Miksi käyttäisit pankkinasi Nordeaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Telian - Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka sanoo Aamulehdessä 30.6.02: Telian ja Soneran fuusio saattaa lykkääntyä vuoteen 2004. Uuden yhtiön pääkonttori sijoitetaan Tukholmaan.
Miksi käyttäisit puhelinvälittäjänäsi Soneraa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Jokainen asiasi näissä yhtiöissä siirtää rahaa veroina Suomesta Ruotsiin. On vastaavia suomalaisia yhtiöitä, joiden verot jäävät Suomeen.
Miksi käyttäisit pankkinasi Aktiaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Maarianhaminaan, koska sen omistuksesta yli 80 prosenttia on Ahvenanmaalla.
Työryhmä esittää ruotsin kielen vaatimusten helpottamista
Julkaistu:
16.5.2006 14:48 HS 19.5.06
Suomessa pitäisi miettiä kieliasetuksen helpottamista, koska iso osa korkeakoulujen opiskelijoista ei selviä nykyisistä ruotsin kielen taitoa koskevista vaatimuksista. Radikaali ehdotus syntyi hankkeessa, jossa pohdittiin mahdollisuuksia mitata opiskelijoitten kielitaitoa nykyistä yhtenäisemmin.
Johtopäätökset julkaistiin tiistaina Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa. Maamme 25 yliopiston ja 31 ammattikorkeakoulun toivotaan ottavan suosituksen käyttöön jo syyslukukaudella.
"Määräyksiä ei korkeakouluille voi antaa, koska niillä on autonomia", Hämeen ammattikorkeakoulun kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola sanoo.
Häntä harmitti, että paikalle saapui lähinnä vain korkeakoulujen ruotsinopettajia. Tilanne ei näytä kiinnostavan sen paremmin korkeakoulujen johtoa kuin opetusministeriön tai -hallituksen edustajia.
Korkeakouluja käyvien ruotsin taidoista ei ole tarkkaa kuvaa, koska valtakunnallista kartoitusta ei ole.
Tuorein selvitys tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa viime syksyltä. Ylioppilaskirjoituksissa cum laude -arvosanan kirjoittaneistakin vain joka kymmenes ylsi sanaston ja rakenteiden hallinnassa tasolle, jota kieliasetus edellyttää.
Taina Juurakko-Paavola arvioi, että korkeakouluissa opiskelijoitten ruotsin taidot vaihtelevat alakohtaisesti. Tekniikan opiskelijoitten osaaminen ei välttämättä ole sen kummempaa kuin ammattikorkeakoululaisten.
Johtaja Juurakko-Paavola tietää omasta kokemuksestaan, että moni opiskelija kaipaa vielä kieliopin ja perussanaston opetusta, vaikka korkeakoulutasolla pitäisi keskittyä oman erityisalan ruotsiin.
STT
Mielenosoitus "talvisodan hengessä" Ruotsin tv:tä vastaan.
TT - Tukholma Ruotsinsuomalaisten keskusliitto (RSKL) osoitti itsenäisyyspäivänä mieltään sen johdosta, että Ruotsin televisio on päättänyt lopettaa suomenkielisen EKG-ajankohtaisohjelman. "Talvisodan hengessä" tapahtunut mielenosoitus pidettiin Tukholman televisiotalon ulkopuolella.
Ruotsinsuomalaisten keskusliitto pitää päätöstä ruotsinsuomalaisten pettämisenä. Liiton toiminnanjohtaja Pasi Salmelan mukaan ohjelman lopettaminen on vastoin Euroopan neuvoston sopimuksia, Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa ja Ruotsin television SVT:n toimilupaa.
JK.
Romaani "Jumalakuva", josta aikaisemmin oli osia Eiryn nettisivulla, on nyt
ilmestynyt kirjana (kaikki osat). Siinä on mm. lisätietoa "Tuntemattoman
sotilaan" Verasta ja Ninasta (todelliset henkilöt Petroskoissa, joiden asunnossa
suomalainen sotilas ampui toisen suomalaisen) todellisessa tapahtumassa.
Pilot-kustannus Oy, kysy kirjakaupasta.
Vanhan polven demarien rakkaus ruotsinkielisyyteen oli syynä demarien vaalitappioon vuonna 2007
Vaalikeskustelussa Halonen kannatti monikulttuurisuutta, mutta ristiriitaisesti tämän ajatuksen kanssa hän kannatti pakkoruotsin säilyttämistä Suomen kouluissa, joka on este monikulttuurisuudelle. Valinnaisuus lisäisi kansalaisten mahdollisuutta oppia useampia kieliä. Tämä Halosen piirre saattaa olla tahatonta epärehellisyyttä, jota yksinkertainen ajatusrakenne ei itse huomaa.
Yhtä vähäarvoiseksi jää Lipposen arvostus kotimaassa. Paavo Lipponen Oravaisissa heinäkuussa v. 2002 (HS 14.8.02.): ”Katson, että molempien kotimaisten kielten pitää säilyä pakollisena vastakin.” Tällaisen ajattelun asiantuntijat tyrmäävät: Sosiologi Kjell Herberts vertaili keväällä 2002 ruotsinkielistemme ruotsin kielen käyttöä prof. Erik Allardtin vuonna 1977 tekemään vastaavanlaiseen tutkimukseen. Herberts sai selville, että pelkästään ruotsia kunnanvirastoissa puhuvia suomenruotsalaisia oli 20 %, kun heitä vuonna 1977 oli 44 %. Kirjastoissa ruotsia käytti aiemmin 36 % ja nyt 17 % tutkituista.” Heinz Ramm-Schmidt, Hufudstadsbladet 3.10.2002: Tarvitaan radikaali muutos siinä tavassa, jolla ruotsalainen kansanpuolue harjoittaa kielipolitiikkaansa. Olemme onnistuneet tekemään ”pakkoruotsin”. HS 27.4.03: ”Kielilakiuudistuksen takuumies”, sanoi Henrik Lax Paavo Lipposesta luovuttaessaan hänelle Folktingetin kultaisen ansiomitalin.
Viimeisessä puoluekokouksessa demarit valitsivat puoluesihteerikseen ruotsinkielisen Maarit Feldt-Rannan.
Sen sijaan kokoomuksen uuden polven puoluejohtaja Jyrki Katainen ei tunne kompleksia ruotsinkielisyyttä kohtaan. Katainen ei ole lähtenyt Folktingetin vuosikokoukseen puhujaksi, kuten hänen edeltäjänsä ovat tehneet. Ruotsin oikeistojohtaja, joka juuri on noussut pääministeriksi, kävi Suomessa vierailulla tapaamassa kokoomusjohtajia. Jyrki Katainen ehdotti yhteiseksi puhekieleksi englantia. Perinteisestä tavasta poiketen hän ei suostunut käyttämään vieraan äidinkieltä ruotsia.