Järjestellessäni "talkoolaisena" Tekniikan Museon kirjapaino-osaston kirjastoa, löytyi erään pahvilaatikon sisältä erilaisten muistioiden ja kirjoitusten ohella kolme kiinnostavaa kemigrafiaa koskettelevaa käsikirjoitusta.
Yksi niistä oli Knut Fogelholmin, toisessa oli kirjoittajana "V.J." ja kolmannessa ei ollut mitään tunnistetta.
Ehkä ne ovat jossakin painetussa muodossa, tai sitten ovat olleet esitelmien pitoon tarkoitettuja.

Nähdäkseni ne valaisevat hyvin kemigrafiamme alkuaikoja, joten otin vapauden kirjoittaa ne puhtaaksi ja tuoda ne Internetin välityksellä yleisempään tietouteen - semminkin, kun olin itse kerran innostunut muistelemaan hiukan uudempia aikoja nettikirjoituksessani!
Maamme kemigrafian kehityskaaren seuranta alkoi kiinnostaa minua enemmämminkin, joten keräilin erilaisista tietolähteistä pieniä tiedonmurusia ajastaan kertoviksi kuvauksiksi.

Jos arvoisalla lukijalla olisi menneiltä ajoilta omakohtaisia muistelmakirjoituksia, tai tietoa sellaisista,
olisin kovin kiinnostunut niistä.
Kuvan- ja tekstin valmistus ja niihin liittyvät muut toiminnot ovat menneet niin nopeasti eteenpäin, että jo lyhyen aikavälin takaisin vilkaisu alkaa esittää pian unohtuvaa historiaa

Minuun voi ottaa yhteyttä:
e-mail: eero.hamalainen@dlc.fi, puh. 045 6711505

Kirjanpainajien ammattikunnan vaakuna,Kirjanpainajanvaakuna on 1600-luvun “keksintö”. ”Im Spiegel des Erzhauses Österreich” löytyi v. 1668 merkintä, jonka mukaan Itävallan keisari Friedrich III (1415-1493) antoi kirjanpainajille v. 1470 oikeuden kullan käyttöön vaakunassaan ja nosti heidät saman arvoisiksi aateliston ja oppineiden kanssa. Tämän lisäksi latojat saivat käyttää kotkaa ja painajat väritamponia kynsissään pitävää aarnikotkaa.

Molemmille ammattikunnille suotiin vielä oikeus laittaa avokypärä vaakunaan. (Avokypärää saivat käyttää vain aateliset perheet tai keisarin erikoisesta armosta jollekin antama ”aatelisen etuoikeus”. Tästä syystä on voinut tulla uskomus, että keisari Friedrich III olisi tehnyt kirjanpainajista ”aateliston arvoisia”)

Ensimmäinen kuva kirjanpainajanvaakunasta on Nürnbergistä vuodelta 1730. Vaakunassa on kilpi, jossa on kaksoiskotka avatuin siivin kynsissään latomahaka ja tenaakkeli käsikirjoituksineen. Kilven yläpuolella on avoin kypärä, jonka päällä on kruunu. Kruunun päällä on aarnikotka kynsissään kaksi väritamponia.

Vaakuna määriteltiin 1883 uudelleen Leipzigin typografisen seuran aloitteesta: kultaisella pohjalla musta, gloorialla varustettu kaksoiskotka, joka pitää oikean jalan kynsissä tenaakkelia käsikirjoituksineen ja vasemman jalan kynsissä latomahakaa; kypärästä nousee hopeinen aarnikotka, jolla on kynsissään kaksi väritamponia.

Vaakunasta, sen synnystä, ja "tarkoituksesta" on kirjoitettu paljon.
Ohessa on muutamia linkkejä:

http://de.wikipedia.org/wiki/Buchdruckerwappen

http://www.schwarze-kunst-koeln.de/wappen.html

http://home.att.net/~numericana/arms/welsbach.htm

http://wapedia.mobi/de/Buchdruckerwappen

*click*6.9.2010 alkaen.