Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa oli aloitettu fototypialaatoilla Tukholmassa 1884 ja tekijänä oli ollut Pariisissa kemigrafiopin käynyt Justus Cederquist ja hän perusti sitten 1887 Tukholmaan ensimmäisen varsinaisen kemigrafisen laitoksen, jossa tehtiin siis sekä foto- että autotypialaattoja, ollen Cederquist siis Ruotsin ensimmäinen kemigrafi. Ruotsista kemigrafia ei kuitenkaan tullut tänne enempää kuin Venäjältäkään vaan Saksasta.

Suomeen kemigrafia tuli neljä vuotta myöhemmin ja tarkemmin sanottuna Helsinkiin 189I. Kymmenkunta kirjapainoa 62-tuhantisen helsinkiläisasujamiston silloisessa keskustassa ja lisäksi maaseutupainot tarvitsivat jo nopeampaa ja nykyaikaisempaa kuvien jäljentämismenetelmää, kuin xylografia. Eräät painot tosin tilasivat ulkomailta klicheitä, mutta silläkin oli omat hankaluutensa ja niin Tilgmann'in kemigrafia oli "sinkkikuvasinten" -taidon uranuurtajana maassamme, tosin saksalaisin voimin luonnostaan lankeavana. Ilmestyipä tänne 1893 Düsseldorfissa painettu saksankielinen pieni kirjanen "Autotypian erilaisista työtavoista" nimeltään »Die Autotypie in ihren verschiedenen Ausführungsarten" ja 1895 näemme ilmoituksen "Typografbladet'issa" fotokemigraafisista työkoneista J. G. Schelter & Giesecke, Leipzigistä, välittäjänään Gust. Carlsson & Co Tukholmasta.

Aikojen kuluessa on Suomessa ollut toiminnassa kaikkiaan 74 kemigraafista laitosta, joista 40 Helsingissä.

Helsingin kemigraafiset laitokset vv.1891 - 1904
Helsingin kemigraafiset laitokset vv.1904 - 1958
Kemigraafiset laitokset Helsingin ulkopuolella
Kemigrafien ammattikunta Helsingissä 1891-1909 ja 1959
Kemigrafia
"Puupiirrännästä..."

Oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi