Historian professori Aira Kemiläinen: "Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi , joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa." (Suomalaiset outo pohjolan kansa, Suomen Historiallinen Seura 1993.)
Finnlands Svenska Folktingin aatteellinen perustaja Axel Olof Freudenthal (1831-1911) suomalaisista:
"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen uralla. Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vetäneet vertoja muille kansoille."
( L A Puntilan väitöskirja "Ruotsalaisuus Suomessa", Otava 1944.)
Sisällys:
Suomalaisnuoret huippuosaajia.
JYU202
OECD-maiden vertailututkimus:
Suomalaisnuorten lukutaito on OECD-maiden paras. Myös matematiikan sekä luonnontieteiden taidot ovat kansainvälistä huippua. Tämä käy ilmi viime vuosien mittavimmasta koulutuksen arviointitutkimuksesta (PISA), jonka toteutuksesta Suomessa on vastannut (Jyväskylän yliopiston) Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan Suomen nuorten taidot muihin maihin verrattuna ovat tasaisen hyviä. Ilahduttavaa on, että Suomessa on OECD-maista vähiten heikkoja osaajia.
PISA-tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään opetusministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tuloksia esittelivät tutkimuksen kansallinen koordinaattori Jouni Välijärvi ja professori Pirjo Linnakylä Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
PISA-tutkimus on OECD-maiden laajin ja monipuolisin koulutuksen vertailututkimus. Siihen osallistui 28 OECD-maata sekä neljä OECD:n ulkopuolista maata. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-vuotiaat nuoret, jotka Suomessa olivat pääosin peruskoulun 9-luokkalaisia. Suomessa tutkimukseen osallistui 4864 oppilasta ja 156 koulua. PISA:ssa selvitettiin nuorten lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mahdollisimman todenmukaisissa ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Lukutaito oli tutkimuksen pääalue. Matematiikassa ja luonnontieteissä arviointi kohdistui vain valikoituun osaan näiden alueiden keskeisistä sisällöistä.
Suomalaisten lukutaito on kirkkaasti OECD-maiden paras (suorituspistemäärä 546). Seuraavina tulevat Kanada (534), Uusi-Seelanti (529), Australia (528), Irlanti (527), Korea (525), Englanti (523), Japani (522) ja Ruotsi (516). Pohjoismaista myös Islannin tulos on OECD:n keskiarvoa (500) parempi; Norjan ja Tanskan tulokset ovat OECD-maiden keskitasoa.
Tutkimus osoittaa suomalaisista nuorista 50% erinomaisiksi lukijoiksi, kun OECD-maissa keskiarvo on 32 %. Lukemisen eri osa-alueista suomalaiset ovat erityisen hyviä tiedonhaussa sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Erityisen ilahduttavaa on se, että suomalaisista nuorista heikko lukutaito on vain 7 %:lla (OECD-maiden keskiarvo 18%).
Kuitenkin heikoimmin menestyneiden lukutaitoon on PISA-tutkijoiden mukaan Suomessakin kiinnitettävä huomiota, sillä he uhkaavat syrjäytyä jatko-opinnoista, työstä, kulttuuriharrastuksista ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Kielioloiltaan erityislaatuisena maana Suomen on myös pidettävä lukutaidon tavoitetasonsa korkeana ja kasvavia haasteita riittävän hyvin ennakoivana.
Matematiikan taidoissa suomalaiset nuoret sijoittuvat 4. sijalle (suorituspistemäärä 536). Parhaiten matematiikkaa osaavat Japanin nuoret (557 pistettä). Myös Korea (547) ja Uusi-Seelanti (537) ovat Suomen edellä. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisnuorten matematiikan taidot osoittautuvat selvästi parhaiksi.
Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret sijoittuvat 3. sijalle (suorituspistemäärä 538). Edelle menevät vain Korea (552) ja Japani (550). Muiden Pohjoismaiden suoritukset ovat luonnontieteissäkin selvästi Suomea heikompia, mutta lähellä OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä).
Suomalaisnuorten väliset erot matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ovat OECD-maiden pienimpiä. Suoritustaso on tasaisen vahva koko 15-vuotiaiden ikäluokassa ja heikosti menestyviä oppilaita on vähän muihin OECD-maihin verrattuna. PISA:n tutkijoiden mukaan tämä on merkki siitä, että matematiikan ja luonnontieteiden opetus on yhdenmukaista koko ikäluokassa. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen alueella Suomi kuuluu tämän tutkimuksen valossa OECD-maiden parhaimpaan neljännekseen, mikä on määritelty kehittämistyön tavoitteeksi kansallisessa LUMA-hankkeessa.
Korkea suoritustaso ja samanaikainen osaamiserojen vähentäminen on tärkeä koulutuspoliittinen tavoite useimmissa OECD-maissa. Näiden tavoitteiden yhdistämisessä näyttävät PISA-tulosten valossa parhaiten onnistuvan Suomi, Kanada, Irlanti, Korea ja Englanti.
Tulokset osoittavat, että tytöt lukevat kaikissa 32 maassa paremmin kuin pojat. Suomessa poikien ja tyttöjen lukutaidon ero on vertailumaiden suurin. Tästä huolimatta suomalaispoikien lukutaito on OECD-maiden pojista paras. Matematiikassa pojat ovat lähes kaikissa maissa tyttöjä edellä, joskin erot ovat pääosin melko pieniä. Suomessa matematiikan osaamisessa ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. Luonnontieteissä tytöt ja pojat ovat yhtä vahvoja niin Suomessa kuin useimmissa muissakin tutkituissa maissa.
Koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat Suomessa tutkittujen maiden pienimpiä. Pienet erot koulujen välillä ovat ominaisia kaikille Pohjoismaille, mikä PISA-tutkijoiden mukaan selittyy lähinnä sillä, että opetus järjestetään niissä yhtenäisenä koko ikäluokalle. Sen sijaan koulujen sisällä oppilaiden osaaminen vaihtelee Suomessa muiden maiden tavoin melko paljon.
Oppilaiden väliset suorituserot Suomen eri osien välillä sekä kaupunki- ja maaseutukoulujen välillä ovat vähäisiä.
Kodin sosioekonominen tausta näkyy selvästi oppimistuloksissa. Kaikissa osallistujamaissa ylimmän sosioekonomisen taustan omaavien vanhempien lasten suorituspistemäärät olivat huomattavasti korkeampia kuin alempia taustoja omaavien. Myös Suomessa ero on huomattava, mutta selvästi OECD:n keskiarvoa pienempi.
PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet eri taustatekijät ovat yhteydessä osaamiseen. Nuorten lukutaidon taustalla vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:
Tutkimuksen tuloksista voi PISA:n tutkijoiden mukaan päätellä, että suomalainen peruskoulutus on onnistunut tuottamaan sekä korkeatasoista että varsin monipuolista ja tasapainoista osaamista. Tutkimus kertoo myös, että kouluilla on valmiuksia luoda otolliset olosuhteet tulevaisuuden oppimiselle ja opettajilla ammattitaito ohjata nuoria elinikäisen oppimisen taitoihin.
Tutkijat ovat kuitenkin myös huolissaan heikosti menestyneistä oppilaista. Näiden oppilaiden tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden vahvistaminen käy entistä tärkeämmäksi yksilön osaamista korostavassa maailmassa. Myös huippuosaajia tutkijoiden mielestä löytyi selvästi vähemmän kuin hyvä yleinen osaamistaso antaisi odottaa. Hyvin menestyvien nuorten innostamiseen ja heidän omaehtoisen opiskelunsa edistämiseen tulisi kouluissa kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Tutkimuksen ensitulokset on koottu 50-sivuiseen yhteenvetoon "Suomen tulevaisuuden osaajat. 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa." PISA:n suomalaisina tutkijoina ja yhteenvedon kirjoittajina ovat Jouni Välijärvi, Pirjo Linnakylä, Pekka Kupari, Pasi Reinikainen, Antero Malin ja Eija Puhakka.
Yhteenveto maiden välisine vertailukuvioineen sekä muuta tietoa PISA:sta löytyy verkosta: http://www.jyu.fi/ktl/pisa/
Tutkimuksen perusteellisemmat tulokset julkaistaan helmikuussa 2002.
Koulutuksen tutkimuslaitos:
Opetushallitus:
Mikä Pisa on?
Mitä tutkitaan?
Ketä tutkitaan?
Osallistujamaat
Ketkä tutkivat Suomessa?
Huomautus.
OECD-maiden vertailututkimus (PISA):
SUOMALAISNUORET HUIPPUOSAAJIA
OECD-maiden vertailututkimus PISA (edellä kohta A1):
SUOMALAISNUORET HUIPPUOSAAJIA
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset koululaiset omaa luokkaansa.
Yksityiskohtaisia tuloksia. Vertailussa Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.
Lukutaidon suorituspistemäärä
Tiedonhaun suorituspistemäärä
Luetun ymmärtämisen ja tulkinnan suorituspistemäärä
Luetun pohdinnan ja arvioinnin suorituspistemäärä
Matematiikan suorituspistemäärä
Luonnontieteiden suorituspistemäärä
Suomen ruotsinkielisten koululaisten sijoitus ja pisteet. (Vertaa edellinen kohta.)
Tiedot julkistettu vain näissä kolmessa kohdassa. (Epävirallisesti Hbl.)
Suomi/
ruotsink 6./534 3./530 5./524 5./533
Islanti 12./515 21./492 20./495 17./505
Tanska 13./514 20./492 27./475 12./517
Ruotsi 15./509 8./514 13./506 15./509
Muut:
Hongkong
1./550 2./510 1./539 1./548
Liechten- 2./536 1./525 2./525 3./529
stein
Kaikki tiedot osoitteessa
http://ktl.jyu.fi/pisa
1.1 Karita Mattila, Matti Salminen, Esa-Pekka Salonen, Renny Harlin
Heidän kielensä kansainvälisillä areenoilla on englanti, saksa. ranska, italia.
1.2 Mika Häkkinen, Teemu Selänne, Tommi Mäkinen, Saku Koivu
Englanti, saksa, ranska, italia, ovat heidän kansainvälisten sopimustensa kieli.
1.3 Suomalaiset rauhanturvaajat arvostettuja maailmalla. "Suomalaisten asennetta ja neuvottelutaitos on arvostettu mm. Kosovon kriisin jälkihoidossa, missä öykkäröinti ja liian herkkä liipasinsormi olisivat heti lisänneet ongelmia." (Aamulehti 21.1.01, mielipidesivu.)
1.4 Neurolab-tutkimuksessa mukana myös kaksi suomalaistutkijaa. (HS 1997.)
Miehitettyjä avaruuslentoja on tehty jo neljänkymmenen vuoden ajan, mutta vieläkään ei tiedetä paljoakaan siitä, minkälaisten mekanismien kautta painottomuus vaikuttaa ihmiseen.
Kansainvälistä Neurolab-tutkimsprojektia toteuttamassa on myös kaksi suomalaista tiedemiestä, fyysikot Kari Tahvanainen Tampereelta ja Tom Kuusela Turusta.
Kuusela ja Tahvanainen ovat olleet mukana Neurolabin alusta alkaen vuodesta 1995, suunnittelemassa kokeita ja niiden mittaus- ja analyysitekniikoita. He ovat myös valmistaneet tietokoneohjelmiston, jonka avulla mittausten antamia signaaleja eritellään.
Neurolab-hankkeessa on kymmeniä tiedemiehiä 26 eri tutkimusprojektissa seitsemästä maasta. Mukaan pyrkineitä tukiryhmiä oli yli 150.
1.5 Suomalaiset reserviupseerit kansainvälisessä kilpailussa. (Reserviläinen lokakuu 1999.)
Ateenassa järjestettiin kesällä kansainvälisen reserviupseerijärjestön vuotuinen kongressi. Kongressin parhaita hetkiä suomalaisille reserviupseereille oli voitto sodan lait-kilpailussa. Tehtävä suoritettiin tietokoneella multimediaohjelmalla, jossa kyseltiin erilaisten toimien oikeellisuutta tai virheellisyyttä. Apua oli myös siitä, että toinen suomalaisjoukkueen jäsenistä oli käynyt MPK ry:n järjestämän humanitäärinen oikeus-kurssin. Kilpailun tulos julkistettiin kongressin päättäjäisissä.
1.6 Vanha toimittaja muistelee. (HS marraskuu 1999.)
Talvisodan kirjeenvaihtaja, Yhdysvaltalainen David Bradley kertoi keskiviikkona Helsingissä kokemuksiaan, kun silloisessa hotelli Kämpissä toimineen Ulkoministeriön lehdistökeskuksen muistolaatta paljastettiin. "Suomalaisten piti siivota jäljet, korjata tuhot, asuttaa pakolaiset, valmistautua siihen, mitä vielä olisi tulossa", muisteli Bradley.
"Ei ystäviä, kukaan ei voinut tulla apuun, kukaan ei voinut tehdä mitään. Suomalaisten oli tehtävä kaikki itse - ja he tekivätkin."
Helsingin rautatieasemalla Bradley oli katsellut rintamalle lähteviä junia. "Niitä odottamassa istui poikia, 17-20-vuotiaita, joku vanhahko mies, mutta enimmäkseen poikia päät siteissä odottamassa junaa, joka veisi heidät takaisin rintamalle. Kun olin nähnyt nuo pojat, en tarvinnut enää lisätietoa siitä, mitä sankarit ovat."
2.1 Ruotsinkielinen Carl Hugo Öhman, professori, tohtori, ritari, majuri, Finlandia-talon johtaja ja Tampere-talon johtaja. HS 5.7.1996: Professori Carl Öhmanin lisensiaattityötä August Strindberg och teatern (1959) tutkinut tutkimuseettinen asiantuntijaryhmä toteaa torstaina Helsingin yliopistossa julkistetussa loppuraportissaan, että "tieteellisen epärehellisyyden epäily on perusteltua. Öhman mainitsee ja siteeraa lukuisia asiakirjoja, joita ilmeisestikään ei ole olemassa. Näiden asiakirjojen runsaus ja ulkoasu osoittavat, että epärehellisyys on järjestelmällistä. Keksittyjen lähteiden esiintymistiheys vie lisäksi pohjan työn keskeiseltä tieteelliseltä argumentaatiolta".
Sotilasarvokseen Öhman on ilmoittanut majuri. Suomen puolustusvoimain upseeriluetteloissa tämä Carl Hugo ei ole, eikä ole koskaan ollut, ei minkään arvoisena upseerina. Näitä öhmaneja ruotsinkielisistä löytyy ministeritasoa myöten.
2.2 Toimittajien kertoman mukaan peruspalveluministeri, oikeustieteen ylioppilas Eva Biaudet (r) luulee olevansa tuomari. Eva Biaudet'n ongelma: Jos tapaus Eva Biaudet olisi ollut olemassa jo silloin, kun opetusministeri Ole Norrback junaili käytännön, joka oikeuttaa itäruotsalaisen ylioppilaan pääsyn opiskelemaan oikeustiedettä, vaikka ei pääsykokeessa saakaan vaadittavaa pistemäärää, Norrbackilla olisi ollut enemmän kokemusperäistä tietoa ruotsinkielisten edellytyksistä, ja nyt itäruotsalainen opiskelija, jonka lahjat eivät riitä loppututkinnon suorittamisen, saisi akateemisen oppiarvon ilman tutkintoa. Onhan hänen ylioppilaslakkinsa lyyrakin suurempi kuin alempirotuisilla suomalaisilla. (Tästä aiheesta lisää kohdassa "Ruotsinkielisten etuoikeudet".)
2.3 Opetusministeri Ole Norrbackin tahdosta nostettiin Helsingin yliopistossa ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä 50 prosenttia. Opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry kanteli asiasta oikeuskanslerille. Oikeuskansleri Jorma S Aallon lausunnon mukaan toimenpide rikkoo hallitusmuodon yhdenvertaisuussäädöstä ja loukkaa suomenkielisten laillista oikeutta. (HS 19.5.92.)
2.4 Puolustusministeri Elisabeth Rehn järjesti Syksyllä -92 lakia rikkoen (ihmissalakuljetus) somaliperheen siirron Tallinnasta Suomeen (lain vastainen, luvaton maahantulo), tietäen ulkoministeriön ja sisäministeriön kielteisen ratkaisun asiassa. (HS 21.1.94.)
2.5 Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio: Åbo Akademin käyttämät kielikiintiöt ovat laittomia. (HS 30.12.99.) Åbo Akademin kemiallisteknillinen tiedekunta on menetellyt virheellisesti valitessaan opiskelijoitta suomen- ja ruotsinkielisissä kiintiöissä. Yliopistossa on vaadittu suomenkielisiltä korkeampia pistemääriä kuin ruotsinkielisiltä. Esimerkiksi kemiallis-teknisen tiedekunnan tuotantotekniikan linjalle ruotsinkieliset pääsivät 16,78 pisteellä, mutta suomenkielisiltä vaadittiin 29,56 pistettä. Tietotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 24,45 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta 36,23 pistettä.
Kommentti: Lain vastainen toiminta on jälleen tunnusmerkki näillä toisenlaisilla suomalaisilla.
2.6 Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä ainoa mukana ollut suomenruotsalainen pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisjoukon sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä kahdeksan tuntia, ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. (Talvisodan historia , osa 2, s.74. WSOY 1991.)
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.-9. helmikuuta pataljoona rippeet luovutti asemat levänneelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2, s. 138.)
2.7 Ruotsinkieliset kieltäytyvät usein varusmiespalveluksesta Vaasan läänissä. (Aamulehti 14.5.97) "Vaasan sotilasläänin alueella riittää pohdittavaa asevelvollisista jo ennestäänkin, sillä siellä on väestöpohjaan suhteutettuna erittäin korkeat asepalveluksesta kieltäytyvien määrät erityisesti ruotsinkielisten keskuudessa."
"Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n pääsihteerin, tohtori Silvo Hietasen mukaan Vaasan läänin luvut ovat korkeat verrattuna vaikkapa Hämeen tai Turun- ja Porin läänin väestöpohjaan"
3.1 Nokia kännykkämyynnin ykköseksi. (Aamulehti 24.10.98) Nokian nousu maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi hivellee varmasti liki jokaista suomalaista. Analyytikkojen näkemyksen mukaan Nokia on pessyt tänä vuonna kirkkaasti pahimmat kilpailijansa. Amerikkalaisen Motorolan ja ruotsalaisen Ericssonin.
3.2 Avaruuspeiliä hiotaan Piikkiössä. (HS 12.12.98)
Turun yliopiston observatorion kellariluolassa Piikkiössä hiotaan huipputarkkaa avaruuspeiliä. Euroopan avaruusjärjestö ESA ja ranskalainen avaruusalan suuryritys Matra -Marconi Spase ovat tilanneet tämän avaruuskaukoputken pääpeilin koekappaleen. Varsinainen avaruuskaukoputki on tarkoitus laukaista vuonna 2007 avaruuteen tutkimaan tähtien ja galaksien syntyä. Pii-karbiidipeilin hinnaksi on arvioitu 100 miljoonaa markkaa.
"Koko tutkimussatelliittihanke maksaa yli viisi miljardia. Siinä sata miljoonaa ei ole suuri kustannuserä, kunhan saamme satelliittiin maailman parhaan peilin", Felici sanoo. Euroopasta tällaisen peilihionnan paras osaaminen löytyi Felicin mukaan Piikkiöstä.
3.3 TTKK lähtee mukaan valolähdetutkimukseen (Aamulehti 27.10.98.)
Tampereen teknillisen korkeakoulun puolijohdelaboratorio edustaa Suomea yhteiseurooppalaisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää uusia valolähteitä tietoliikenteen käyttöön.
TTKK:n tehtävänä on tutkia puolijohdelasereita ja ns. resonanssi-ledejä, jotka ovat hyvin kirkasta valoa synnyttäviä puolijohteita. Professori Markku Pessa kutsuu näitä ledejä "kolmansiksi lampuiksi" . Ne ovat kokonaan uusi tuoteryhmä, joita ei ole vielä kenelläkään valmiina. Tutkimuksessaan korkeakoulu käyttää hyväksi aijemmin kehittämäänsä MBE-kalvonkasvatusmenetelmää, jolla valmistetaan puolijohteita tavallisiin lasereihin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jolla on alan omaa valmistusta.
3.4 Musiikin Suomi-ilmiö valloittaa maailmaa. (HS 30.8.98)
"Suomalaiset ovat vallanneet klassisen musiikin", kirjoittaa New Yorker. "Suomella on eniten menestyksekkäitä säveltäjiä asukaslukua kohti", kirjoittaa The Times Lontoossa. Vastaavia suitsutuksia on löytynyt vuoden sisällä kymmenistä lehdistä.
Julkisuus keskittyy tähtiimme, kuten juuri Edinburghissa esiintyneisiin Karita Mattilaan ja Soile Isokoskeen sekä huomenna Lontoossa johtavaan Esa-Pekka Saloseen ja moniin muihin.
Ei ole enää uutinen, että parhaat solistimme ja kapellimestarimme loistavat maailman arvostetuimmilla esiintymispaikoilla. Uutta on se, että suomalainen musiikki - eikä pelkästään Sibelius,- kelpaa yhä useammin kansainväliseen ohjelmistoon.
3.5 Bill Gates palkitsi suomalaisia koululaisia. (Aamulehti 10.9.98.)
Espoolaisilla ja oululaisilla koululaisilla on varaa röyhistää rintaansa, sillä itse Microsoftin Bill Gates jakoi heille palkintoja keskiviikkona Lissabonin maailmannäyttelyssä. Palkittujen hankkeiden joukossa olivat myös Espoon Kilon ala-asteen Matilda-kirjallisuuspiirihanke ja Oulun Herukan ja Oulunlahden ala-asteiden virtuaalioppimisprojekti. Espoolaiset palkittiin verkottumishankkeiden sarjan ykkösenä 70.000 markalla. Oululaiset palkittiin taas innovaatio-sarjan parhaana 50.000 markalla.
3.6 Suomalaisesta ensimmäinen Etyjin ympäristöasiantuntija. (Aamulehti 27.10.98.)
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ensimmäiseksi ympäristöalan neuvonantajaksi on valittu suomalainen maa- ja metsätieteen maisteri Anssi Vaittinen. Etyjin jäsenvaltiot ovat sopineet ympäristöystävällisen taloudellisen kehityksen edistämisestä. Aihetta käsitellään mm. seminaareissa, joista ensimmäinen järjestettiin syyskuussa Uzbekistanissa.
3.7 Ruotsissa kehutaan puskureita. (HS 5.12.98)
Työmarkkinajärjestöjen Vuosi sitten neuvottelemat suhdannepuskurit aiheuttavat kateuden sekaista ihailua Ruotsissa. Aftonbladetin Suomen kirjeenvaihtaja Lena Askling kirjoittaa kolumnissaan, että aijemmin Suomen puskuri-idealle naureskeltiin yleisesti Brysselissä, mutta nyt Ruotsi, Tanska, Englanti, Irlanti, Espanja ja Portugali suorastaan jonottavat ottaakseen oppia Suomesta. Askling kuvailee Suomen talouden hienoja tunnuslukuja ja nimittää puskureita Suomen Emu-ajan "uudenvuodenraketiksi".
4.1 Itäruotsalainen Ulf Sundqvist, joka on tuomittu muun muassa yli 10 miljoonan markan korvauksiin rötöksistä Työväen Säästöpankin johtajana, syyttää kahteen otteeseen suomalaisia rasisteiksi puheessaan Helsingissä 30.4.99. (HS 1.4.2000.)
4.2 Ulf Sundqvist sai ehdollisen rikostuomion (HS 23.6.2000.)
STS pankin entinen pääjohtaja, konsultti Ulf Sundqvist tuomittiin torstaina Helsingin hovioikeudessa törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
4.3 Carl-Olof Homén.
Ilmoitus HS:ssa 26.1.2000.
"Me allekirjoittaneet, RKP:n entiset ministerit ja kansanedustajat, annamme täyden tukemme Esko Aholle tulevissa presidentin vaaleissa." Allekirjoittajina mm. Jan - Magnus Jansson, Jutta Zilliacus ja Carl Olof Homén, joka tosin ei koskaan ole ollut ministerinä eikä kansanedustajana. Ehdokkaana kylläkin. Niin paljon poliittista kokemusta Homén kuitenkin sai, että hän toi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kokoukseen poliittisen puoluekokouksen mallin. Lehtiselostuksen mukaan Homénin lobbarit olivat kokouspaikalla ahkerasti liikkeellä koko puheenjohtajan valintaa edeltäneen yön. Monet pitivät sopimattomana sitä, että tällainen puoluekokouksen malli tuodaan urheilujärjestön kokoukseen. Heidän mielestään järjestötyö, jota ehdokas on tehnyt, on riittävä suositus ehdokkaalle. Homénin järjestämä lobbaus olikin lähinnä todiste hänen heikkoudestaan ehdokkaana. Mutta tällainen poikkeuksellinen lobbausmenettely hämmensi valitsijoita, ja hänet valittiin puheenjohtajaksi.
Nykysuomen tietosanakirja: "Politiikka selitetään valtakamppailuksi, vallan saavuttamiseen pyrkiväksi toiminnaksi." Ei sovi malliksi urheilujärjestön toiminnassa.
4.4 Ahvenanmaa sanoi "nej" suomenkieliselle kurssille. (Aamulehti 29.6.2000.)
Ahvenanmaan maakuntahallituksen tilintarkastajalta on evätty pääsy Tampereen yliopiston järjestämään lisäkoulutukseen, koska kurssi on suomenkielinen.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Roger Nordlundin mukaan Ahvenanmaa tukee päätöksellään myös suomenruotsalaisia. Hän lupaa Ahvenanmaan järjestävän vaikka itse ruotsinkielisen kurssin julkisen sektorin tilintarkastajille, ellei kukaan muu järjestä.
4.5 Ahvenanmaan PAF avasi nettirahapelin mannersuomalaisille. (HS 26.2.2000.) Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF on avannut internetin suomenkielisen vedonlyöntipalvelun, jolla se tavoittelee mannersuomalaisia asiakkaita. Veikkauksen mielestä PAF rikkoo arpajaislakia, jonka mukaan Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Suomessa.
"Kaikissa Euroopan maissa rahapelit on rajattu monopoleille , ja nyt meillä on kaksi toimijaa samoissa palveluissa. PAFilla ei ylipäänsäkään ole lupaa järjestää rahapelejä manner - Suomessa", sanoo Veikkauksen lakimies Carl-Henrik Nyberg.
4.6 Ahvenanmaalaista moraalia 1. (Aamulehti 14.9.2000.)
EU:n komissio on päättänyt huomauttaa Suomea vaarallisia aineita koskevan direktiivin vaillinaisesta toteutuksesta. Asia koskee Ahvenanmaata, joka ei ole vahvistanut lainsäädäntöä samassa tahdissa muun Suomen kanssa.
4.7 Ahvenanmaalaista moraalia 2. (HS 19.10.2000.)
Ahvenanmaa raha-automaattiyhdistys PAF solmi keskiviikkona mittavan yhteistyösopimuksen Helsinki Horse Show´n kanssa. Sisäministeriön mukaan (lainsäädäntöneuvos Jouni Laiho) ulkomaisen tai Ahvenanmaalla pelitoimintaa harjoittavan yhteisön mainonta mantereella on arpajaislain pykälän kuusi mukaan kiellettyä ja rangaistavaa.
Huomautus. Ahvenanmaalaisten halu lain vastaiseen toimintaan saa lisäkantavuutta, kun muistetaan, että PAF tuomittiin helmikuussa Raaseborgin käräjäoikeudessa samanlaisesta lain vastaisesta toiminnasta korvauksiin ja sakkoihin. (HS 12.2.2000.)
5.1 Tekesin ylijohtaja Heikki Kotilainen Eurekan päälliköksi. (Aamulehti 20.4.99) Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin ylijohtaja tekniikan tohtori Heikki Kotilainen on valittu eurooppalaista teollista teknologiayhteistyötä hoitavan Eurekan sihteeristön päälliköksi. Eureka on eurooppalainen tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteistyökanava. Toiminnasta vastaa Brysselissä sijaitseva sihteeristö ja kunkin maan kansallinen organisaatio. Suomessa se on Tekes.
5.2 Tuula Haavisto Kansanvalistusseuran puheenjohtajaksi. (Helsingin Sanomat 20.4.99): Tuula Haavisto valittiin viime vuonna 125-vuotiaan Kansanvalistusseuran puheenjohtajaksi sen historian ensimmäisenä naisena. Seuran hallituksessa hän on istunut jo pitkään. Kiertäessään EU:hun pyrkiviä maita, hän on huomannut, että suomalaiset ovat pidettyjä opettajia ja luennoitsijoita. Entisissä sosialistimaissa huomataan herkästi, jos lännestä tulevat opettajat ovat ylimielisiä.
5.3 Vänskää ja Oramoa kehuttiin Lontoossa. (Helsingin Sanomat 17.8.99.)
Brittilehtien musiikkikriitikot jakelivat maanantaina kehuja Osmo Vänskälle ja Sakari Oramolle kummankin johdettua oman promenadikonserttinsa Lontoon Albert Hallissa.
"Jos joku kantaa huolta CBSO:n hyvinvoinnista Sir Simonin jälkeen, hän voi rauhoittua: tämä mies tietää mitä tekee", kirjoittaa The Indepedent Oramon jatkosopimuksesta Birminghamin sinfoniaorkesterin kanssa. "Vänskän elvyttävä vaikutus BBC:n Skotlannin sinfonikkoihin tulee alati näkyvämmäksi - orkesteri ei ole koskaan kuulostanut niin hyvältä", kirjoittaa The Daily Telegraph.
5.4 TTKK:n arkkitehtuurin osaston opiskelija Janne Kangasvieri on palkittu kunniamaininnalla Urban Housing-kilpailussa, jonka järjestävät Amerikan arkkitehtikoulujen yhdistys ACSA ja Otis Elevator. (Hervannan Sanomat 5.5.99.)
Kangasvierin työ oli ainoa palkittu yksityissuoritus, muut palkinnot menivät työryhmille.
5.5 Lapin yliopiston teollisen muotoilun opiskelija Petri Piirainen on voittanut kansainvälisen Thhe Seki Gut Desing-kilpailun Yhdysvalloissa. (Helsingin Sanomat 15.5.99.) Kilpailun järjestää kansainvälinen muotoilun edistämisjärjestö, ja pääpalkinnon arvo on 8000 dollaria (41 000 mk). Kilpailuun osallistui 82 ehdokasta 13 maasta.
5.6 Tuuli Matinsalo aerobicin maailmanmestari.
Arvokisamitalit: EM- kulta 1999, -98 ja -96. MM-hopea 1998, MM-kulta 1999 ja -96.
5.7 Mika Häkkinen
Tommi Mäkinen
5.8 Suomelle tärkeä osa sotarikostutkimuksessa. (Helsingin Sanomat 11.5.99.)
Kun pöly joskus Kosovossa laskeutuu, tulee suomalaisilla tutkijoilla olemaan "koordinointitehtäviä" joukkohautojen tutkimisessa. Suomalaisten rooli selkiytyi viime viikolla kun EU:n Kosovon- erityislähettiläs Wolfgang Petritsch kävi Suomessa neuvottelemassa asiasta ulkoministeriön virkamiesten kanssa.
5.9 Jorma Rissanen korkeaan asemaan Euroopan avaruusjärjestössä. (HS 23.9.99.) Ilmatieteen laitoksen johtaja Jorma Rissanen on valittu Euroopan avaruusjärjestön Esan kaukokartoitusneuvoston puheenjohtajaksi. Rissanen on aikaisemmin toiminut kaukokartoitusneuvoston tieteellis-teknisen työryhmän jäsenenä ja muun muassa Euroopan sääsatelliittijärjestön Eumetsatin hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1994 - 1998.
5.10 Biomateriaalista kehon varaosia. (Akatemiaprofessori Pertti Törmälä HS 27.9.99) Biomateriaalit ovat synteettisiä tai luonnonaneista muokattuja aineita, joista valmistetaan erilaisia istukkeita eli implantteja korvaamaan kehon kudoksia, liittämään niitä yhteen tai suuntaamaan ja tehostamaan kudoksen kasvua.Tunnettuja maailmalla ovat Suomessa ensimmäisenä kehitetyt liukenevat implantit kuten ruuvit ja nastat luunmurtumien, jännerepeämien ja sidekudosvaurioiden hoitamiseksi.
5.11 Pirkko Lahti nousee alansa maailmanliiton johtoon. (HS 18.9.99.)
Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti on valittu Mielenterveyden maailmanliiton tulevaksi presidentiksi. Valinta tehtiin syyskuun puolivälissä Chilessä järjestetyn maailmankongressin yhteydessä. Pirkko Lahti aloittaa kuusivuotisen presidenttikautensa 2001
5.12 Kosovoon oikeusasiamiehen virka Pirkko K Koskisen johdolla. Entinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K Koskinen lähtee Kosovoon perustamaan oikeusasiamiehen virkaa. Hän aloittaa kuusi kuukautta kestävän tehtävän toinen marraskuuta. Koskinen johtaa työryhmää, johon kuuluu jäseniä Hollannista, Britanniasta, Romaniasta ja Latviasta. Koskisen toimeksianto Kosovoon on Etyjin ja Euroopan neuvoston yhteishanke.
5.13 Saariaholle suuri musiikkipalkinto. (Aamulehti 11.11.99.) Säveltäjä Kaija Saariaho saa vuoden 2000 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Palkinto myönnetään teoksesta Lonh.
5.14 Matti Ijäksen Sokkotanssi palkittiin Argentiinasa. (Aamulehti 30.11.99.)
Matti Ijäksen ohjaama elokuva Sokkotanssi on saanut kolme palkintoa kansainvälisellä Mar del Platan elokuvafestivaalilla Argentiinassa. Sokkotanssi sai juryn erikoispalkinnon. Myös lehdistö valitsi Sokkotanssin festivaalin parhaaksi elokuvaksi. Lisäksi elokuva sai katolisen kirkon palkinnon.
5.15 Pala valkoista marmoria toi Prix Italia-voiton Suomeen. (HS 26.9.99)
Maija Ijäksen ohjaama näytelmä Pala valkoista marmoria palkittiin parhaana tv-näytelmänä Prix Italia-kilpailussa.
5.16 Suomalainen kalasääskikuva voitti kilpailun Saksassa. (HS 18.9.99.)
Kouvolalainen Jari Heikkinen voitti luontokuvallaan Kalasääski – suon valtias maisemakuvasarjan kansainvälisessä kilpailussa Saksassa. Heikkinen otti voittokuvansa Kaipiaisissa sumuisena heinäkuisena yönä.
5.17 Juuso Nieminen voitti kitarakilpailun Italiassa. (HS syksyllä 99.)
Kitaratataiteilija Juuso Nieminen, 20, on voittanut Garganon kansainvälisen kitarakilpailun Italiassa. Hän jakoi ensimmäisen palkinnon 30-vuotiaan saksalaisen Karin Scholzin kanssa. Nieminen opiskelee Turun konservatoriossa Timo Karvosen ja Ismo Eskelisen johdolla. Toinenkin Timo Korhosen oppilas on menestynyt maailmalla. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva 19-vuotias Otto Tolonen palkittiin Bathissa Britanniassa parhaasta tämän vuosisadan sävellyksen tulkinnasta. Voitokas sävellys oli Hans Werner Henzen Royal Winter Music.
5.18 Nuori suomalainen muotisuunnittelija voitti kansainvälisen kilpailun Intiassa. (HS 19.10.99.) Hämeenlinnan Wetterhoffin opiskelija Terhi Mäkelä on voittanut kansainvälisen Design Ekko-suunnittelukilpailun New Delhissä Intiassa. Voitto on urjalalaisen Mäkelän ensimmäinen. Hänen kilpailuasunsa herätti kansainvälisen tuomariston huomiota eleganttisuudellaan ja tyylikkyydellään. Osa muista kilpailuvaatteista oli konstailevia näytösvaatteita tuotesuunnittelun lehtorin Tarja Saaren näkemyksen mukaan. "Pelkistetty suomalainen design oli selvästi erilaista kuin muut."
5.19 Eija-Liisa Ahtila on Venetsian biennaalin paras videotaiteilija. (Aamulehti 13.6.99.) Suomalainen kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila on palkittu ensimmäisenä pohjoismaalaisena Venetsian biennaalissa. Hänen 23-minuuttinen elokuvansa Lohdutusseremonia valittiin 48. Biennaalin parhaaksi videoteokseksi.
5.20 Suomen leipureille kaksoisvoitto. (HS 14.10.99.) Suomea edustava Minna Soininen, 21 on voittanut nuorten leipureiden Euroopan mestaruuden Oslossa. Hopealle tuli joukkueen jäsen Katri Salonen, 20. Pronssia sai Sveitsin 20-vuotias Markus Schupbach. Yhdeksän maata tavoitteli Oslossa Euroopan mestaruutta. Suomi ylsi myös joukkuekilpailun voittoon.
5.21 Allergiasta aletaan saada otetta. (HS 8.12.99.) Kuopion yliopiston kliinisen mikrobiologian laitoksen tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa luoneet hypoteesin siitä, miten allergiaa aiheuttavat aineet vaikuttavat solutasolla. Allergian mekanismin tuntemisesta on hyötyä kun kehitetään lääkkeitä ja siedätyshoitoja.
5.22 Nokiasta tuli Euroopan arvokkain. (Aamulehti 8.12.99.) Nokiasta on tullut osakkeiden markkina-arvolla mitattuna Euroopan arvokkain pörssiyritys, kun sijoittajien ostoinnostus nosti suomalaisyhtiön osakekannan arvon viime viikolla yli saksalaisen operaattorijätin Deutsche Telckom AG:n ja maanantaina yli öljyjätin BP Amoco Plc:n.
5.23 Suomalaisryhmä löysi uuden keinon geenihoidon arviointiin. (HS 5.11.99.)
Kuopion yliopiston A. I. Virtanen-instituutin tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla pystytään arvioimaan aivosyövän geenihoidon tehoa nykyistä nopeammin ja potilaalle helpommin.
5.24 Vuodenvaihteessa päättyvä Suomen EU-puheenjohtajuus on saanut kiitosta monilta tahoilta, ja puheissa on käytetty jopa sanaa historiallinen. EU löysi Suomen kaudella uuden suunnan, joka oli hukkautunut komission eron johdosta ja heikkojen tai sisäpolitiikan myllerrysten horjuttamien puolueenjohtajuuksien aikana. ... Loppujen lopuksi suomalaiset pystyivät löytämään arvokkaan määrän kompromisseja. Se kertoo taas kerran, että vuosikymmenien toiminta vaikeassa ympäristössä on koulinut Suomelle arvokasta kykyä toimia myös kansainvälisen politiikan ytimessä, johon vain EU:n puheenjohtajuus voi viedä viiden miljoonan asukkaan valtion. (HS 29.12.99.)
Suomalaisten saavutuksista kertovien ulkomaisten tiedotusvälineiden lainaaminen ylittää usein naurettavuuden rajan, mutta Brysselissä ilmestyvän European Voicen pääkirjoitus on sen verran poikkeuksellinen, että sitä kannattaa hymyilyn uhallakin lainata. European Voic otsikoi pääkirjoitukensa: "Suomen puheenjohtajuus päättyi riemuvoittoon." "Ansio Helsingin huippukokouksesta kuuluu Suomen puheenjohtajuudelle, joka on taas kerran osoittanut, että pienet maat kykenevät usein hoitamaan EU:n asioita parhaiten." (HS 29.12.99, kolumni.)
6.1 Merenkulkulaitoksen johtaja Lennart Hagelstam vangittiin sunnuntaina epäiltynä lahjusten ottamisesta. (Aamulehti 6.3.00.) TV:n suomenkielilisissä uutisissa 5.3. Hagelstam vastasi kysymyksiin ruotsiksi.
6.2 Ahvenanmaalainen Ruotsin-arpojen myyjä tuomittiin korvauksiin. (HS 12.2.2000.) Ahvenanmaan raha - automaattiyhdistys PAF tuomittiin perjantaina Raaseporin käräjäoikeudessa pulittamaan valtiolle liki 300 000 markkaa arpajaislain rikkomisesta. Myös PAF:in eli Ålands Penningautomatföreningin toimitusjohtaja Lars Porko tuomittiin 10 000 markan sakkoihin.
7.1 "Manuel Castells mainostaa Suomea maana, joka osaa yhdistää teknologian ja hyvän elämän". (HS 2.1.2000.)
Castells on tietotekniikan tutkija Bergeleyn yliopistossa Kalifornian Piilaaksossa. Muun alan kansainvälistä julkisuutta hän on saanut muun muassa toimimalla 1990-luvun alussa puheenjohtajana Venäjän hallituksen kokoon kutsumassa kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä, jonka piti viitoittaa maalle tietä demokratiaan ja markkinatalouteen.
"Sittemmin Castells on alkanut seurata yhä tarkemmalla silmällä tuota outoa pohjoista maata (Suomea), jonka kännykkäkumous tunnetaan jo hyvin alan tutkijoiden piirissä. Varsinkin Wired-lehden teemanumero teki Suomesta likipitäen kultti-ilmiön. ... Verkostonsa avulla Castells on pystynyt rakentamaan hämmästyttävän tarkan kuvan maasta, jota hän pitää "ehkä onnistuneimpana esimerkkinä positiivisesta siirtymisestä informaatioaikaan".
Castells listaa suoralta kädeltä Suomen viisi valttia informaatioajassa: vahva oma identiteetti; edistynyt teknologia; kyky luoda verkostoinnovaatioita; demokraattinen kansalaisyhteiskunta; hyvinvointiyhteiskunta, jota on puolustettu vaikeissakin oloissa. Castells yltyy puhumaan "Suomen mallista", jota hän kutsuu yhdeksi kolmesta onnistuneesta informaatioyhteiskunnan mallista.
7.2 Jorma Ollila autojätti Fordin hallitukseen. (HS 14.1.2000) Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on valittu yhdysvaltalaisen autonvalmistajan Fordin hallitukseen. "Jorma muutti Nokian nopealiikkeiseksi kilpailijaksi ja edelläkävijäksi langattomassa tekniikassa ja internetissä, ja hän tulee olemaan suuri voimavara Ford Motor Companyn hallituksessa" , omistajasukuun kuuluva Bill Ford ilmoitti lausunnossaan.
7.3 Paavi pitää Suomen ilmapiiriä poikkeuksellisen ekumeenisena. (Aamulehti 22.1.2000.) Paavi Johannes Paavali II arvioi, että Suomessa vallitsee poikkeuksellisen myönteinen ekumeeninen ilmapiiri. Tämä mahdollistaa Suomen kirkkojen yhteisen esiintymisen. Paavi kommentoi suomalaista ekumeniaa tiistaina Roomassa, kun hän tapasi yksityisesti kolmen suomalaiskirjon edustajat.
7.4 Aerosolihiukkasten syntymekanismi selvitetty. (Aamulehti 2.3.2000.)
Suomalainen tutkijaryhmä on selvittänyt fysikaalis-kemiallisen mekanismin, joka pystyy selvittämään uusien aerosolihiukkasten synnyn ilmakehässä. Helsingin yliopiston fysiikanlaitoksen tutkijaryhmään kuuluvat professorit Markku Kulmala, filosofian tohtori Liisa Pirjola ja dosentti Jyrki Mäkelä.
Hiukkasten pienen koon vuoksi ilmiöön osalliset ainemäärät ovat erittäin pieniä ja siksi kokeelliset havainnot ovat edellisinä vuosikymmeninä olleet vähäisiä. Uudet havainnot tukeutuvat moderniin hiukkasten sähköiseen liikkuvuuden luokitteluun perustuvaan tekniikkaan.
7.5 HIM-yhtyeen Join Me-single nousi Saksassa listaykköseksi. (HS 19.1.00.)
Helsinkiläisen HIM-yhtyeen tuorein single Join Me nousi tällä viikolla Saksan singlelistan ensimmäiseksi. Vielä viime viikolla levy löytyi listan sijalta seitsemän. Levyä on myyty Saksassa jo 250 000 kappaletta.
7.6 Tutkimus tuo uusia keinoja miehen ehkäisyyn. (Aamulehti 27.2.2000.)
Suomalaiset tutkijat ovat selvittäneet siittiöiden muodostumista säätelevän viestijärjestelmän. Havainto tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia miesten ehkäisymenetelmien ja lapsettomuuden hoidon kehittämisessä. Tutkimuksen ovat tehneet professori Hannu Sariolan ja professori Mart Saarman tutkimusryhmät Helsingin yliopistosta, sekä professori Martti Parvinen Turun yliopistosta. Yhteistyötä tehtiin myös amerikkalaisen ja hollantilaisen ryhmän kanssa.
7.7 Suomalaisten seksuaaliterveys on eurooppalaista eliittiä. Suomalaisten seksuaaliterveys on tunnetusti paitsi Euroopan myös maailman huipputasoa. Abortteja tehdään vähän, ja sukupuolitaudit, hiv mukaan lukien, ovat kansainvälistymisestä huolimatta hallinnassa. Tämä suomalainen menestystarina on syksyllä myös eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden luettavissa, kun uutuusteos Seksuaaliterveys Suomessa käännetään englanniksi. Kirjan on toimittanut dosentti Osmo Kontula ja apulaisprofessori Ilsa Lottes. Kirjoittajajoukkoon kuuluu yhteensä lähes 30 asiantuntijaa.
7.8 Salosen levyt palkinnolle Cannesissa. (Aamulehti 22.1.2000.) Kaksi kapellimestari Esa-Pekka Salosen johtamaa levyä palkittiin sunnuntaina Cannesin Midem-messuilla. Vuoden parhaaksi 1900-luvun orkesterimusiikin levyksi on valittu Salosen ja Los Angelesin filharmonikoiden äänite Silvstre Revueltasin musiikista. Toisen Classical Awardin saa Salosen johtama levytys Ligetin oopperasta Le Grand Magabre. Molemmat levyt on julkaissut Sony Classical.
7.9 Antti Siiralan yllätyksellinen pianovoitto Lontoossa. (HS 1.5.2000) Antti Siirala voitti Maailman pianokilpailun Lontoossa lauantai-iltana. Voitto oli tavallaan yllätys, sillä Siirala ei ollut päässyt loppukilpailuun. Hän olikin jo lähdössä kotiin, kun hotelliin miltei viime hetkellä soitettiin. Yksi finalisteista oli äkillisesti sairastunut, ja Siirala kutsuttiin semifinalistien ykkösenä kiireimmiten Royal Festival Halliin osallistumaan loppukilpailuun.
7.10 Jorma Ollila sai suuren rahapalkinnon. (HS 28.5.2000.) Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on saanut sveitsiläisen Max Scmidheinyn säätiön Freedom-palkinnon. Perusteluissa yritysjohtaja Ollilaa kiitetään teknologia-alan näkijäksi, joka on onnistunut nostamaan Nokian maailmanluokan yhtiöksi.
7.11 Britit hakevat Suomesta oppia syöpätutkimukseen. (HS 8.6.2000.) Suomi on terveydenhuollon menoillaan lähempänä Britanniaa. Vaikka maa on pieni ja väestö vähäinen, syövän hoito on onnistuttu järjestämään hyvin, komitean puheenjohtaja Michael Clark kiittelee. Taudista myös parannutaan useammin kuin monessa muussa Euroopan maassa
7.12 Suomi on telelääketieteen kärkimaa. (Aamulehti 18.6.2000.) Lääkäriliiton toiminnanjohtajan, tohtori Markku Äärimaan mukaan Suomi on telelääketieteessä edelläkävijä. Pari vuotta sitten liiton hallitus laati telemedisiinalle eettiset säännöt, jotka sittemmin otettiin ohjenuoraksi sekä Euroopan, että maailman lääkäriliitoissa. Äärimaa korostaa, että ammattiliitot keskittyvät toimimaan lääketieteelliseen ja eettiseen puoleen. Lainmukaisuuden valvonta sen sijaan kuuluu viranomaisille.
7.13 Mallit maailmalla. (HS 18.6.2000.) Ulkomaisilla mallimarkkinoilla työskentelee vakituisesti noin 30-40 suomalaismallia. Suomalaisia malleja arvostetaan mallimarkkinoilla hyvien kasvonpiirteiden, ahkeruuden ja helppoluontoisuuden takia.
7.14 Pelon maantiede palkittiin. (HS 20.6.2000.) Ali Mantilan elokuva Pelon maantiede on saanut kriitikoiden palkinnon Sotshin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla viikon vaihteessa. Pelon maantiede osallistui festivaalin kilpailusarjaan.
7.15 Pala valkeaa marmoria niitti taas mainetta. (Aamulehti 15.6.2000.) Matti Ijäksen tv-elokuva Pala Valkoista marmoria on palkittu pääpalkinnolla Banffin kansainvälisillä tv-festivaaleilla Kanadassa.
7.16 Suomalaistutkijat löysivät kaksosuusgeenin. (HS 27.6.2000.)
Suomalais-uusiseelantilainen tutkijaryhmä on löytänyt geenivirheen, joka aiheuttaa lampailla kaksosuutta ja hedelmättömyyttä. Dosentti Olli Ritvoksen Helsingin yliopiston Haartman-instituutista on jo pitkään tutkinut munasarjoja ja munarakkulan toimintaa. Yksi työryhmän tavoitteista on ihmisen hedelmättömyyttä aiheuttavien geenivirheiden tunnistaminen. Tutkimustulokset julkaistiin Nature Genetics-lehden eilen ilmestyneessä heinäkuun numerossa
7.17 Maarit Lallin lyhytelokuva palkinnolle Espanjassa. (Aamukehti 30.6.2000.)
Maarit Lallin ohjaama lyhytelokuva Kovat miehet voitti Huescan kansainvälisillä elokuvajuhlilla kaksi palkintoa. Nuorisoraati piti elokuvaa tapahtuman parhaana, ja samaa mieltä oli kriitikoista koottu tuomaristo.
7.18 Novjaro-kvintetti voitti Piazzolla-kilpailun Italiassa. (HS 12.7.2000)
Helsinkiläinen Novjaro-kvintetti on voittanut kansainvälisen Astor Piazzolla-kilpailun Castelfidadossa Italiassa. Kilpailu käytiin 7.-9. heinäkuuta, ja siihen osallistui seitsemän yhtyettä ja solistia muun muassa Venäjältä, Italiasta, Sveitsistä ja Ruotsista.
7.19 Samuli Kolarille kultaa insiöörikongressissa . (Aamulehti 29.7.2000.)
Tampereen ammattikorkeakoulun fysiikan laitosta johtava Samuli Kolari on voittanut ensimmäisen palkinnon UNESCO:n insinöörikoulutuksen toisessa maailmankongressissa .... Luennointikilpailuun osallistui kilpailijoita yli 30 maasta.
7.20 Simo Aallosta taikatemppujen maailmanmestari. (Aamulehti 10.2.2000.)
Karjaalla asuva taikuri Simo Aalto on voittanut Suomeen kautta aikojen ensimmäisen taikatemppujen maailmanmestaruuden. Hän voitti sorminäppäryyttä vaativien lähitemppujen sarjan. Vuosituhannen ensimmäinen MM käytiin Lissabonissa Portugalissa, ja mestaruudesta mittelöitiin kaikkiaan seitsemässä eri sarjassa. Suomalaisittain erittäin mukava tulos oli myös se, että nuori vantaalainen Kalle Hakkarainen nappasi pronssia uutuustemppujen sarjassa.
7.21 Tuulenpesä valittiin ykköseksi. (Aamulehti 12.6.2000.) Jo maailmannäyttelyn ensimmäisinä päivinä Suomen Tuulenpesäksi ristityn paviljonkin edustalle muodostui kiemurteleva jono. Nyt suomalaiset voivat oikeastikin röyhistää rintaansa, kun maailmannäyttelyssä näyttävästi kiitetään Suomen paviljonkia.
Alueen ykköslehti Hannoversche Zeitug valitsi osastomme ylivoimaiseksi ykköseksi. Listalle otettiin kymmenen parasta, ja Suomen jälkeen tulivat Sveitsi, Saksa, Hollanti, Jemen, Arabiemiirikuntien liitto, Islanti, Unkari. Bhutan ja Meksiko. Saksalaiset jopa ihastelevat ääneen. Ei ole ollut edes harvinaista, että tavallisesti niin pidättyvät saksalaiset puhkeavat ääneen ihastelemaan maamme osaston erinomaisuutta.
7.22 Aivotutkija sai kansainvälistä tunnustusta. (HS 9.7.2000.) Teknillisen korkeakoulun tutkija, dosentti Riitta Salmelin, 39, on saanut kansainvälisen nuoren tutkijan palkinnon (Wiley Young Investigator) Sab Antoniossa,
Teksasissa, järjestetyssä kansainvälisessä aivokuvantamiskonferenssissa.
Nyt viidennen kerran luovutettu palkinto jaetaan merkittävistä saavutuksista ihmisaivojen toiminnan kartoittamisessa nykyaikaisia funktionaalisia kuvantamismenetelmiä käyttäen.
7.23 Sympaatille kultaa ja hopeaa Kanadassa. (Aamulehti 10.7.2000.)
Nuorisokuoro Sympaatti voitti kultaa ja hopeaa Kanadassa järjestetyssä kansainvälisessä kuorofestivaalissa. Tamperelainen Sympaatti osallistui viikon aikana Powell Riverissa pidetyn kilpailun nykymusiikkisarjaan ja nuorisokuorosarjaan. Nykymusiikista tuli voitto ja nuorisokuorosarjassa heltisi kakkossija.
Pekka Nikulan johtama Sympaatti lauloi voittoisassa kisassaan Pekka Kostiaisen revontulet ja Jaakko Mäntyjärven teoksen Pseudo-Joik. Lauantaina pidetyssä loppugaalassa Sympaattia kohtasi odottamaton kunnia. Tamperelaisryhmä valittiin kymmenien kuorojen joukosta Maailmakuoroksi, Choir of the World at KathaunixW. Kuoro lauloi kyynelehtien valtaisalle yleisölle Finlandian.
7.24 Helsingin kaupungin kirjasto sai miljoona dollaria. (HS 11.7.2000.)
Helsingin kaupungin kirjasto sai viime maanantaina miljoonan dollarin (noin kuuden miljoonan markan) palkinnon internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä.
Kansainvälisen Access to Learning -palkinnon myönsi Microsoft-yhtiön omistajan Bill Gatesin perustama säätiö. Maailmanlaajuinen palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Helsingin Valitsi voittajaksi tuntemattomana esiintyvä kahdeksanhenkinen raati.
7.25 Suomen naisissa on presidenttiainesta. (Aamulehti 11.7.2000.) Viimeinen valinta vaativaan tehtävään on tamperelainen Nonna Levola, 25. Nonnan täsmällinen titteli on eurooppalaisten nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestön ECYC:n puheenjohtaja eli presidentti. Yllätysvalinta tehtiin kesäkuussa Moskovassa ECYC:n yleiskokouksessa. Samalla Nonna Lemolasta tuli järjestön ensimmäinen naispresidentti.
7.26 Saksofonisti Mikko Immonen paras solisti jazzkilvassa. (HS 11.7.2000.)
Saksofonisti Mikko Innanen, 22, on voittanut parhaan solistin palkinnon eurooppalaisten jazzyhtyeiden kilpailussa Espanjassa.
7.27 Kansainvälinen modernin ravitsemuksen palkinto Suomeen. (HS 22.7.2000.) Sveitsin maidontuottajat on myöntänyt arvostetun International Award for Modern Nutrition -palkinnon turkulaisille dosentti Erika Isolaurille, 45, ja professori Seppo Salmiselle, 46. 94 000 markan suuruinen palkinto jaetaan Sveitsin St. Gallenissa syyskuun alussa. Palkinto myönnetään ravitsemuksen ansioituneelle merkittävälle tutkijalle joka toinen vuosi. Se jaetaan nytt ensimmäistä kertaa kahden tutkijan kesken.
7.28 Seitsemän laulua tundralla palkittiin Amandalla. (Aamulehti 31.8.2000.)
Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuva Seitsemän laulua tundralla voitti parhaan pohjoismaisen elokuvan palkinnon Haugesundin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Norjassa.
7.29 Suomi kiinnostaa maailmannäyttelyn vieraita. (Aamulehti 18.8.2000.)
Suomen osastolla Hannoverissa käynyt jo yli miljoona vierasta. Suosiomme ylittää kaikki ennakko-odotukset. Jos kaikki jatkuu ennallaan Expon toisen puoliajan, pääsemme ennätykselliseen kahteen miljoonaan kävijään. Enempää ei osastomme kykene vetämäänkään ihmisiä läpi. Suomen osastoa vetävä pääkomissaari Pertti Huitu iloitsee.
Suomen osasto luetaan edelleen Expon suosituimpiin. Hannoverin paikallislehtien 20 toimittajan puolivälin äänestyksessä Suomi valittiin uudelleen Expon suosituimmaksi osastoksi. Myös monet muut tiedotusvälineet pitävät maailmannäyttelyä Suomen yhtenä tähtihetkenä.
7.30 Heli Mäki-Arvelalle maalauksen Eurooppa-palkinto. Bryssel. Heli Mäki-Arvela on voittanut maalaustaiteen Eurooppa-palkinnon, joka jaettiin keskiviikkona Belgian Oostendessa. Palkinto tuo turkulaiselle Mäki-Arvelalle 500.000 Belgian frangia (73.000 markkaa). Lisäksi hän saa työskennellä ilmaiseksi puoli vuotta Oostenden kaupungin kulttuuristudiossa. Maalaustaiteen Eurooppapijs myönnettiin nyt 17. Kerran.
7.31 Tuula Tamminen johtamaan maailmanjärjestöä. (HS 2.8.00.) Tamperelainen professori Tuula Tamminen , 50, on valittu Pienten lasten mielenterveyden maailmanjärjestön puheenjohtajaksi Montrealissa Kanadassa viime kuun lopussa pidetyssä kokouksessa. Järjestö tekee lahjoitusvaroin maailmanlaajuista ammatillista auttamistyötä ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ensimmäinen suomalainen lastenpsykiatri, joka on valittu alan kansainvälisen tieteellisen järjestön johtoon.
7.32 Suomi maailman huipulla. Tutkimukset ylistävät Suomen taloudellista kilpailukykyä, luovuutta ja ympäristöhallintaa. (Aamulehti 8.9.2000.) Suomi menestyi loistavasti 59 maan taloudellista kilpailukykyä mittaavassa tutkimuksessa, jonka sveitsiläinen Maailman talousfoorumi (World Economie Forum eli WEF) julkisti torstaina Genevessä. WEF mittaa taloudellista suorituskykyä usealla eri mittarilla, joissa kaikissa Suomi on kärkijoukossa, joissain jopa ykkösenä. WEF mittaa nyt erikseen, miten hyvin eri maiden kilpailukyky tukee tulevaa kasvua ja toiseksi miten hyvä on maiden kilpailukyky juuri nyt.
Nyt ensimmäistä kertaa julkistettavalla, nykyistä kilpailukykyä mittaavalla listalla Suomi menestyy vielä paremmin, se on ykkönen. Yhdysvallat on tällä listalla kakkonen, Saksa kolmas, Hollanti neljäs, Sveitsi viides, Tanska kuudes ja Ruotsi seitsemäs. Luovuuslistalla kärkipaikkaa pitää Yhdysvallat, mutta Suomi kirii komeasti toiseksi.
7.33 Suomalaisprofessorille merkittävä kansainvälinen tunnustus. (HS 13.9.2000.) Suomalainen eläinekologian professori, kirkkonummelainen Ilkka Hanski,47, on saanut vuoden 2000 Balzan- ympäristötiedepalkinnon. Sveitsiläis-italialaisen Balzan-säätiön myöntämä palkinto on suuruudeltaan 500.000 Sveitsin frangia eli noin 1,9 miljoonaa markkaa. Puolen miljoonan Sveitsin frangin Balzan-palkinto myönnetään vuosittain kahdelle luonnontieteiden ja kahdelle humanististen tieteiden edustajalle.
7.34 Eija-Liisa Ahtila sai Vincent-palkinnon. (HS 13.9.2000.) "Hänen työnsä erottuu tavanomaisesta videotaiteesta." Suomalainen mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila (s.1959) on voittanut eurooppalaisille taiteilijoille suunnatun The Vincent-taidepalkinnon, joka jaettiin eilen Maastrichtissa Hollannissa. Palkintosumma on 50.000 euroa eli puoli miljoonaa Suomen markkaa. Ahtila valittiin kuuden menestyneen kansainvälisen kuvataiteilijain ryhmästä, joiden teoksia on ollut kesän ajan ryhmänäyttelyssä Bonnefanten-museossa Maastrichtissa.
7.35 Nokia voitti Euroopan laatupalkinnon. (Aamulehti 28.9.2000.) Nokian yksikkö Nokia Mobile Phones on voittanut Euroopan laatujohtamisinstituutin EFQM:n jakaman Euroopan laatupalkinnon suuryritysten sarjassa. Laatujohtamisinstituutti EFQM on jakanut laatupalkinnot vuosittain Euroopan parhaille yrityksille ja organisaatioille vuodesta 1992 lähtien.
7.36 Tero Karras on tietotekniikan olympiavoittaja. (HS 3.10.2000.) Teknillisen korkeakoulunopiskelija Tero Karras, 18, voitti kultaa koululaisten tietotekniikan olympialaisissa, jotka pidettiin Pekingissä 23. - 30. Syyskuuta. Suomen menestystä täydensi joensuulainen Teemu Murtola pronssimitalilla.
Ensimmäiset tietotekniikan olympialaiset pidettiin 1987. Suomi on osallistunut kisoihin vuodesta 1992 lähtien. Menestys on ollut erinomainen: mitaleja on kertynyt 21, joista kaksi kultaista.
7.37 Raha vie suomalaista tiedettä maailman kärkeen. (Aamulehti 5.10.2000.) Suomen Akatemia arvioi suomalaistieteen nousseen kansainväliseen kärkikastiin määrätietoisen tiedepolitiikan ansiosta. Viime vuonna suomalaiset kirjoittivat lähes joka sadannen tieteellisen julkaisun maailmassa. Asukaslukuun ja kansantuotteeseen verrattuna Suomi on näin yksi neljästä tieteellisesti tuotteliaammasta maasta.
8.1 Ahvenanmaalaista moraalia 1. (Aamulehti 14.9.2000.) EU:n komissio on päättänyt huomauttaa Suomea vaarallisia aineita koskevan direktiivin vaillinaisesta toteutuksesta. Asia koskee Ahvenanmaata, joka ei ole vahvistanut lainsäädäntöä samassa tahdissa muun Suomen kanssa.
8.2 Ahvenanmaalaista moraalia 2. (HS 19.10.2000.) Ahvenanmaa raha-automaattiyhdistys PAF solmi keskiviikkona mittavan yhteistyösopimuksen Helsinki Horse Show'n kanssa. Sisäministeriön mukaan (lainsäädäntöneuvos Jouni Laiho) ulkomaisen tai Ahvenanmaalla pelitoimintaa harjoittavan yhteisön mainonta mantereella on arpajaislain pykälän kuusi mukaan kiellettyä ja rangaistavaa.
Huomautus. Ahvenanmaalaisten halu lain vastaiseen toimintaan saa lisäkantavuutta, kun muistetaan, että PAF tuomittiin helmikuussa Raaseborgin käräjäoikeudessa samanlaisesta lain vastaisesta toiminnasta korvauksiin ja sakkoihin. (HS 12.2.2000.)
8.3 Ruotsinkielistä moraalia. (HS 6.10.2000.) Lisävarojen saaminen huumeiden vastaiseen taisteluun kuuluu Rkp:n kunnallisvaaliteemoihin Helsingissä. Mutta Rkp ei aijo ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, vakuuttavat Puolueen puheenjohtaja Jan- Erik Enestam ja europarlamentaarikko Astrd Thorsin. Vaikka Helsingin käräjäoikeus päätti 3.10. vangita Rkp:n helsinkiläisen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumerikoksesta.
Hans Duncker on myös Rkp:n Helsingin piirijärjestön hallituksen jäsen. Hänellä on lisäksi merkittävä asema hyväntekeväisyysjärjestö Odd Fellowsissa, jossa hän on kohonnut suljetun veljeskunnan helsinkiläisen Sveaborg-loosin ylimestariksi.
HS 18.10.2000. Helsingin käräjäoikeus jatkoi tiistaina Ruotsalaisen kansanpuolueen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin vangitsemista. Duncker vangittiin kaksi viikkoa sitten todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumeainerikoksesta.
Huomautus.
Rkp:n johdon suhtautuminen (puolue ei aio ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin) viittaa siihen, että puolue hyötyy Hans Dunckerin liiketoimista. Käytetäänkö huumebisneksen tuottamia varoja puolueen toiminnan rahoittamiseen. Palkitaanko näillä rahoilla Olli-Pekka Heinonen ja muut ulkopuoliset henkilöt, jotka ovat tehneet puolueelle merkittäviä palveluja.
(9.1. – 9.4. marras- joulukuu 2000 sekä 9.5. - 9.14. tammi – helmikuu 2001.)
9.1. HS 24.11.00: Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion tutkijat ovat jälleen parantaneet matalien lämpötilojen maailmanennätystä. Uusi ennätys kirjataan lukemiin 100 pK eli 0,000 000 000 1 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Parannusta entiseen, seitsemän vuotta vanhaan ennätykseen tehtiin 180 pK. Uusi ennätys syntyi diplomi-insinööri Tauno Knuutilan väitöskirjatyön yhteydessä, kun hän tutki rodium - metallin magneettisia ominaisuuksia.
9.2. HS 4.12.00: Taideteollisen opiskelijat palkittiin Bolognassa. Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston opiskelijat palkittiin parhaasta ohjelmistosta eurooppalaisten elokuvakoulujen festivaalilla viikon vaihteessa Bolognassa Italiassa. Bolognan raati palkitsi seuraavat suomalaiset elokuvataiteen opiskelijat: Jyri Kähönen, J.P. Valkeapää, Johanna Vuoksenmaa sekä Anu Heiskanen.
9.3. HS 4.12.00: Huuliharppumestari. Jyväskylläinen Erkki Vihinen, 55, saattaa hyvinkin nykyisellään esitellä itsensä sanoin "yksikertainen vahtimestari, yksinkertainen maailmanmestari, seitsenkertainen suomenmestari". Kysymys on huuliharpun soitosta ja järjestys vaihtelee tilanteen mukaan.
Ykköstilalla Jyväskylän näkövammaisten koulun vahtimestarina toimivan Vihisen mielessä on tietenkin maailmanmestaruus., joka heltisi syyskuussa Bournemouthissa Englannissa. "SE oli tuo tapahtuma, joka kesti seminaareineen viisi päivää. Osallistujia oli 17:stä eri maasta 250 suomalaisiakin viisi."
9.4. HS 24.12.00: Darude palkittiin Saksassa. Turkulaisartisti Darude voitti kaksi palkintoa keskiviikkona Hampurissa järjestetyssä German Dance Awards – gaalassa. Darude palkittiin parhaana kansainvälisenä singleartistina Saksan tanssilistalla ja instrumentaalihitti Sandstorm palkittiin vuoden parhaana tanssisinglenä.
9.5. Aamulehti 17.1.01: Tamperelaisyritys myi Valkoiseen taloon tietokoneita tyhjentävän ohjelmiston. Yhdysvaltain väistyvä presidentin Bill Clintonin avustajat syväpuhdistavat kuumeisesti Valkoisen talon tietokoneen kovalevyjä. Tuhoamiseen käytetään Tampereen Teknologiakeskus Hermiassa majaansa pitävän Jetico Ine Oy:n tietokoneohjelmaa BCWipe, joka pyyhkii kovalevyn täysin tyhjäksi. Tavallisesti kovalevyltä poistetut tiedostot pystytään kaivamaan tarvittaessa esiin, mutta BCWipe häivyttää kaikki jäljet lopullisesti. Pätevinkään it-tohtori ri pysty enää elvyttämään tietoja.
Ajatus, että Valkoisen talon vallanpitäjät joutuvat tilaamaan Tampereelta tietokoneohjelman, jotta pääsevät tuhoamaan salaisuuksiaan kuulostaa huikealta. Mutta Jetico Ine Oy:n johtaja on varma, että on myynyt BCWipen Valkoiseen taloon, sillä hän muistaa kun Washingtonista tuli tilaus. Sitä paitsi Jeticon tuotteilla on muitakin arvovaltaisia käyttäjiä. Muun muassa Yhdysvaltain armeija on ne testannut ja hyväksi havainnut. Myös muiden maisen puolustusvoimat käyttävät tietokoneissaan Jeticon salausohjelmia.
9.6. HS 20.1.01: Suomalainen digitaalimultivisio palkittiin New Yorkissa. Suomalaisten suunnittelema digitaalimultivisio Women ja Technology on voittanut pronssipalkinnon New Yorkin kansainvälisillä av-festivaaleilla. Sinne oli tänä vuonna ilmoitettu 1212 muuhun kun televisiolevitykseen tarkoitettua ohjelmaa 38 eri maasta.
9.7. Aamulehti 22.1.01: Stora-Enson mainosfilmi palkittiin. Stora-Enso Fine Papersin tilaama viennin edistämisfilmi on palkittu hopealla New Yorkin kansainvälisillä filmifestivaaleilla. A4 Story-filmin on ohjannut Pami Teirikari. Stora-Enson mainosfilmin palkitsi New Yorkin festivaaliin kuuluva International Film & Video Combetition –kisa, joka on erikoistunut yritysviestintään. Filmi palkittiin sarjassa Public Relations/Manufacturing. Kilpailuun osallistui 1121 työtä 38 maasta. Mittelö järjestettiin nyt 43. Kerran.
9.8. Aamulehti 22.1.01: Maailman ainoa hotelli- ja ravintolamuseo on 30-vuotias. Tiedättekö mistä voi saada tietoa esimerkiksi 80 000 ruokalistasta tai tarkastella Alkon myymälää vuodelta 1934? Tämä käy päinsä maailman ainoassa Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingissä. Museo on juuri päässyt 30-vuoden ikään. Juhlan kunniaksi on kaapelimuseossa sijaitsevassa museossa avattu hurmaava sokerileipureista ja leivonnaisista kertova Krokaani- ja sokerilintunäyttely. Näyttelyn sokerilintu ei ole mikä tahansa merikotka, vaan entinen olympiavoittaja. Nyt jo edesmenneen kondiittorimestari Pentti Painovaaran karamellityö voitti jälkiruokasarjan kultaa Frankfurtissa Kokkien olympiakisoissa vuonna 1988. Nykyisin sokerilintu kuuluu museon kokoelmiin.
9.9. HS 24.1.01: Lemhuskallion ja Lapsuin elokuva sai kriitikkojen palkinnon. Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuva Seitsemän laulua tundralta on voittanut kansainvälisen elokuva-arvostelijoiden liiton Fiprescin palkinnon Palm Springsin elokuvafestivaaleilla Kaliforniassa.
9.10. HS 25.1.01: Suomi kärjessä uudessa ympäristöpisteytyksessä. Suomi sijoittui ensimmäiseksi uudessa ympäristöpisteytyksessä, jossa vertaillaan 122 valtion kykyä suojella ympäristöä edistettäessä samanaikaisesti talouskasvua. Seuraaville sijoille tukivat Norja ja Kanada. Viimeisinä olivat Haiti, Saudi-Arabia ja Burundi.
9.11. HS 2.2.01: Suomipopin seuraavat sankarit. Darude, Him ja Bomfunk MC´s matkustivat viime vuonna maailmalle, ja Time-lehti kirjoitti: "Brittipop on kuollut, eläköön Suomipop!"
9.12. HS 8.2.01: Suomen it-taitoja viedään ulkomaille. Kaikkien aikojen laajin ITC- eli tietoliikennealan suomalaisvaltuuskunta vieraili Washingtonissa Yhdysvalloissa kertomassa kehityspankeille Suomen kokemuksista tietoliikennetekniikan kehittämisessä. Maailampankin Intertional Finance Corporationin ja Inter-American Development Bankin edustajat ovat tavanneet 14 suomalaisyrutyksen edustajia. Washingtonissa kahden päivän ajan. – Olemme oppineet Suomen kokemuksista monia mielenkiintoisia asioita, kiittelee Maailmapankin ohjelmajohtaja Carlos Brake. Häntä kiinnostaa erityisesti se, että Suomen menestystä on avittanut avoin kilpailu ja vähäinen telekommunikaatioalan säätely.
9.13. Aamulehti 10.2.01: Pariisin valloittajat. Suomalaistaikuri Markku Karvo hurmaa lintuineen katsojansa maailmakuulussa Lidossa illasta toiseen. Markku Karvo tekee Pariisin Lidossa historiaa. Hän esiintyy lintuineen Pariisin maailmakuulussa varieteessa jo kolmatta vuotta. Lidon ylihovimestari Monsieur Christian vakuuttaa ylpeänä, että taikashow on kaksituntisen varieteen kohokohta. - Sen kuulen yleisöltä joka ilta Markun magia yhdistettynä kauniisiin lintuihin tekevät ohjelmanumerosta lyömättömän. Markun esitys panee katsojan melkein uskomaan yliluonnollisiin ilmiöihin., kuuluu ylihovimestarin hehkutus.
9.14. Aamulehti 15.2.01: Kaksi suomalaista kuuluu EKP:n eliittiin. Kaksi suomalaista kuuluu tuoreen arvion mukaan Euroopan keskuspankin todellisten vaikuttajien joukkoon. Vaikutusvaltainen talouslehti Wall Street Journal Europe on luokitellut suomalaisia suorastaan imarrellen sekä Suomen Pankin pääjohtajan Matti Vanhalan että EKP:n johtokunnan jäsenen Sirkka Hämäläisen niiden seitsemän henkilön joukkoon, jotka EKP:n hollantialisen pääjohtajan Wim Duisenbergin kanssa todellisuudessa tekevät rahapolitiikan ratkaisut euroalueella.
10.1. Aamulehti 11.4.01: Ulf Sundqvistin ehdollinen vankeustuomio jää voimaan. Ex-pankinjohtaja Ulf Sundqvistin Helsingin hovioikeudessa saama kuuden kuukauden ehdollinen vankeustuomio jää voimaan. Korkein oikeus ei myöntänyt Sundqvistin hakemaa valituslupaa. Hovioikeus tuomitsi Sundqvistin viime kesänä törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
10.2. Aamulehti 3.4.01: Helsinkiläinen konsultti vankeuteen huumerikoksista. Helsinkiläinen konsultti Hans Duncker tuomittiin maanantaina kolmeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen kahteen törkeään huumerikokseen. Huumerikosepäilyt Dunckeria vastaan herättivät viime syksynä kohua, sillä 58-vuotias Duncker oli tuolloin rkp:n listoilla kunnallisvaaliehdokkaana Helsingisssä.
10.3. Samaan juttuun liittyen helsinkiläinen Sven Grönroos sai viiden vuoden tuomion kolmesta törkeästä huumerikoksesta ja törkeästä velallisen petoksesta. Sven Grönroosin poika Jarkko Grönroos tuomittiin kolmesta törkeästä huumerikoksesta viideksi vuodeksi vankeuteen. Koventamisperusteena Jaakko Grönroosilla on se, että hänet on tuomittu aiemminkin huumerikoksesta.
10.4. Ari Tengvall sai törkeästä huumerikoksesta ja huumerikoksesta kolme vuotta kuusi kuukautta vankeutta. Sekä Grönroosit, Duncker että Tengvall määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuina.