Arno Forsius

Tämä on jatkoa kirjoituksen Osaan 1.

Törnström-Hiidenheimo -suvun hautoja Vihdin hautausmaalla, Osa 2

 

ORAVALAN TÖRNSTRÖM-HIIDENHEIMO –sukuhaaran haudat

 

 

Vihdin hautausmaalla siunauskappelilta länteen (oikeammin länsiluoteeseen) johtavan käytävän alkuosan eteläpuolella on hautausmaan osasto1. Tässä osastossa on käytävän vieressä puolivälin jälkeen kuvassa näkyvä neljän hautamuistomerkin ryhmä, joka liittyy Oravalan Niemelän tilan Törnström–Hiidenheimo –sukuhaaran hautoihin (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 1, paikka 4).

 

 

 

 

 

Ensimmäisessä muistomerkissä (idän puolella, kuvassa vasemmalla) on piirilääkäri Aksel Anders Törnströmin (1871–1933) ja hänen puolisonsa Elnan (1874–1938, o.s. Boström) sekä heidän poikansa talousneuvos Olli Hiidenheimon (1913–1980) ja tämän puolison Helmin (1920–1985, o.s. Aromaa) nimet. Viime mainitut asuivat Riihimäellä, mutta heidät on haudattu Vihdissä. Aksel Törnström oli kohta mainittavan Sven Israel Hiidenheimon (aik. Törnström) viides lapsi.

 

 

 

 

Törnström–Hiidenheimon perhekunnan hauta-alueella on seuraavana (toisena vasemmalta) Maria Charlotta Törnströmin (1812–1891, o.s. Wichtman) hautamuistomerkki. Hänen puolisonsa, Niemelään vävynä isännäksi tullut Israel Törnström (1812–1841) oli haudattu jo vuonna 1841 Vihdin kirkon hautausmaalla Oravalan Niemelän maanalaiseen hautakammioon, samoin kuin useat muut perhekunnan jäsenet, jotka olivat kuolleet ennen vuotta 1890. Israel ja Maria Charlotta ovat ne sukuketjun jäsenet, jotka on määritelty Törnström–Hiidenheimon sukuseuran kantavanhemmiksi.

 

 

 

 

 

 

Maria Charlotta eli leskenä 50 vuotta, siitä 20 vuotta Oravalan Niemelän talon haltijana ja emäntänä, joka tunnettiin yleisesti nimellä ”Vihtmanin rusthollerska”. Maria Charlotan hautakiveen on merkitty myös hänen poikansa Sven Israelin lapsena kuolleen Agnes -tyttären (1880–1893) nimi. Israel ja Maria Charlotta Törnströmin lapsista nuorin, Johan Fredrik Törnström (1841–1906), muutti Snappertunaan, ja hänet on haudattu sinne, samoin kuin hänen kaksi puolisoaan.

 

Kolmannessa kivessä länteen päin (oikealle) on Israel ja Maria Törnströmin vanhimman pojan, Oravalan Niemelän seuraavan omistajan Sven Israel Hiidenheimon (1836–1906, vuoteen 1906 Törnström) ja hänen puolisonsa Karoliinan (1839–1923, o.s. Tolpo) nimet. Tässä kohdassa on syytä mainita, että Sven Israel Törnström ja hänen nuorin veljensä Johan Fredrik Törnström kuolivat samana vuonna 1906, ja lisäksi samana vuonna kuoli kolmannen veljen Bengt Justus Törnströmin (1837–1923) puoliso Johanna Wilhelmina Törnström (1837–1906).

 

Sven Israel ja Karoliina Hiidenheimon (aik. Törnström) lapsista toiselle paikkakunnalle muuttaneita ja siellä haudattuja ovat Amanda Karoliina (1869–1947, avioit. Häyrén, myöh. Hallamaa) ja Pentti (Bengt) Henrik Hiidenheimo (1875–1918, vuoteen 1906 Törnström). Artturi Hiidenheimo ja hänen perhekuntaansa kuuluneet on haudattu Vihdin kirkon hautausmaahan. Ennen vuotta 1890 kuolleet Tolpo –suvun vihtiläiset jäsenet on haudattu Vihdin kirkon hautausmaahan. Tällä Vanhalan hautausmaalla olevia Tolpo –sukuun kuuluvien henkilöiden hautoja selostetaan tuonnempana.

 

Neljännessä kivessä (vasemmalta) on vain yksi nimi, Olli-Pekka Sakari Hiidenheimo (1988–1988), joka on kuollut pian syntymänsä jälkeen. Hänen vanhempansa ovat Matti Hiidenheimo ja Anja Hiidenheimo (o.s. Pelttari), ja Matti Hiidenheimon vanhemmat puolestaan olivat äsken mainitut Olli ja Helmi Hiidenheimo.

 

 

 

 

 

Käytävän pohjoispuolella sijaitsevassa osastossa 6 on lähellä käytävän reunaa Aksel Anders Törnströmin puolison Elna Boströmin vanhempien, henkikirjoittaja Frans Theodor Boströmin (1843–1915) ja tämän puolison Emilia Karolinan (1840–1924, o.s. Åberg) haudat sekä Elna Boströmin veljen, piirilääkäri Karl Artur Boströmin (1872–1927) ja tämän puolison Anna Emilian (1883–1957, o.s. Holmström) haudat (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 6, paikka 1). Frans Theodor ja Emilia Boström olivat asuneet vuodesta 1902 kuolemaansa saakka Vihdissä Ryytän tilasta erotetulla Eriksbergin tontilla sijainneessa talossa, joka myytiin vuonna 1924 heidän tyttärelleen Elnalle ja tämän puolisolle Aksel Törnströmille.

 

 

 

 

 

 

 

IRJALAN TÖRNSTRÖM – HIIDENHEIMO –perhekunnan hautamuistomerkki

 

 

 

 

 

 

 

Irjalan Törnström-Hiidenheimo –perhekunnan hautamuistomerkki sijaitsee osastossa 3, joka on hautausmaan etelä-pohjoissuuntaisen käytävän eteläisen pään länsipuolella. Irjalan Törnström-Hiidenheimon perhekunnan korkea hautakivi on lähellä osaston lounaista kulmausta (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 3, paikka 1). Hautakivessä on ylimpänä erillisessä kivilaatassa Sven Johan (Janne) Gabriel Törnströmin (1862–1925) ja hänen puolisonsa Elin Olivian (1868–1928, o.s. Moberg) nimet. Janne Törnström oli aikaisemmin mainitun Sven Israel Törnströmin (myöh. Hiidenheimo) ja tämän puolison Karoliinan (o.s. Tolpo) vanhin lapsi.

 

 

 

 

Edellä mainitun kivilaatan alapuolelle on merkitty avioparin neljän lapsen nimet, Sven Erik (Eero) Hiidenheimo (1900–1943), Martta Helena Hiidenheimo (1903–1951), Ester Elisabet Hiidenheimo (1899–1964) ja Irja Meeri Elina Huttunen (1910–1990, aik. Hiidenheimo, 1. aviol. Marnela).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Irja Huttusen 2. puoliso Aatto Huttunen (1913–1975) on haudattu puolisonsa äidin Elin Olivia Mobergin vanhempien, Erik Mobergin (1841–1912) ja Emerentia Mobergin (1845–1917, o.s. Strandberg) hautapaikkaan, joka on osastona 4 pohjoisreunalla (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 4, paikka 7). Erik Moberg on tullut Suomeen Ruotsista ja hänen sukujuuriaan ei tunneta tarkemmin, ja Emerentia Wilhelmina Strandberg oli kotoisin Bromarvista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KAHARIN TÖRNSTRÖM – SIRENIUS –suvun perhekunta

 

Edellä jo mainitun osaston 4 alueella, jonkin matkaa itä-länsisuuntaisen ja etelä-pohjoissuuntaisen käytävien risteyksestä etelään päin, on lännen puolella Kaharin tilan Törnström –perhekunnan hautapaikka, jossa on kaksi muistomerkkiä (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 4, paikka 3).

 

 

 

 

 

Lännen puoleisessa hautakivessä on Bengt Justus Törnströmin (1837–1923) ja Johanna Wilheminan (1837–1933, o.s. Olin) nimet. Bengt Justus Törnström oli Israel Törnströmin poika ja Sven Israel Törnströmin veli.Idän puoleisessa hautakivessä on Bengt Justus ja Johanna Wilhelmina Törnströmin tyttären Ida Wilhelmina Törnströmin (1876–1933) ja tämän puolison Viktor Valdemar Törnströmin (1883–1971) nimet. Viime mainitut aviopuolisot olivat keskenään serkuksia, sillä Viktor Valdemar Törnström oli Bengt Justus Törnströmin veljen Johan Fredrik Törnströmin (1841–1906) poika tämän toisesta avioliitosta.

 

 

 

Tässä muistomerkissä on myös Viktor Valdemar Törnströmin ja Ida Wilhelmina Törnströmin vanhemman tyttären Magdalenan (Lenan) nimi. Magdalena Törnström (1911–2001) oli sairaanhoitaja, joka toimi Eiran sairaalan leikkausosaston vastaavana sairaanhoitajana. Anita oli siellä harjoittelijana useita kuukausia vuonna 1949 ja tutustui häneen siellä.

 

 

 

 

 

 

Johan Fredrik Törnström, Sven Israelin ja Bengt Justuksen nuorin veli, omisti Östergård –nimisen tilan Snappertunan Torsön saaressa. Hän ja hänen molemmat aviopuolisonsa on haudattu Snappertunan kirkon vieressä olevaan hautausmaahan.

 

Kun Johan Fredrik Törnström oli kuollut vuonna 1906 ja Östergårdin talo myyty vuonna 1907, hänen Yhdysvalloista Suomeen palannut poikansa Viktor Valdemar Törnström alkoi etsiä työtä muualta. Silloin hän tuli Jokikunnan Kahariin setänsä Bengt Justus Törnströmin avuksi ja solmi avioliiton tämän tyttären eli serkkunsa Ida Johanna Törnströmin kanssa. Sen jälkeen  tästä avioparista tuli Kaharin uudet omistajat.

 

Viktor Valdemar ja Ida Johanna Törnströmin vanhempi tytär Margaretha eli Greta (1909–2006, o.s. Törnström) solmi avioliiton Uno Sireniuksen (1902–1967) kanssa ja heistä tuli Kaharin seuraavat omistajat. Sireniuksen perhekunnan hautamuistomerkki on ”seläkkäin” Kaharin Törnströmien hautamuistomerkin kanssa (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 4, paikka 2).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sireniuksen perhekunnan hautamuistomerkissä on keskellä ristillä merkitty pystykivi ja sen sivuilla olevissa makaavissa kivissä on idän puolella Margaretha) ja Uno Sirenuksen  nimet ja lännen puolella heidän poikansa Aarno Sireniuksen (1933–2005) ja tämän puolison Liisan (1938–2007, o.s. Matikainen) nimet. Viime mainitut olivat Kaharin tilan seuraavat omistajat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johanna Wilhelmina Olinin vanhemmat olivat Gustaf Fredrik Olin (1803–1861) ja Johanna Maria Gardberg (1816–1859). Gustaf Fredrik Olinin jälkeläisistä on haudattu tälle hautausmaalle pojan Carl August Olinin poika Johan Alfred Olin (1866–1937) ja tämän puoliso Fanny Maria Saloniemi (1886–1961, aik. Bäckman) sekä näiden poika Erkki Tapani Orakoski (1914–1966, aik. Olin) ja tämän puoliso Martta Siviä Vallittu (1914–2009). Viime mainitut avioparit olivat Kaharin naapurina sijainneen Killin tilan omistajia. Gardbergin suvun nimellä olevia hautoja ei ole enää tiedossa Vihdissä.

 

 

TOLPO –sukuun liittyviä hautoja

 

Vihdin Vanhalan hautausmaalle on haudattu eräitä Tolpo-sukuun kuuluvia henkilöitä, jotka liittyvät Törnström-Hiidenheimo sukuun Sven Israel Hiidenheimon puolison Karoliina Kristiina Tolpon kautta. Tolpon suku tunnetaan erityisesti kolmesta kirkonrakentajien sukupolvesta, jotka olivat isä Mårten eli Martti (1748–1805), poika Magnus (1782–1845) ja pojanpoika Theodor (1822–1868). Heistä isä Mårten oli puuseppänä rakentamassa Vihdin vuonna 1772 valmistunutta kirkkoa, poika Magnus suoritti Vihdin kirkon korjausrakentamisen salaman vuonna 1818 sytyttämän tulipalon jälkeen, ja pojanpoika Teodor uudisti kirkon sisustuksen, kun se oli tuhoutunut jälleen vuonna 1846 salamaniskusta syttyneen tulipalon seurauksena. Karoliina Tolpo oli Mårtenin pojan Johan Gabrielin pojan Axel Gabrielin tytär.

 

 

 

 

 

 

Osaston 4 eteläosaan on haudattu perhekuntineen Tarttilan tilan omistaja Axel Theodor Tolpo (1857–1931) (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 4, paikka 1). Hän oli aikaisemmin mainitun Karoliina Kristiina Tolpon serkku, eli Axel Gabriel Tolpon veljen, Nurmijärven kappalaisen August Tolpon (1810–1883) poika. Axel Theodor Tolpo oli kahdesti avioliitossa. Hänen toinen puolisonsa Maria Matilda Forsström (1854–1931) on haudattu tähän hautaan. Heidän nuorena kuolleen tyttärensä Hilma Maria Tolpon (1879–1906) hautakivi on vanhempien haudan länsipuolella.

 

 

 

Näiden hautojen vieressä on kuvassa vasemmalla eli idän puolella Axel ja Maria Tolpon vanhemman tyttären Fanny Axelina Tolpon (1878–1957), tämän puolison rautatienkirjuri, myöhemmin asemapäällikkö August Saaren (1869–1949) sekä näiden nuorena kuolleen tyttären Alli Maria Saaren (1900–1921) yhteinen hautamuistomerkki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastossa 1 lähellä Oravalan Törnström–Hiidenheimon perhekunnan hautoja on haudattuna Karoliina Kristiina Tolpon sisar Amanda Theresia Tolpo (1848–1930) ja tämän puoliso agronomi Henrik Teodor Stenius (1854–1902), viime mainitun toisessa avioliitossa (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 1, paikka 3). Ensimmäinen puoliso oli ollut Aleksandra Vilhelmina Granberg (1856–1886). Henrik Teodor Stenius omisti Vihdissä Nissolan tilan Härköilän kylässä ja viimeksi Haapaniemen palstatilan Lusilassa. Amanda Stenius eli ”Steniuksen musteri” vieraili leskenä ollessaan hyvin usein Oravalassa niin ikään leskenä eläneen sisarensa Karoliina Hiidenheimon luona.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Steniusten haudan lähellä on lännen puolella Ali-Lankilan omistajan August Selim Kaarlosen (1848–1927) ja hänen puolisonsa Amalia Margareetan (1857–1893, o.s. Tolpo) hauta (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 1, paikka 2). Amalia Margareeta Tolpo oli Karolina Kristina ja Amanda Theresia Tolpon sisar. Aviopari Kaarlosen tyttäristä Aina Josefina oli naimisissa Arthur Edvard Korckmanin kanssa, Saima Elisabet oli naimisissa Fredrik Johannes (Hannes) Laguksen kanssa ja Elin (Elli) Maria oli naimisissa Kalle Edvard Ritvasen kanssa. Muut Karoliina Tolpon avioituneet sisaret olivat Sofia Charlotta  (1841–1931, avioit. Stenberg) ja Fredrika  (1845–1886, avioit. Kaarlola).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LILIUS –SUKUUN LIITTYVIÄ HAUTAMUISTOMERKKEJÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

Osaston 3 keskellä on lännen puolella Lilius –sukuun liittyvää hauta, jonka vaiheet sivuavat myös henkilökohtaista historiaani (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 3, paikka 2). Veikkolan kartanon omisti vuodesta 1918 alkaen aviopari Gustav Axel Lilius (1863–1923) ja Anna Augusta Forsius (1862–1923), joista edellinen oli isoäitini Mili (Emilia) Forsiuksen (o.s. Lilius) veli ja jälkimmäinen isoisäni Valter Forsiuksen sisar. Isäni Eiler Forsius (1897–1951) ja äitini Saara Hiidenheimo (1902–1988) olivat 1920-luvun alkuvuosina Veikkolassa maatalousharjoittelijoina agronomiopintoja varten. Silloin sai alkunsa vanhempieni välinen tuttavuus, joka johti myöhemmin avioliittoon ja minun syntymääni.

 

 

Gustav Axel Lilius ja Anna Augusta Forsius kuolivat molemmat vuonna 1923 ja tila siirtyi heidän tyttärensä Marthan (1895–1961) ja tämän aviopuolison, liikemies Olof Theodor Anderzénin (1898–1943) omistukseen. Viime mainitut joutuivat luopumaan Veikkolasta vuonna 1929 taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hautausmaalla liittyy laajaan Lilius –sukuun toinenkin hautaryhmä, jonka muodostavat lähellä osaston 4 pohjoisreunaa sijaitsevat kaksi samankaltaista valurautaista hautaristiä (valok. Pertti Nummela, sijaintikartassa osasto 4, paikka 6). Niihin liittyy seuraava tavanomaisesta poikkeava tapahtumaketju. Idän puolella (kuvassa vasemmalla) olevassa haudassa lepää Margareta Sofia Lilius (1804–1892, o.s. Stenbäck), joka oli Suomussalmen kappalaisen Karl Adolf Liliuksen (1811–1868) leski.

 

 

 

 

 

 

 

 

Avioparin molemmat omat lapset olivat kuolleet vuonna 1857 ja he adoptoivat vuonna 1863 Anna Elisabet Seppäsen (1863–1932), jonka vanhemmat Matts Jacobinpoika Seppänen ja Catharina (Kaisa) Larsintytär Keränen olivat kuolleet äkillisesti 10.6.1863, jolloin tytär oli 4 kk:n ikäinen.

 

Anna Elisabet Lilius (ent. Seppänen) avioitui 21.8.1884 maanviljelysneuvos Gustaf Emil af Hällströmin (1860–1924) kanssa, jonka suku oli omistanut Vihdissä Kourlan kartanon 1800-luvun alkupuolelta ja joka osti lisäksi vieressä olevan Olkkalan kartanon vuonna 1899. Leskenä elänyt Margareta Sofia Lilius on ilmeisesti asunut ottotyttärensä avioitumisen jälkeen tämän perhekunnan luona Vihdissä. Emil af Hällströmin ja Anna Elisabet Liliuksen nuorin tytär Kyllikki Margareta af Hällström (1900–1994) avioitui vuonna 1929 Helsingin yliopiston käytännön teologian professorin, sittemmin Tampereen hiippakunnan piispan ja arkkipiispan Aleksi Lehtosen (1891–1951) kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Margareta Sofia Liliuksen ristin vieressä on toinen aivan samanmuotoinen valurautainen risti, jossa on nimi Anna Erkintytär Heikkinen (1833–1907). Tämä Suomussalmella syntynyt ja Vihdissä kuollut henkilö liittyy Margareta Sofia Liliuksen ja tämän adoptiotyttären Anna Elisabetin elämään, kuten ristin toisella puolella oleva teksti osoittaa: ”Tässä lepää Kummi jota me kaikki pidimme rakkaassa muistissa   af Hällströmin perhe” (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 4, paikka 6). Syntymäaikansa ja -paikkansa perusteella Anna Erkintytär Heikkinen voisi olla Anna Elisabet Seppäsen kummi, ja ehkä tämän hoitaja ja kasvattaja leskeksi jääneen Margareta Sofia Liliuksen palveluksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VIHDIN KIRKKOHERROJEN HAUTOJA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osaston 1 keskipaikkeilla on haudattuna kirkkoherra Robert Borenius (1821–1891), joka oli Vihdin kirkkoherra vuosina 1872–1891. Hänen muistomerkkinään on valurautainen risti (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 1, paikka 1). Hän oli naimaton eikä hänen hautapaikkaansa ole haudattu ketään muuta sukuun kuuluvaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osaston 4 pohjoisosassa on kirkkoherra Lauri Arvid Itkosen (1865–1925) ja hänen perhekuntansa kolmen hautamuistomerkin rivi (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 4, paikka 4). Lauri Itkonen oli Vihdin kirkkoherra vuosina 1914–1925. Hänet tunnetaan Inarin saamen kirjakielen luojana. Lauri Itkosen puoliso oli Amanda Sofia Itkonen, o.s. Karjalainen (1869–1936). Heidät on haudattu lännen puoleisen (vasemmalla olevan) hautakiven kohdalle.

 

 

 

 

 

 

 

Punaiset murhasivat Vihdissä 16.4.1918 avioparin pojan, ylioppilas Arvo Johannes Itkosen (1893–1918), jonka nimi on keskimmäisessä hautakivessä ylhäällä. Sen alla on Itkosen perheen tyttären Aino Siviä Itkosen (1906–?) nimi. Viimeisenä oikealla olevassa kivessä on Itkosen perheen kahden lapsen nimet: Henrik Gabriel Itkonen (1904–1964) ja Eeva Sofia Itkonen (1896–1980).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itkosen perhekunnan hautojen pohjoispuolella on kirkkoherra Hugo Waldemar Wecksell’in (1847–1910) perhekunnan neljän hautamuistomerkin rivi (valok. Arno Forsius, sijaintikartassa osasto 4, paikka 5). Hugo Wecksell oli Vihdin kirkkoherra vuosina 1892–1910. Hänen puolisonsa oli Hulda Augusta Wecksell, o.s. Heikel (1853–1926). Heidän hautakivensä on idän puolelta eli vasemmalta laskien kolmas. Samassa hautakivessä on myös heidän poikansa Hugo Wilhelm Wecksellin (1887–1967) nimi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vasemmalta ensimmäisen kiven kohdalla on haudattuna kirkkoherra Hugo Wecksellin äiti Aurora Emilia Heikel, synt. von Knorring (1819–1904), vasemmalta toisen kiven kohdalla kirkkoherra Wecksellin tytär Ester Maria Johansson, synt. Wecksell (1876–1899), sekä matalan neljännen kiven kohdalla kirkkoherra Wecksellin tytär Helmi Magdalena Wecksell (1875–1966) sekä tämän adoptiotytär Ulla Anitra Aurora (Wecksell), ent. Ahrenberg (1922–2005). Mainitakoon vielä, että Hugo Waldemar Wecksellin vanhempi veli oli tunnettu kirjailija ja runoilija Josef Julius Wecksell (1838–1907), joka on kirjoittanut mm. näytelmän Daniel Hjort.

 

Kirjoitus on valmistunut syyskuussa 2013. Joitakin korjauksia ja täydennyksiä lokakuussa 2013. Tammikuussa 2014 tehty korjaus osaston 6 paikkaan 1 (Boström) liittyvään tekstiin.

 

TAKAISIN OSAAN 1 .

 

Lähteitä ja kirjallisuutta:

 

Forsius, A.: Vihdin kirkon hautausmaa .  2007. 

 

Keskeneräinen tehtävä. Vihdin seurakunnan 500 –vuotisjuhlajulkaisu. Toimituskunta, puheenjohtaja Heikki Karvonen. Vihdin seurakunta. Helsinki 2006.

 

Laakso, M.: Vihdin hautausmaan käyttösuunnitelma, 2012.

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53387/Laakso_Marko_1.pdf?sequence=3 (linkkiosoite ei toimi kotisivulta)

 

Masters, Edgar Lee: Spoon River antologia, Tammi 1947 (engl. 1915).

 

Talvio, Maila: Jumalan puistot, Leposijoja ja hautausmaita. WSOY 1927.

 

Viro, Voitto: Vanha hautausmaa, Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. Otava 1977 ja myöh.

 

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor