”Helsingin Graafillisen Klubin” 10-vuotisjuhlajulkaisussa 1925-1935 oli kertomus klubin perustamisajatuksista:

KUINKA KLUBI SYNTYI

Suomen graafillinen teollisuus on vuodesta 1906 lähtien ollut järjestäytynyt Suomen Graafillisen Teollisuuden Työnantajain Liiton muodossa, joka, edustaen graafillista ammattialaa ja sen työnantajia, ja valvoessaan tämän ammattialan etuja koko maassa, on suorittanut ja suorittaa edelleenkin omaa huomattavan tärkeää tehtäväänsä sillä aineellisesti ja aatteellisesti tärkeällä alalla, jota graafillinen teollisuus edustaa. Mutta tämä liitto edustaa toiminimiä, osakeyhtiöitä ja yksityisiä liikkeitä, jotenka se ei saata toistensa kanssa välittömään kosketukseen erilaisissa asemissa, omistajina, isännöitsijöinä, työnjohtajina j.n.e. toimivia graafikkoja.

On näin ollen varsin luonnollista, että Helsingissä monine suurine kirja- ja sanomalehtipainoineen, kustannuskirjapainoineen, litograafisine, kemigraafisine ja muine laitoksineen, jotka edustavat kaikkia grafiikan erilaisia menettelymuotoja, vähitellen alettiin graafikkojen kesken tuntea sellaisen yhteenliittymismuodon tarvetta, joka tekisi mahdolliseksi henkilökohtaisen kosketuksen, läheisen, toverillisen ja luottamuksellisen ajatusten vaihdon sekä toinen toistensa kokemuksiin perehtymisen paremmin ja välittömämmin kuin Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liiton, sanoisimmeko, virallisen järjestömuodon puitteissa. Tähän myötävaikutti tietenkin tuntuvassa määrässä aikanaan myöskin se eristyneisyys koko ulkomaailmaan nähden, missä graafikkomme, kuten kaikki muutkin kulttuurityön edustajat yleisesti tunnetuista historiallisista syistä olivat vuosikausia. Se sodanaikainen pakollinen olotila, joka meidät piti niin kauan koko muusta kulttuurimaailmasta erillään, oli graafikoissamme kenties synnyttänyt eräänlaisen alitajuntaisen epävarmuuden tunteen, joka aivan asian luonteen mukaisesti veti saman ammattialan edustajia lähemmäksi toisiaan ja herätti entistä voimakkaamman yhteistyön tarpeen, joka lisäksi vielä sai vahvan käytännöllisenkin korostuksensa sen kautta, että sodanaikainen pitkä eristyneisyys teki monella taholla hyvinkin perusteelliset uudistushankinnat tarpeellisiksi. Tällaisen tilanteen edessä moni ammattinsa todellisesta edistymisestä huolehtiva graafikko vakavissaan varmaankin kysyi: mitä tänä aikana on tapahtunut graafillisen teollisuuden suurvalloissa, mitä teknillisiä uudistuksia on tänä aikana syntynyt, mitä uusia tyylisuuntia ilmestynyt?

Ei ole siis muuta kuin luonnollista, että ensi ajatus Helsingin graafikkojen kiinteämmästä järjestäytymisestä ilmenee heti, kun sodan jälkeen päästään hiemankin järjestetympiin oloihin. Se näkyy oikein asiakirjallisestikin, sillä Helsingin Graafillisen Klubin arkistossa on säilynyt muuan nimiluettelo henkilöistä, jotka graafillista klubia perustaaksensa olivat koossa ravintola Gradinissa keskiviikkona helmikuun 19 päivänä 1919. Tuossa luettelossa ovat nimet:
Amos Anderson, Emil Holländer, Aarne Kauppila, Albert Kosk, L. Lyytikäinen, Gösta Malmgren, K. J. Mandelin, J. Mikander, Birger Moliis, A. Nordberg, A. V. Nylander, K. I. Nyström, Martin Paul, Edvin Pettersson, Väinö Puokka, K. F. Puromies, Emil Tötterman ja O. Öflund.

Näistä henkilöistä on kuitenkin 9, eli tasan toinen puoli siirtynyt sinne, mistä ei enää mitään paluuta ole. Mitään pöytäkirjaa ei valitettavasti mainitusta tilaisuudesta ole olemassa, jotenka ei ole myöskään tarkkoja tietoja kenen alotteesta kokous pidettiin ja mitä siinä päätettiin. Ainoastansa merkintä nimiluettelon yläsyrjässä »Grafisk Klubb bör bildas. Närvarande å Gradin onsdagen den 19 februari 1919»ilmaisee mitä mieltä läsnäolleet olivat läheisemmän yhteenliittymisen tarpeellisuudesta.

Mutta vaikka ajatus ei toteutunutkaan, se ei silti kuollut. Kului sentään vielä yli kuusi vuotta, ennenkuin Helsingin Graafillisen Klubin syntysanat lopullisesti lausuttiin. Johtaja Lauri Lyytikäisen allekirjoittamalla ja syysk. 25 p:nä 1925 päivätyllä kiertokirjeellä, joka lähetettiin johtajille K. F. Puromies, Eugene Nygren, Gösta Malmgren, O. Öflund, A. V. Nylander ja Albert Kosk, kutsuttiin mainitut herrat kokoukseen Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liiton huoneistoon syyskuun 28 päiväksi 1925 sen johdosta, että oli herätetty kysymys graafillisen klubin perustamisesta Helsinkiin. Tämän kokouksen oli määrä tarkemmin suunnitella tuollaisen klubin toimintaa. Koska johtaja Lyytikäinen oli mainitsemamme kiertokirjeen allekirjoittanut »toimeksi saaneena», lienee asiaa jo aikaisemminkin pohdiskeltu jossakin aivan ahtaassa piirissä.

Määräpäivänä kokoontuivatkin mainitut kuusi herraa, seitsemäntenä johtaja Lyytikäinen, käsittelemään kutsukirjeessä mainittua asiaa. Johtaja Öflundin toimiessa puheenjohtajana ja johtaja Lyytikäisen laatiessa pöytäkirjan pidettiin sitten kokous, jossa johtaja Puromies viittasi jo tuohon aikaisemmin mainittuun alotteeseen, jolloin v. 1919 helsinkiläisten kirjanpainajain keskuudessa oli viritetty kysymys graafillisen klubin perustamisesta paikkakunnan ammatinharjoittajain yhdyssiteeksi. Sen jälkeen hän mainitsi parin muun toverinsa kanssa kutsuneensa läsnäolevat asiasta neuvottelemaan sekä siinä tarkoituksessa lähettäneensä tuon jo äsken mainitun kutsukirjeen sekä perustettavan klubin sääntöehdotuksenkin. Kokous oli yksimielinen tällaisen klubin tarpeellisuudesta, jonka vuoksi päätettiinkin ryhtyä sellaisen perustamiseen. Käsiteltiinpä edellä mainittua sääntöehdotustakin, joka useilla muutoksilla» - kuten pöytäkirjassa mainitaan hyväksyttiin ensi lukemisessa, toisen lukemisen jäädessä seuraavaan kokoukseen, joka päätettiin pitää muutaman päivän kuluttua, eli tarkemmin sanottuna lokakuun 1 päivänä.

Koska voi olla jälkimaailmallekin mielenkiintoista tutustua tuohon sääntöehdotukseen, saakoon se tässä sijansa, varsinkin kun siitä näyttää hyvin käyvän selville minkälaisissa puitteissa alotteentekijät olivat klubin toiminnan ajatelleet. Sääntöehdotus käsitti vain neljä pykälää ja oli kokonaisuudessaan seuraava:

1 §. »Helsingin graafillisen klubin tarkoituksena on yhteistoiminnan edistäminen Helsingissä toimivien Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liittoon kuuluvien liikkeiden ja niissä toimivien johtohenkilöiden välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi toimeenpanee klubi: 1) Kokouksia, joissa keskustellaan yhteisistä asioista; 2) Esitelmätilaisuuksia; 3) Tilaisuuksia, joiden ohjelma muodostetaan jäsenille opettavaksi ja huvittavaksi.
2 §. Klubin jäseneksi pääsee jokaisen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liittoon kuuluvan liikkeen edustaja, jotapaitsi Klubin kokouksiin ja muihin sen toimeenpanemiin tilaisuuksiin voidaan kutsua Liittoon kuuluvista liikkeistä useampiakin edustajia.
3 §. Ensimmäisessä kokouksessa klubi valitsee kolmimiehisen toimikunnan, jonka huolena on Klubin kokousten kokoonkutsuminen ja Klubin asioiden hoito. Toimikunta valitaan vuodeksi kerrallaan.
4 §. Jokaisessa Klubin kokouksessa valitaan komitea, joka yhdessä Klubin toimikunnan kanssa pitää huolen seuraavan kokouksen ohjelmasta».

Tämän alustavan kokouksen päätöksistä mainittakoon vielä, että herrat Kosk ja Lyytikäinen saivat toimekseen laatia luettelon niistä henkilöistä, jotka aiotaan kutsua Klubin perustavaan kokoukseen.

Toimikunnan toisessa kokouksessa lokakuun 1 päivänä 1925 suoritettiin ainoastaan eräitä muodollisia ja käytännöllisiä asioita joista mainittakoon tärkeimpinä sääntöehdotuksen toinen lukeminen ja niiden henkilöiden luettelon tarkastaminen, jotka aiottiin kutsua Klubin perustavaan kokoukseen, minkä pitämisestä ei vielä kuitenkaan siinä tilaisuudessa tehty mitään päätöstä. Toimikunta näet katsoi vielä kolmannenkin kokouksen tarpeen vaatimaksi, ennenkuin lähti hankkeestaan laajemmille piireille tietoa antamaan. Siinä hyväksyttiin m. m. seuraava kutsukirje lähetettäväksi suunnitellun uuden Klubin perustaviksi jäseniksi kutsuttaville:

»Arvoisat ammattitoverit!
Ammattipiireissä on useasti lausuttu se toivomus, että graafillisen teollisuuden harjoittajain keskuuteen pääkaupungissa olisi perustettava jonkinlainen yhdistys tahi klubi, jona toverillisen seurustelun ohessa voitaisiin pohtia kaikkia teollisuutemme teknillistä, järjestöllistä, taiteellista ja taloudellista kehitystä koskevia kysymyksiä. Tällaisia klubeja on syntynyt ammattimiespiireihin naapurimaissamme ja on niiden todettu toiminnallaan edistävän erittäin suuressa määrässä ammatinharjoittajain yhteenkuuluvaisuustunnetta samalla kun niiden kokoukset ovat muodostuneet jäsenilleen erittäin kehittäviksi.
Allekirjoittaneet ovat rohjenneet ottaa alotteen tällaisen klubin perustamiseksi Helsinkiin ja pyytävät Teitä klubin perustavaksi jäseneksi. Klubin tarkoitus selviää oheenliitetystä lyhyestä sääntöehdotuksesta. Pyydämme Teitä oheenliitetyllä kaavakkeella vastaamaan josko suostutte klubin jäseneksi yhtymään. Vastauksen toivomme saavamme ennen kuluvan kuun 22 päivää, jonka jälkeen ilmoitamme Teille kokouksen ajasta, paikasta ja ohjelmasta.
Helsinki, 15. lokakuuta 1925.
Toverillisesti tervehtien
K. F. Puromies, Oskar Öflund, A.V.Nylander, Eugen Nygren, Gösta Malmgren, Albert Kosk, Lauri Lyytikäinen»

Näiden esivalmistelujen jälkeen voitiinkin sitten ryhtyä tuumasta toimeen, ja seuraavan marraskuun 4 päivänä klo 7 illalla pidettiin Helsingin Graafillisen Klubin perustava kokous Pörssiravintolan Malakiittisalissa.

……

Näin perustetun Helsingin Graafillisen Klubin ensimmäisiksi toimihenkilöiksi valittiin: puheenjohtajaksi herra Oskar Öflund, varapuheenjohtajaksi herra A. V. Nylander sekä johtokunnan jäseniksi herrat R. F. Hällfors, Väinö Puokka ja Heikki Renqvist (Reenpää). Sääntöjen edellyttämään ensimmäiseen ohjelmakomiteaan valittiin herrat Emil Holländer, K. Soidinsalo ja Georg Werner. Sen sijaan hylättiin ehdotus että valittaisiin myöskin klubimestari.

Klubin perustavista jäsenistä olivat tässä kokouksessa saapuvilla seuraavat herrat: A. Ekholm, J. E. Eriksson, A. R. Frenckell, Yrjö Helme, Emil Holländer, R. F. Hällfors, H. Johansson, K. Johansson, Adolf Josefsson, Albert Kosk, K. G. Kosk, A. Lassila, Armas Lilius, G. E. Lindgren, J. F. Lindholm, Nils Lüchou, Lauri Lyytikäinen, Gösta Z. Malmgren, Th. Michelsson, Henning Mikander, Birger Moliis, Hj. Nieminen, A. E. Nissinen, Wilho Nordblad, Eugen Nygren, A. V. Nylander, K. I. Nyström, J. K. V. Paasio, Martin Paul, Edv. Pettersson, K. F. Puromies, Ivar Renherg, Alvar Renqvist, Johan Saxberg, K. Soidinsalo, Gunnar Söderström, Einari Teräskivi, Emil Tötterman, Georg Werner, Hugo Winter ja Oskar Öflund.

Näiden lisäksi oli klubin perustaviksi jäseniksi ilmoittautuneet, vaikka eivät olleetkaan kokouksessa saapuvilla, herrat Amos Anderson, Bertel Appelberg, G. A. Blomfelt, Eero Erkko, J. H.Kuronen, J. Laurila, Joh. Boris Moliis, Väinö Puokka, L. A. Rainio, Heikki Reenpää, Holger Schildt, Gunnar Sjöholm, John Sjöman ja E. Valtamo.

Näin oli siis Helsingin Graafillinen Klubi tullut perustetuksi ja toteutunut ajatus, joka jo v. 1919 oli saamaisillaan konkreettiset muodot, mutta joka kenties jo paljon aikaisemminkin oli eri tahoilla askarruttanut pääkaupungin kirjanpainajien ja muidenkin graafikkojen mieliä.

Takaisin alkusivulle

Oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi