Kirjapainotaito, 50-vuotis juhlanumero 9-10, joulukuu 1958
Vuorion artikkelin kirjapainomuseota kosketteleva osa

Ammattilehtemme Kirjapainotaito on viisikymmenvuotisena ilmestymiskautenaan suorittanut suuren ja arvokkaan työn ammattikuntamme keskuudessa. Kunnioitusta jo herättää ammattilehtemme muodostama yli puolentoista hyllymetrin pituinen sidosjono, mutta vielä suuremman kunnioituksen ja arvonannon tuntein seuraamme sen eri vuosikertojen monipuolista ja vaihtelevaa sisältöä. Kirjapainotaidon sivuilla valottuvat eri vuodet ja vuosikymmenet pyrkimyksineen, saavutuksineen ja puutteineen lukijalle. Viidenkymmenen vuoden aikana ovat olot maassamme suuresti muuttuneet, eikä suinkaan vähiten graafisella alalla. Painolaitokset ja käsitys painotyöstä olivat puoli vuosisataa sitten aivan toiset kuin millaisina ne nyt näemme ja toteamme.
Olen ottanut vapauden ohjata lukijani muutamien sellaisten alamme kehitykselle tärkeiden kysymysten piiriin, joiden alkuun saattamiseksi ja kehittämiseksi on tehty työtä ja joiden parissa on painiskeItu ja joista on kirjoitettu.

……….......
……….......

Museokysymys
Helsingin Faktoriklubi on asettanut museokomitean, tiedotetaan v. 1908 Kirjapainotaidon kesäkuun numerossa. Komitea kehottaa ryhtymään »muinaiskalujen» keräilyyn ja on keräilyohjeeksi laatinut seuraavan ohjelman:

1)	Vanhoja työkaluja, painimia, tarpeita, joita on käytetty kirja- ja kivipainoissa
2)	painettuja kirjakenäytteitä, vanhoja ja uusia
3)	esikoistöitä eri kirjapainoista
4)	merkittävämpiä, eri aikain kirjapainotaitoa valaisevia painotuotteita
5)	kotimaisia graafillisia aikakauskirjoja ja julkaisuja, vanhempia ja uudempia
6)	malleja, kuvia ja selityksiä Suomessa käytetyistä koti- ja ulkomaisista painotuotteista
7)	Suomessa ja ulkomailla julkaistuja kirjapaino- tai muita graafillisia työaloja ja niiden harjoittajia valaisevia tilastollisia teoksia
8)	muistiinpanoja olosuhteista ja henkilöistä ammatin eri aloilta
9)	kertomuksia vanhoista tavoista kirjapainoammatissa
10)	aikaisempia laskutapoja, tariffeja, työsopimuksia ja kontrahteja
11)	kuvia vanhemmista ja uudemmista kirjapainoista ynnä muista graafillisista laitoksista
12)	kirjapaino- ja graafillisia työaloja, niiden historiaa ja niissä toimineita merkkimiehiä koskevia "yleistietoja."

Kirjapainomuseoajatus ei suinkaan ollut tyystin sammunut, vaikka siitä ei kuulunut mitään ennenkuin v. 1925, jolloin asia tuli uudelleen esille.
»Meillä ei ole, niinkuin monessa muussa maassa, erikoista kirjapainomuseota. Tähän ei liene huolimattomuus tai välinpitämättömyys asiaa kohtaan syynä, sillä tunnustettaneenhan tällaisen museon merkitys ja tarpeellisuus, sillä paitsi sitä, että siten saataisiin säilymään tulevaisuuteen menneen ja nykyisen ajan saavutukset ja työvälineet, olisi sen kasvattava voima ja innostava vaikutus sellaista laatua, joka, varsinkin nuoremmalle polvelle, ei ole laskettava vähäiseksi.
Tällaisen museon perustaminen varsinkin nykyisenä kalliina aikana tuntuu mahdottomalta taloudellisessa suhteessa. Ensinnäkin jo sopivan huoneiston saanti, kalliit vuokrat, lämpö-, hoito- ym. kulut nousevat tietysti varsin huomattaviin summiin. Ja perustamiskustannuksiakaan ei ole vähäisiksi arvioitava. Siis on se ainakin yksityisten yritteliäisyydellä mahdoton aikaansaada.»

Kirjoituksessa annetaan ohjeita keräiltävistä koneista, välineistä ja painotuotteista. Suomen Kirjapainomuseon väliaikainen jaosto tiedoittaa v. 1936 tammikuun numerossa, että Faktoriliiton hallituksen eri järjestöjen edustajista koottu väliaikainen museokomitea on marraskuun 21 päivänä 1935 perustanut Suomen kirjapainomuseon. Julistuksensa loppukappaleessa jaosto kirjoittaa:
»Ollen tietoinen siitä, että keräyskehoituksemme tulee saamaan ansaittua huomiota osakseen maamme kirja. painojen omistajien, johtajien ja kirjapainoväen keskuudessa, on jaosto tulevaa kirjapainomuseota varten varannut aluksi vaatimattoman säilytyspaikan ¬jota myöhemmin voidaan laajentaa ¬Ammattienedistämislaitokselta Helsingissä.»

Mainittakoon, että samassa »säilytyspaikassa» museon tavarat ovat vieläkin.
joulukuu 1958..!

Turkulaiset ovat sen sijaan osoittaneet olevansa otteissaan reippaampia kuin helsinkiläiset, koska he ovat saaneet aikaan sen, että Luostarinmäen käsityöläismuseoon on saatu myös kirjapainomuseo. Asiasta kirjoitetaan v. 1937 joulukuun numerossa:
»Kirjapainoa varten onkin monien vuosien aikana koottu kalusteita ja välineitä. Kirjasimiakin oli runsaasti, vanhempaa leikkausta, ja mielestäni arvokastakin, mutta maailmansodan puhjettua v. 1914 ja metallista tultua pulan saivat nämä kirjasimet määräyksestä muuttua sulattimossa latomakonemetalliksi.
Tähän asti kootut kalustot ovat G. W. Wilenin kirjapainosta ja näin ollen sen edeltäjiltä. Osa kootuista kalusteista ja välineistä on viime kesän aikana siirretty historiallisen museon suojiin ja ovat ne näin ollen turvassa ajattelemattomien hävitykseltä, ettei käy samoin kuin Turussa löytyneen puupainimen, joka kuulemani mukaan oli poltettu.»

Vuoden 1940 joulukuun numerossa vie Armas Pajatti lukijan Luostarinmäen käsityöläismuseoon ja sen kirjapainoon. Tämä eloisa ja mielenkiintoinen kirjoitus päättyy seuraavaan paljon puhuvaan toteamukseen:
»Melkein tarkalleen kolmesataa vuotta sitten nousi Turun rannassa maihin maamme ensimmäinen kirjanpainaja laitteineen ja välineineen, käydäkseen täällä vastaperustetun akatemian palveluksessa taistelemaan tiedon ja sivistyksen puolesta niillä aseilla, mitkä suuri Gutenberg kaksisataa vuotta sitä ennen oli antanut ihmiskunnalle juuri tässä sanotussa tarkoituksessa käytettäväksi. Museon perustaminen voidaan näin ollen merkitä onnistuneen aiheelliseksi muistojuhlatapaukseksi, ja se, että juuri Turku kaupungeistamme ensimmäisenä on saanut museokirjapainon, on taas kuin lahjomattoman historiankulun kunnianosoitus tälle varhaisemman kulttuurimme portille, jonka kautta niin moni sivistystekijä on aikanaan maahamme saapunut."

Ammattilehtemme Kirjapainotaidon kulkema puolen vuosisadan taival, ammattikehitystyötä edistävä kirjoittelu, herätetyt aloitteet sekä päätökseen viedyt uudistukset ovat olleet kauaskantoisia, jopa silloisia oloja ja mahdollisuuksia ajatellen kunnioittaviin saavutuksiin johtaneita toimenpiteitä, jotka saavutuksina ja harrastusnäytteinäkin kelpaavat seurattavaksi ja kannustavaksi esikuvaksi nykyiselle ja tulevalle ammattikunnallemme. Tosin muuttunut aika tuo uusia tavoitteita muotoilun, tekniikan, työn- ja liikkeenjohdon aloilla, mutta lopullinen päämäärä on kuitenkin edelleen ja jatkuvasti sama: vaalia Gutenbergin jalon taidon arvokkaita perinteitä ammattikuntamme keskuudessa.

Kirjoituksen museoon liittyvät viitteet:

1908/101	Graafillinen ammattimuseo Helsinkiin.
1925/103	O.LASTIKKA: Kirjapainomuseota perustamaan.
1936/20	Kirjapainomuseohanke lähenee toteutumistaan.
1937/387	J. LAMMERVO: Ammattirnuseo Turkuun.
1949/213	ARMAS PAJATTI: Turun Luostarinmäen Käsityöläismuseo ja sen Kirjapaino.

Takaisin alkusivulle

Tarkkaavainen lukija, oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä - tai kerro muuten mielipiteesi!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi