SUOMEN KUVALAATTALAITOSTEN HISTORIAA, 1906 - 1958

Kemigraafi Klubin 50-vuotisjuhlajulkaisusta 1959

1906
- Kemigrafinen Osakeyhtiö - Kemigrafiska Aktiebolag perustettiin 1906, perustajinaan kemigrafi W. Puokka ja kemigraafivalokuvaaja, saksal. Karl Dietrich, sekä ensimmäisessä johtokunnassa kirjanpainajat E. Moilanen ja L. Rainio sekä liikemies E. Lammin-Koskinen.
Koneisto oli kahden kuukauden sisällä hankittu Saksasta ja Otavan vastavalmistuneessa liiketalossa Uudenmaank. 10:ssä olivat ensimmäiset työt otettu vastaan 28. 8. ja valmistuneet elo-syyskuun vaihteessa ja kerrotaan ensimmäisten laattojen syövytyksen tapahtuneen tilapäisesti pienehkössä kivisessä piharakennuksessa, jonne johto oli tuonut ylityössä oleville voileipiä.
Liikkeessä oli alussa 4 ammattimiestä, em. lisäksi mm. K. Kreutzmann ja sen johtokunnassa 1908-12 tekn.joht. Michael Wagner, nousten Kemigrafinen Oy maan suurimmaksi aina vuoteen 1926 saakka, toimien 1910-19 Tilgmannin talossa ja 1919-57 »Kirjatalossa» Hietalahdenranta 17, siirtyen tällöin nykyiselle paikalle.
Toim.joht. 1906-54 W. Puokka ja yhtiön johtok. pj. 1906-58. Tj. 1954 lähtien hänen poikansa fil.tri J. Puokka. Tekn. johto 1918-53 J. J. Nieminen ja sittemmin L. Tuhkanen, sekä työnjohtajina, esimiehinä tai kemigrafiafaktoreina mm. Th. Michelsson, K. Fogelholm, J. Kauppi, E. Ruti ja E. Pylkkänen.
Yli 40-25 v. liikkeessä ovat olleet E. Eriksson, A. Salovaara., Y. Sundberg, A. Vainio, J. Kauppi, J. J. Nieminen, K. Laurila, K. Fogelholm ja P. Heinonen sekä A. Sandelin.

1907
- Oy »Kuva» Ab:n perustivat kemigrafi G. Werner ja saksal. kemigrafivalokuvaaja A. Härtel sekä Työväen Sanomalehti Oy:n taloudenhoitaja A. Karjalainen. Suomen Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 31. 8. Liike aloitti toimintansa Sirkus- (Paasivuorenk.)katu 3 :ssa Työväen Kirjap. uudessa talossa pihan puolella. Kahden johtajan ohella ensimmäisenä oppipoikana työskenteli A. A. Granberg ja vähän ajan kuluttua A. Taiminen.
19II Kuva siirtyi Mercatorin talon ylimpään kerrokseen Yrjönk. 27 ja 1919 Ludviginkadulle HS:n toimitaloon, johon sivuosasto jäi HS :ia varten 1925-39, siirtyen pääliike kesäkuussa 1925 nykyiselle paikalle, toimien myös toinenkin sivuosasto L.-Heikink. 22 :ssa Hbl:ia varten 1926-28. Vaatimattomilla työvälineillä ja ahtaissa oloissa alkaneesta Kuvasta oli vuosikymmenien kuluessa kehittynyt G. Wernerin johdolla maan yksi suurimpia.
Yhtiön toim.joht. 1907 -44 oli G. Werner, 1945-51 K. Nurmo ja 1951 lähtien on ollut U. Salaste. Tekn.joht. 1907-14 A. Härtel, 1918-24 Anselm Matikkala ja 1924-44 K. Nurmo, sekä työnjohto 1940 lähtien Arvo Matikkala ja valokuvaamon esimiehinä V. Lehokas ja G. Wahlroos.
N. 40-25 v. liikkeessä ovat ollet A. Matikkala, A. Sundgren, J. Öster, T. Forsström H. Joffs, G. Wahlroos ja O. Liukkonen.

1910
- Ab Kliché Oy:n yhtiöjärjestys oli hyväksytty huhtikuussa ja Suomen Senaatti sen vahvistanut 13.5. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat pj. rva Josefina Damstén, tj. Hugo Damstén ja tekn.joht. Hugo Nyman, joka oli käynyt oppia W. & G :llä 1896 -97 ja Tilgmannilla 1897-98, sekä täydentänyt ammattitaitoaan J. Cederquistilla Tukholmassa 1898-99 ja oltuaan L. & H:llä 1899-1904 ja Nordbladilla 1905-09 siirtyi Missioneen Argentiinaan siirtolaisena tarkoituksella perustaa sinne klichélaitos, mutta palasi pian takaisin ja perusti Klichén, rahoittajanaan Damstén-suku, johon hän avioliittositein liittyi.
Joht. H. Nymanin kuoltua 1924 johtok. pj. B. Sjöberg sekä rvat G. Nyman ja G. J. Damstén, liikkeen nimi muuttui sittemmin Kliche-Yhtiö - Kliche-Bolaget nimiseksi, liikkeen toimiessa tällöin Yrjönk. 21 :ssä 1929-1946, sekä viimeksi Runebergink. 40:ssä 1947-48, lopettaen toimintansa, koneiston ja kaluston siirtyessä Oy. Pahvipakkaus Ab :lle myynnin kautta. Kliche-Yhtiön omistajana oli 1930-4o-luvuilla Virginia Nyman ja johto Sven Nyman ja tekn.joht. 1946 saakka Hj. Nissilä, joka toimi myös Klichen ensimmäisenä valokuvaajana 1910-46. Työnjohtajina olivat mm. K. Fogelholm 1912-23 ja sen jälkeen A. Ask ja E. Laiho mm., sekä viimeksi 1947-48 E. Ruti.
Pitkäaikaisina kemigrafeina olivat liikkeessä mm. O. Heino, R. O. Pirtamo, O. ja A. Arolinna, E. Laiho, E. Wathén, O. W. Johansson ja T. Pikkarainen.

- Klishe-Tehdas Grafia aloitti toimintansa syksyllä 1910 W. & G.:n toimitalossa L.-Heikink. 20 :ssä ja sitä johti W. & G. :llä saadulla 'omistusoikeudella' Ceiden-nimincn mies ja tekn.joht. oli maamme ensimmäinen kotimainen kemigraafivalokuvaaja G. Renvall ja esimiehenä oli K. Fogelholm. Kuitenkin jo 1912 Grafia muuttui jälleen W.& G.:n kemigrafiaksi.

19I9
- Kuvateollisuus-Oy perustettiin 15. 11. ja valtioneuvostossa vahvistettiin yhtiöjärjestys 17. 12. Yhtiön tarkoituksena oli kuvalaattojen ja gravyyrien valmistus ja myynti sekä kemigrafisen teollisuuden harjoittaminen Helsingissä. Yhtiö oli 1919 ostanut L. & H.:n kemigrafian yhteiselle W.S.O.Y.:n ja S.K.S.K.:n perustamalle tytäryhtymälle Kuvateollisuus Oy:lle ja aloittanut toimintansa 15. 11. US:n toimitalossa, henkilökuntanaan L. & H. :n kemigrafit C. Asp, A. Taiminen, A. Sundgren, K. Rosenberg syövyttäjinä ja U. Sulander (Salaste) opp., engl. W. Wallace sekä P. Heickell valokuvaajina ja N. Lehtonen opp., norjal. A. Eriksen kopistina ja L. Salminen asentajana, johtajanaan faktori, taiteilija Kaarlo Hilden, toimien hän 1920 kesään saakka. Toim.johtajina asessori A. Lassila 1919-38, talousneuvos G. Pätynen 1938 -58 ja ins. P. Jalassola 1958 lähtien. Tekn.joht. C. Asp 1920-22, B. Tillander 1922-44 ja P. Jalassola 1944 lähtien. Osastonjoht. 1925-50 ja vt. tekn.johtajana 1944 R. Ekman. Kemigrafiafaktoreina A. Karhunen ja J. Linnainmaa, sekä työnjohto- ja esimiehinä aikojen K. Kreutzmann, P. Heickell, K. Lindberg ja K. Kajan, sekä A. Gustafsson, O. W. Johansson ja J. Lumme.

Kuvateollisuus Oy:n valokuvaamo 1927. Henkilöt vasemmalta: K. Enqvist (Eräsuo), R. Ekman, P. Heickell,
sekä taustalla L. Lindroos ja P. Laurell (Laurema)
Kuvateollisuus Oy:n syövyttämö 1936. Keskellä edestä taaksepäin: K. Kreutzmann, K. Kaján ja N. Olkkola.
Oikealla edestä: O. Viljanen, K. Lindberg, O. Lund, P. Salonen ja U. Salaste.
Takana vasemmalta: Å. Rikström, K. Kreander ja K. Sund

Kun tulemme vuoteen 1922 näemme "Suomen Teollisuus ja Kauppa" 1. osassa seuraavat sanat: »Jo alusta alkaen on liike saavuttanut yleistä suosiota. Tilauksia on ollut niin paljon kuin suinkin on voitu suorittaa ja laajennuksiin täytyi ryhtyä heti alussa. Yhtiö on onnistunut osaksi koti- ja osaksi ulkomailta hankkimaan itselleen taitavan henkilökunnan, jota yleensä tällä alalla on sangen vaikea saada. Kemigrafinen teollisuus on tarkkaa työtä ja ainoastaan melkeinpä tieteellisellä tarkkuudella toimiva henkilökunta voi saada aikaan ensiluokkaisia tuloksia. Erikoisesti hyvän henkilökuntansa ja uudenaikaisten koneiden perusteella voi Kuvateollisuus Osakeyhtiö taata työnsä huolellisuuden ja taiteellisen aistikkuuden. Sen uudenaikaiset koneet tekevät sille myös mahdolliseksi mennä takuuseen työn nopeasta suorituksesta.»
Yhtiö sivuutti jo 1926 neljä vanhempaa kuvalaattalaitosta ja tuli siten maan suurimmaksi alallaan ja 30-vuotistoimintansa aikana oli valmistunut 100 milj. cm2 kuvalaattoja, asiakkaiden luvun ollessa 200-300. Sotien jälkeen liikettä on nykyaikaistettu uusilla koneistoilla.
Yli 30-25 v. liikkeessä ovat olleet N.Olkkola, K. Lindberg, A. Karhunen, P. Laurema, A. Nummila, U. Tilly, V. Karttunen, E. Katajikko, R. Ekman, Y. E. Vilja, K. Kreander, J. Linnainmaa ja R. Salmi.
- W.S.O. Y.:n Kuvalaatta-osaston nimellä toimi Porvoossa 1926 ja 1929 välivuosina Kuvateollisuuden sivuosasto jota A. Taiminen johti. Koneisto ja kemigrafit tulivat pääliikkeestä, Syynä tähän oli ollut pääasiassa se, kun laatat toimitettiin siihen aikaan laivalla Porvooseen, vei matka-aika jo useita tunteja, joten kiireellisten töiden valmistus oli välttämätöntä ottaa käyttöön paikan päällä.

1923
- Oy. Kuvatyö perustettiin, aloittaen syksyllä toimintansa Porthanink. 7, IV linja 8 kulmatalossa, tekn.johtajanaan V. Salonen ja valokuvaamon esimiehenä T. Kaski. Valtiollisen tilanteen takia yhtiön toiminta joutui keskeytyksiin 1930, siirtyen koneisto samana vuonna perustetulle Kaski & Saloselle. Kuitenkin 1948 Oy. Kuvatyö Ab. aloitti uudelleen entisillä oikeuksilla, mutta uusilla koneilla, tekn.johtajanaan E. Tiihonen, kuvalaattojen valmistuksen alkaessa tammikuussa 1949. Tiihosen oltua tekn.joht. 1949-50, tuli 1950 K. Lehtinen työnjohtajaksi ja 1951 lähtien R. O. Pirtamo esimieheksi. Johtok. pj. alkuvuosina oli Oy. Työn taloud.hoit. kirjansitoja Erl. Virtanen ja uudelleen alkaneessa liikkeessä oli taloud.hoit. M. Kanerva johtajana ja nykyisenä toim.johtajana L. Kaspio. Kuvalaattalaitos toimi 1949-51 Hämeentie 67 :ssä, siirtyen sittemmin nykyiselle paikalle. Joulukuussa 1958 yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että Kuvatyöstä tuli 12. 12. lähtien nykyinen Kustannus Oy. Yhteistyön Kuvalaattaosasto.

1928
- Hufvudstadsbladets Förlags- och Tryckeri Ab:s Klichéanstalt muodostui Oy Kuvan sivuosastosta ja sen perusti joht. Amos Anderson ja syynä tähän oli se, kun Helsingissä ilmestyvät päivälehdet alkoivat 192o-luvun lopulla käyttää suuremmassa mittakaavassa myös kuvia ja siksi oli Hbl:ia varten jo yksistään välttämätöntä saada oma kuvalaattalaitos ja sen ensimmäisenä työnjoht. on ollut Jarl Nyberg.

I93O
- Klichélaitos Kaski & Salonen aloitti toimintansa vaatimattomasti, sillä alussa olivat mukana vain sen perustajat kemigrafi Viljo Salonen ja kemigrafivalokuvaaja Tiitus Kaski. Liike sijaitsi IV linja 8. Hyvällä ammattitaidolla tehty työ ja asiakkaiden toivomusten huomioon otto lisäsivät vähitellen työmäärää ja niin lisääntyi työvoima, koneet ja työvälineet, ollen 1941 jo 14 henkeä liikkeen palveluksessa.
1934 K. & S. muuttui Oy. Klichélaitos Kaski & Salonen Klichéanstalt Ab. :ksi, toim.joht. V. Salonen ja tekn.joht. T. Kaski ja hänen kuoltuaan 1935, tuli myöhemmin tilalle P. Salonen ja tj. V. Salosen kuoltua 1948, on liikettä johtanut rva Lempi Salonen tekn.joht. J. Juvonen ja esimiehenä Atte Salonen. Liike muutti 195o-luvun alussa Mikonkatu 8 :aan ja tästä 1958 Töölööseen.

1937
- Kuvalaatta Oy H :ki, perustettiin vuosien 1936-37 vaihteessa ollen sen hall.pj. V. Männistö ja tekn.j. A. Wasström. Kuitenkin oli Tampereelle perustettu 1936 Kuvalaatta Oy. T:re ja johdossa samat, kuin H:gin yhtymässä, ollen Tampereen liike edelleen toiminnassa.

- Helsingin Kuvalaattatehdas, Ilmari Karo ja Johan Hjalmar Soljo, H :ki yhtiömiehinään, aloitti 1937 syyskesällä, mutta jo helmikuussa 1938 Kirjapainotaito-lehti ilmoitti »Soljon» lakanneen ja oston kautta siirtyneen Lasiliike A. Hj. Leppälälle.

1938
- Helsingin Kuvalaattatehdas Oy, H :ki aloitti toimintansa ns. »Leppälän liikkeenä» hyvin vauhdikkaasti, tj. Hj. Soljo . Ostettiinpa 1939 henkilökunnalle jopa jalkapalloilun pelipuvutkin varusteineen. Sotavuodet kuitenkin tekivät haittaa toiminnalle ja niin liike siirtyi 1943 kahdelle alan ammattimiehelle tj. E. Wathén'ille ja tekn.j. E. LaiholIe, tullen Laihosta tj. E.Wathén'in kuoltua 1957. Heidän aikanaan on liike suurentunut ja nykyaikaistunut.

1939
- Lehtikuva Oy, H:ki aloitti toimintansa huhtikuussa täysin uudenaikaisin koneistoin, tj. M. Keijola ja tkn.j. U. Salaste 1939-51, sekä työnj. 1941-52 Y. Kylmälä ja 1953 lukien (oikeastaan jo 1951 22/6).
Kun tämä Helsingin Sanomien omistuksessa ollut liike muuttui nykyiselle nimelle Sanoma Oy:n Kuvalaatta-osasto, tuli sen johtajaksi Y. Kylmälä ja työnj. O. Larmela, vanhimpana kemigrafinaan L. Immonen.

- Sareskuva Oy, H :ki toimi ensin Viipurissa 1939-44 ja Helsingissä Karjalan Kuvalaatta Oy:n nimellä 1945. Toim.johtajana oli ensin Sareskuvan perustaja V. Saares ja hänen kuoltuaan 1952, on liikettä johtanut rva Anna-Liisa Saares (synt. Renvall). Työnjoht. ovat olleet A. Jurkkola, K. Jalava ja K. Jurvanen. Liike on noussut maamme eturivin liikkeiden rinnalle Helsingin keskustassa.

1946
- Painokuva Oy, H:ki Kuvalaattalaitos - Klichéanstalt'in perustivat alan ammattimiehet Hj. Nissilä, U. Aalto, Matti ja Mikko Näppilä sekä N. Katajainen, tj. Hj. Nissilä 1957 kuolemaansa saakka. Yhtiön johtokunnasta jäivät pois kuitenkin ensin Katajainen ja sittemmin U. Aalto, joten liike on jatkanut toimintaansa Näppilän veljesten omistuksessa, tj. Matti Näppilä ja pääasiallisina töinään Frenckellin Kirjapainon vaativat työt.

- J. Hurmerinta, Kuvalaattalaitos, H:ki perustettiin myös 1946, johtajana kemigraafi Jaakko Hurmerinta, aloittaen Messeniuksenk. 8 :ssa, mutta siirtyen myöhemmin nykyiselle paikalle.

- Laattayhtymä Oy, H:ki perustettiin samoin syksyllä 1946, aloittaen Valhallank. 8:ssa, yhtiömiehinään kemigrafit A. Ask ja M. Hurmerinta, viimeksi mainitun. ollessa tj. Ekonomi E. Varon tultua rahoittajaksi 1950, tullen hänestä phj. ja tj., muuttui nimi Tehokuva Oy:ksi, mutta kun M. Hurmerinta jäi pois 1951, niin syntyi Laatukliché Ask & Kumpp. Yhtiöm.:A. Ask (joht.), K. Lehtinen, P. Koponen ja R. Hilden, toimien liike Varon vuokrausoikeudella, mutta Askin kuoltua 1953, lopetti Laatukliché toimintansa.

1948
- Jäger Filmi Oy:n Kemigraafinen laitos perustettiin filmiyhtiön omia tarpeita silmällä pitäen, tj. Kurt Jaeger. Kemigr.os. kuitenkin on lopettanut toimintansa 195o-luvulla.

1950
- Valiolaatta Oy H:ki. Johtok. phj. kemigrafi Sven Wickström ja tj. kemigrafi Runar Koskinen. Liike sijaitsi Mechelinink. 25 :ssä, joutuen oston kautta tämä »H:gin Valiolaatan» nimellä toiminut liike heinäkuussa 1958 Oy. Veikkaustoimisto Ab:lle, ja sai nimen Laatulaatta Qy H:ki. Hall.pj. O. Suvanto, tj. L. Nurmi ja tkn.j. V. Silfvenius. Liike siirtyi 1959 uuteen nykyaikaiseen tehdashuoneustoon.

- Oy Pahvipakkaus Ab:n Kuvalaatta-osasto muodostui entisestä Kliché-Yhtiön laitoksesta 1950, mutta kuitenkin jo 1951 maaliskuussa tämä »Kuvalaatta»-nimellä toiminut liike lopetti Lönnrotink. 28 :ssa, siirtyen oston kautta Yhteiskirjapaino Oy:lle.

1951
- Yhteiskirjapaino Oy:n Kuvalaattalaitos aloitti toimintansa omassa kirjapainotalossaan Etu-Töölössä ja on tämän kuvalaattaosaston johtaja ollut 1951 lähtien kemigraafifaktori Einar Ruti.

- Klichétyö Oy H:ki perustettiin 31.8. 1951, yhtiömiehinään kemigrafit Erkki Leppänen ja Johan Kiviranta, aloittaen liike Vallilassa Mäkelänkadulla. Liikkeen siirtyessä E. Kekäläisen omistukseen 1954, jäivät Leppänen ja Kiviranta pois yhtymästä. Liike toimi välillä Annank. 28 :ssa, muuttaen viimeksi 1957 nykyiselle paikalle tilavaan tehdashuoneustoon Lönnrotinkadulla, ollen tj. E. Kekäläinen ja työnj. T. Luukkonen ja M. Koskinen.

- Ormi Oy:n Kuvalaattalaitos aloitti myös 1951 laajahkossa tehdasrakennuksessaan Tapanilassa ja sen tj. oli M. Honkavaara ja työnjohtajina T. Metsola, A. Wasström ja viimeksi O. W. Johansson. Liike lopetti toimintansa kokonaisuudessaan syksyllä 1957.

1954
- Mainoskliché Oy H:ki perustettiin Maunulaan yhtiömiehinään Erkki Leppänen ja Johan Kiviranta, josta kuitenkin viimemainittu jäi 1958 alussa pois- Tj. E. Leppänen.

1955
- Koholaatta Oy H:ki perustettin 23. 6., aloittaen toimintansa IV linja 8:ssa, josta 1959 siirtyi nykyiselle paikalleen Kruunuhakaan. Johtok.pj. ja tj. kemigrafi Veikko Visa perustamisesta lähtien.

- Oy. Klichekuva Ab H:ki perustettiin 14. 10. yhtiömiehinään kemigrafi Tapio Metsola ja kemigrafivalok. Veikko Lehokas, toimitusjohtajana Metsola ja viimeksi tkn.johtajana J. Jukonen. Liike aloitti toimintansa Tukholmank. 13 :ssa, josta siirtyi sittemmin keskustaan.

- Laattateos Oy H:ki perustettiin 31.12. 1955, yhtiömiehinään johtok. pj. Kalervo Koskinen ja tj. Veikko Jormakka, Liike aloitti toimintansa Käpylässä. Koskisen jäi pois 1957 yhtiön johdosta.

1956
- Teho-Laatta Oy H:ki perustettiin 21. 12., yhtiömiehinään kemigrafit Antti Willgren ja Onni Heino, aloittaen liike toimintansa Punahilkantie 4:ssä 1957, josta sittemmin siirtyi Raisiontie 9 :ään ja viimeksi 1959 Hämeentielle.

1957
- O. R. Helander, Kuvalaattalaitos aloitti toimintansa kemigrafi O. Helanderin perustamana, toimien viimeksi 1959 Helander-Kliché, kuvalaattatehtaannimellä.

1958
- Kiviranta T:mi, Kuvalaattalaitos, H:ki perustettiin 6. 6., omistajanaan kemigrafi Johan Kiviranta.

- Kaivopuiston Kliché perustettiin kesällä 1958 ja muuttuen toukokuussa 1959 osakeyhtiöksi A. Gustafssonin tultua liikkeen johtoon. Liike aloitti toimintansa Puistokatu 7:ssä, kunnes myöhemmässä vaiheessa liike siirtyi laajempaan tehdashuoneustoon Vallilassa.
Vesa Katajikon muistin mukaan alku tapahtui seuraavasti: Yritys perustettiin tasaosuuksin Antti Jaala, Albin Gustafsson, Olavi Johansson ja Erik Katajikko. Yrityksessä näkyvissä olivat Jaala ja Johansson, Gustafsson ja Katajikko toimivat salaa toimien samalla myös Kuvateollisuuden palveluksessa. Yrityksen siirtyessä Vallilaan oli työmäärä kasvanut kaikkien osalta kokopäiväiseksi. Jossain tässä vaiheessa Antti Jaala poistui kuviosta. Häneen ei myöhemminkään saatu yhteyttä ja jälkeen jääneet pyysivät Ada Karhusta mukaan, hänestä tehtiin Tj.

- Nelikuva Qy H :ki perustettiin Helsinkiin viimeisenä kuvalaattalaitoksena tähän mennessä, kemigrafien Arvid Arolinnan (tj.) ja Seppo Ahlstedtin (johtok.pj.) toimesta 26.9. 1958.

Helsingissä on tällä hetkellä (1959 !) toiminnassa 25 kuvalaattalaitosta, ja muualla Suomessa n. 19.

SUOMEN KUVALAATTALAITOSTEN HISTORIAA
Helsingin kemigraafiset laitokset vv.1891 - 1906
Kemigraafiset laitokset Helsingin ulkopuolella
Kemigrafien ammattikunta Helsingissä 1891-1909 ja 1959
Kemigrafia
"Puupiirrännästä..."

Oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi