Miksi käyttäisit pankkinasi Nordeaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Telian - Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka sanoo Aamulehdessä 30.6.02: Telian ja Soneran fuusio saattaa lykkääntyä vuoteen 2004. Uuden yhtiön pääkonttori sijoitetaan Tukholmaan.
Miksi käyttäisit puhelinvälittäjänäsi Soneraa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Ruotsiin, koska pääkonttori on Tukholmassa.
Jokainen asiasi näissä yhtiöissä siirtää rahaa veroina Suomesta Ruotsiin. On vastaavia suomalaisia yhtiöitä, joiden verot jäävät Suomeen.
Miksi käyttäisit pankkinasi Aktiaa. Sen Suomestakin saamasta voitosta verot menevät Maarianhaminaan, koska sen omistuksesta yli 80 prosenttia on Ahvenanmaalla.
Kansainvälinen tutkimus PISA, jossa suomalaiset koululaiset ovat osoittautuneet maailman parhaiksi.
Luonnontieteiden osaaminen on Suomessa maailman parasta Kansallisten keskiarvojen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten luonnontieteiden osaaminen on maailman parasta. Suomen tulos (563 pistettä) on merkitsevästi parempi kuin minkään muun PISA 2006 tutkimukseen osallistuneen maan (mukaan lukien OECD-maat ja partnerit). Suomen pistemäärä on samalla PISA -tutkimuksessa tähän mennessä suurin saavutettu tulos missään aihealueessa, minään mittauskertana.
Luonnontieteiden osaamisen muut huippumaat ovat OECD-maista Kanada (534), Japani (531) ja Uusi-Seelanti (530). OECD:n ulkopuolisista maista kärkipäässä ovat Hongkong (542), Taipei (532) ja Viro (531). Pohjoismaista Suomen lisäksi myös Ruotsi (503) ylsi OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Tanska, Islanti ja Norja jäivät OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen ruotsinkielisten oppilaiden suorituspistemäärien keskiarvo oli 531 pistettä. Suorituspisteet ovat esitetty asteikolla, jonka keskiarvo on 500 ja keskihajonta 100.
Suomalaisten nuorten luonnontieteiden osaaminen on kansainvälisesti vertailtuna erittäin tasaista. Oppilaiden suoritusten vaihtelusta kertova keskihajonta oli parhaiten menestyneistä OECD-maista pienin Suomessa (86). Muissa menestyneissä OECD-maissa osaaminen jakautui epätasaisemmin. Esimerkiksi Kanadassa (94), Japanissa (100) ja Uudessa-Seelannissa (107) oppilaiden väliset suorituserot olivat selvästi suurempia kuin Suomessa. Partnerimaissa huipun menestyminen oli OECD-maita tasaisempaa. Menestyneistä partnerimaista oppilaiden suoritusten välinen hajonta oli pienin Virossa (84).
Muissa menestyneissä partnerimaissa, kuten Hongkongissa (92) ja Taipeissa (94) hajonta oli hieman suurempi. Keskihajonnaltaan Suomea ja Viroa pienemmät maat jäivät suoritustasoltaan alle OECDmaiden 500 pisteen keskiarvon. Ainoana poikkeuksena tästä oli Macao (keskiarvo 511, keskihajonta 78) Suomalaisten nuorten osaaminen on parasta kaikilla luonnontieteen eri osa-alueilla. Kaikilla kolmella tutkitulla luonnontieteen osa-alueella Suomen keskiarvo oli merkitsevästi parempi, kuin minkään muun osallistujamaan (OECD-maat ja partnerit). Parhaana osa-alueena erottui luonnontieteellisen todistusaineiston käyttö (using scientific evidence), jossa suomalaisten oppilaiden suorituskeskiarvo (567) poikkesi jopa 23 pistettä toiseksi parhaiten tässä aihealueessa menestyneestä maasta, Japanista (544). Luonnontieteellisen ilmiöiden tunnistamisessa (identifying scientific issues) Suomen keskiarvo oli 555, joka oli 19 pistettä enemmän kuin aihepiirissä toiseksi menestyneimmän maan, Uuden-Seelannin keskiarvo (536).
Myös ilmiöiden selittämisessä luonnontieteellisesti (explaining phenomena scientifically) Suomen keskiarvo oli korkein. Tässä aihepiirissä suomalaisten oppilaiden suorituspisteiden keskiarvo (566) oli 17 pistettä enemmän kun toiseksi menestyneimmän maan, Hongkongin (549) keskiarvo. Suomen tulos (563 pistettä) on maailmanennätys.
Oppilaiden suoritusten vaihtelun tarkastelemiseksi oppilaat jaettiin suorituspistemäärien perusteella kuuteen eri suoritustasoon. Eri suoritustasoille määriteltiin oppilailta vaadittava luonnontieteellinen osaaminen, jotta vastaaminen kyseisen tason tehtäviin olisi mahdollista.
Luonnontieteiden suorituspistemäärien keskiarvot.
Lähde:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm38.pdf?lang=fi
(sama lähde myös alla olevilla taulukoilla)
Muissa Pohjoismaissa huippuosaajien määrä jäi alle OECD:n keskiarvon.
Huippuosaajien ja erinomaisen tason saavuttaneiden oppilaiden (suoritustasot 6 ja 5) kohdalla muissa Pohjoismaissa kyseisten oppilaiden osuus jää alle kahdeksan prosentin. Kolmannessa tasossa muissa Pohjoismaissa tyydyttävän tason oppilaita oli lähes saman verran kuin Suomessa.
Heikolle suoritustasolle jäi suomalaisista oppilaista vain 3,6 % oppilaista, mikä oli selvästi vähiten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Muista Pohjoismaista myös Ruotsissa (12,6 %) heikon suoritustason oppilaiden osuus jäi alle OECD:n keskiarvon.
Suomalaisten oppilaiden lukemisen taso on säilynyt kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeana. Kansallisten keskiarvojen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on OECD-maista toiseksi parasta. Suomea (547) paremmin vertailussa sijoittui vain Korea (556).
Suomen ruotsinkielisten oppilaiden suorituspistemäärien keskiarvo oli 525.
Pohjoismaista myös Tanska (513), Islanti (506) ja Ruotsi (502) ylsivät OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Norjan tulos (490) jäi OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen ruotsinkielisten oppilaiden suorituspistemäärien keskiarvo oli 533.
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen parantunut entisestään.