1 Elämänpyörä, tiibetiläisten käsitys olemassaolon kiertokulusta

1.1 Elämänpyörän rakenne

Jo buddhalaisuuden alkuajoista lähtien henkisiä opetuksia välitettiin tavallisille ihmisille kuvien välityksellä. Buddhan suunnittelema diagrammi "elämänpyörä" kertoo, kuinka ihmismieli toimii ja kuinka voimme vapautua samsaran jatkuvuudesta, kärsimyksestä (dukha), kuoleman ja syntymän jatkuvasta vuorottelusta ja syyn ja seurauksen laista (karma). Elämänpyörä kertoo samsarassa elävistä ihmisistä.

Elämänpyörää pidetään tiibetiläisten pyhänä symbolina, joka sisältää olennaisen buddhalaisuuden opetuksista sellaisena kuin se ilmenee inhimillisessä elämässä. Elämänpyörä on Tiibetissä jokaisesta luostarissa ja mietiskelykeskuksessa.

Elämänpyörää kutsutaan myös Karman peiliksi. Peilinä ymmärrettynä elämänpyörä muistuttaa meitä siitä, mitä teemme omalle elämällemme kaikkine rajoituksineen. Pyöränä ymmärrettynä elämänpyörä osoittaa meille, että elämämme on dynaaminen, aina liikkeessa ja jatkuvasti täynnä kokemuksia, reaktioita ja tulkintaa. Tämä hetkestä toiseen jatkuva liike on perustana samsaaran rakenteelle, jota olemme oppineet pitämään totena, vaikka se buddhalaisen käsityksen mukaan on harhaa. Meidän vastuumme tässä elämässä on antaa elämällemme merkitys ja arvo. Tämän merkityksen oivaltamisessa elämänpyörä on oivallinen opas.

Elämänpyörässä on sisäkkäin neljä ympyrää. (1) Sisimmässä ympyrässä pyörän keskellä on kolme eläintä. Se, miten ihminen kokee elämänsä, on yhteydessä elämänpyörän keskustaan ja siinä oleviin eläimiin. (2) Keskustan ympärillä on puoleksi vaalea ja puoliksi tumma ympyrä. Vaalea kuvaa ihmisen tietä ylöspäin, tumma taas tietä alaspäin. (3) Tämän pyörän ympärillä on kuusi segmenttia, kuusi valtakuntaa, joita ympyröi hyvin ohut ympyrä. (4) Tämä uloin ympyrä kertoo, mitä teet elämällesi ja mikä ylläpitää myrkkyjen (sisin ympyrä) ja valtakuntien dynamiikkaa. Ja valtaisa olento kannattelee elämänpyörää.

Buddhat elämänpyörän ulkopuolella kertovat, että buddhat ovat vapautuneet samsarasta. Kuu symbolisoi nirvanan saavuttamista, viileää ja rauhallista mielen tilaa joka vapautunut kaikista harhoista ja kärsimyksistä. Buddha osoittaa tien miten vapautua elämän kiertokulun aiheuttamasta kärsimyksestä. Samsara ei ole ulkoinen vankila, vaan mielemme luoma vankila. Se ei voi hävitä itsestään, vaan edellyttää jatkuvaa harjoitusta buddhalaisella tiellä ja siten vapautumalla mielen synnyttämistä harhoista, voimme vapautua samsarasta.

Kokemamme maailma muodostuu aistikokemuksista, ajatuksista, tunteista ja toiminnasta. Niin kauan kuin illusio (harha) yksilöllisestä erillisyydestä (dualistinen kokemus)on perustana kokemuksillemme, kokemuksemme ovat rajoittuneita ja yksipuolisia: tällöin elämme maailmassa, jossa pyrimme turhaan ylläpitämään minäidentiteettiä, kuvittellista egoa vastoin jatkuvasti ulkonaisesti muuttuvia olosuhteita. Maailma näyttäytyy meille katoavana, epävarmana ja täynnä pelkoja, jotka erottavat meidät muista ja suuremmasta elämästä. (Govinda 1970, 234.)

1.2 Myrkky elämän liikkeelle panevana voimana

Elämänpyörän keskustassa olevassa ympyrässä on kolme eläintä: sika, käärme ja kukko. Eläimet ajavat toisiaan takaa, juosten jatkuvasti ympyrää, mikä vuorostaan pyörittää elämänpyörää. Näiden kolmen eläimen symboloimat myrkyt tyhmyys (välinpitämättömyys), torjunta ja ahneus toimivat elämänpyörän moottorina. Myrkyt pitävät pyörän liikkeessä. Ja syynä tähän ovat kokemukset: (1) ihminen haluaa aina yhä enemmän ja enemmän, mitä tahansa sitten kokeekin ja takertuu kokemaansa, (2) hän ei halua tiettyjä kokemuksia, alkaa torjua niitä ja 3) hän on pelkästään tietämätön, tyhmä ja välinpitämätön sen suhteen mitä ympärillä tapahtuu. Hän ei tiedä, kuinka voisi olla toisin tai kuinka voi aloittaa muuttumisen. (Maitland 1986, 8.)

Sika tietämättömyyden, välinpitämättömyyden ja hämmennyksen symbolina kertoo, että olet tietämätön, välinpitämätön ja hämmentynyt ja annat mahdollisuuksiesi kulkea ohitsesi. Sika syö, syö .. eikä tiedosta, mitä tapahtuu ja päätyy lopulta teurastettavaksi. Sika ei katsele taakseen eikä ympärilleen. Se ei näe, mitä tapahtuu ja vähitellen se tulee yhä lähemmäksi loppuaan. Sika symboloi harhaa. Se, että sian suusta näyttävät tulevan kukko ja käärme, osoittaa takertumisen (kiintymyksen) ja vihan syntyvän tietämättömyydestä.

Tila, jossa tietämättömyys, tyhmyys ja välinpitämättömyys toimivat elämänpyörän moottorina, on hyvin tuskallinen. Havaitset ympärilläsi paljon välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä. Ihmiset elävät kuin elämä olisi ikuinen eivätkä tajua, että kaikki on katoavaista. Suhteissasi muihin ihmisiin voi sattua, että joku ojentaa sinulle kättäsi. Tartu käteen ja tee jotain. Älä istu ja sano "Minulla on nyt muuta tekemistä". Ehkä olet halunnut kauan aikaa tulla lähelle sinulle kättään ojentavaa henkilöä. Älä nuku silloin kun tämä tapahtuu. (Maitland 1986, 8.)

Käärme torjunnan symbolina kertoo, ettemme halua kokea inhoa. Käärme symboloi inhoa, vihastumista, vihaa ja kateutta. Torjumme epämiellyttävän, ja tästä tulee kokemisemme este, koska emme transendoi tätä epämiellyttävää kokemustamme. Me myrkytymme tästä epämiellyttävästä tunteesta tai tämä tunne tavallaan myrkyttää meidät.

Teoriassa kaikilla asioilla on kaksi puolta. Siassakin on jotain hyvin viehättävää, ehkä sika maistuu hyvältä. Samoin käärmeessä. Koska emme halua kokea kielteistä käärmeessä, myrkytämme ja kavennamme kokemustamme ja annamme sille liian suuren vallan. Me itse asiassa tuhoamme sen. Niinhän käärme tekee, se myrkyttää kokemuksen.

Kukko ahneuden symbolina viestittää, että haluamme kokemuksia ja takerrumme niihin. Kukko kuvaa takertumista, kiinnipitämistä, kiintymistä, ahneutta ja halua omistaa koko maailma. Kukko ei tiedä, että toinen on paljon voimakkaampi ja siksi se hyökkää. Se kuvittelee toisen kuuluvan myös hänen "jengiinsä", jota se kontrolloi ja jonka suhteen se kuvittelee voivansa tehdä, mitä haluaa. Tämä on eräänlaista takertumista ja kiintymyksestä kiinnipitämistä. Suuttumus ja takertuminen kuuluvat yhteen. Kun tiedostamme olevamme vihaisia ja huomamme, että suuttumuksemme ja vihamme on eräänlaista kiinnipitämistä, se yleensä helpottaa. (Maitland 1986, 9.)

Elämänpyörässä nämä kolme eläintä jatkuvasti purevat toisiaan hännästä. Usein kukon ja käärmeen hännät on piirretty sian suuhun. Tämä kertoo miten halu ja viha syntyvät tietämättömyydestä. Tietämättömyys, halu ja viha häiritsevät mielen toimintaa ja tuottavat onnettomuutta ja kärsimystä sekä meille itsellemme että muille. Niiden tuottama myrkky on syynä kaikkeen kärsimykseen. Vapautuminen näistä harhoista on kaikkien buddhalaista tietä seuraavien elämän tavoitteena.

Kukko, sika ja käärme symboloivat niitä perustunteita, jotka ylläpitävät kuutta valtakuntaa (mielentilaa). Buddhalaiset kuvaavat näitä kolmea eläintä ja niiden symboloimia tunnetiloja yhdellä sanalla "tietämättömyys". Tietämättömyys on sydämen ongelma. Tie sydämeen kulkee viisauden kautta, jonka tuloksena syntyy rakkaus. Voit harjoitella rakkautta, monet harjoitukset virittävät rakkautta, mutta viisaus on parhain rakkauden tukipilari. Rakkaudella poistetaan tietämättömyys ja siten ymmärretään, kuinka asiat itse asiassa ovat. Rakkaus ja viisaus ovat kuin linnun siivet, joita molempia lintu tarvitsee lentääkseen.

1.3 Elämän suunta

Keskustaa ympäröivässä kapeassa ympyrässä on ihmisiä,jotka kulkevat joko ylöspäin tai alaspäin. Ihmisten on mahdollista valita oma elämäntapansa ts. haluavatko he kehittyä elämässä vai joutuvatko he elämän alempiin muotoihin. Tähän ympyrtään on kuvattu alastomia ihmisiä, usein ihmisiä on kuusi. Ympyrän yläosassa olevat ihmiset kulkevat kohti kolmea onnellista puolijumalten, jumalten ja ihmisten valtakuntaa, kun taas ympyrän alaosassa kolme ihmistä putovat kolmeen onnettomaan nälkäisten haamujen, helvetin olentojen ja eläinten valtakuntiin. Tämä ympyrä symboloi samalla kuoleman ja syntymän välistä bardo-tilaa, jossa olennot syöstään tulevan syntymän kohtuun riippuen heidän aikaisemman elämänsä tuottamasta myönteiestä tai kielteisestä karmasta. Joskus ympyrään on kuvattu tuleva syntymä. Esimerkiksi viiden valtakunnan ovet johtavat nämä bardo-olennot syntymään ihmisinä, kun taas kuudes ovi voi johtaa syntymään eläimen hahmossa.

1.4 Valtakunnat

Kolmas ympyrä kuvaa jokaisen kuuden valtakunnan ehtoja. Ympyrä on jaettu kuuteen osaan ns. valtakuntiin, jotka symboloivat paitsi erilaisia elämänmuotoja myös erilaisia elämäntapoja. Nämä elämänmuodot ja -tavat ovat nähtävissä omassa elämässämme siirryttäessä elämäntilanteesta toiseen. Itse asiassa nämä kuusi valtakuntaa heijastavat mielemme tiloja, joita pyörittävät ahneus (kukko), inho (käärme) ja tietämättömyys (sika). Koska on ahneutta, inhoa ja tietämättömyyttä, on myöskin olemassa nämä mielen tilat tai valtakunnat, joissa elämme ja joihin synnymme uudelleen ja uudelleen. Aikaisempi toimintamme määrää, mihin valtakuntaan synnymme. Mieli luo nämä kuusi valtakuntaa. Koska koko elämänpyörä on valaistumatoman tietoisuuden peili, nämä mielentilat ovat rinnastettavissa kokemuksiin, joita miellä on eläessämme ihmisten valtakunnassa. Nämä kokemukset vaihtelevat aistien välittämästä mielihyvästä aina tuskalliseen kärsimykseen.

Saman päivän aikana voimme kokea elämässämme kaikki kuusi valtakuntaa, kuusi mielentilaa. Jos tarkkailemme elämäämme oikein tarkasti, voimme huomata, että jokaisen hetken aikana nämä kuusi valtakuntaa heijastuvat elämässämme. Yksi elämänpyörän opettavasta tehtävästä on se, että me voimme käyttää sitä ikään kuin peilinä nähdäksemme, missä valtakunnassa, mielentilassa, tunteessa itse asiassa pyrimme elämään, ja nähdäksemme, millaista käyttäytymismallia sovellamme siirtyessämme valtakunnasta toiseen.

Tiibetiläisissä opetuksissa pyritään aina osoittamaan toisaalta, kuinka asiat ovat ja toisaalta, kuinka asiat voisivat olla. Tämä tarkoittaa, kuinka asiat ovat ja kuinka ihminen kokee ne. Tarkastele, mitä teet elämällesi ja miten koet elämäsi. Elämänpyörä pyrkii osoittamaan jotakin tästä. Jokaisessa valtakunnassa on pieni Buddhan kuva, mikä kertoo, miten herääminen ja oman elämän tajuaminen tapahtuu. Jokaisessa kuvassa Buddhalla on kädessään jokin esine. Esine kertoo, miten pääsee käsiksi tiettyihin tunteisiin tai energioihin, joiden vallassa elää ko. valtakunnassa. Kuva kertoo mahdollisuuden, miten päästä pois ko. valtakunnasta (ts. mielentilasta) ja siten samsaaran jatkuvasta kiertokulusta.

TAULUKKO 1. Elämänpyörän valtakunnista vapautumisen symbolit
"kuvassa Buddhan kädessä"

Valtakunta Vapauttava symboli
Jumalten valtakunta Luuttu (Katovaisen tilalle ikuinen)
Puolijumalten valtakunta Miekka (Vallan tilalle viisaus)
Ihmisten valtakunta Kerjuumalja (itsekeskeisyyden tilalle nöyryys)
Eläinten valtakunta Kirja (Välinpitämättömyyden tilalle herääminen, oppiminen)
Nälkäisten haamujen valtakunta Malja ("Ruoan" tilalle jalokivi)
Helvetin valtakunta Liekki (Vihan tilalle puhdistautuminen)Chögyam Trungpan (1992, 24) mukaan ego on yhteydessä bardon tiloihin. Nopea oivallus, bardo-kokemus on katoava. Bardo-opetukset ovat itse asiassa opetusta kaiken katoavaisuudesta. Yritämme pitää kiinni kokemuksesta ja menetämme juuri sillä hetkellä syntymässä olevan kokemuksen. Bardo-kokemus on kuin joki, joka ei kuulu toiselle eikä toiselle rannalle. Joki on ei-kenenkään maata. On hyvä oppia tuntemaan näiden kuuden valtakunnan tunnetilat ennen kuin siirrytään käsittelemään varsinaisia niihin liittyviä bardo-tiloja. Nämä kuuden valtakunnan tunnekokemukset näyttävät voimakkailta ja tosilta, mutta niin ei itse asiassa kuitenkaan ole. Kuuden valtakunnan, jumalten, puolijumalten, ihmisten, eläinten, nälkäisten haamujen ja helvetin olentojen kokemukset ovat perusolemukseltaan avaruutta, joka ei sisällä värjeä eikä mitään mihin ne voisi suhteuttaa. Ego operoi täysin tiedostamattomalla tasolla siirtyen tiedostamattomasta tilasta toiseen. Tästä syystä näitä tasoja kutsutaan käsitteellä "loka", mikä tarkoittaa valtakuntaa tai maailmaa. Ne edustavat kuutta erilaista maailmaa, valtakuntaa, joiden välityksellä bardo-kokemukset tapahtuvat. Tästä syystä on mahdollista transformoida nämä avaruudet kuudeksi tietoisuuden tai vapauden tiloiksi. (Chögyam Trungpa 1992, 28-29.)

Jumalten valtakunta. Elämänpyörässä jumalat ovat ylhäällä. Kuva ei kerro hyvin paljon mitä, jumalat tekevät, mutta perusajatus on selkeä: siellä on niin hyvä olla, että jokainen haluaisi päästä sinne. Jokainen asennoituu siellä "Älä häiritse minua. Nyt tiedän, mitä haluan." Tässä piilee kuitenkin vaara. Elämä jumalten valtakunnassa pyörii itsekeskeisesti jokaisen oman itsenä ympärillä "Minä tiedän" ja tällöin unohdetaan nöyryys ja se, ettei mikään kestä ikuisesti. Kaikki on katoavaista. Jos rakennamme itsellemme maailman, jossa kaikki kestää ikuisesti, todennäköisesti tulemme pettymään, koska kokemuksemme muuttuvat jatkuvasti. Muutoksenkanssa työskenteleminen on yksi parhaista tavoista työskennellä tunteidemme kanssa. Koska jumalat unohtavat elämän perustotuuden: kaiken katoavuuden, he eivät valaistu. Mietiskelyn sanotaan auttavan ihmisiä pääsemään jumalten valtakuntaan, mutta tässä piilee yksi mietiskelyn suurista vaaroista, koska mietiskely tuhoaa boddhicittan (ks. esim. Milarepa Tiibetin suuri joogi 1988, 220. tai sanasto s. 120).

"Kun ihminen herää jumalten valtakunnassa, syntyy eräänlainen odottamaton mielihyvän tunne, ja ihminen haluaa ylläpitää tuota mielihyvää. Sen sijaan, että hän täysin sulautuisi neutraaliin perustaan, hän alkaakin äkkiä tajuta oman yksilöllisyytensä, ja yksilöllisyys tuo mukanaan eräänlaisen vastuuntunteen, vastuun itsensä säilyttämisestä. Tuo itsensä ylläpitäminen on jatkuvaa elämistä itseensävaipuneisuuden ja rauhan tilassa; se on jumalten maailma, joka tunnetaan ylpeyden valtakuntana. Ylpeys tarkoittaa tässä yhteydessä oman keskitetyn ruumiinsa rakentamista, oman terveytensä säilyttämistä; toisin sanoen se on päihtymistä minän olemassaolosta. Ihminen alkaa tuntea kiitollisuutta siitä, että hänellä on tällainen varmuus, että hän on sittenkin jotain. Ja koska hän on jotain, hänen täytyy ylläpitää itseään, mikä saa aikaan luonnollisen mukavuuden ja mielihyvän tunteen, täydellisen itseensä imeytymisen." (Fremantle & Trungpa 1979, 47.)

Jumalten valtakunnassa Buddha soittaa kuvassa luuttua. Hän käyttää instrumenttinaan samaa kieltä kuin jumalat. Kaikki kuuntelevat musiikkia, syövät ja juovat eivätkä muista, ettei ko. tilanne olekaan ikuinen. Buddha soittaa itse asiassa dharmaa. Ehkä ihmiset huomaavat, että pitäisi käyttää energiansa ja aikansa sellaisiin asioihin, jotka ovat ikuisia. (Maitland 1986, 10.)

Jumalten valtakunta edustaa meissä tietämättömyyttä. Laiminlyömme sen mitä tulee tapahtumaan. Emme ole huomaavinamme muutosta ja kaiken katoavaisuutta. Sanomme itsellemme, että kaikki on suurta ja kaikki tulee jatkumaan ikuisesti. Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Jumalten valtakuntassa meistä tuntuu, että meillä on paljon rahaa, paljon aikaa ja paljon valtaa. Ennemmin tai myöhemmin kuolemme. Kun kuolemme emme voi ottaa mukaamme rahaa tai valtaa. Itse asiassa kuolin hetkellä vasta huomaamme kuinka voimattomia olemme fyysisesti. Ihminen ei pysty enää pitämään huolta itsestään. Muiden ihmisten täytyy auttaa häntä.

Kun muutos tapahtuu, jumalten valtakunnassa elävä ihminen, ei ole valmistautunut tähän. Koska hän ei ole valmistautunut, hän pelästyy. Pelko ja valmistamattomuus vievät häntä alaspäin, hyvin alas ja hän saattaa päätyä jopa helvettiin (helvetin olennoksi). Kun muutos tapahtuu eikä ole valmistautunut tähän, on mielen tila, jonka tietämättömyys aiheuttaa. Ts. ei tiedosta muutosta. (Maitland 1991.)

Taivasten valtakunnassa mielen tila on lähes aina meditatiivinen. Henkinen syventyminen on kuvaavaa jumalten valtakunnalle ja tällöin lähestymme spirituaalista materialismia. Tässä egon valtakunnassa elämä on täynnä spirituaalista mielihyvää. Perinteisesti 33 jumalten valtakunnan tilaa perustuvat eriasteisiin jhana tiloihin aina tilaan, joka sisältää sekä kokijan että kokemustapahtuman. Tällöin egon kokemus jatkuu, ja vapautuminen ei voi tapahtua. Henkisen mielihyvän valtakunnassa mielen tila on niin miellyttävä, etää melkein voi rentoutua. Mutta jostain syystä rentoutuminen ei tapahdu, koska tässä tilassa on vielä samanaikaisest kokija ja kokemus. Jumalten valtakunnan heikkoutena on henkinen materialismi. Kokemusten voimakkuus perustuu kokemusten keräämiseen ja niistä kiinnipitämiseen (possessing). Kateus, pahansuopuus ja tyytmättömyys heräävät mielessä. Ja tapahtuu siirtyminen toiseen valtakuntaan, kateellisten asuroiden valtakuntaan. (Chögyam Trungpa 1992, 25-26.)

Puolijumalten (asuroiden) valtakunta. Jumalten oikealla puolella on puolijumalten valtakunta. Tunnistamme tämän valtakunnan monissa kanssaihmisissämme, mutta meidän on vaikea tunnistaa sitäitsessämme. Puolijumalat ovat kateellisia. He rakastavat juonittelua ja manipulointia. He haluavat valtaa. Jos jotain menee vinoon, puolijumala heittää sen sinulle takaisin ja sanoo, että se on sinun ongelmasi, eikä siinä ole mitään väärää. Pyri viisauteen vallan sijaan.

"Kateellisten jumalten eli asuroiden valtakunta on valtakunnista ylin, sikäli kuin on kyse kommunikaatiosta; se on varsin korkeasti älyllinen tilanne. Täällä ihmiset vilkuilevat taakseen ja epäilevät omaa varjoaankin. Kenties se ei olekaan oikea varjo, vaan jonkun toisen strategia. Paranoia, vainoharhaisuus, on eräänlainen tutkajärjestelmä, tehokkain tutkajärjestelmä, minkä ihminen voi hankkia. Se poimii esiin kaikenlaisia epäselviä ja pienen pieniä kohteita ja epäilee niistä jokaista, ja jokainen elämän mukanaan tuoma kokemus alkaa näyttää uhkaavalta. Tämä tunnetaan kateuden ja mustasukkaisuuden valtakuntana, mutta kysymyksessä ei ole kateus tai mustasukkaisuus sellaisena kuin me tavallisesti ajattelemme. Se on jotain äärettömän perustavanlaatuista; se pohjautuu eloonjäämiseen ja voittamiseen. Kateellisten jumalten tarkoituksena on toimia puhtaasti juonittelun maailmassa; juonittelu on kaikki mitä siihen kuuluu, se on sekä työ että huvi. Ikään kuin ihminen syntyisi diplomaattina, kasvatettaisiin diplomaatiksi ja kuolisi diplomaattina. Juonittelu ja suhteiden hoito ovat hänen elämäntyylinsä ja koko hänen elantonsa. Tämä juonittelu voi perustua tunneperäiseen, ystävien väliseen tai opettajan ja oppilaan väliseen, mihin tahansa mahdolliseen suhteeseen." (Fremantle & Trungpa 1979, 46-47.)

Puolijumalten valtakunnassa Buddhalla on kädessään miekka.Kateelliset puolijumalat käyvät koko ajan sotaa jumalien kanssa. He haluavat valtaa. Kun joku tulee miekka kädessä, he huomaavat tämän "Kas siinäpä on meikäläinen". Ja kun puolijumalat tulevat vielä lähemmäksi, he käyttävät Buddhan miekkaa poistaakseen harhansa, ei lisätäkseen valtaa tai vallatakseen muiden kansojen omaisuutta. Buddha käyttää vallanhalun miekan sijasta viisauden miekkaa. (Maitland 1986, 10.)

Puolijumalten energinen valtakunta on lähes vastakkainen henkiseen syventuneeseen jumalten valtakunnalle. Kun joku on ollut vuosikausia poissa sivityksen parista ja palaa yksinäiseltä saareltaan keskelle sivilisaatiota. Automaattisesti ensi hetket täyttyvät kaikenlaisesta huvittelusta ja siitä johtuvasta jatkuvasta kiireestä. Nämä kokemukset ovat energisiä, pakonomaisia, jatkuvaa pyrkimystä ulkonaisista tilanteista kiinnipitämiseen. Ei ole ainoastaan kiire, vaan koko ajan poimii, maistaa, nielee ja sulattaa jotakin. Vähitellen väsyy kaikkeen kiireeseen, ja alkaa haluta takertumalla ja ottamalla. Halutaan hyötyä tilanteista, saada kokemus läheisyydestä, seksuaalisuudesta ja herkkyydestä. Ja niin siirrymme ihmisten valtakuntaa, joka perustuu intohimoihin ja haluihin. (Chögyam Trungpa 1992, 26-27.)

Ihmisten valtakunta. Jumalten valtakunnan vasemmalla puolella sijaitsevassa ihmisten valtakunnassa halutaan oppia yhä enemmän ja enemmän. Ihmiset eivät tiedä, keitä he ovat ja mihin he ovat menossa. Yleisin tunne on hämmennys. Aina kun tietty kokemus loppuu, siellä on tila ennen hämmennystä. Tämän tilan tunnistamista kutsutaan bardon opettamiseksi. Se ohjaa avoimeen tilaan. Ilman hämmennystä ei ole avointa tilaakaan. Hämmennys antaa mahdollisuuden oppimiseen ja muuttumiseen. Ihmisten valtakunta on kaikista parhain valtakunta, muut valtakunnat ovat tätä paljon huonompia.

Ylpeys ja halut ovat esteinä vapautumiselle ihmisten valtakunnasta ja samsaaran pyörästä. Jos on ylpeyttä tai haluja, mielemme toimii tällöin ihmisten valtakunnassa. Aloittaessamme mielen harjoitukset, ylpeys ja halut muodostuvat ongelmallisiksi. Aluksi emme halua olla ylpeitä, emmekä halua haluta mitään, haluamme leikata ne pois. Kuitenkin jos me emme halua valaistua (vapautua), kukaan muukaan ei tee sitä puolestamme. Tähän tarvitsemme halun, motivaation. Myönteinen karma johtaa meitä kohti valaistumista. Tällöin meillä täytyy olla voimakas halu tehdä epätavalalisia harjoituksia: herättää mieli (boddhicitta). Maallisessa merkityksessä ihmisellä täytyy olla palava halu valaistua (vapautua). Tämä halu valaistua kehittyy hitaasti. Emme sano "Haluan todella saavuttaa Bodhicittan" - tämä halu ei kuitenkaan yksistäänb riitä osoittamaan, miten Bodhicitta saavautetaan.

Kuinka sitten syntyy halu valaistua (Bodhicitta). Kuvittele, että kuka tahansa ja jokainen jonka tapaat on joskus ollut äisiti tai isäsi: tällä tavoin herätät Bodhicittan. Opetuksessa palava halu on olennainen. Halu ei ole pelkästään ajatus, vaan tunne (fysiologinen tila), joka helpottaa Bodhicittan kehittymistä.

Halun kielteinen ominaisuus liittyy siihen, että halutessamme, me samalla suljemme pois kaiken muun. On mahdollista keskittyä yhteen asiaan, ja haluta yhtä ja samanaikaisesti olla avoin eikä menettää yhteyttä kaikkeen muuhun. Aistit tarttuvat jotakin, tavallisesti ne takertuvat kiintymykseen. Takertuminen johonkin ei ole Buddhan opetusten mukaan hyväksi. Kun takerrumme, pidämme itsepintaisesti kiinni jostakin, mikä itse asiassa muuttaa muotoaan. Kaikki muuttuu koko ajan. Takertuminen (kiintyminen) jähmettää meidät, emmekä huomaa muutosta. Tällöin tästä yksipuolisesta takertumisesta (kiintymyksestä) syntyy kärsimys.

"Ihmisten valtakunnassa vain pysytään hengissä ja eletään elämää. Ihmisten valtakunta pohjautuu intohimoon, taipumukseen tutkia ja nauttia: se on tutkimustyön ja kehityksen, jatkuvan rikastumisyrityksen alue. Voitaisiin sanoa, että ihmisten valtakunta on psykologisesti lähempänä nälkäisten haamujen ponnistelua jonkin saavuttamiseksi, mutta mukana on myös jokin eläinmaailman elementti: kaiken toimeenpaneminen ennustettavalla tavalla. Ja ihmisten valtakuntaan liittyy vielä jotakin ylimääräistä: hyvin oudonlaatuinen epäluulo, joka syntyy intohimon myötä ja joka saa ihmisolennot ovelimmiksi, petollisimmiksi ja liukkaimmiksi. He keksivät kaikenlaisia apuvälineitä ja korostavat niiden ominaisuuksia kaikenlaisilla hienostuneilla tavoilla siepataksensa toisen liukkaan henkilön ja se toinen liukas henkilö kehittää oman vastavälineistönsä. Näin me rakennamme maailmamme valtaisin menestyksin ja saavutuksin, mutta tämä jatkuvasti uutta luova välineiden ja vastavälineiden rakentaminen kehittyy taukoamatta edelleen ja tuo esiin yhä uusia intohimon ja juonittelun lähteitä. Lopulta emme enää kykene viemään päätökseen tuollaista suurta yritystä. Me elämme syntymän ja kuoleman alaisina. Kokemus voi syntyä, mutta se voi myös kuolla; meidän löytömme ovat kuitenkin vain katoavaisia ja hetkellisiä." (Fremantle & Trungpa 1979, 45-46.)

Ihmisten valtakunnassa Buddhalla on kädessään kerjuumalja. Ihmisten on opittava nöyrtymään, ei ole enää muita keinoja käytettävinä. (Maitland 1986, 11.)

Ihmisten valtakunnassa hemmottelemme itseämme intohimoilla ja haluilla, mutta haluamme silti yhä enemmän ja enemmän. Vähitellen väsyy suhteuttamaan kokemukset mielihyvään, ja alkaa havaita kaikenlaisia muita kokemuksia, jotka ovat yksinkertaisempia kuin intohimot ja halut. Ja tällöin siirtyy eläinten valtakuntaan. Kaikki pannaan toimeksi vaistonvaraisesti sen sijaan että käyttäisi hyväkseen älyllistä tai emotionaalista frustraatiota, pettymystä. Vähitellen eläinten valtakunnassa alkaa tuntua että jotakin puuttuu, jotakin henkistä puuttuu. Ei haluta antaa mitään pois, vaan haluaa itselleen yhä enemmän ja enemmän. Kaikki kokemukset jumalten valtakunnasta eläinten valtakuntaan, ovat olleet jatkuvaa muutosta. Nämä muutokset eri tilojen välillä ovat uuvuttavia. Tapahtuu siirtyminen nälkäisten haamujen valtakuntaan. (Chögyam Trungpa 1992, 27-28.)

Eläinten valtakunta. Eläinten valtakunta sijaitsee oikealla helvetin valtakunnan yläpuolella. Tyhmyys, laiskuus ja pelko hallitsevat eläinten valtakuntaa. Elämästä puuttuu mysteeri. Ulkonaisesti ihmiset näyttävät onnellisilta ja tyytyväisiltä, mutta heitä hallitsee pelko, eikä huumorille eikä seikkailulle jää mitään sijaa.

"Eläinten valtakuntaa luonnehtii huumorintajun puute. Huomaamme näyttelevämme kuuroa, mykkää,tietämätöntä mikä tarkoittaa, että suljemme täysin pois maailmastamme huumorin. Tätä symboloivat eläimet, jotka eivät osaa nauraa eivätkä hymyillä. Eläimet tuntevat ilon ja surun, mutta huumori ja ironia on niille vierasta. Ihminen voi saada aikaan tämän uskomalla tiettyyn uskonnolliseen kehykseen, teologisiin tai filosofisiin päätelmiin tai yksinkertaisesti pysymällä turvattuna, käytännöllisenä ja kiinteänä. Sellainen henkilö saattaa olla hyvin pätevä, oikein hyvä ja hellittämätön työntekijä, ja aivan tyytyväinen. Hän on kuin maanviljelijä, joka huolehtii tilastaan järjestelmällisesti, jatkuvasti tietoisena, avoimena ja suorituskykyisenä; tai kuin toimitusjohtaja, joka hoitaa liikeasioitaan, tai perheenisä, jonka elämä on hyvin onnellista, ennustettavaa ja turvallista, vailla minkäänlaisia hämäränpeitossa olevia alueita. Se mikä puuttuu, tulee ilmi siinä, että jos mikä tahansa ennalta tuntematon, yllättävä tilanne sattuu, niin heti syntyy uhattuna olemisen tunne. Kaikki ennalta-arvaamaton uhkaa koko elämää." (Fremantle & Trungpa 1979, 44-45.)

Eläinten valtakunnassa Buddhalla on kädessään pieni kirja. Kirja on aina viisauden symboli, mtta eläimet eivät ole kiinnostuneita oppimisesta. Eläimet ovat laiskoja. Kirja hämmentää eläintä tai eläintä meissä heräämään ja oppimaan. Myöskin eläin sanoisi ollessaan huolestunut jostakin tai halutessaan ratkaisua, aina löytyy auttajia, on tuomareita, poliiseja jne. jotka huolehtivat meidän murheistamme. Tunnistatko tämän tunteen itsessäsi? (Maitland 1986, 11.)

Nälkäisten haamujen (pretain) valtakunta. Vasemmalla helvetin valtakunnan yläpuolella sijaitsevassa nälkäisten haamujen valtakunnassa ihminen ei ole tyytyväinen mihinkään. Hän haluaa aina lisää, lisää... He eivät nauti siitä, minkä he hankkivat, mutta kuitenkin takertuvat hankkimaansa. Ihmisille on tyypillistä, että (1) he keräävät ja sotkevat, (2) eivät pysty nielemään keräämäänsä ja (3) eivät sulata nielemäänsä. Nämä kolme erilaista haamua ovat kovin onnettomia. Me syömme, koska olemme nälkäisiä. Olemme nälkäisiä, koska meillä on tunteita. Niin nälkämme on itse asiassa emotionaalista nälkää, se ei ole todellista nälkää ollenkaan. Todellinen ihminen ravitsee itseään ilolla.

Jos ihminen ei ole koskaan tyytyväinen, ja haluaa aina vain enemmän, eikä ole iloinen siitä, mitä hänellä on, hän elää tällöin nälkäisten haamujen valtakunnassa. Ei ole väliä kuinka ihanaa ihmisellä on tai kuinka paljon mahdollisuuksia ihmisellä on, kuinka paljon ihmistä autetaan tai kuinka rikas ihminen on, mikään ei koskaan riitä, koska ihminen ei tiedä, kuinka iloita ja olla tyytyväinen omaan elämäänsä.

"Nälkäisten haamujen valtakunnassa vallitsee valtaisa rikkauden tuntu, ikään kuin keräisimme paljon omaisuutta. Mitä tahansa tahdommekin, meidän ei tarvitse etsiä sitä, vaan huomaamme jo omistavamme sen. Tämä saa meidät vieläkin nälkäisemmiksi, vieläkin riistetymmiksi, sillä emme saa tyydytystä pelkästä omistamisesta, vaan myös etsimisestä. Mutta nyt kun meillä on jo kaikki, emme voi lähteä etsimään mitään, minkä sitten omistaisimme. Se on hyvin turhauttavaa, perustavanlaatuista tyydyttämätöntä nälkää.Olemme ikään kuin aivan täynnä, niin ettemme pysty syömään yhtään enempää. Mutta rakastamme syömistä ja alamme kokea hallusinaatioita syömisestä ja sen nautinnoista. Tunnemme äärimmäistä kateutta niitä kohtaan, jotka todella kykenevät olemaan nälkäisiä ja syömään.

Tätä symboloi kuva henkilöstä, jolla on jättiläsmäinen vatsa, äärimmäisen ohut kaula ja pienen pieni suu. Kokemuksia on eri asteisia riippuen nälän voimakkuudesta. Jotkut voivat tarttua ruokaan, mutta se häviää, eivätkä he voikaan syödä sitä. Jotkut voivat ottaa ruoan käteensä ja panna sen suuhun, mutta eivät kykenekään nielemään sitä. Jotkut pystyvät nielemään, mutta heti kun ruoka ehtii heidän vatsaansa, se alkaa polttaa.

Omistamme jo kaiken, minkä haluamme omistaa. Kuitenkin koko ajan on jatkuva nälkä, joka ei perustuköyhyyteen tai puuteeseen, vaan siihen että tajuamme omistavamme jo kaiken emmekä kuitenkaan kykene iloitsemaan siitä. Saamisen liittyvä energia, itse vaihtamistoiminta vaikuttaa paljon kiihottavammalta; jonkin kerääminen, sen piteleminen kädessä, siihen pukeutuminen tai sen syöminen. Tahdomme omistaa, mutta emme iloitse tai nauti siitä minkä omistamme, mutta samanaikaisesti emme tahdo päästää irtikään. Kysymyksessä on eräänlainen rakkaus-vihaan perustuva suhtautuminen omiin projektioihimme." (Fremantle & Trungpa 1979, 42-44.)

Nälkäisten haamujen valtakunnassa, mitä enemmän saa, sitä enemmän haluaa saada. Ts. ei haluta antaa tai jakaa mitään kokemuksia. On niin kova nälkä ja jano, "minä"-tilassa ettei halua antaa tuumaakaan tai hetkeäkään ja suhteuttaa sitä ulkomaailmaan. Nälkäisten haamujen valtakunnassa vallitsee suurin köyhyys, joka johtaa väistämättä aggressioon. Ei haluta antaa mitään pois, vaan halutaan mieluimmin tuhota se, mikä muistuttaa antamisesta. Ja näin joudutaan helvetin olentojen valtakuntaan, missä vallitsee aggressio ja viha. (Chögyam Trungpa 1992, 28.)

Nälkäisten haamujen valtakunnassa Buddhalla on kädessään malja, jolloin nälkäinen haamu sanoisi " Oi lisää ruokaa, syökäämme." Maljassa on ikuisia asioita esim. kolme jalokiveä (ts. Buddha, Dharma ja Sangha) (ks. Milarepa Tiibetin suurin joogi 1988, 220-221, 321). Niin nälkäinen haamu saisi jotakin ikuista mikä tyydyttäisi häntä. Kolme jalokiveä tyydyttävät kaikkia. (Maitland 1986, 10.)

Helvetin valtakunta. Elämänpyörässä alhaalla sijaitseva helvetti ei ole sellainen paikka, jonne mennään vasta kuoleman jälkeen. Se on jotakin, mitä koetaan jokapäiväisessä elämässä. Näitä tunteita kuvaavat aggressiivisuus, inho ja viha, joita ylläpitää ylpeys. "En halua olla missään tekemisissä kanssasi." Inhon kokemuksilla on taipumus kasautua, yhä uudelleen ja uudelleen, koetaan inhoa, vihaa tai katkeruutta. Ainoa hyvä helvetissäolossa on se, että sieltä haluaa pois. Helvetti ei ehkä olekaan niin paha, koska sieltä on mahdollisuus tulla pois. Jos katsot hyvin tarkkaan, niin huomaat, että helvetistä johtaa polku valaistumiseen. Huomaat, että on aika muuttua. Todellisuudessa helvetti on ainoastaan meidän mielessämme.

"Kun kaikki energiat ja emootiot kasautuvat, koemme itsemme hämmentyneiksi emmekä enää tiedä hallitsevatko energiat meitä vai me niitä. Helvetin valtakunnassa meitä ei varsinaisesti rangaista, vaan kauhun hallitsema ympäristö ottaa meidät valtaansa ja musertaa meidät. Vaikka päätämme juosta pakoon, meidän täytyy kulkea tuon polttavan metallin yli, ja jos päätämme olla pakenematta, me itse palamme hiileksi. Tähän liittyy klaustrofobia, suljetun paikan kammmo; kuumuus tulee joka suunnalta, koko maa muuttuu kuumaksi metalliksi, kokonaiset joet muuttuvat sulaksi raudaksi, ja koko taivas on täynnä tulta. Toisenlainen helvetti on päinvastainen: kokemus valtaisasta kylmyydestä ja lumesta, jäinen maailma, jota hallitsee kommunikoimaan kykenemätön aggressio. Se on suuttumusta, joka tavallisesti syntyy valtaisasta ylpeydestä, ja ylpeys muuttuu jäätävän kylmäksi ympäristöksi, joka itse tyytyväisyyden voimistamana alkaa päästä sisäpuolelle. Se ei salli meidän tanssivan eikä hymyilevän eikä kuunneltavan musiikkia." (Fremantle & Trungpa 1979, 41-42.)

Helvetissä Buddhalla on kädessään liekki, puhdistautumisen liekki. Tuli kuuluu helvettiin, niin liekkikin. Jälleen kerran Buddha lähestyy ihmistä hänen omalla tunnetilallaan, joka vallitsee helvetissä. Ei ole muuta mahdollisuutta pelastua kuin pyrkiä puhdistautumaan.

TAULUKKO 2. Valtakuntia hallitsevat tunteet

Valtakunta Hallitseva tunne
Jumalten valtakunta Ylpeys
Puolijumalten valtakunta Kateus, valta
Ihmisten valtakunta Hämmennys
Eläinten valtakunta Tyhmyys
Nälkäisten haamujen valtakunta Himo
Helvetin valtakunta Viha Kaikki ihmiset kuuluvat johoinkin näistä valtakunnista,joita kutakin hallitsee tietty tunne. Olemassaolon kiertokulussa tämän tunteen leimaama kaava toistuu yhä uudestaan. Vain ihmisellä on mahdollisuus tietoisuuttaan kehittämällä katkaista samsaaran ketju. Samsaaran alkusyy on tiedostamattomuus ja sitä luonnehtii kärsimys.

Mikä sitten ylläpitää kolmen myrkyn ja kuuden valtakunnan (elämää myrkyttävien tunteiden) dynamiikkaa? Jokainen itse luo omat kokemuksensa ja rakentaa siten maailmankuvansa. Ei ole olemassa ketään, joka tekee jotain eikä ole olemassa mitään itsenäistä minää, joka kärsii ja joka on nyt vapaa. Kokemus vaihtuu koko ajan kuten kaleidoskooppi, ja jähmettyy sillä hetkellä kun alamme käsitteellistää kokemuksia. Jos haluat muuttaa peilikuvaa, tutki elämänpyörän ulointa kehää, se kertoo mitä teet elämälläsi, energiallesi.

1.5 Yhdyssiteet

Kuuden valtakunnan, kuuden mielentilan kiertokulku, elämänpyörä,olemassaolo syntyy näistä karmisista toiminnoista. "From karmic actions the variour states of cyclic existence arise." Elämän kiertokulku tarkoittaa liikettä syntymästä kuolemaan, kuolemasta uuteen syntymään ja uuteen kuolemaan. Elämänpyörän uloin kehä kertoo tästä kiertokulusta. Jokainen yhdysside on alkuna seuraavalle, ja näin näin elämänpyörä pyörii taukoamatta. Yhdyssiteet kuvaavat sitä prosessia, jonka kaikki olennot luovat hämmennyksen ja tietämättömyyden tilassa ja joka on syynä samsaaran ikuiselle kiertokululle. Elämänpyörän uloimmalla kehällä on 12 symbolia. Seuraavassa kuvataan näitä uloimman kehän kuvaamia kolmen myrkyn ja kuuden valtakunnan yhdyssiteitä.

Mistä syystä tietoisuutemme tai kykymme nähdä todellisuus on hämärtynyt siten, että rmmr näe sitä, mikä on (yhdyssiteiden vuorovaikutus ja riippuvuus samsarasta) ja näemme ainoastaan minän, jota ei ole ole4massa. Se, joka näkee näiden yhdyssiteiden vuorovaikutuksen toiminnassa, oivaltaa myös Dhasrman. Kuka tahansa oivaltaa Dharman, näkee näiden kahdentoista yhdyssiteen yhteyden samsaraan, elämän ikuiseen kiertokulkuun.

(1) Tietämättömyys. (Kuvassa sokea- tietämättömyys) Tietämättömyys kuvaa yhdellä ainoalla sanalla kolmea myrkkyä. Tietämättömyys on samsaaran ikuisen kiertokulun alkulähde. Et tiedosta menneisyyttäsi. Et tiedosta kärsimystäsi, ja kiellät sen, jos tunnet sen. Et tiedä kärsimystesi syitä. Et tiedosta myöskään niitä mahdollisuuksia, jotka johtavat pois tietämättömyydestä (valaistuminen), samsaaran kiertokulusta.

Tietämättömyys on myös tila, jossa ei tiedosteta kärsimyksen lähdettä, sitä totuutta, että mitkään asiat eivät ole ikuisia ja ettei minä ole olemassa. Tietämättömyyden tilassa pidämme itsepäisesti kiinni mielikuvasta: on olemassa jokin itsenöinen ja ehjä minä, vaikka se ei pidä yhtä todellisuuden kanssa.

Tietämättömyyttä kuvaa sokea, joka keppiinsä turvaten kulkee tietään. Keppi symboloi niitä toimintoja, joita voidaan tehdä. Kuljemme koko ajan pimeydessä sokeina kärsimyksille, kärsimyksien syille, kärsimyksen lakkaamiselle, lakkaamisen mahdollisuudelle ja tielle, joka johtaa valoon. Henkisestä sokeudesta johtuen vaellamme läpi elämän luoden illusion itsestämme ja maailmasta. Tästä johtuen ihmisen tahto kohdistuu epätodellisiin asioihin.

Kuinka työskentelemme tietämättömyyden kanssa? Tarkkaile itseäsi ja samalla kysy itseltäsi: Mihin tämä johtaa? Mihin tämä johtaa jos jatkan elämistä kuten nyt elän? Huomaa kuinka nopeasti aika kuluu. Millä tavalla ylistätja arvostat elämää, sillä tavalla myös elät. Jos haluat muuttua, muuta ylistämis- ja arvostamistapojasi tai muuta tapaasi olla muiden kanssa. (Maitland 1986.)

(2) Karma. (kuvassa savenvalaja - toiminta) Savi kuvaa tunteita ja emootioita. Heitämme saven elämänpyörään, emmekä kuitenkaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Työskentelemme uutterasti ja yritämme tehdä jotain. Meillä on mielessämme ainoastaan tämä "haluamme tehdä jotain". Tämä on toiminnan karmaa. Karma tarkoittaa kirjaimellisesti toimintaa. Kokemuksemme ovat tiedostamattomia ja toimintamme on karmaa. Kiintymyksen, torjunnan ja hämmennyksen tunteista tietämättömyytemme myötävaikutuksella syntyvät hyveelliset, ei-hyveelliset ja levottomuutta lietsovat teot. Nämä teot kylvävät siemenen seuraavaan olemassaoloon. Näin hyveet tukevat uudelleen syntymistä onnellisiin ja korkeampiin valtakuntiin, kun taas ei hyveelliset teot johtavat uudelleen syntymiseen alemmissa tuskaa tuottavissa valtakunnissa.

Kuten savenvalaja luo uusia muotoja, niin mekin luomme omaa luonnettamme ja kohtaloamme, karmaamme: tekojemme, sanojemme ja ajatuksiemme tuloksia. Jokainen teko jättää jäljen, näitä jälkiä toistamalla spontaanisti huomamme olevamme aina uudelleen ja uudelleen samassa tilanteessa. Tämä on karmaa. (Govinda 1970, 242-243.)

Tarkkaile motivaatiotasi. Jos se perustuu kolmeen myrkkyyn, miten voit toimia toisin? Mikä motivoi sinua toimimaan tietyllä tavalla? Miksi teet sitä, mitä teet? Tavallisesti huomaat jonkun kolmesta myrkystä olevan syynä toimintaasi: ahneuden, inhon tai hämmennyksen (tietämättömyyden). Voit vaikuttaa motivaatioosi, toimintaasi, toimimalla jonkun tai joidenkin tai kaikkien elävien puolesta.

Kuka hyötyy työstäsi? Jos työskentelet karmasi kanssa, kuka hyötyy siitä, mitä aiot tehdä seuraavaksi? Ylläpidätkö toiminnallasi itse asiassa kolmea myrkkyä: ahneutta, inhoa ja hämmennystä? Kuka itse asiassa hyötyy työstäsi?

Perimätiedon mukaan voit vaikuttaa toimintaasi (karmaasi) noudattamalla (1) antamista, (2) moraalista käytöstä, (3) kärsivällisyyttä, (4) yritystä, (5) keskittymistä ja (6) viisautta sekä harjoittamalla (1) rakkautta, (2) myötätuntoa, (3) iloa ja (4) mielentyyneyttä. Sen sijaan, että keskittyisit omaan toimintaasi, kysy itseltäsi "Miten tämä hyödyttää muita ihmisiä (eläviä olentoja)?" (Maitland 1986.)

(3) Tietoisuus. (Kuvassa apina - levoton mieli) Kolmas yhdyssiteemme on tietoisuus, joka on tulosta tietämättömyyteen perustuvasta toiminnasta. Mikä on toimintamme tulos? Mikä on sanomisemme tulos? Mikä on ajattelemisemme tulos? Tiedätkö mikä? Meille on tyypillistä, että yritämme ratkaista ongelmaa aina samalla tavalla, tästä syystä palaamme yhä uudelleen ja uudelleen samaan tilanteeseen. Olemme hyviä ongelmanratkaisijoita, mutta unohdamme, että ratkaisemme ongelman tavalla, joka aiheuttaa ongelman. Tietoisuus ei synny itsestään.

Kolmas yhdysside syntyy tietämättömyyteen perustuvan toimintamme seurauksista. Kolmatta yhdyssidettä kuvataan usein apinalla, joka hyppelee sinne tänne. Tämä levottomuus on tyypillistä mielellemme. "Oi, kuinka ihanaa, tehdäänpä näin."Tietoisuus on oikeastaan rinnakkainen termi kokemuksille. Millaisia ovat kokemuksesi? Tavallisesti kokemukset ovat yhteydessä johonkin kolmesta myrkystä nimittäin takertumiseen, inhoon tai hämmennykseen. Kuinka voimme vaikuttaa kokemuksiimme? Voimme työskennellä positiivisten mielen tapahtumien kanssa, joita ovat seuraavat:(1) Luottamus, (2) Itse-kunnioitus, (3) Arvokkuus, (4) Ei-kiintymys, (5) Ei viha, (6) Ei-harha, (7) Ponnistus, (8) Joustavuus,(9) Tarkkaavaisuus,(10) Mielentyyneys ja (11) Ei-väkivalta (ks. esim. Guenther & Kawamura 1975, 38-64). Aloita vahvistamalla luottamusta: luottamusta siihen, miten näemme itsemme työskennellessämme ja toimiessamme. Älä arvostele itseäsi hyvä tai paha. Ainoastaan tarkkaile. (Maitland 1986.)

(4) Nimi ja muoto. (Kuvassa kaksi ihmistä veneessä ilman kompassia ja peräsintä) Tietoisuuden jälkeen tulee useita yhdyssiteitä, jotka tarkentavat kuvaa siitä, miten irtaudutaan tietoisuudesta. Kaksiihmistä soutaa valtamerellä tai pikemmin samsaaran, jatkuvan kiertokulun meressä. Veneessä ei ole peräsintä eikä kompassia. Kuljemme sinne tänne, minne tuuli vie. Tarvitsemme ohjausta, joka kuljettaa meidät pois samsaaran, jatkuvan kiertokulun merestä. Samsaara viittaa jatkuvaan kehässä kulkemiseen. Voimme käyttää tässä ruumis-mieli-tietoisuuden tarkentajana nimeä ja muotoa.

Neljäs yhdysside nimi ja muoto vastaavat ruumista ja mieltä. Kuinka voidaan yhdistää ruumis ja mieli? Herkistämällä ruumiin tuntemuksia, avaamalla aisteja, tulemalla tietoiseksi tunteista ja sallimalla kaikkien näiden yhdistyä. Jos avaudut tuntemuksille ja tunteille ja jos seuraat niitä; jos avaudut aisteille ja irtaudut ajatuksista ja jos nämä kolme toimintoja yhdistyvät, silloin ruumis ja mieli toimivat aktiivisesti. Ne tukevat toisiaan ja kommunikoivat avoimuutta. (Maitland 1986.)

(5) Kuusi aistia. (Kuvassa talo ikkunoineen, jotka kuvaavat aisteja näkö, kuulo, haju, maku, kosketus, tunne ja ajattelu). Viisi ensimmäistä kuvaavat aistihavaintoja ja kuudes mieltä. Talo on tyhjä. Kukaan ei ole talossa. Me olemme tämä talo. Siellä ei asu mikään sielu. Tietoisuutemme on tyhjä silloin, kun se on avoin. Kuinka voit kehittää aistejasi? Voit avata aistisi kanaviksi, joiden kummatkin päät ovat avoinna sekä sisäänpäin että ulospäin. Esimerkiksi näkemisessä on kaksi puolta: katsella ulospäin ja katsella sisäänpäin. Jos katselet sisäänpäin, niin itse asiassa samanaikaisesti myös katseleminen ulospäin alkaa tapahtua. Kysymyksessä on näkeminen, ei joku, joka atselee jotakin. Kun aistit avautuvat, silloin kokemuksiin sisältyy enemmän valoa. Kun keskityt valoon, aistisi avautuvat. Elämänpyörä jäykistyy valosta, koska se perustuu pimeydelle. Valo vähentää samsaaraa. (Maitland 1986.)

(6) Kontakti. (Kuvassa kaksi ihmistä syleilevät toisiaan) Kuudes yhdyssiteemme on kontaki. On silmä ja näkemisen kohde, silmän ja kohteen välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi pidät tästä tai et pidä tuosta. Kontaktissa nämä kaksi kohtaavat ts. silmä ja kohde sulkevat sisäänsä toinen toisensa.

Kontakti, syleily, yhdyssiteenä alkaa avaamalla kokemuksiamme, mutta pian se muuttuu kokemuksia kaventavaksi ja ahdistavaksi. Se alkaa pitää kiinni. Tämän yhdyssiteen kanssa voidaan työskennellä kehittämällä kunnioitusta ja toisen huomioon ottamista. Silloin ei voi sanoa, että "tämä on minun" ja pidetään kiinni tai että "tämä ei ole minun" ja päästetään irti. Kiinnipitämisen sijasta, kunnioita ja arvosta kohdettasi. (Maitland 1986.)

(7) Tunne. (Kuvassa ihminen, silmässä nuoli) Kontakti synnyttää tunteen. Haluamme aina jotakin enemmän tai vähemmän. Tunteet ovat miellyttäviä, epämiellyttäviä tai neutraaleja. On hyvin vaikea pysähtyä hetkeksi ja tuntea. Jokaisessa yhdyssiteessä on yhä vaikeampi ja vaikeampi tuntea. Tästä syystä kuvan henkilön silmässä on nuoli. Tämä ilmaisee paljon tunteita.

Henkilö, jolla on kipua aiheuttava nuoli silmässä, sen sijaan, että poistaisi kivun, haluaa tietää, mistä nuolet valmistetaan, kuka ampui nuolen ja miksi hän ampui juuri häneen. Kokemuksiin liitty tunne (tuntemus), jonka usein torjumme ja käsittelemme kokemuksia ainoastaan mielen (ajatuksien ja kielen) tasolla. Selvitä, sallitko itsesi myös tuntea vai torjutko ja eristät tunteen kokemuksistasi? Se, että sanoo "Olen vihainen" ei ole tunne. Palaa kokemuksissasi tuntemuksiin ja aistimuksiin, älä määrittele tuntemuksiasi kielellisesti (mielen välityksellä), koska silloin siirryt tuntemusten tasolta ajatusten tasolle. (Maitland 1986.)

(8) Haluaminen. (Kuvassa viiniä juova ihminen) Nainen tarjoilee miehelle viiniä ja mies katsoo naista. Mies tuntee itsensä janoiseksi ja haluaa juoda. Ketä ravitsemme tällöin? Tämä on haluamista.Tarkkaile menneisyyttäsi. Mitä menneisyydessäsi tapahtui sellaista, mikä jatkuu tai toistuu vielä tänä päivänä? Yhdistä menneisyytesi ja tulevaisuutesi. Tämän hetkinen tietomme voidaan projisoida tulevaisuuden visioksi. Harkitse tällöin tarkoin, mitkä ovat toimintasi tulokset? Mistä toiminnassasi on kysymys? (Maitland 1986.)

(9) Takertuminen. (Kuvassa apina korissa hedelmiä) Apina tulee jälleen kuvaan. Se juoksee kori täynnä hedelmiä, mutta ei todella koskaan nauti hedelmistä. Sillä ei ole mitään käsitystä, mitä se tekisi hedelmillä. Sen tarkoituksena ei ole nauttia hedelmistä tai jakaa niitä muille, vaan omistaa hedelmät. Tunne, tarttuminen ja haluaminen yhdistyvät tässä yhdyssiteessä.

Sen sijaan että takertuisimme kolmen myrkyn (ahneuden, inhon ja takertumisen) kokemuksiin, takerru totuuteen, siihen mikä tuo elämän takaisin sinulle ja kokemuksiisi avoimuuden. Dharma tuo elämääsi viisauden. Voit takertua, mutta takerru viisauteen tai siihen joka edistää viisautta. (Maitland 1986.)

(10) Tuleminen. (Kuvassa raskaana oleva nainen) Ja niin se tapahtuu. Kuva symboloi seuraavaa tilaa odottavalla naisella. Tämä yhdysside kuvaa luovaa tulemista, mikä tapahtuu juuri hieman ennen syntymää. Jos kerran tulet syntymään uudelleen, voit ainakin visualisoida jotakin tervellistä, rakentavaa, elävää tai todellista. Pidä mielessäsi ts. visualisoi mielikuvaa rakentavasta, elävästä, terveellisestä tai todellisesta, sen sijaan että visualisoit esim. inhoa, takertumista tai tyhmyyttä (kolme myrkkyä vastaavia tiloja). (Maitland 1986.)

(11) Syntymä. Seuraava vaihe on syntymä. Syntymä mahdollistaa uudelleen syntymisen (Blofeld 1987, 121). Jos kerran synnymme joka tapauksessa uudelleen, synny ihmisten maailmaan sellaiseen tilanteeseen, että voit har- joittaa Dharmaa. Dharma on totuus, joka rakentaa sinusta todellisen vastakohtana jatkuvan kiertokulun, samsaaran harhalle, jota olet oppinut pitämään todellisena. (Maitland 1986.)

(12) Kuolema. (Kuvassa kuollut ruumis) Viimeinen vaihe on vanhuus ja kuolema. Tämä kuva edeltää sokeaa. Kuollut ruumis edustaa ajatuksen, tapahtuman, elämän päättymistä ja seuraavan vaiheen ilmentymistä. Kuinka käsittelemme kuolemaa? Avaamalla sydämen. Kun tämä tapahtuu, kokemus saattaa olla kauhea, todellinen shokki. Paljon myrkkyä valuu kuitenkin pois. Kun olemme vihaisia, silloin itse asiassa sydän puhuu, mutta myrkyttyneenä, ei avoimena. Vihaisella sydämellä ei ole suuntaa. Samsaara jatkuu. (Maitland 1986.)

Karmiset teot pitävät meitä samsaaran pyörässä, elämän kiertokulussa. Karmiset teot voivat luoda kärsimystä tai onnea. Karmisten tekojen aiheuttaman prosessin ymmärtäminen on vaikeaa. On tärkeää tajuta oma olemassaolonsa. Buddha valaistui sillä hetkellä kun hän näki aikaisemmat olemassaolonsa. Ja mihin aikasemmat karmiset teot johtavat: kaikkien ihmisten kärsimykseen. On vaikea erottaa, mitkä teot johtavat hyvään, mitkä pahaan tulokseen. Karman vuoksi emme pysty tiedostamaan tekojemme vaikutuksia. Se mikä juuri nyt on mielestämme hyvää tai pahaa juuri nyt, ei ehkä olekään sitä tulevaisuudessas. Hyviä ja huonoja karmisia tekoja on monia, niiden siemenista kasvaa joskus jotakin. Paha teko on yhteydessä raskauteen, rajoittuneisuuteen, vaikeuteen valaistua, vaikeuteen saavuttaa luonnollinen mielen tila, joka on kevyt ja neutraali.

Hyviä tekoja ovat: kieltäytyminen tuhoamasta elämää, pyrkiminen muiden elämän pelastamiseen, pidättäytyminen muiden omaisuudesta (älä varasta), anteliaisuuden harjoittaminen,jne. Perinteisen buddhalaisen opetuksen mukaan vähintä mitä voimme tehdä on kieltäytyä kielteisestä eikä antaa kielteisen kasvaa. Lopettakaamme ainakin panettelu. Ei ainoastaan panettelu, vaan tuokaamme ihmisiä yhteen. Ei ainaostaan lopettaa karkea puhe, vaan yrittää myös oppia puhumaan harmonisesti. Ei ainoastaan lopettaa turhaa puhettaa, vaan myös resitoida rukouksia.

Yhdyssiteillä on yhteys jokapäiväiseen elämäämme. Tietämättömyys (1), haluaminen (8) ja tarttuminen ovat yhteydessä kielteisiin tunteisiin. Karma (2) ja tuleminen (10) lähinnä karmaan ja ja kaikki loput yhdyssiteet kärsimykseen. (Khyentse J. 1994)

TAULUKKO 3. Elämänpyörän yhdyssiteiden aika- ja syy-yhteydet (Govinda 1970, 246)

Aika Yhdysside Syy

Mennyt 1. Tietämättömyys (ego-illuusio) Karminen syy 2. Karma Nykyinen 3. Tietoisuus Karman vaikutus 4. Nimi ja muoto 5. Kuusi aistia 6. Kontakti 7. Tunne 8. Haluaminen Karminen syy 9. Takertuminen 10.Tuleminen Tuleva 11. (Uudelleen)syntymä Karman vaikutus 12. Vanhuus, kuolema

1.6 Yama, elämänpyörää kannatteleva kuoleman herra

Kuoleman herra, Avalokitesvaran ilmentymä, on nimeltään Yama. Hän pitää kädessään elämänpyörää. Päässä Yamalla on 5 pääkalloa, jotka symboloivat 5 skandhaa, jotka vuorostaan ovat yhteydessä kärsimykseen, minään. Viisi skandhaa ovat (1) muoto (ruumis), (2) tuntemus (tunne), (3) mielle (havainto), (4) tahtomus (motivaatio) ja (5) tajunta (tietoisuus) (ks. esim. Chögyam 1987). Ymmärtämättömyys aiheuttaa skandhojen pitämisen "minänä". Persoonallisuutta ei kuitenkaan ole olemassa yksittäisessä skandhassa, ei niiden summassa eikä myöskään missään muualla. Yama ei ole enää sen uskon vanki, että hän on ruumis, tunne, havainto, motivaatio tai tietoisuus. Yama on vapaa.

Kuoleman herra, Yama kannattalee suussaan elämänpyörää ja muistuttaa meitä kaiken katoavaisuudesta. Elämän ja kuoleman kiertokulusta ei löydy yhtään ainoaa olentoa, joka olisi vapautunut kuoleman kontrollista. Jotta voimme vapautua kuoleman ja uudelleensyntymisen kiertokulusta, jatkuvasta kärsimyksestsä, meidän täytyy pystyä vapautumaan tietämättömyyden aiheuttamista harhoista.

2 Olemassaolon kiertokulusta vapautuminen

2.1 Myrkyistä puhdistautuminen (hengitys)

Yhdeksällä puhdistavalla hengistyksellä valmistaudutaan yleensä mietiskelyyn ja hiljentymiseen. Hengityksellä on myös yhteyttä elämänpyörän myrkkyihin. Vasen sierain yhdistetään torjuntaan, vihaan, suuttumukseen, tyytymättömyyteen, oikea sierain taas niihin asenteisiin ja tunteisiin, joista emme halua luopua, nimittäin haluihin ja kiintymykseen. Molemmilla sieraimilla hengitettäessä puhdistamme mielemme hämmennyksen. Vasemmalla sieraimella hengitettäessä yhdistämme mielemme elämänpyörän käärmeeseen, oikealla kukkoon ja molemmilla sikaan.

Puhdistavaa hengitystä harjoitetaan aamuisin. Sen tarkoituksena on vapautua yön aikana kertyneistä epäpuhtauksia ja uudistaa ruumiin energiat uutta päivää varten. Istu risti-istunnassa. Vasen käsi lepää kevyesti vasemmalla polvella. Hengitä syvään. Sulje suu ja uloshengittäessä paina oikean käden etusormella oikeaa sierainta, niin että hengität ulos ainostaan vasemmalla sieraimella. Kuvittele samalla, että vasemmasta sieraimesta virtaa likaista valkoista ilmaa. Jatka uloshengittämistä kunnes vatsasi alkaa täristä. Lepää hetki ja toista hengitys kaksi kertaa. Toista harjoitus kolme kertaa nyt oikealla sieraimella, paina uloshengittäessä vasemman käden etusormella vasenta sierainta ja kuvittele, että oikeasta sieraimesta virtaa tummanpunaista ilmaa. Toista tämän jälkeen harjoitus molemmilla sieraimilla ja uloshengittäessä kuvittele, että molemmista sieraimistasi virtaa syvän sinistä ilmaa. (Tulku 1978, 52-53.)

2.2 Valtakunnista vapautuminen (mantra)

Elämänpyörän kuudesta valtakunnasta puhdistautuminen tapahtuu harjoituksella, jossa sekä lauletaan ja lausutaan mantroja sekä visualisoidaan symboleja (Namkhai Norbu 1988). Jokaista valtakuntaa symboloi mantran tavu. Tämän mantran sanotaan olevan niin voimakas, että jos ihminen tai eläin kuulee sen, niin silloin on istutettu vapautumisen siemen. Mantraa kutsutaan Samantabhadran kuudeksi avaruudeksi tai kuudeksi tavaksi jolla tyhjyys ilmentyy. Ne edustavat myös elämänpyörän kuuden valtakunnan todellisia ehtoja. Niiden avulla voidaan integroitua näihin kaikkiin tiloihin. (Namkhai Norbu 1991, 34.)

2.3 Yhdyssiteiden merkityksen ymmärtäminen (mietiskely)

Goodmanin (1992) mukaan on monta tapaa opetella ymmärtämään elämänpyörän kahdentoista yhdyssiteen (nidanas) merkityksen ymmärtämistä. Riippuvuus olosuhteista määrää elämän kiertokulkua, johon taas vaikuttavat aikaisempien elämien teot (karma). Buddha opetti, että kohtalo ei määrää kokemuksiamme, vaan olosuhteet, jotka voidaan tuntea ja muuttaa. Elämän olosuhteiden muuttamista voidaan harjoitella mietiskelemällä yhdyssiteiden merkitystä.

Ne, joita kokemusten alkuperä tai olosuhteet hämmentävät, mietiskelevät yhdyssiteiden merkitystä niiden esiintymisjärjestyksessä(1 - 12): Mistä syntyy tietämättömyys, karma, tietoisuus, nimi ja muoto, aistihavainnot, kontakti, tunne, haluaminen, takertuminen, tuleminen, syntymä ja kuolema.

Päinvastaisessa järjestyksessä pohditaan yhdyssiteiden merkitystä taas silloin, kun erityisesti on ongelmallista hyväksyä syntymä, voimien väheneminen ja kuolema. Tällöin aloitetaan takertumisesta, josta siirrytään haluamiseen, sitten tunteeseen, kontaktiin jne. Vähitellen poraudutaan jokaisen yhdyssiteen alkuperään, joka yhdistyy elämänpyörän valtakuntiin ja myrkkyihin. Aikaisempien olosuhteiden rakenne avautuu tällöin eräänlaisena tämän hetken tilien saldona.

Tämän hetken ja tulevien olosuhteiden ymmärtäminen lisääntyy aloitettaessa mietiskelemään haluamisesta (8), josta edetään esiintymisjärjestyksessä (8-12) viimeiseen yhdyssiteeseen, kuolemaan (12).

Tämän hetken olosuhteiden syyt ja seuraukset selkiintyvät seitsemään ensimmäistä yhdyssidettä niiden esiitymisjärjestyksessä (1 - 7): Mistä syytä olemme tietämättömiä? Mistä syntyy karma? Miten voimme vaikuttaa kokemuksiimme? Kuinka mieli ja ruumis voidaan yhdistää? Osaatko avata aistisi samanaikaisesti sekä sisään- että ulospäin? Mistä syystä kontakti yhdyssiteenä muuttuu kokemuksia kaventavaksi ja ahdistavaksi? Mistä syystä takerrumme? Mistä syystä kontakti herättää tunteita? Mistä syystä alamme haluta tai torjua? Ne, joita viehättävät ulkoiset asiat, mietiskelevät viiden viimeisen yhdyssiteen merkitystä yhdyssiteiden esiintymisjärjestyksessä (8 - 12). Mikä elämässäsi on sellaista, mitä toistat kokemuksesta toiseen? Mistä toiminnassasi on tällöin kysymys? Mitkä myrkyt pyörittävät elämääsi? Älä takerru myrkkyihin, vaan viisauteen. Jos kerran synnyt uudelleen, muuta mielesi myönteiseksi ja rakentevaksi. Mikä on elämässä todellista samasara vai Dharma? Miten avaat sydämesi?

Yhdyssiteiden rakenne kuvaa käyttäytymisen suuntaa, erityisesti niitä reaktioita, jotka dominoivat ja synnyttävät kärsimystä, frustraatiota ja surua. Yhdyssiteet ovat kiinnittyneenä lujasti toisiinsa, mutta niistä voidaan vapautua. Yhdyssiteistä tietämättömyys, haluaminen ja takertuminen edustavat tunteiden aiheuttamaa hämmennystä. Karma (2) ja tuleminen (10) liittyvät tekojen seurauksena syntyvään, tulevaan toimintaan. Jäljelläolevat seitsemän yhdyssidettä (tietoisuus, nimi ja muoto, kuusi aistia, kontakti, tunne, syntymä ja kuolema) ovat perusta jatkuvalle tyytymättömyydelle (dukha). Emotionaalisuus, pakonomainen toiminta (toistuva käyttäytyminen) ja tyytymättömyys ovat samsaran kolme jalkaa. Minkä tahansa samsaran jalan tuhoaminen on riitävä koko rakenteen kaatumiseksi. (Goodman 1992, 232).

Käännös Pirkko Liikanen ja Helena Allahwerdi