Tärkeä hetki - toimitusjohtaja Irja Ketonen käynnistää tietokonekeskuksen.

Suomen Turku johtaa tietokoneen soveltamista graafiseen teollisuuteen Euroopassa (Graafikko 5 / 1966)

Historiallisen tilaisuuden vieraina kuvassa hankkijan sekä ammattilehtien edustajia, vasemmalta toim. Paavo Virusmäki Graafikosta, IBM:n myyntiedustaja Sakari Hakkarainen, myyntijohtaja Olli Varho ja toimitusjohtaja Bengt Grönholm, Turun Sanomain ATK-päällikkö Keijo Ketonen sekä, Suomen Lehdistöstä maisteri Heikki V. Vuorinen

Huhtikuun 14. merkitsi uuden aikakauden alkamista Turun Sanomain 62-vuotisessa historiassa - lehtitalon siirtymistä lopullisesti tietokonekauteen. Silloin käynnistettiin omaan taloon saatu tietokonekeskus virallisesti. Tapaus oli merkittävä maamme koko graafisessa teollisuudessa, vieläpä koko tietokonealallakin - nyt käynnistetty IBM/Systeemi 360, tietokoneiden kolmannen sukupolven viimeisin saavutus, on nim. ensimmäinen Euroopassa ja toinen koko maailmassa. Onpa se osittain laitteistoltaan ainutlaatuinenkin - sen reikänauhalävistäjien kontrolliyksikkö on näet prototyyppi, lajinsa ensimmäinen.

Merkkitapausta olivat saapuneet todistamaan mm. tietokonekeskuksen valmistaneen IBM:n Suomen toimitusjohtaja Bengt Grönholm, yhtiön myyntijohtaja Olli Varho, useat alan asiantuntijat sekä julkisen sanan edustajat. Turun Sanomain toimitusjohtaja Irja Ketonen lausui vieraat tervetulleiksi todeten päivän merkitsevän uuden aikakauden alkamista Suomen, oikeastaan koko Euroopan graafisessa teolIisuudessa. Hän lausui kiitoksensa IBM:n edustajilIe siitä erinomaisesta yhteistyöstä, mikä on valIinnut IBM:n ja Turun Sanomain kesken niiden kahden vuoden aikana, jotka tietokonekeskuksen suunnittelu ja rakentaminen ovat kestäneet. Myös lehtitalon oman ATK-osaston henkilökuntaa rva Ketonen lämpimästi kiitti.

Turun Sanomain ATK-päällikkö Keijo Ketonen selosti sitten tietokoneladontaan siirtymiseen johtaneita syitä sekä tietokoneen merkitystä lehtiyhtiön toiminnassa. Samalla hän tarkasteli tulevaisuuden näköaloja, mm. tietokonetta, joka valmistaa kokonaisen sanoma- tai aikakauslehden yhdellä kertaa, tietokonetta, joka vielä tällä hetkellä saattaa tuntua utopialta, mutta jo vuoden parin sisällä on tosiasia.

IBM/Systeemi 360:n juhlallisen käynnistyksenjälkeen kutsuvieraat tutustuivat tietokonekeskuksen toimintaan ja sen laitteisiin systeeminsuunnittelijain, ekonomi Kaj Arhippaisen ja maist. Timo Järven opastuksella. Suomen IBM:n toimitusjohtaja Grönholm totesi kiitospuheessaan lounastilaisuudessa, että Turku pysyy jatkuvasti hyvin kehityksen kärjessä. Turun Sanomat on määrätietoisesti ja tarmokkaasti lähtenyt uudelle tielle suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokoneen hyväksikäyttöä graafisessa teollisuudessa.

Turun Sanomat, joka viime vuonna ensimmäisenä eurooppalaisena sanomalehtenä ryhtyi käyttämään tietokonetta tekstimateriaalin käsittelyssä ja jota siten voidaan pitää Atlantin tällä puolen uranuurtajana tietokoneen soveltamisessa kirjapainotyöhön, on jälleen tänä keväänä astunut askeleen eteenpäin tällä kaiken aikaa voimakkaasti kehittyvällä tekniikan alueella. Sen omiin suojiin saatu tietokone, IBM/Systeemi 360, on USA:n suurimpiin kuuluvan sanomalehden Los Angeles Timesin käyttöön vasta helmikuussa tulleen tietokoneen jälkeen toinen lehtitaloon sijoitettu ”kolmannen sukupolven” automaattinen tietojenkäsittelykeskus.

Kysymyksessä on alan kehityksen viimeisin tulos, joka laitteistoltaan on osin ainutlaatuinen koko maailmassa. Se on suorassa yhteydessä TS:n latomoon ja latomakoneisiin, seikka, mikä poistaa tekstin käsittelyprosessista useita työvaiheita ja johtaa näin yhä nopeampaan, yhä luotettavampaan työskentelyyn. Sen lisäksi, mitä Graafikossa jo viime vuosina eri kertoina on kerrottu ”Turun ihmeestä”, on aiheellista huhtikuun historiallisen tapauksen merkeissä vielä esittää Graafikossakin ja juuri tässä katsaus ja yhteenveto - ja parhaiten se käy Turun Sanomain omilla sanoilla, ts. niin kuin lehti itse kertoi sen äsken omille lukijoilleen.

Erikoisuus tämäkin: ensimmäisen Euroopassa tietokoneladoksella painetun kirjan painopaikkamerkintä nimiösivun kääntöpuolella.
Harvinainen kirja on Toivo Jokiniemen "Paimion kunnanvaltuusto 1865-1965"

Uuden ajan latomoa.
Tietokoneladonnan viimeisessä vaiheessa sähköisinä impulsseina oleva teksti siirtyy elektronisesti latomoon, jossa se lävistetään uudelleen reikänauhaksi 110 merkin sekuntinopeudella. Tämä reikänauha syötetään optiseen lukijaan, joka ohjaa varsinaista telesetter-latomakonetta.

Pitkällisiä valmisteluja erikoisvaatimuksineen.
Tietokonekeskuksen laitteet saapuivat Turkuun lentoteitse maaliskuun alkupäivinä, ja kolmisen viikkoa kestäneen asennuksen ja testauksenjälkeen keskus oli jo huhtikuun puolivälissä käyttökunnossa.
Mutta ennen kuin näin pitkälle päästiin, tarvittiin pitkällisiä valmisteluja: tietokonekeskus ja sen herkät laitteet vaativat suojakseen tilat, joiden rakentamisessa oli otettava huomioon lukuisia erikoiskysymyksiä. Yksi tällainen oli keskussalin ilmastointi - laitteet ovat erittäin arkoja ilman kosteuden ja lämpötilan muutoksille. Ratkaisu tähän löydettiin pitkälle kehitetystä saksalaisesta ilmastointimenetelmästä.
Keskuksen kaapeliverkosto asetti sekin omat ehtonsa - sitä varten keskussaliin rakennettiin alumininen kaksoislattia, jonka uumeniin kaapelit sijoitettiin.

Tietokoneladonta - näin se tapahtuu:
Ennen kuin lähdemme tarkastelemaan tekstin muuntumista käsikirjoituksesta tietokoneen kautta sanomalehtitekstiksi, lienee paikallaan palauttaa mieliin, mitä käsite tietokoneladonta oikeastaan merkitsee.
Varsinaisesti tietokoneen osuus ladonnassa rajoittuu näennäisen vähäiseen, mutta merkitykseltään aivan ratkaisevaan työvaiheeseen - tietokone näet suorittaa tekstin tavutuksen ja rivityksen varsinaisen latomisen tapahtuessa edelleenkin latomakoneilla.
Tavallisessa ladonnassa latoja joutuu jokaisen rivin kohdalla tarkkailemaan, milloin rivi täyttyy, ja joutuu valitsemaan sanasta kohdan, josta se jaetaan riviltä toiselle. Hän joutuu näin kaiken aikaa tekemään ratkaisuja, jotka vievät hänen työajastaan huomattavan osan.
Myös tätä tavallista eli manuaalista ladontaa seuraavaksi kehittyneemmässä asteessa, ns. telesetter-Iadonnassa, jossa teksti ennen varsinaista latomista muutetaan reikänauhaksi, rivit ja tavutukset syntyvät ihmisaivoissa, jokainen rivi omana ratkaisunaan. Mutta tämä tapahtuu tekstiä rei'itettäessä, jolloin rei'ittäjä määrää rivin pituuden ja tavutukset. Tämä menetelmä nopeuttaa työtä varsinaisessa ladontavaiheessa, jolloin valmiiksi rivitetty ja tavutettu tekstinauha syötetään latomakoneeseen ja jolloin nopeuden määrää latomakoneen teho.
Tietokoneladonnassa ei latojan eikä rei'ittäjän tarvitse kontrolloida, milloin rivi tulee täyteen tai miten sana jatkuu riviltä toiselle - tämän ajatus työn ja säätelyn suorittaa tietokone, joka tekee sen nopeasti, monin verroin nopeammin kuin ihmisaivot. Ja juuri tässä on tietokoneladonnan salaisuus. . .

Elektronisesti latomakoneeseen.
Tietokoneen avulla latomisen monivaiheinen prosessi alkaa rei'ityskoneesta, jossa valmis käsikirjoitus tekstityyliä, -kokoa yms. osoittavine merkin töineen muutetaan reikänauhaksi. Mutta toisin kuin telesettermenetelmässä, rei'ittäjien ei nyt siis tarvitse huolehtia tekstin rivityksestä tai tavutuksesta - he kirjoittavat tekstin yhtenäiseksi tasaiseksi reikänauhaksi.
Valmis reikänauha syötetään tämän jälkeen tietokonekeskuksen ns. nauhanlukijaan, joka tuhannen merkin sekuntinopeudella lukee rivittämättömän tekstin ja valmistaa tietokoneen keskusyksikköön eli muistiin talletetun suomenkielen rivitys- ja tavutusohjelman mukaisesti rivitetyn ja tavutetun tekstin, joka keskusyksikön käskystä samanaikaisesti elektronisesti siirtyy latomoon. Siellä latomakoneeseen kytketty reikänauharei'ittäjä alkaa syytää 110 merkin sekuntinopeudella uumenistaan samaista sanomalehtitekstiä, nyt uutena reikänauhana, joka voidaan syöttää suoraan latomakoneeseen.

Ainoa maailmassa.
Siinä vaiheessa, jolloin tietokoneen muistissa sähköisinä impulsseina oleva teksti siirtyy keskusyksikön käskystä latomakoneen reikänauhanrei'ittäjään, ilmestyy kuvaan aikaisemmin mainittu rei'ittäjien kontrolliyksikkö, tällä hetkellä siis ainoa laatuaan koko maailmassa.
Keskusyksikön antaman ohjeen mukaan kontrolliyksikkö ohjaa elektronisesti tekstimateriaalin ko. kirjasintyyppiä latovalle ja kulloinkin vapaana olevalle latomakoneelle. Käytännön työskentelyssä tämä merkitsee monien turhien ja aikaa vievien mekaanisten toimintojen häviämistä.

Aika menettää merkityksensä.
Tämän tietokoneladonnassa ratkaisevaa osaa näyttelevän työvaiheen selostaminen lyhyestikin kestää monin verroin kauemmin kuin itse prosessi. Se tapahtuu käsittämättömällä nopeudella, sen yhteydessä puhutaan sekunnin tuhannes-, jopa miljoonasosista - aika, sellaisena kuin se tavallisesti ymmärretään, tuntuu menettäneen merkityksensä.
Kuten jo aikaisemmin todettiin, nauhanlukija käsittelee tekstiä tuhannen merkin sekuntinopeudella. Yksi sanomalehtirivi - keskimäärin 32 kirjainmerkkiä - vie nauhanlukijalta aikaa 32/1000 sek. Tämän häviävän pienen hetken kestää, ennen kuin latomakoneen reikänauhanrei'ittäjä aloittaa saman tekstirivin - nyt valmiiksi tavutetun ja rivitetyn - lävistyksen latomossa.
Tuossa muutaman sekunnissa tuhannesosassa on tietokoneen uumenissa ennättänyt tapahtua paljon: tietokone on lukenut jokaista juttua tai kappaletta edeltävät ohjauskoodit, jotka on sijoitettu paikoilleen rei'itysvaiheessa, ja totellut niiden käskyjä, lukenut rivin jokaisen sanan ja mitannut niiden pituuden, tutkinut rivin pituuden ja mikäli se ei ole ollut oikeamittainen, tavuttanut viimeisen sanan tutkittuaan sitä ennen kaikki mahdolliset kysymykseen tulevat vaihtoehdot, joista se valitsee oikean.

Valoladontaan
Latomakoneeseen kytketty reikänauhanrei'ittäjä, jollaisia Turun Sanomain latomossa on tällä hetkellä neljässä latomakoneessa, on hidas verrattuna tietokoneen nopeuteen, mutta huippunopea, jos vertailukohteeksi otetaan tavallisen latomakoneen kapasiteetti.
Rei'ittäjä pystyy lyömään 110 merkkiä sekunnissa, kun taas tavallisen latomakoneen nopeus on noin 350 merkkiä minuutissa. Näin ollen tämän päivän latomakone on tavallaan liian hidas, jotta tietokoneladontaa pystyttäisiin täysitehoisesti käyttämään hyväksi.
Mutta tämäkin jarruttava työvaihe on jo ratkaistu. Ratkaisu on löydetty valoladonnasta - tällä hetkellä on USA:ssa jo käytössä neljä valoladontakonetta, jotka pystyvät jopa 600 merkin sekuntinopeuteen ja joissa tavallinen paperireikänauha on liian hitaana korvattu magneettinauhalla.

Korjausvedokset ennen latomista.
Edellä on tarkasteltu Turun Sanomain tietokonekeskuksen ladontatyössä tärkeimpiä laitteita, koko toimintaa säätelevää keskusyksikköä, nauhanlukijaa, latomoon sijoitettuja rei'ittäjiä ja niiden kontrolliyksikköä.
Näiden lisäksi laitteistoon kuuluvat mm. levymuistiyksikkö sekä tehokas rivikirjoitin, joihin kumpaankin liittyvät omat kontrolliyksikkönsä ja jotka kumpikin näyttelevät tärkeätä osaa tietokoneen mahdollistamassa työskentelyn rationalisoinnissa. Niiden ansiosta voidaan tekstistä saada korjausvedos jo ennen kuin teksti on ladottukaan…
Normaalissa käytännössä teksti joudutaan latomaan, ennen kuin siitä saadaan oikaisuvedos, johon tehdään mahdolliset korjaukset ja lisäykset. Tietokoneella tekstiä käsiteltäessä se voidaan rivitettynä ja tavutettuna tallettaa levymuistiyksikön magneettilevyille, joilta se 1.100 rivin minuuttinopeudella kirjoittavan rivikirjoittimen avulla voidaan saada selväkielisenä esille. Rivikirjoittimen kirjasinketju käsittää sekä isot että pienet kirjaimet - ainutlaatuista tämäkin Suomessa.
Näin saatuun oikaisuvedokseen voidaan tehdä muutokset ja korjaukset, jotka tietokoneen keskusyksikkö välittää ja niiden mukaan korjaa magneettilevyillä olevan alkuperäisen tekstin. Täten saadaan korjattu, puhdas teksti jo ennen latomista; ehdoton edellytys valoladonnassa. Ja jokainen ymmärtää, mikä merkitys tällä on esim. kirjoja tai muita laajempia töitä ladottaessa - työn säästö on huomattava, ja tämä puolestaan alentaa kustannuksia.

Tilaajarekisterit magneettilevyillä.
Turun Sanomain tietokonekeskuksen käyttö ja merkitys ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan käytännön kirjapainotyön rationalisointiin - toinen, yhtä merkittävä sektori, jossa tietokone merkitsee entistä tehokkaampaa ja luotettavampaa toimintaa, on lehtitalon kaupallishallinnollisten tehtävien hoito.
Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että tietokone on mullistanut Turun Sanomain koko tilaus- ja ilmoitustoiminnan. Jo tällä hetkellä on kaikki TS:n tilaajat taltioitu magneettilevyille, joihin päivittäin tehdään tarvittavat muutokset: lisätään uudet tilaukset, korjataan osoitteiden muutokset jne. Tietokone käsittelee tämän tilaajarekisterin päivittäin ja kirjoittaa samalla joka päivä uuden osoitenauhan. Osoitteet ovat siis päivittäin tilanteen tasalla, eikä lehden postituksessa pääse syntymään virheitä.
Kaupunkitilaajien kohdalla ei osoitenauhaa tarvita, vaan tietokone ilmoittaa päivittäin kuhunkin jakopiiriin lähetettävien lehtien lukumäärän, joka siis sekin on aina ajan tasalla - virhemahdollisuudet, lehtien puuttuminen, eliminoituvat käytännöllisesti katsoen kokonaan. Näin kuitenkin vain siinä tapauksessa, että tilaajalle tai tilauksen vastaanottajalle ei tilausta tehtäessä ole sattunut inhimillistä virhettä.

Levikkitiedot päivittäin.
Turun Sanomain tilaajakanta ja siinä tapahtuvat muutokset käydään näin läpi päivittäin - ja tietokoneen ansiosta TS:n levikkiosastolle tärkeät levikkitiedot ovat jatkuvasti tuoreita.
Tilaajarekisteristä pystytään tietokoneen avulla hoitamaan myös tilausten laskutus, oli kysymyksessä sitten asiamiestilaus tai luottotilaus, kuukauden tai vuoden tilaus, samoin hoitamaan tilaajille ilmoitukset tilausajan päättymisestä jne.
Samalla tavalla hoidetaan tietokoneella Turun Sanomain ilmoitusten laskutus: keskusyksikköön on valmiiksi ohjelmoitu ilmoitusten millimetrihinnat, eikä tarvita muuta kuin että kulloinkin kysymyksessä olevan ilmoituksen koko, sijoitus lehdessä, ilmoittajan nimi, laskutusosoite yms. seikat syötetään tietokoneeseen, joka laskee ja kirjoittaa laskun automaattisesti. Samalla tietokone tallettaa levyille tiedot ilmoituksesta, ja näin saadaan myös ilmoitustilastot entistä nopeammin ja yksinkertaisemmin.
Turun Sanomissa nyt käyttöön otettu tietokonekeskus on voimakkaasti kehittyvän alan viimeisin saavutus. Ensimmäinen tietokone - se perustui tyhjiöputkiin - otettiin kaupalliseen käyttöön runsaat kymmenen vuotta sitten, ”toinen sukupolvi”, joka perustui transistoreihin, on sekin jo aikansa elänyt, nyt on vuorossa kolmas, mikromoduleihin perustuva tietokonesukupolvi.
Ja kehitys jatkuu - kymmenettuhannet suunnitteluinsinöörit ja tiedemiehet työskentelevät kaiken aikaa herkeämättä päästäkseen yhä pitemmälle, yhä mullistavampiin tuloksiin.
Jo nykyisellään tietokone avaa lehtitalon toiminnassa arvaamattomia mahdollisuuksia, eikä näitä mahdollisuuksia ole käytetty loppuun, ei läheskään. Samalla kun kehitys tuo esiin yhä nerokkaampia, täydellisempiä ja monipuolisempia laitteita, samalla kehittyvät tietokoneen käyttömahdollisuudet tarpeiden ja vaatimusten kasvaessa. . .

Takaisin alkusivulle

Tarkkaavainen lukija, oletko huomannut virheitä tekstissä?
Ole ystävällinen ja lähetä korjaus alla olevalla sähköpostilähetteellä - tai kerro muuten mielipiteesi!
e-mail eero.hamalainen@dlc.fi