Arno Forsius

Wallerius, Nils (1666—1704) — lääketieteen professori

Nils Wallerius oli ruotsalaissyntyinen lääkäri, joka toimi lyhyen ajan Turun akatemiassa lääketieteen professorina. Hänen mielenkiintonsa kohdistui erityisesti kylpyjen ja vesien käyttöön terveydenhoidossa.

Wallerius syntyi vuonna 1666 Linköpingissä Ruotsissa. Hän suoritti kouluopinnot Linköpingissä ja tuli vuonna 1683 ylioppilaaksi Upsalaan, jossa hän opiskeli muutamia vuosia lääketiedettä Olof Rudbeck vanhemman johdolla. Sen jälkeen Wallerius jatkoi opintojaan Tukholmassa arkkiatri ja kylpylälääkäri Urban Hjärnen johdolla vuosina 1691—1694. Käytännön lääkärintoiminnan ohella hän työskenteli myös kemian laboratoriossa.

Wallerius matkusti vuonna 1694 Alankomaihin täydentääkseen opintojaan Leidenin yliopistossa. Hän siirtyi Hjärnen kehotuksesta vuonna 1697 Aacheniin ja suoritti siellä tutkimuksia kaupungin lämminvesikylpylöiden vedestä. Wallerius julkaisi kokeittensa selostuksen "Tentamina chymica super aquas thermales Aquis granensis" Leidenissa 1698. Hän liitti teokseen ruotsinkieliset käännökset Robert Boylen teoksesta "Specimen historiae naturalis et experimentalis aquarum mineralium" ja John Floyerin teoksesta "Inquisitio in usum et abusum calidorum, frigidorum et temperatorum balneorum". Walleriuksen teoksesta ilmestyi uusi painos vuonna 1715. Collectaneum Roberg´issa kerrotaan, että Wallerius oli myös alkanut laatia ruotsiksi teoksia "Opus plantarum in suas classes digestarum" ja "Allusiones super nomina plantarum".

Leidenissa Wallerius nautti lääkärinä suurta suosiota. Hän tutustui siellä ollessaan Turun akatemian matematiikan professoriin Lars Tammeliniin. Tämä oli kehottanut Walleriusta hakemaan Turun akatemian lääketieteen professorin virkaa, joka oli tullut vuonna 1698 avoimeksi Laurentius Braunerskjöldin (aik. Braun) siirryttyä Tarton yliopistoon. Tammelin lähetti myös piispa Johannes Gezelius nuoremmalle kirjeen, jossa hän ehdotti Walleriusta kyseiseen virkaan. Sen seurauksena Wallerius nimitettiinkin huhtikuussa 1699 ilman hakemusta Turun akatemian lääketieteen professoriksi. Hän jäi kuitenkin vielä Utrechtiin, jossa hän julkaisi maitorauhasta kuvaavan väitöskirjansa "De mammis". Teoksessa kuvataan maitorauhasen rakenteen lisäksi maidon muodostuminen rauhasessa virtaavasta verestä ja se osoittaa Walleriuksen laajaa kirjallisuuden tuntemusta. Väitöksen jälkeen hänet promovoitiin joulukuussa 1699 lääketieteen tohtoriksi.

Wallerius saapui Turkuun ilmeisesti vasta vuoden 1701 aikana, sillä hän vannoi virkavalansa siellä 27.6.1701. Hänen toiminnastaan akatemian professorina on niukasti tietoja. Hän on laatinut stipendiaattiväitöstä varten ainakin yhden painetun väitöskirjan, "De lepra arabica". Walleriuksen arvellaan omistautuneen ensisijaisesti käytännön lääkärintyölle, jota seudun asukkaat olivatkin akatemian perustamisesta lähtien vaatineet sen lääketieteen oppituolin haltijalta.

Turun akatemialla oli tuolloin myös oma välskäri, jonka tuli tarvittaessa olla lääketieteen professorin apuna ruumiinleikkelyjä suoritettaessa. Konsistori päätti 14.11.1700 välskäri Johan Deinertin anomuksesta pitää tämän edelleen suojeluksessaan, varsinkin kun tämä oli ansioitunut tehtävässä kiitettävästi leikkelyjä harjoittamalla.

Wallerius ei liene katsellut mitenkään hyväksyvästi, että maallikot tunkeutuivat lääkärintoiminnan alueelle. Siihen viittaa Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa toukokuussa 1701 käsitelty valituskirjelmä, jossa Wallerius esittää moitteita rykmentinsaarnaaja Johan Ericiusta kohtaan. Jo Walleriuksen edeltäjä Braunerskjöld oli turhaan valittanut, että Ericius oli harjoittanut kaupungissa erityisesti kirurgista praktiikkaa. Kyseinen Ericius oli aikaisemman lääketieteen professorin Elias Til-Landzin kasvattipoika, joka oli toiminut tämän amanuenssina ja laboraattorina.

Tuomiokapituli oli tuohon aikaan tärkeä väliportaan hallinnon elin ja se joutui kiinnittämään huomiota myös yleiseen terveydenhoitoon. Niinpä tuomiokapituli päätti maaliskuussa 1702 lähettää Pohjanmaan maaherralle kirjeen, että Pohjanmaan maakuntavälskärille olisi annettava tarttuvien tautien hoidossa tarvittavaa valistusta joko Turun akatemian lääketieteen professorin luona tai vaihtoehtoisesti Tukholmassa.

Walleriuksen ura Turun akatemian lääketieteen professorina jäi varsin lyhyeksi, sillä hän kuoli jo kesäkuussa 1704 keuhkopussintulehdukseen.

Henkilötietoja: S 1666 Linköping, K 11.6.1704 Turku. Vanhemmat: Linköpingin kymnaasin lehtori, myöh. Wreta Klosterin kirkkoherra Nils Wallerius ja Rebecka Dahlhem. Puoliso: 1701 Brita Hahn. Puolison vanhemmat: Turun akatemian fysiikan professori Petter Hahn, S 1650 Uråsa, Ruotsi, K 12.12.1718 Ruotsi, ja Margareta Lietzen.

Kirjoitettu Kansallisbiografiaa varten 1996. Tarkistettu huhtikuussa 2001.

KIRJALLISUUS. L. W. Fagerlund och R. Tigerstedt, Åbo universitets Lärdomshistoria. I. Medicinens studium vid Åbo universitet. Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland XVI. 1890. O. E. A. Hjelt, Naturhistoriens studium i Finland under sjuttonde och adertonde seklet. 1868. J. F. Sacklén, Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid II:2. 1824. J. F. Sacklén, Supplement till Sveriges Läkare-Historia ifrån Konung Gustaf I:s till närvarande tid. 1835.

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA HAKEMISTOON