29.01.2008

Alla olevan artikkelin on kirjoittanut faktori Sverre A. Nilsen Norsk Faktortidentelle ja suomentanut Simo Pietarinen, täydentäen sitä meidän oloihimme Y. Jäntin Kirjapainotaidon Historia ja Suomen kirjapainotaidon historia 1900-1942 avulla.

1440	keksi Johannes Gensfleiss zum Gutenberg (synt. n. 1397 ja kuoli 1468 Mainzissa). kirjapainotaidon, tvs. irtokirjasimet, näille käsinvalulaitteen sekä parannetun käsipainokoneen painamiseen.
1436	alkoi Gutenberg painaa nykyään maailmankuulua 42-rivistä raamattua. Teos oli foliokokoinen, sivumäärä 1200 ja kahdessa niteessä. Teoksen hinta on nyt miljoonissa.
1457	painoivat Gutenbergin entiset työtoverit John Fust ja Peter Schöffer erään kirjapainotaidon mestariteoksen: Psalterium Mogentinum. (Fust oli syntynyt 1300-luvun lopussa Mainzissa ja kuoli 1466 Pariisissa - Schhöffer syntyi 1425 Gensheimissä ja kuoli 1502 Pariisissa).
1461	painoi kirjanpaina:ja Albrec'ht Pfister (n. 1420-1470) Bambergissa ensimmäisen painetuin kuvioin ilmestyneen kirjan. Teksti painettiin erikseen ensiksi ja kuvitus myöhemmin puuleikkauksilla, jotka somistettiin käsin.
1462	matkusti saksalais-italialainen kirjanpainaja Erhardt Ratdolt (1447-1527) Venetsiaan ja työskenteli siellä vuoteen 1486, jolloin hän muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa Augsburgiin. - Hän oli kuuluisa puuleikkauskehyksistään ja alkukirjaimistaan, monivärikalentereista ja rukouskirjoista sekä runsaasta renesanssiornamentiikastaan.
1464	toivat Italiaan kirjapainotaidon kaksi mainzilaisporvaria Conrad Sweynheim ja Arnold Pannartz. He aloittivat kirjapainotaitonsa Subaccon benediktiiniluostarissa, jossa ilmestyi ensimmäinen Saksan ulkopuolella painettu kirja: Ciceron "De oratore". Sieltä he muuttivat Roomaan, Palazzo Massimoon.
1464	perusti Gutenbergin entinen apulainen Berthold Ruppel Sveitsin ensimmäisen kirjapainon Baseliin. 1470 perustettiin Ranskan ensimmäinen kirjapaino Pariisiin.
1470	loi ranskalainen Nicolas Jenson Venetsiassa ensimmäisen puhtaan antikvan kohopainoa varten. Siitä muodostui myöhemmin varsin monen kirjasinlajin esikuva. - Jenson (n. 1420-80) oli opinsuorittanut leimasinleikkaaja ja metallirahojen mestari Toursissa, josta Kaarle VII lähetti hänet Saksaan kirjapainotaitoa oppimaan (luultavasti Mainziin). Hänen kirjapainossaan valmistui n. 150 erilaista kirjaa, etupäässä tieteellisiä ja latinankielisiä kirjoja. Kirjapaino lopetettiin 1481.
1473	perusti Thierry Maerten Belgian ensimmäisen kirjapainon pieneen Aloisin kaupunkiin.
1474	vei Espanjaan kirjapainotaidon italialainen Lambert Pelmart Venetsiasta.
1476	asettui William Caxton (n. 1420-91) kirjanpainajaksi Westminsteriin ja aloitti täten kirjapainotaidon Englannissa. Caxton oli kauppias, mutta oli luultavasti oppinut kirjapainotaidon Kölnissä. Hän painoi 1474 Bruggessä ensimmäisen englanninkielisen kirjan.
1477	perustettiin Alankomaihin ensimmäiset kirjapainot samana vuonna Goudan ja Delftin kaupunkeihin.
1481	painoi saksalainen kirjanpainaja Anton Koberger Nürnbergissä kuuluisan raamattupainoksen. - Koberger (n. 1440-1513) oli eräs 1400-luvun kuuluisimpia kirjakauppiaita ja kirjanpainajia Saksassa. Hänen palveluksessaan oli 100 työntekijää ja painossa 24 painokonetta lisäksi hänellä oli haaraosastoja Italiassa ja Ranskassa.
1482	tuli kirjapainotaito Tanskaan (Odenseen), jossa Lyypekistä kotoisin oleva Johan Snell painoi Odenselle "Brevarium Ottoniense" rukouskirjan. Kirjapaino sijaitsi St. Hansin luostarissa.
1483	vei Johann Snell kirjapainotaidon Ruotsiin Tukholmaan. Hän saapui Tanskan kautta Lyypekistä ja painatti Uppsalaa varten "Missale" ru'kouskirjan.
1488	painoi Bartholomeus Ghotan Lyypekissä messukirjan Missale Aboense piispa Konrad Bitzin tilauksesta Turun kirkolle. - Saman nimisen messukirjan painatti Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki 1522 Halderstadtissa, Saksassa.
1493	tuli kirjapainotaito Venäjälle, lähemmin sanoen Tschernikoviin.
1495	alkoi Aldus Pius Manutius julkaista kreikkalaisten ja roomalaisten klassikoitten teoksia, jotka pienikokoisina ja hyvin painettuina "Aldineina" olivat varsin kysyttyjä Vuonna 1501 käytti hän ensimmäisen kerran kursiivia, jossa kuitenkin oli antikvan suuraakkoset. Hänen käyttämänsä antiikvan ja kursiivin oli leikannut kultaseppä Francesco Griffo. Alduksen tekijämerkkinä oli ankkuriin kietoutunut delfiini. (n. 1449 tai 1450-1515).
1509	käytti pariisilainen kirjanpainaja Josef Badius kirjapainomerkkinään erästä vanhinta muotoa olevaa puista käsipainokonetta.
1519	sai Norja ensimmäiset painetut kaksi kirjaa. Ensimmäinen oli Kööpenhaminassa Paul Reffin 1519 painama Missale Nidrosiense, 304 sivuinen foliokokoinen teos. - Toinen oli Brevaria ad usum sacrosancte Nidrosiensis ecclesie, Pariisissa 1519 painettu kahdeksanneskokoinen, 449 sivuinen kirkkokäsikirja.
1537	tuli kirjapainotaito Pohjois-Amerikkkaan, Meksikoon.
1540	valmisti ranskalainen Claude Garamond (n. 1480-1561) kuuluisan antiikvansa "Caracteres de l'Université" joka paremmin tunnetaan hänen nimellään Garamond - Siihen valmistui kursiivi 5 vuotta myöhemmin. - Vain yksi ainoa nykyajan monista toisinnoista Garamondia on alkuperäisen mukainen, nimittäin D. Stempelin kirjasinvalimon valmistama. Suurin osa näistä on samoin ranskalaisen Jansonin leikkaamia. - Garamond oli leimasinleikkaaja, kirjasinvalaja ja lyhyen ajan kirjanpainaja, hän kuoli köyhänä miehenä.
1543-1575	painoi Amund Lauritsanpoika Mikael Agricolan teoksia Tukholmassa, samoin 1575 ilmestyi piispa Mikaei Juustenin kirja Se Pyhä Messu.
1555	perusti kirjansitoja Cristophe Plan'tin kirjapainon ja kustantamon Antwerpeniin, jossa hän julkaisi yli 1.600 erilaista teosta. Espanjan kuninkaan kirjanpainajana hänellä oli erioikeus katolisten kirkoissa käytettävien kirjojen painamiseen Espanjassa ja Alankomaissa. Kuuluisin hänen teoksistaan oli monikielinen raamattu. Hänen kuoltuaan jatkoi liikettä hänen vävynsä Moretus-suku v. 1870 saakka, jolloin Antwerpenin kaupunki lunasti sen museoksi, jona se vieläkin toimii samassa talossa kuin aikoinaankin. - Plantin oli syntynyt 1514 ja kuoli 1589.
1584	perustettiin ensimmäinen kirjapaino Islantiin.
1611	muutti kirjanpainaja Christoffer Reusner Rostockista Tukholmaan, painaen piispa Eerikki Sorolaisen Katkismuksen (1614), joka oli 505 sivuinen, ja vuosina 1621-25 2300 kvarttosivua käsittävän Postillan.
1620	paransi hollantilainen Willem Janszoon Blaeu (1571-1638) käsinpainokonetta. Koneen tärkeimmät osat tehtiin raudasta, ja hän suunnitteli siihen poistolaitteen, joka helpotti työtä. Hänen kirjapainonsa oli perustettu 1618 Amsterdamiin.
1639	valmistui Amerikan ensimmäinen kirja Massachusetin valtiossa. Kirjan nimi oli "The Freemans Oath".
1642	tuli kirjapainotaito Suomeen. Västeråsilainen kirjanpainaja Peter Ericsson Wald teki asiasta sopimuksen Turun Akatemian kanssa. Tästä sai alkunsa Frenckellin kirjapaino Helsingissä.
1642-1653	oli Pietari Waldin aikaa Suomen kirjapainotaidon historiassa, jolloin Suomessa painettiin ensimmäiset kirjapainotyöt, latinan, ruotsin ja suomen kielellä.
1643	perustet1tiin Norjan ensimmäinen kirjapaino, perustajana tanskalainen kirjanpainaja Tyge Nielsson (1610-1681). Hänet kutsui Kristianiaan Romedalin pastori Bang. Tehtävänä oli mm. Bangin suurteos "Postilla Cathetica", 8 suurta nidettä käsittävä katkismusselostus, josta hän sai valmiiksi vain ensimmäisen osan. Muut osat painettiin v. 1650-55. Nielsson toimi kirjanpainajana vain vuoden ajan, hänen myöhemmistä toimistaan ei ole tietoa. - Hänen aikaisista painotuotteistaan on jäljellä mm. Norjan ensimmäinen almanakka vuodelta 1644.
1644	valmistui Norjan ensimmäinen käsin valmistettua paperia valmistava laitos.
1654	sai Pietari Waldin kuoleman jälkeen Pietari Hannunpoika, joka nai Waldin lesken, liikkeen hoitaen sitä vuoteen 1679 saakka. Hänen painamistaan on huomattavimpia 1677 ilmestynyt Evangeliumit ja Epistolat.
1667	perusti saksalainen Oberhar piispa Gezeliukselle paperimyllyn Pohjan pitäjään.
1764	perusti Jakob Brehmer paperimyllyn Prunkkalan Järvenpäähän, v:sta 1794 sen omisti hänen yhtiötoverinsa Johan Christoffer Frenckell.
1683	ilmestyi piispa Gezeliuksen (k. 1690) Uusi Testamentti. Hänen painonsa faktorina oli tällöin Juhana Winter.
1722	valoi englantilainen William Caslon ensimmäiset asteet Caslon-antikvaa, mutta kirjasin valmistui täydellisenä vasta 1734. Caslon (1696-1766) oli ammatiltaan kaivertaja.
1728	perusti Benjamin Franklin (1706-1790) oman kirjapainon Filadelfiaan. Hän oli kirjanpainaja, kirjailija, tiedemies ja valtiomies. Hänen aloitteestaan valmistui USA:n ensimmäinen kuparipainokone. Ensimmäisen almanakan hän valmisti 1732.
1729	keksi skotlantilainen kultaseppä William Ged Edinburgissa kipsistereotypian.
1737	esitteli ranskalainen Pierre Simon Fournier typografista systeemiänsä. Hän oli ensimmäisiä, jotka systematisoivat kirjasimia erisuuruisiin asteisiin. Hän oli myös taitava kirjasinleikkaaja ja -valaja. Kirjasinsysteemin, joka vieläkin on käytännössä vähän erilaisena, valmisti myöhemmin samoin ranskalainen Didot. Fournier eli 1712-1768.
1744	alkoi FrenckelIin suvun aika maamme kirjapainoalalla. Hänen rahoittajanaan oli alussa turkulainen kauppias Jacob Brehmer.
1757	julkaisi englantilainen John Baskerville latinankielisen "Virgilian". Se oli ladottu vieläkin monipuolisessa käytössä olevalla Baskerville antiikvalla, joka on tunnetuimpia "siirtoajan" kirjaimia, apulaisenaan leimasinleikkaaja John Handy. Baskerville (1706-1775) oli kirjainopettaja ja kalligrafi sekä aloitti ansiotuloikseen japanilaisten tavarain myynnin. Oman kirjapainon hän perusti 1752 ja oli Cambridgen yliopiston kirjanpainajana 1758-68. Hän valmisti itse valinmuottinsa, painokoneensa ja värit sekä paperin. Hänen matriisinsa myytiin huutokaupalla Pariisissa 1789 ja ne ovat kadonneet.
1777	julkaisi italialainen Giambattista Bodoni ensimmäisen kirjainnäytteensä "Fregi e Majuscole incise e fuse de Giambattista Bodoni". Tässä (hän käytti ensimmäisen kerran antikvaansa, johon hän oli saanut vaikutteita Fournierilta. 1767 kutsui Parman herttua hänet kirjapainonsa johtajaksi. Bodoni oli synt. 1740 ja kuoli 1813. - Hänen nimellään perustettu museo on Parmassa v:lta 1963.
1785	julkaisi ranskalainen kirjasinvalaja Francois Ambroise Didot (1730-1804) Didot-systeemin, joka vieläkin on käytössä. Se on parannus Fournierin systeemistä ja sen typografinen piste rakentuu ranskalaiseen tuumaan. Typografinen piste on 1/72 ranskalaisesta tuumasta (joka oli pitempi kuin UK- tai US-tuuma). 1973 piste standardoitiin metriin EU:n taholta: 1 piste = 0,375 mm. ( Internetin mukaan englanninkielisessä maailmassa ”piste” on edelleen 1/72 kunkin maan tuumasta)
1789	perusti Charles Wittingham Lontooseen The Chiswick Press nimisen kirjapainon, harjoittaen sitä samannimisen lankonsa kanssa. Liike muutettiin 1811 Chiswickiin. Kirjapaino oli tyypillinen englantilaisen kirjataiteen kehityslaitos, joka käytti mm. Caslon antikvaa.
1796-98	keksi Johan Alois Senefelder litografian (kivipainon) Münchenissä. (1771-1834). Raaka-aineena hän käytti erikoista Solnhofenin lähellä Baijerissa esiintyvää kalkkikiveä.
1797	perustettiin Norjaan vielä nykyäänkin toimiva Alv øen Papirfabri'k A.s Bergenissä. Se oli perustettu valmistamaan ns. "pyttypaperia" laatutavarana.
1799	keksi ranskalainen Nicolas-Louis Robert (1761 - 1828) Essonnessa Pariisin lähellä ensimmäisen paperikoneen, joka valmisti "päätöntä" paperia. Robert luovutti patentin Didot'il'le, jolta se siirtyi veljekset Fourdrinierille jolta kone sai nimensä.
1800	konstruoi englantilainen lordi Charles Stanhope ensimmäisen raudasta tehdyn käsipainokoneen. Stanhope-kone oli ensi kerran käytössä 1800 Bulmerin kirjapainossa Lontoossa. V. 1804 ke'ksi Stanhope ja Andrew Wilson parannetun 'kipsistereotypian. (Stanhope 1733-1816).
1807	otti englantilainen John Brown patentin maai'lman ensimmäiselle tiikelipainO'konee'lIe.
1811	konstruoi saksalainen Friedrich Koenig ensimmäisen pikapainokoneen, saaden sille patentin 1811. Yhteistyössä maamiehensä F. A. Bauerin kanssa valmistettiin ensimmäinen pikapainokone 1812. Koneen nopeus oli 800 arkkia tunnissa. Myöhemmin perustettiin yhtymä Koenig & Bauer, jonka maailmankuulu painokonetehdas aloitti samalla nimellä 1817 toimintansa Würzburgissa. (Koenig s. 1774 ja k. 1883).
1815	perusti Anders Cedervaller Viipurin ensimmäisen kirjapainon.
1815	perusti Georg Wilhelm Londiger kirjapainon Viipuriin.
1818	tuli Frenc'kellin "dynastialle" Turkuun kilpailija Pipliaseuran Kirjapainon muodossa.
1819	määrättiin pääkaupungiksi korotettuun Helsinkiin perustettavaksi kirjapaino. Sen oikeudet sai usean hakijan joukosta maisteri Jakob Simelius, jonka kuoltua liike jatkui pitkälIe 1900-lukua J. Simeliuksen Perillisten Kirjapainon nimellä.
1822	perusti saksalainen Louis Fehr Norjan ensimmäisen litografisen painamon. Liikettä hoiti hänen jälkeensä poikansa Carl Louis Fehr. Liike joutui konkurssiin 1893 jolloin sen osti P. M. Bye.
1822	suunnitteli englantilainen insinööri William Church Birminghamissa maailman ensimmäisen latomakoneen, joka kuitenkin kovin monimutkaisena ei soveltunut käytännölliseen työhön (Joidenkin tietojen mukaan jo 1807).
1822	teki Donkin ensimmäiset kokeensa paperin kuivaamiseen höyrykuumennetulla sylinterillä ja 1829 hän rakensi kuivatuslaitteen, jossa oli 5 sylinteriä, joiden avulla paperi voitiin täysin kuivata yhdellä koneella. Koneleveys oli n. 60 tuumaa.
1826	kopioi ja syövytti ranskalainen Joseph Nicephore Niepce (1765-1833) ensimmäisen kuvan kupariin. Tästä syntyi fotomekaaninen jäljennösmenetelmä. 1826 painatti Christian Evert Barck kirjapainossaan Oulussa ”Oulun Viikko Sanomia”.
1829	keksi ranskalainen latoja Claude Genoux Pariisissa paperimatriisin, jonka aineksina oli yhteen liisteröity massa, käsittäen massaa, liitua ja tärkkelystä 6-7 silkkipaperiarkkiin liisteröitynä. Tähän perustuvat myöhemmätkin stereotypiamatriisit ja se on avannut tien pyöröstereotypialle.
1829	sai sensuurihallitus muotonsa Suomessa. Ylihallitus oli Helsingissä, valtion palkkaamat sensuurit Turussa, Viipurissa, Vaasassa ja Oulussa.
1833	ahkeroi ranskalainen Louis Jacques Mande Daguerre Niepcen menetelmän kanssa ja loi Daguerrotypian, joka oli valokuvauksen perusta. Daguerre (1789 – 1851), vaikutti koko ajan Pariisissa. 1835 valmisti wieniläinen toiminimi Helbig & Müller ensimmäisen seisahdussylinteri-painokoneen.
1835	perusti Fredrik Tengström kivipainon Helsinkiin. Hänen apulaisensa Frans Oskar Liewendal (1818-90) osti sen 1840-luvun Iopulla, saaden suomalaisten setelien painatusoikeudet v.1860.
1837	kokeili Herman Jacobi Potsdamissa eräitä galvanisia menetelmiä, joiden tuloksena oli galvanoplastiikan keksiminen.
1838	hankki Bentse Brug ensimmäisen paperikoneen Norjaan. 1840-luvulla P. Widerholmin kirjapainossa Porvoossa painettiin v. 1853 ensimmäinen Suomessa painettu, 212 kvarttoarkin laajuinen ”Kuvaraamattu”.
1840-43	valmisti tanskalainen Lauritz Brandt (1807-1890) New Yorkissa ensimmäisen kirjasinten valukoneen, joka myöhemmin myytiin Tanskaan. Eräs Brandtin koneista on Tukholman Nordiska Museossa.
1844	ratkesi paperitehtaiden raakamateriaalipulma mekaanisen puumassan avulIa, joka valmistettiin Keller-Völter-menetelmän mukaan.
1844	alkoi Kuopiossa Johan Anton Karstenin kirjapaino, eräs historiamme tärkeimpiä, sillä siinä painettiin J. V. Snellmanin toimittamat sanomalehdet. Kirjapaino liitettiin 1878 faktori Gustaf Bergrothin perustamaan Kuopion Uuteen Kirjapainoon, joka edelleen toimii osakeyhtiönä.
1846	painoi Per Magnus Ferdinand Lundberg Vaasassa käsin ladotuilla nuottimerkeillä koraalikirjan. - Painon osti 1860 Fredrik Vilhelm Unggren, joka jatkoi 1856 perustetun Vasabladet-lehden painamista.
1846	perusti G. G. Mordensvan kirjapainon Hämeenlinnaan, painaen vv. 1848-50 J. F. Vallinin 1000-sivuisen Suomen-, Venäjän- ja Ruotsinkielisen sanakirjan sekä 1853 almanakan.
1846	rakensi tanskalainen Christian Sörensen (1818-1861) latomakoneen "Tacheotype". Tämä oli ensimmäinen latomakone joka voi purkaa kirjasimensa. Konetta esiteltiin maailmannäyttelyissä Lontoossa 1852 ja Pariisissa 1855. Sörensen kuoli köyhänä Kööpenhaminassa, jossa hän oli syntynytkin. - Eräs hänen koneistaan on Tanskan Teknisessä Museossa Helsingörissä.
1847	onnistui toiminimi Hoe & Co, New Yorkissa, rakentamaan ensimmäisen rotaatiokoneen, johon painolaatta pingoitettiin sylinterille, mutta painaminen tapahtui arkki kerrallaan.
1849	perustettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino. Nyt omistaa liike laakapainon, syväpainon, kuvalaattalaitoksen, sitomon, ym. ja siellä painetaan jokapäiväinen sanomalehti Uusi Suomi.
1849	painettiin Suomessa ensimmäinen antiikvalla (latinalla) ladottu kirja Kalevala. Vasta 1912 käytti Uusi Suometar ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä antiikvaa.
1850	keksi ranskalainen Firmin Gillot (1820-72) sinkkikuvalaatan. Hän valmisti ensimmäiset fototypiat.
1850	rakensi amerikkalainen Georg Phineas Gordon tiikelikoneen, Gordonpress, "Yankee Job Press" New Yorkissa. Koneessa heilahtavat kirjasinalusta ja tiikeli toisiaan vastaan kumpikin omalla akselillaan.
1851	perustettiin kirjasinvalimo "Amsterdam" Lettergieterej, joka nyt on eräs Euroopan vanhimpia kirjasinvalimoita.
1851	alkoi kivipainojen aikakausi Turussa. Ensimmäisen perusti Carl Gustaf Söderstrand, jonka oikeudet sai 1853 J. Schorning. Hän kokeili ja käytti monia senaikaisia menetelmiä, kuten elektrotypiaa ja kemitypiaa kivipiirrosten rinnalla. Painon osti 1874 Åbo Stentryckeri Aktiebolag. Muita kivipainoja Turussa on ollut Groeningin "Uusi Kivipaino" ja A. M. Kajetskin kivipaino, joka tuhoutui pommituksessa 1941.
1852	keksi englantilainen Fox Talbot (1800-1877) verkkorasterin.
1852	perusti K. F. Sjöblom Porin ensimmäisen kirjapainon, joka tulipalon jälkeen 1860 oli eri henkilöiden hallussa, kunnes sen nimi on v:sta 1917 Satakunnan Kirjateollisuus Oy.
1855	keksi ranskalainen Alphonse Louis Poitevin (1813 -1882) valopainatuksen.
1857	otettiin USA:ssa patentti Libertypainimelle. Sen oli konstruoinut Friedrich Otto Degener Hannoverissa. Tässä koneessa heilahtavat tiikeli ja kehilöalusta toisiaan vasten samalla akseliIla.
1858	heinäkuun 1 p:nä aloitti Hermann Berthold (1831-1904) tunnetun kirjasinvalimonsa Wilhelmstrassella Berliinissä. Hän oli suorittanut aikaisemmin opiskelunsa Pariisissa.
1859	aloitti Unggrenilla Vaasassa ammattiopin Suomen ensimmäinen naiskirjaltaja Maria Granberg.
1860	perustettiin Helsinkiin Senaatin kirjapaino sitomoineen, johon 1871 ostettiin ensimmäinen pikapainokone. Vapaussodan jälkeen nimi on Valtioneuvoston kirjapaino.
1860	alkoi G. L. Söderström kirjapainoliikkeen Porvoossa, joka - hänen poikansa Werner Söderströmin tehtyä 1882 opintomatkan ulkomaille - alkoi v. 1888 kehittyä maamme suurimmaksi tekijäksi kustantajana ja kirjapainona. 1889 perustettiin kirjansitomo - nyt täysin koneistettuna - ja nimen muutoksen Werner Söderström Osakeyhtiöksi myötä - alkoi sen nousun kirjatehtaaksi latoma- ja painokoneineen. 1926 perustettiin syväpainolaitos, jossa nyt on syväpaino-rotaatio ja 1929 offsetpaino.
1860	konstruoitiin Bostonkone USA:ssa. Koneen muodosti pystysuora kiinteä kehilöalusta ja heilahtava tiikeli.
1862	rakensi Alexander Fraser Edinburgissa erään ensimmäisistä latomakoneista. Sitä myytiin myös varsin runsaasti.
1862	perusti Theodor Söderholm kirjapainon Helsinkiin, jossa painettiin mm. Julius Krohnin toimittama lehti "Maiden ja merien takaa" 1864-66.
1863	alkoi ilmestyä SKSK:n kirjapainon oppilaitten keskuudessa ensimmäiset kirjapainoväen omat lehdet Suomessa "Hyttynen" ja "Eleven".
1864	perusti kirjapainotaituri M. F. Hultin kirjapainon Jyväskylään, joka H:n kuoleman jälkeen 1872 sai nimekseen Weilin ja Göösin Kirjapaino. Liike muutettiin Helsinkiin 1883, saaden Yliopistolta yksinoikeuden kalenterien painamiseen. V. 1895 alkaen on liikkeen nimi Oy Weilin & Göös Ab. Sillä on v. 1909 alkaen yksinoikeus Paragon -itsekopioimistuotteiden valmistukseen.
1865	konstruoi amerikkalainen William Bullock (1813-1867) Filadelfiassa rotaatiokoneen, joka painoi rullapaperille stereotypialaatoilta.
1867	esitti valokuvaaja Josef Albert (1825-1886) Münchenissä ensimmäisen puolisävyiltä painavan valopainatuksen. Hän valmisti 1871 ensimmäisen valopainokoneen.
1869	perusti F. Chr. Tilgmann kivipainon Helsinkiin. V. 1875 hän osti kivi-pikapainokoneen ja 1891 perusti maamme ensimmäisen kemigrafisen laitoksen sekä kirjapainon sitomoineen. Tilgmann muutti liikkeensä osakeyihtiöksi, johon liitettiin melkein kaikki maamme kivipainot. Liike omistaa mm. kromopaperitehtaan ja kotelotehtaan.
1870	keksi amerikkalainen J. M. Gally "Gallypainimen". Perusajatuksena koneessa oli tiikelin liikunta kiskoilla kehilöalustaa vastaan. Kone otettiin käyttöön Euroopassa 1880.
1872	konstruoi James W. Paige USA:ssa latomakoneen "Paige Compositor". Kone oli kallein ja monimutkaisin latomakone, joka on valmistettu, sillä siinä oli n. 15.000 osaa. Sitä käytettiin "Chicago Heraldissa".
1874	jälkeen perustettiin vuosisadan loppuun mennessä kirjapainoja Joensuuhun, Savonlinnaan, Kristiinankaupunkiin, Tammisaareen, Loviisaan, Raumalle, Kotkaan, Kokkolaan, Lappeenrantaan, Hankoon, Käkisalmeen, joten Suomen kirjapainotaidon 250-vuotispäivänä 1892 oli kaupungeistamme vain 6 ilman kirjapainoa.
1879	kehitti saksalainen kirjasinvalaja Herman Berthold (1831-1904) Didot-menetelmää siten, että lähtökohdaksi otettiin metri (metri = 2660 pistettä).
1880	esitti amerikkalainen Joseph Thorne (1836-1897) "Simplex" latomakoneen, joka latoi sekä purki matriisit. Koneen nimeksi tuli myöhemmin "Unitype". Konetta myytiin kaikkialla maailmassa. (Kone näytti tanskalaisen Chr. Sörensenin keksimän "Tacheotypen" v:lta 1846 näköiseltä)
1881	perustettiin Tampereen kirjapaino Osakeyhtiö, päätyönä Aamulehti. Se omistaa nyt offsetosaston ja kuvalaattatehtaan.
1881	alkoi toimintansa Helsingin Kirjaltajain yhdistys, jonka aloitteesta 1910 perustettiin koko maan käsittävä Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto.
1881	valmisti Georg Meisenbach (1841-1912) ensimmäiset autotypia-kuvalaatat, joille hän otti patentin Autotypia-menetelmän nimellä 1882. Hän siirsi valokuvan sinkkilaatalle rastiverkon kautta.
1883	keksi Carl Kempe Nürnbergissä matriisijauheen ja matriisin, jolla oli mahdollista valmistaa kuivastereotypejä matriisilevyistä.
1883	keksi amerikkalainen Robert Miehle (1860-1932) Chicagossa ensimmäisen kaksivuorokoneen, jota vielälkin myydään hänen nimisenään. - Patenttiajan päättymisen jälkeen valmistavat kaksivuorokoneita monet eurooppalaisetkin konetehtaat.
1886	esitti saksalainen Ottmar Mergenthaler (1854-1899) Baltimoressa ensimmäisen Linotype "Line af Type" latomakoneen, joka asennettiin samana vuonna New York Tribune lehden käyttöön. Mergenthaler oli ammatiltaan kelloseppä ja muutti Amerikkaan 1872.
1888	konstruoi amerikkalainen John R. Rogers (1865-1935) apunaan Fred E. Bright Clevelandissa Typograph-latomakoneen. Tämä latomakone tuli nopeasti suosituksi ja sitä valmistetaan vieläkin. Koneessa on 84 näppäintä ja latoja työskentelee seisaallaan. Rogers oli Mergenfhalerin apulaisena Ohion Lorainissa.
1888	perusti Henri O. Houghton Bostonissa Riverside Press toiminimen. Monet USA:n tunnetut kirjataiteilijat ja kirjainpiirtäjät kuten Daniel Bergeley, Updike ja Bruce Rogers työskentelivät Riverside Pressin lukuun.
1888	perustettiin Hufvudstadsbladets Förlags och Tryckeri Ab:n kirjapaino pääkaupungin ruotsinkielistä päivälehteä varten - omistaa kuvalaattalaitoksen. 1891 perustettiin Päivälehden kirjapaino Helsinkiin. Sortovuosien aikana 1904 lehden lakkautettua perustettiin Helsingin Uusi kirjapaino Oy, joka osti Päivälehden kirjapainon ja alkoi painaa Helsingin Sanomia, joka on maamme suurin sanomalehti.
1891	perusti tunnettu englantilainen kirjanpainaja William Morris (1834-1896) toiminimen "The Kelmscott Press". Morris on piirtänyt kirjaimet: The Golden Type, The Troy Type ja The Chauser Type. Kirjapaino lopetettiin jo 1898. Kaikki hänen puuleikkauksensa on säilötty British Museumiin eikä niitä pidä käyttää ennen kuin 100 vuotta hänen kuolemansa jäIkeen, mutta Morrisin tai hänen henkensä mukaisiin teoksiin niitä kyllä voidaan käyttää edelleenkin. - Morrisin hautakivessä on kirjoitus: ”William Morris, runoilija, taiteilija ja sosialisti”.
1892	aloitti amerikkalainen Tolbert Lanston (1844-1896) latoma- ja valinkone "Monotypen" valmistamisen. Koneelle otettiin ensimmäinen patentti 1897. Suomeen tuotiin ensimmäiset Monotype-koneet t,ämän vuosisadan alussa Kuopioon.
1892	keksi Wilbur Stephen Scudder (1859-1932) "Monoline" latomakoneen. Kone oli yksinkertainen ja halpa, mutta ei saanut runsasta menekkiä ja sen valmistaminen lopetetNin 1910. Bernin Gutenberg-museossa on yksi kone. Hän oli myös osallisena Intertypen rakentamiseen.
1892	alkoi toimintansa Helsingin Faktoriklubi, jonka aloitteesta 1909 perustettiin Suomen Faktoriliitto r.y., jolla nyt on jäsenyhdistyksiä 14.
1893	perusti ksylografi Fr. Henriksen ammattikoulun ”Fags'kolen for Bokhaandverk” Köpenhaminassa. V. 1876 oli perustettu kirjapaino-oppilaitten ammattikoulu, mutta se täytyi lopettaa melko pian.
1893	perusti faktori Victor Pettersson kirjapainon Helsinkiin Lördagen-nimistä viikkolehteä varten. 1898 johtaja A. V. Nylander muutti sen nimeksi Kauppakirjapaino, joka sortovuosien aikana järjesti "maanalaisen" kirjallisuuden painamisasioita. Latomo sijaitsi Ernst v. Wendt’in asunnossa, josta ladelmat vietiin ensin naapuritalon kellarissa olevaan painamoon ja 1902-03 Emsalon kartanoon Porvoon pitäjässä, (painokone on nyt Kansallismuseossa) .-Kauppakirjapaino lopetettiin 1920. 1898 alkoi graafillinen aikakauslehti Kirjaltaja, jonka nimenä nyt on Kirjatyö.
1899	perustettiin Helsinkiin Työväen kirjapaino, omistaja kustannusosakeyhtiö Kansanvalta v:sta 1918.
1899	perustettiin Oulussa Kirjapaino Oy Kaleva, jolla nyt on myös kuvalaattalaitos. 1899 perusti kustannusosakeyhtiö Otava kirjapainon Helsinkiin, johon 1924 yhdistettiin WSOY:n kanssa 1908 perustettu Tietosanakirja Oy. Otava hankki 1921 Suomen ensimmäisen syväpainamon, jolle 1923 ostettiin rotatiokone. Otava on kirjapainoineen - osasto Keuruulla - ja sitomoineen maan suurimpia kustantamoita.
1900	perustettiin Suomen Kirjanpainajayhdistys ja 1906 Suomen graafillisen teollisuuden harjoittajain liitto ja Suomen Kirjansitojain liitto. Edellisen nimi on nyt Graafinen Keskusliitto ry.
1900	perustettiin Gutenberg-museo Mainziin ja se avattiin 1901 suuriruhtinaallisessa linnassa. v. 1912 sai museo huoneet uudessa kaupungin kirjastossa ja v. 1925 lahjoitti Mainzin kaupunki museolle kaksi vanhaa ylhäisötaloa (Zum Römischen Kaiser) Tuomiokirkon läheisyydessä. Museo tuhoutui lentohyökkäyksessä helmikuun 27. päivänä 1945, mutta suurin osa kokoelmista oli viety talteen. Sodan jälkeen rakennettiin museo uudelleen ja avattiin jälleen 1962 (1901 Mainziin perustettu Gutenberg-seura osallistuu museon hoitoon)
1900	perustivat asianajaja T. J. Cobden-Sanderson (1840-1922) ja ksylografi Emery Walker (1851-1933) Dover Pressin, jolle viimemainittu piirsi puhtaan Nicolas Jenson-tyyppisen antiikvan. He jullkaisivat kaikkiaan 51 teosta, jotka kaikki olivat käsin ladottuja ja painettuja. Niille ominaista on tyylipuhdas typografinen kauneus. Yhteinen liike lopetettiin 1909 ja 1917 upotti Gobden-Sanderson "Dover Pressin" leimasimet ja kirjakkeet Thames-jokeen.
1903	perustettiin Helsingissä K. F. Puromie'hen kirjapaino, johon 1906 ostettiin Monotype-Iatomakone ja 1928 kahden värin kaksivuorokone.
1903	perusti amerikkalainen Frederic W. Coudy (1863-1947) Will Ransonin kanssa lehden "The Village Press". Goudy on piirtänyt useita tunnettuja kirjaimia, kuten Goudy Text, Goudy Modern ja Kennerley antiikvat.
1903	sai kirjasinva'limo Stephenson, Blake & Co. Ltd. Sheffie'ldissä, Englannissa, nykyisen nimensä, mutta se on perustettu jo 1546, ja ollut monien omistajien hallussa, mm. John Day, Caslon jne.
1903	rakensi Harris Automatic Press Company Ohiossa USA:ssa ensimmäisen offsetkoneen
1904	keksi Walter S. Timmi latomo- ja painokoneen Lithotype. Siinä oli yhdessä kaksi konetta, toinen latomiseen, toinen painamiseen. Kone ei koskaan saanut käytännöllistä merkitystä
1904	asetettiin Saksassa näytteille ensimmäinen offsetkone. Offset-menetelmä perustui peltipainatukseen 1800-luvun lopulla, mutta sen on nykyiseen muotoonsa kehittänyt Ira Washington Rubel New Jerseyssä (Rubel oli syntynyt Chicagossa ja kuoli 1908 Englannissa).
1904	aloitti Skolan för Bokhandverk toiminnan Tukholmassa. V. 1907 avattiin se myös Göteborgissa. 1905 lasketaan olevan Ludlow-menetelmän perustamisvuosi. Amerikkalaisen Washington I Ludlowin suunnittelema ensimmäinen kone valmistui 1906, mutta vasta 1911 tuli kauppaan ensimmäinen nykyistä mallia oleva kone. V. 1920 alkoi sama tehdas valmistaa Elrod-konetta.
1907	keksi Samuel Simon Manchesterissä silkkipainoksi nykyään nimitetyn painatusmenetelmän.
1907	alkoi ilmestyä aikakauslehti Kirjapainotaito, toimittajina mm. faktorit E. Hirsiö, V. A. Vuorio, Armas Pajatti, Lari Lepistö.
1908	perustettiin Oslon ammattikoulu teoreettisena kouluna, johon varsinaisia oppilaita, latojia ja painajia, otettiin vasta 1913.
1909	saivat suomalaiset latojat ensimmäisen kerran ulkomaisessa latomakilpailussa - Nordisk Boktryckarekonst -Iehden ilmoitus - J. K. V. Paasio I ja Aatte Syvänne II palkinnon.
1910	julkaisi Eduard Mertens (1860-1919) Freiburger Zeitungin pääsiäisnumerossa ensimmäiset sanomalehdessä ilmestyneet syväpainokuvat. Koneen työnopeus oli jo silloin 8.000 kpl. tunnissa.
1911	tammikuussa alkoi maassamme tariffitaistelujen vuoksi huhtikuun puoliväliin kestänyt lakko.
1913	tuli latomakone Linograph kauppaan. Sen oli suunnitellut tanskalainen Hans Petersen ja koneen rakentaja oli Linograph Corp., Davenportissa, USA, Ohio. Tehtaan osti 1944 Intertype-yhtiö.
1913	konstruoitiin latomakone Intertype - valmistajana International Typesetting Machine Co. USA:ssa, tekijänä Scudder, Homans ja Bertram. – Liike yhtynyt 1960 alussa Harris-Int'ertype Corp. osastoksi nimellä Intertype Co.
1914	esitettiin ensimmäinen Heidelberg tehtaan painoautomaatti Leipzigin messuilla.
1918	esitti Wilhelm Ostwald muoto-oppinsa väreistä, väripyörän muodossa, joka oli jaettuna 24 yhtä suureen osaan.
1919	alkoi kirjaltaja E. E. Happosen aloitteesta ammattialamme koulutus, jota on Helsingissä opetettu Yhdenpäivän koulussa Happosen, Armas Pajatin ym. johdolla - nimi on nyt Helsingin kaupungin Kirjapainokoulu, rehtorina Gösta Allardt (k. 1967) - Ateneumissa alkaen 1920 opettajina V. A. Vuorio, Unto Lehtinen ym. ja Faktorikoulussa 1945 alkaen Vuorion johdolla.
1923	perustettiin Ranskan suurin kirjasinvalimo Deberny & Peignot Pariisiin. Heillä on mm. Firmin Didotin alkuperäiset kirjasinmatriisit' ja meilläkin tunnettu kirjasin Cochin.
1924	piirsi Emil Rudolf Weiss (1875-1942) Bauersche Giessereille monipuolisen Weiss-kirjasinsarjansa. 1920-luvuIla aloitti düsseldorfilainen käsinlatoja Jacob Erbar (1878-1935) uudentyyppisen groteskikirjainten sarjan, josta hänen piirtämänsä mukaisia ovat sen jälkeen piirtäneet monet tunnetut saksalaiset kirjaintaiteilijat. Tunnetuin ja ehkä eniten Ievinnyt on Robert Kochin (1876-1934) piirtämä Futura-sarja sekä englantilaisen Eric Gill'in (1882-1940) piirtämä Gill-groteski.
1928	asetettiin näytteille ensimmäinen valolatomakone "Fotosetter" New Yorkissa. Nyt toimii suuri joukko samanlaisia koneita ympäri maailman, esim. Photon (Lumitype), Monophoto, Linofilm, Hadeco, Fotosetter ja monet muut.
1928	julkaisi saksalainen Jan Tschichold (s. 1902) kirjan "Die neue Typographie". Hän oli opettajana Leipzigin Taide- ja kirjapaino-akatemiassa, josta muutti Sveitsiin 1932. Toimi v. 1947 alkaen pari vuotta Penguin Boo'ks Ltd:n palveluksessa Lontoossa, luoden nämä kirjat maineeseen ja muutti takaisin Sveitsiin 1949. Tuottelias, monipuolinen graafinen ammattimies.
1932	ilmestyi kau'kokirjoitinkone "telet'ype" kauppaan. Sen oli konstruoineet amerikkalaiset F. E. Gannett ja W. Morey, valmistaja on Teletype Corp. Chicagossa.
1936	valmisti amerikkalainen Linotype-tehdas "All Purpose Linotype" koneen, jossa matriisit ladotaan käsin erikoishakaan ja valetaan sitten koneessa. Siinä voi käyttää Linotypen, Intertypen ja Ludlowin matriiseja ja valaa 1,5-12 ciceron keilille 12-42 ciceron pituisia rivejä.
1943	aloitti Kööpenhaminan Grafiske Højskole ja 1944 Tukholman Grafiske Institutet toimintansa.
1946	tuli kauppaan Intertypen valolatomakone.
1947	V. A. Vuorio aloitti Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa luentosarjan graafisesta tekniikasta, mikä merkitsi graafisen alan pääsemistä Suomessa myös korkeakoulun opetusohjelmaan.
1948	konstruoi hollantilainen H. J. A. de Goeij valolatomakoneen Hadeco. Valmistaja on Amerikan Type Founders. Sen väitetään olleen ensimmäinen täysin toiminut valolatomakone.
1948	konstruoi englantilainen Georg Westover valokuvauksellisen "Valinkoneen" "Rotofoto". Tässä käytetään Monotypen näppäimistöä paperiliuskojen lävistämiseen (perforointiin), jotka sitten siirretään Rotofoto-koneeseen. Tuloksena on valokuvattu filminauha.
1949	tuli kauppaan kokoautomaattinen kuvalaattakone Scan-a-Graver USA:ssa. Myöhemmin siitä valmistui suuri uudempi malli Scan-a-Sizer. Koneen rakenne on samanlainen kuin tanskalaisen insinööri O. Hassingin vuosia sitten konstruoiman koneen, jota kuitenkaan ei täysin valmistettu.
1949	konstruoi englantilainen Monotype-yhtiö valokuvagraafisen latoma- ja valinkoneen "Monophoto".
1950	ilmestyi kauppaan saksalaisen insinöörin Rudolf Hell'in suunnittelema kuvalaattakone Klischograph Kielissä. 1956 esitettiin Colograph ensimmäisen kerran Pariisissa.
1950	esitti Mergenthaler Linotype Company eräänlaisen sovelletun metalli-Iatomakoneen, jossa metallipadan tilalla oli kamera. Myöhemmin (1955) kehittyi Linofilmi kaksiosaiseksi koneeksi, käsittäen näppäimistön ja valoautomaatin.
1950	valmistui täysin koeteltuna kauppaan valolatomakone Photon (Lumitype), Higgonerin ja Moyroudin täysin kokeilemana Cambridgessä Mass., USA.
1951	avattiin ensimmäinen Drupa-messu Dusseldorfissa. (Seuraavat olivat 1954, ja sen jälkeen - neljän vuoden välein - 1958, jossa esitettiin mm. italialainen Ludlow-tyyppinen mutta vastakkaisesti toimiva Nebitype-kone)
1958	valmistui kauppaan ATF-valolatomakone. Koneen valmistaja on American Type Founders Company.
1967	Valtioneuvosto vahvisti Teknillisen korkeakoulun vaihtuvan professorinviran opetusalaksi graafisen tekniikan, paperiteollisuuden linjalle.

n.100-200 e.Kr.	Kiinassa keksittiin paperi,jota alettiin käyttää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin aina käärepaperista talvivaatteisiin
n.110 j.Kr.	Paperia käytettiin todistettavasti kirjoitusalustana. Ilman paperia ei Kiinan virkamiesvaltion kehittyminen olisi ollut mahdollista.Kiinalaisten tekniikka saavutti 8.vuosisadalla arabialaiset,jotka pitivät valmistustekniikan kauan salaisuutenaan ja myivät paperia Eurooppaan kovalla hinnalla. Vasta 13.vuosisadalla alkoi eurooppalainen paperinvalmistus Italiassa - puolitoista vuosituhatta kiinalaisten keksinnöstä.
8. vuosisadan alkupuoli	Tang-dynastian aikana keksittiin kirjanpainaminen, koska buddalaisia tekstejä piti monistaa suunnattomia määriä. Ensimäiset painoaihiot olivat puulevyille kaiverretut tekstit kuvineen.
1041-1048	Kiinalainen Pi Sheng keksii irtokirjaimet, mutta puuleikkaussivut pysyvät suosituimpina kiinalaisten kymmenien tuhansien merkkien vuoksi. Korkealaatuissa painotuotteissa kuvitus tehtiin jopa viisivärisenä.
960-1297	Song-dynastian Kiinassa painettiin miljoonien painoksina kirjoja, kun Euroopassa vielä munkit kopioivat niitä kuukausia ja vuosikausia kestäneinä työsuorituksina

Konrad Seitz: "CHINA, eine Weltmacht kehrt zurück", 2000,Siedler Verlag, Berlin

1776

Vaasaan perustettiin Suomen toinen kirjapaino. Kirjanpainaja Georg Londicer tuli Tukholmasta kuninkaan lupakirjan turvin Vaasan hovioikeuden painatustarpeiden vuoksi. Hänen poikansa jatkoi toimintaa. Vasabladet-lehti on suoraa jatkoa Londicerien kirjapainolle. Heidän Vaasan palolta pelastunut painokoneensa on nähtävissä Studarssin museossa Sulvalla.

Birger Thölix: "En annan historia - Kring Vasabladet fram till först värlskriget".

1424 e.Kr.	Kiinalaiset käyttivät puuhun leikattuja leimasimia henkilökohtaiin allekirjoituksiin.
600 j.Kr.	Kiinalaiset painavat kokonaisia sivuja hankausmenetelmällä.
868	Vanhin hankausmenetelmällä painettu kirja "Timantti-Sutra" ilmestyy Kiinassa.
1403	Koreassa keisari T'ai Tsung'n hallintokaudella keksitään messinkisten irtokirjasinten käyttö.
1430	Todistettavasti ensimmäinen kuparikaiverrus, jota seurasivat radeeraus ja "raaputus-/hankaustekniikka" (Schabtechnik).
1445	Johannes Gutenberg keksi kirjapainomenetelmän.
1454	Gutenberg painaa Mainzissa 42-rivisen raamatun, 150 kpl. paperille ja 30 kpl. pergamentille.
1545	Martin Luther kääntää raamatun saksaksi.
1548	Mikael Agricola kääntää uuden testamentin suomeksi.
1591	Saksassa ja itävallassa ilmestyvät ensimmäiset sanomalehdet.
1609	Ensimmäinen vielä säilyneet sanomalehdet "Strassburger Relation" ja "Aviso" Wolfenbüttel.
1642	Ilmestyi suomenkielinen raamattu (Biblia,Se on:Coco Pyhä Ramattu Suomexi).
1650	Leipzigissa on ensimmäinen 6x viikossa ilmestyvä sanomalehti, „Einkommende Zeitung“.
1710	Kuparikaivertaja C. Le Blon keksii Lontoossa/Pariisissa kolmi- ja neliväripainatuksen.
1790	William Nichelson saa patentin "sabluunapainatukselle", josta kehittyy seripaino.
1820	Jacob Perkins ja Charles Heath keksivät teräskaiverruksen setelipainatukseen.
1840	J.Young ja A.Delcambre kehittävät nsimmäisen toimivan latomakoneen "Pianotype".
1842	Lontoossa ilmestyy ensimmäinen kuvitettu sanomalehti,„London Illustrated News“.
1853	J.A.Kingsley saa Englannissa patentin aniliinipainatuksen kumisille painolevyille.
1866	Euroopan ensimmäinen rotaatiokone,„The Times“, Lontoo (Walterpress).
1873	Saksan ensimmäinen rotaatiokone, MAN Augsburg'ssa-
1893	Arthur Ferguson Englannissa haki valolatomakoneen ensimmäisen patentin.
1904	Caspar Hermann ja Ira W. Rubel keksivät USA:ssa arkkioffsetkoneen.
1907	Sanomalehtien välinen ensimmäinen telekuva-lähetys: „L’Illustration“ Pariisi und „Daily Mirror“ Lontoo.
1910	Freiburg-Breisgaussa julkaistaan ensimmäinen yhdistetty koho- ja syväpainomenetelmillä painettu lehti
1912	Caspar Hermann keksii Leipzigissa kumi-kumi rullaoffsetin.
1929	Dr.-Ing. Rudolf Hell valmistaa kaukokirjoittimen,"Hellschreiber".
1930	Unkarilainen Edmund Uher teettää MAN'lla Saksassa valolatomakoneen,"Uhertype".
1945	Ranskalaiset Hugonnet ja Moyroud rakentavat valolatomakoneen "Lumitype" (Photon).
1951	Rakennettiin USAS:ssa ensimmäinen PDI-väriskanneri Kodakin 1936 valmistuneiden suunnitelmien pohjalta.
1958	John F. Crosfield ja Rudolf Hell rakentavat molemmat Euroopan ensimmäiset väriskannerit.
1959	Japanilainen sanomalehti „Asahi Shimbun“ lähettää ensimmäiset kokosivun faksimilet painoon.
1965	Ensimmäinen digitaalinen valolatomakone „Digiset 50 T1“ / Dr.-Ing. Rudolf Hell, Kiel.
1971	Ensimmäiset monitorit rullaoffsettien värisäätöihin.
1973	Fotopolymeerilevyt tulevat lyijystereotypioiden tilalle, DILitho on siirtymäratkaisu offsettiin.
1976	RIP (Raster Image Processor) ja Laserteknologia täydentävät valoladontaa.
1979	Elektroninen kuvankäsittely alkaa automatisoida repron.
1981	Ympäri maailman alkaa sanomalehtiin tulla yhä enemmän värikuvia.
1984	Applen Macintosh sekä LaserWriter markkinoille, syntyy Desktop Publishing.
1986	„Wall Street Journal“ USA:ssa lähettää sanomalehden sivut satelliitin kautta tietokoneelta levylle.
1988	Sivutaitto kuvaruudulla valtaa yhä enemmän alaa paperitaitolta.
1993	Sanomalehdet alkavat tulla myös Internettiin.

"Eckpunkte der Kommunikations- und Mediengeschichte" / Boris Fuchs / Internet
Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen, Nr. 39/2007

Takaisin alkusivulle

Oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi