Saamelaiset cityssä

 Yli kolmannes Suomen saamelaisista asuu nykyään varsinaisen saamelaisalueen eli Lapin pohjoisimpien kuntien ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla  saamelaisia arvioidaan olevan vajaat 500, koko maassa noin 6 500-7500 saamelaista Suomessa. Saamelaisten, kuten muidenkin alkuperäiskansojen, kulttuuri ja kieli ovat olleet vahvasti sidoksissa perinteisiin elinkeinoihin ja luonnonläheiseen elämäntapaan -- paljolti juuri siksi ne ovat säilyneetkin sulautumatta valtakulttuuriin.
Voiko saamelaisuus siis elää ja kehittyä kaupungissa?
 -- Näkyy voivan, toteaa Helsingin saamelaisia ja heidän saamen kielen käyttöään tutkinut Anna-Riitta Lindgren, suomen kielen professori Tromssan  yliopistosta.
 -- Minun oli suorastaan vaikea löytää haastattelututkimukseen niin sanottuja  sulautujia ja alkuperäänsä kielteisesti suhtautuvia saamelaisia. Eniten heitä on Helsinkiin 50-60-luvulla muuttaneissa. Nuoremmassa polvessa on runsaasti saamelaistoimintaan osallistuvia ihmisiä ja saamelaisaktivisteja.
Lindgrenin mukaan saamelaiset haluavatkin yhä enemmän  tuoda esiin sitä,  että he ovat yksi kansa muiden joukossa, johon kuuluu monenlaisten ammattien edustajia. Enää ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä poronhoidon ja saamelaisuuden välille. Onko Helsingin saamelaisuudella sitten jotain erityispiirteitä?
-- Minusta pääkaupunkiseudun saamelaisille on tunnusomaista erittäin vahva  yhdistystoiminta, samanlaista ei löydy Suomen muiden "ulkosaamelaisten"  parissa. Toisaalta pitää muistaa, että myös niille saamelaisille, jotka ovat  halunneet sulautua valtaväestöön, Helsinki on paras paikka. Täällä nimikään  ei paljasta juuria. Haastatellut kertoivat, että esimerkiksi Rovaniemellä  alkuperän salaaminen on ollut huomattavasti vaikeampaa.

 Helsingin yliopiston saamen kielen lehtori, City-Sámit -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja saamelaiskäräjien kielineuvoston puheenjohtaja Irja  Seurujärvi-Kari muistuttaa, että Sápmi - Saamenmaa säilyy tulevaisuudessakin  saamelaisuuden ydinalueena, jossa myös kieltä ensisijaisesti ylläpidetään ja  jossa saamelaista perinteistä elämäntapaa edelleen  harjoitetaan. Sápmi kattaa  laajan pohjoisen Fenno-Skandian alueen  neljän valtion sisällä.
- Me muualla asuvat toimimme saamelaisuuden etäpisteenä: resurssina ja  lähettiläinä. Me voimme vaikuttaa päättäjiin, muun muassa ajamalla saamen  asemaa virallisena kielenä saamelaisalueen kunnissa. Olemme myös  saamelaisten ikkuna ja väylä muualle maailmaan, aivan konkreettisestikin. Täältä lentää Keski-Eurooppaan parissa tunnissa, Lapissa matkaan pelkästään lähimmälle lentokentälle kuluu helposti monta tuntia.
Toisaalta City-Sámit on tärkeä identiteetin ylläpitäjä. Se tarjoaa yhteisön, jossa voi säilyttää tai elvyttää kieltä ja kulttuuria tai selvittää taustaansa. Seurujärvi-Kari uskookin, että citysaamelaiset ovat toiminnallaan vaikuttaneet siihen, että saamelaisuus on tänä päivänä pääkaupunkiseudulla suosittua, suorastaan trendikästä. Suosiosta osoituksena ovat lukuisat kaupunkisaamelaisuudesta tehdyt tutkimukset ja kirjoitukset.
-- Minusta esimerkiksi se, että yliopiston saamentutkimuksen koulutusohjelmaan tulee --- melkein joka vuosi  muutama ihminen etsimään juuriaan, on  merkittävä asia. Moni saattaa pohtia vaikkapa sitä, onko heillä oikeus  kutsua itseään saamelaisiksi, jos joku isovanhemmista on saamelainen.
-- Kyllä  on.

Yliopiston uusi saamentutkimus sinänsä on avannut alkuperäiskansakulttuurin ja kielen tarkastelulle kulttuurinsisäisen näkökulman vanhan tieteenalan, lappologisen tutkimuksen sijaan. Kaupungissa saamelaisjärjestön on täytynyt tietysti luoda erilaisia toimintatapoja kuin saamelaisalueilla.
 -- Meille ulkoiset merkit ovat erityisen tärkeitä. Saamen lippu ja puku sekä  konsertit ja juhlat kertovat, että haluamme näkyä saamelaisina ja siten  haastaa syrjinnän. Osoittamalla pienen vähemmistön vahvuuden saamelaiset ovat Anna-Riitta  Lindgrenin mielestä avanneet ovia myös muille ryhmille: onhan  nyky-Helsingissä jo kymmenkunta yli tuhannen ihmisen kielivähemmistöä.
 -- Saamelaiset ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna "etevä" vähemmistö, joka on tähdännyt tavoitteisiinsa määrätietoisesti mutta rauhallisesti, etenemällä askel askeleelta. Uskon, että saamelaisten näkyvä asema Helsingissä on muokannut myös valtaväestön ja erityisesti tiedotusvälineiden suhdetta monikulttuurisuuteen. On tajuttu, että ihmisoikeuksiin kuuluu myös oikeus omaan kieleen.

MEDIAA