaussäkeissä:

 


"Hei, Saksanniemi, jääkärijoukko,
Lapuan ja Härmän joukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!"

 

 

Valokuvien alkuperäinen koko on 39 x 60 mm, tässä kirjoituksessa niiden koko on n. 60 x 90 mm. Valokuvien valoisuutta ja jyrkkyyttä on muutettu.  Kuvien  resoluutio on kirjoituksessa  120  pixels/inch, joten kuvien alunperin heikko taso korostuu jonkin verran kirjoituksessa.


Jos jollakin on tiedossaan kuviin liittyviä lisätietoja tai tarkennuksia, pyydän ystävällisesti ilmoittamaan niistä sähköpostilla arnoldus@saunalahti.fi

 

Lisäys: Jouluna 2014 tämän kirjoittaja sai tietoonsa, että Saksanniemen Järjestyslipustoon kuuluneilla on ollut oma rintamerkki. Siitä kertova kirjoitus avautuu edellä merkityn linkin kautta.

 

Kirjallisuutta ja lähteitä:


Juva, E. W.: Suomen kansan aikakirjat. X osa, 1917–1918. Toinen painos. Helsinki 1953.

 

Mäkelä-Alitalo, A.: Porvoon kaupungin historia III:2, 1879–1918. Porvoon kaupunki. Porvoo 2004.


Niitemaa, V.: Suomen ratsuväen historia. I osa, 1917–1939. Sotatieteen laitoksen julkaisuja XIX. Uudenmaan Rakuunarykmentin Säätiö, Hämeen Ratsurykmentin Säätiö, Hakkapeliittayhdistys.
Mikkeli 1979.

 

Schmidt, L.:  En kamp om själar. Den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlemmar under tiden kring år 1918. Åbo 2004. Kirjassa on sivulla 41 yksi kuva Saksanniemen poliisikoulun joukkoihin kuuluneista miehistä. Internet 2008 (haku esim. Googlessa sanoilla "saxby saksanniemi polisskolan").


Uola, M.: ”Seinää vasten vain!” Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918. Otava. Keuruu 1998.

 

Arno Forsiuksen perhearkisto.

 

 


Lämmin kiitos Reino Hukalle ja Veikko Leväniemelle, joiden antamat tiedot ovat olleet suureksi avuksi kirjoituksen täydentämistä ja korjaamista ajatellen.


Kirjoitus on valmistunut kesäkuussa 2008. Muutettu uusien lähteiden johdosta joulukuussa 2008.


Lisäyksiä:


Toistaiseksi tutkimattomia lähteitä (tiedot tarkistamattomia):

Orola, T.: Saksanniemen ratsupoliisikoulu. 15-vuotismuistojulkaisu. (1932). Siinä on isästäni seuraavat tiedot: FORSIUS, Ejler, S. 21.4.1897. Pankinjohtaja Vihdissä. (Ilmoittanut Ville-Veikko Kirvesmies 28.3.2015.)

 

Vapaussoturien rintamamiesliitto (VRL). Elämäkerrasto. Sota-arkisto (SA), sotahistoriallinen toimisto, T 16425–16427. (41 kansiota).



Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, lisätty 2012:

Senaatin ratsupoliiseista Marsalkan rakuunoiksi – Saksanniemen perintö 1917–2007. Antti Kauranne ja toimituskunta. Porvoon Reserviupseerikerho – Borgå Reservofficersklubb ry. Porvoo 2010.


TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON