| Siirry: | Edelliseen osaan | Sisällysluetteloon |
|---|
Historian professori Aira Kemiläinen: "Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa." (Suomalaiset outo pohjolan kansa, Suomen Historiallinen Seura 1993.)
Nimi Kappale Nimi Kappale Aallas Esa 235 Levola Nonna 227 Aalto Simo 227 Linnankivi Jaakko 235 Addi Fadumo 231 Lipponen Paavo 232 Birger Jaarli 236 Ludvig 236 Cardborg Carl Jakob 236 Luho Ville 230 Colakun Gatsmen 231 Messenius Johannes 236 David 236 Mooses 236 Dubbe Samuel 236 Mustaparta Anna-Kaisa 233 Duncker Hans 228 Muurimäki Eero 236 Ehrnrooth Casimir 235 Mäntyjärvi Jaakko 227 Englund Peter 235, 236 Niinistö Sauli 232 Enestam Jan-Erik 228, 232 Nikula Pekka 227 Eolenius Henrik Tuomaanpoika 236 Nurminen Niina 231 Fast Jarl 236 Pythius 236 Fince Ködik 236 Raunio Jouni 230 Frank Anne 231 Rehn Elisabeth 231 Gröll Samuel 236 Salmelin Riitta 227 Hakkarainen Kalle 227 Salminen Seppo 227 Halttinen Antti 236 Scheinin Martin 231 Harsia Paavo 236 Shulz Eva-Lisa 236 Heinonen Olli-Pekka 228, 233 Shulz Hans-Peter 236 Huitu Pentti 227 Sarmela Martti 236 Hänninen Emmi 231 Seppä Vesa 231 Immonen Mikko 227 Suonio Kaarina (os. Brusiin) 231 Ismail Sana 231 Stoligin Begim 231 Isolauri Erika 227 Söderhjelm J U 236 Kaila Manne 235 Talvitie Heikki 234 Kalle Yrjönpoika 236 Tella Anneli 233 Katajala Kimmo 236 Terserus 236 Kemppinen Jukka 236 Thorsin Astrid 228 Kirkinen Heikki 236 Tyrgils Knuutinpoika 236 Koskinen Johannes 232 Vainio Vesa 235 Laaksola Henna 231 Vikström John 231 Lapsuin Anastasia 227 Virkkunen Janne 235, 236 Laiho Jouni 228 Vuorela Irmeli 236 Lappalainen Veikko 236 Vähätalo Kari 234 Lax Henrik 232 Ylikangas Heikki 236 Lehmuskallio Markku 227 Åkerholm Johny 232
.1 Simo Aallosta taikatemppujen maailmanmestari. (Aamulehti 10.2.2000.)
Karjaalla asuva taikuri Simo Aalto on voittanut Suomeen kautta aikojen ensimmäisen taikatemppujen maailmanmestaruuden. Hän voitti sorminäppäryyttä vaativien lähitemppujen sarjan.
Vuosituhannen ensimmäinen MM käytiin Lissabonissa Portugalissa, ja mestaruudesta mittelöitiin kaikkiaan seitsemässä eri sarjassa.
Suomalaisittain erittäin mukava tulos oli myös se, että nuori vantaalainen Kalle Hakkarainen nappasi pronssia uutuustemppujen sarjassa.
.2 Tuulenpesä valittiin ykköseksi. (Aamulehti 12.6.2000.)
Jo maailmannäyttelyn ensimmäisinä päivinä Suomen Tuulenpesäksi ristityn paviljonkin edustalle muodostui kiemurteleva jono.
Nyt suomalaiset voivat oikeastikin röyhistää rintaansa, kun maailmannäyttelyssä näyttävästi kiitetään Suomen paviljonkia.
Alueen ykköslehti Hannoversche Zeitug valitsi osastomme ylivoimaiseksi ykköseksi. Listalle otettiin kymmenen parasta, ja Suomen jälkeen tulivat Sveitsi, Saksa, Hollanti, Jemen, Arabiemiirikuntien liitto, Islanti, Unkari. Bhutan ja Meksiko.
Saksalaiset jopa ihastelevat ääneen.
Ei ole ollut edes harvinaista, että tavallisesti niin pidättyvät saksalaiset puhkeavat ääneen ihastelemaan maamme osaston erinomaisuutta.
.3 Aivotutkija sai kansainvälistä tunnustusta. (HS 9.7.2000.)
Teknillisen korkeakoulun tutkija, dosentti Riitta Salmelin, 39, on saanut kansainvälisen nuoren tutkijan palkinnon (Wiley Young Investigator) Sab Antoniossa, Teksasissa, järjestetyssä kansainvälisessä aivokuvantamiskonferenssissa.
Nyt viidennen kerran luovutettu palkinto jaetaan merkittävistä saavutuksista ihmisaivojen toiminnan kartoittamisessa nykyaikaisia funktionaalisia kuvantamismenetelmiä käyttäen.
.4 Sympaatille kultaa ja hopeaa Kanadassa. (Aamulehti 10.7.2000.)
Nuorisokuoro Sympaatti voitti kultaa ja hopeaa Kanadassa järjestetyssä kansainvälisessä kuorofestivaalissa.
Tamperelainen Sympaatti osallistui viikon aikana Powell Riverissa pidetyn kilpailun nykymusiikkisarjaan ja nuorisokuorosarjaan. Nykymusiikista tuli voitto ja nuorisokuorosarjassa heltisi kakkossija.
Pekka Nikulan johtama Sympaatti lauloi voittoisassa kisassaan Pekka Kostiaisen revontulet ja Jaakko Mäntyjärven teoksen Pseudo- Joik.
Lauantaina pidetyssä loppugaalassa Sympaattia kohtasi odottamaton kunnia. Tamperelaisryhmä valittiin kymmenien kuorojen joukosta Maailmakuoroksi, Choir of the World at KathaunixW. Kuoro lauloi kyynelehtien valtaisalle yleisölle Finlandian.
.5 Helsingin kaupungin kirjasto sai miljoona dollaria. (HS 11.7.2000.)
Helsingin kaupungin kirjasto sai viime maanantaina miljoonan dollarin (noin kuuden miljoonan markan) palkinnon internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä. Kansainvälisen Access to Learning - palkinnon myönsi Microsoft-yhtiön omistajan Bill Gatesin perustama säätiö.
Maailmanlaajuinen palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Helsingin Valitsi voittajaksi tuntemattomana esiintyvä kahdeksanhenkinen raati.
.6 Suomen naisissa on presidenttiainesta. (Aamulehti 11.7.2000.)
Viimeinen valinta vaativaan tehtävään on tamperelainen Nonna Levola, 25.
Nonnan täsmällinen titteli on eurooppalaisten nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestön ECYC:n puheenjohtaja eli presidentti.
Yllätysvalinta tehtiin kesäkuussa Moskovassa ECYC:n yleiskokouksessa. Samalla Nonna Lemolasta tuli järjestön ensimmäinen naispresidentti.
.7 Saksofonisti Mikko Immonen paras solisti jazzkilvassa. (HS 11.7.2000.)
Saksofonisti Mikko Innanen, 22, on voittanut parhaan solistin palkinnon eurooppalaisten jazzyhtyeiden kilpailussa Espanjassa.
.8 Kansainvälinen modernin ravitsemuksen palkinto Suomeen. (HS 22.7.2000.)
Sveitsin maidontuottajat on myöntänyt arvostetun International Award for Modern Nutrition -palkinnon turkulaisille dosentti Erika Isolaurille, 45, ja professori Seppo Salmiselle, 46.
94 000 markan suuruinen palkinto jaetaan Sveitsin St. Gallenissa syyskuun alussa.
Palkinto myönnetään ravitsemuksen ansioituneelle merkittävälle tutkijalle joka toinen vuosi. Se jaetaan nytt ensimmäistä kertaa kahden tutkijan kesken.
.9 Seitsemän laulua tundralla palkittiin Amandalla. (Aamulehti 31.8.2000.)
Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuva Seitsemän laulua tundralla voitti parhaan pohjoismaisen elokuvan palkinnon Haugesundin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Norjassa.
.10 Suomi kiinnostaa maailmannäyttelyn vieraita. (Aamulehti 18.8.2000.)
Suomen osastolla Hannoverissa käynyt jo yli miljoona vierasta.
Suosiomme ylittää kaikki ennakko-odotukset. Jos kaikki jatkuu ennallaan Expon toisen puoliajan, pääsemme ennätykselliseen kahteen miljoonaan kävijään. Enempää ei osastomme kykene vetämäänkään ihmisiä läpi. Suomen osastoa vetävä pääkomissaari Pertti Huitu iloitsee.
Suomen osasto luetaan edelleen Expon suosituimpiin. Hannoverin paikallislehtien 20 toimittajan puolivälin äänestyksessä Suomi valittiin uudelleen Expon suosituimmaksi osastoksi.
Myös monet muut tiedotusvälineet pitävät maailmannäyttelyä Suomen yhtenä tähtihetkenä.
.1 Ahvenanmaalaista moraalia. (Aamulehti 14.9.2000.)
EU:n komissio on päättänyt huomauttaa Suomea vaarallisia aineita koskevan direktiivin vaillinaisesta toteutuksesta. Asia koskee Ahvenanmaata, joka ei ole vahvistanut lainsäädäntöä samassa tahdissa muun Suomen kanssa.
.2 Ahvenanmaalaista moraalia 2. (HS 19.10.2000.)
Ahvenanmaa raha-automaattiyhdistys PAF solmi keskiviikkona mittavan yhteistyösopimuksen Helsinki Horse Show'n kanssa.
Sisäministeriön mukaan (lainsäädäntöneuvos Jouni Laiho) ulkomaisen tai Ahvenanmaalla pelitoimintaa harjoittavan yhteisön mainonta mantereella on arpajaislain pykälän kuusi mukaan kiellettyä ja rangaistavaa.
Huomautus. Ahvenanmaalaisten halu lain vastaiseen toimintaan saa lisäkantavuutta, kun muistetaan, että PAF tuomittiin helmikuussa Raaseborgin käräjäoikeudessa samanlaisesta lain vastaisesta toiminnasta korvauksiin ja sakkoihin. (HS 12.2.2000.)
.3 Ruotsinkielistä moraalia. (HS 6.10.2000.)
Lisävarojen saaminen huumeiden vastaiseen taisteluun kuuluu Rkp:n kunnallisvaaliteemoihin Helsingissä.
Mutta Rkp ei aio ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, vakuuttavat Puolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam ja europarlamentaarikko Astrd Thorsin.
Vaikka Helsingin käräjäoikeus päätti 3.10. vangita Rkp:n helsinkiläisen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumerikoksesta.
Hans Duncker on myös Rkp:n Helsingin piirijärjestön hallituksen jäsen. Hänellä on lisäksi merkittävä asema hyväntekeväisyysjärjestö Odd Fellowsissa, jossa hän on kohonnut suljetun veljeskunnan helsinkiläisen Sveaborg-loosin ylimestariksi.
HS 18.10.2000. Helsingin käräjäoikeus jatkoi tiistaina Ruotsalaisen kansanpuolueen kunnallisvaaliehdokkaan Hans Dunckerin vangitsemista. Duncker vangittiin kaksi viikkoa sitten todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumeainerikoksesta.
Huomautus.
Rkp:n johdon suhtautuminen (puolue ei aijo ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin) viittaa siihen, että puolue hyötyy Hans Dunckerin liiketoimista. Käytetäänkö huumebisneksen tuottamia varoja puolueen toiminnan rahoittamiseen. Palkitaanko näillä rahoilla Olli-Pekka Heinonen ja muut ulkopuoliset henkilöt, jotka ovat tehneet puolueelle merkittäviä palveluja.
STT - Helsinki. Suomalaisen lapsen pitäisi voida käydä koulunsa ylioppilaaksi asti ilman ruotsin kielen opintoja Suomenkielisen enemmistön pakottaminen ruotsin opiskeluun ei voi kuulua ruotsinkielisten vähemmistöoikeuksiin. Suomalaisuuden liitto katsoo.
Liitto on sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin molemminpuolisten kielivähemmistöjen kielellisistä oikeuksista tulisi sopia Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksen hengessä.
- Euroopan unionin luomat sisämarkkinat ja 1990-luvulla alkanut yhdentyminen aiheuttavat myös sen, ettei suomen kielen asemaa Ruotsissa ja ruotsin kielen asemaa Suomessa voida pitää yksinomaan kummankin maan sisäisenä asiana, Suomalaisuuden liitto toteaa.
.1 20 hautaa rautakauden kalmistossa. (HS 23.8.50.)
Askolassa on vapaaehtoisin voimin ja maisteri Ville Luhon johdolla jatkettu muinaistutkimuksia, ja viime lauantaina tehtiin merkittävä löytö.
Tällöin todettiin lopullisesti Nalkkilan Takalan Rouksmaalla oleva huomattava, kaikkiaan noin 20 haudan rautakauden aikainen kalmisto.
Löytöpaikka on ollut asuttu jo kivikauden esikeraamisella ajalla n. 7000 vuotta sitten.
.2 Ylöjärveltä löytyi useita kivikautisia asuin paikkoja. (HS 11.6.2000.) Tampereen museot ovat yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa tehneet arkeologisa perusinventointeja.
Ylöjärven kunnan inventointi valmistui vastikään. Se paljasti kunnan alueella monta uutta kivikautista ja rautakautista asuinpaikkaa.
Inventoinnin helmenä pidetään Näsijärven Harvessalon saaresta löytynyttä pyyntileirityppistä asuinpaikkaa, jonka koekuopituksessa löytyi kivikautista keramiikkaa, kvartsitiivistymiä ja palanutta luuta.
Kun inventoinnit laman keskellä 1993 käynnistettiin, Pirkanmaalla tunnettiin 500 kiinteää muinaismuistoa, nyt niitä tunnetaan jo 700.
.3 Ylistarosta löytynyt mela on noin 4500-vuotias. (HS 19.6.2000.) Ylistarosta vuonna 1991 löytyneen melan iäksi on selvinnyt 4500 vuotta.
Mäntypuisen melan löysi alkukesällä 1991 ylistarolainen urakoitsija Jouni Raunio lähes puolentoista metrin syvyydestä kaivaessaan salaojaa.
Ylistarosta on löytynyt muutaman kilometrin säteellä parikin kivikautista asuinpaikkaa ja pyyntikuoppaa, jotka myös ajoittuvat kivikauden lopulle.
.4 Jämsästä löytyi eteläisen Suomen vanhimpiin kuuluva asuinpaikka. (Aamulehti24.8.2000.) Hiekkamontun jyrkästä seinämästä on Jämsän Hietamäessä paljastunut kivikautinen asuinpaikka, joka on Oulujoen eteläpuolisen Suomen vanhimpia.
Löydöksestä otetut näytteet on radiohiiliajoituksella arvioitu 9200 - 9300 vuotta vanhoiksi.
Jämsän Hietamäessä on myös myöhempiä muinaisjäännöksiä kuten kaksi kivettyä tulisijaa ja ruuanhaudutuskuoppa, mutta ne ovat erillään kivikautisesta aineksesta.
.5 Kalmisto täydentyi kolmella röykkiöllä Vammalassa. (Aamulehti 23.5.2000.) Pirkanmaan suurin rautakautinen kalmisto Vammalassa piirtyy hiljalleen karttaan, jota voivat hyödyntää niin tukijat kuin maanomistajatkin.
Kalmistoalueella tunnetaan yli 300 rautakautista hautaröykkiötä ja yksi linnavuori. Kalmiston haudoista vanhimmat ovat vuosilta 200- 400 ja nuorimmat 1000-luvulta.
Huomautus. Suomessa ei ollut asutusta, ennen kun ruotsalaiset 1100- luvulla tulivat maahan, selitti illan esitelmöitsijä, historioitsija Carl Jakob Cardberg Ruotsalaisuuden päivänä 6.11.1996 Helsingin Svenska Gårdenilla. (Al 10.11.1996)
.1 Tilastojen mukaan ulkomaalaiset miehet tekevät paljon raiskauksia. (HS 20.8.2000.)
Viime viikon keskiviikkona kaksi mustaihoista miestä raiskasi nuoren naisen Malmilla. Nainen oli työntämässä kaksivuotiasta tytärtään lastenrattaissa, kun miehet kävivät hänen kimppuunsa. Tytär istui rattaissaan teon ajan.
Huomautus. Suomalaiset ovat rasisteja, tulkitsee Åbo Akademin ruotsinkielinen professori Martin Scheinin yliopistonsa Meddelanden- lehdessä. (Aamulehti 6.12.98.)
Rasismin vastaisen valtuuskunnan johtajat ruotsinkielisen x- arkkipiispa John Vikström ja ruotsinkielinen x-maaherra Kaarina Suonio (os. Brusiin) ovat samaa mieltä..
.2 Raiskaajakolmikolle hovissa kaksi ja puoli vuotta linnaa. (HS 29.8.2000.)
Helsingin hovioikeus tuomitsi Gatsmen Colakun, Begim Stoligin ja Husevin Uykunin ehdottomaan vankeuteen heinäkuussa 1998 Vantaalla tehdystä väkisin makaamisesta ja määräsi miehet välittömästi vangittavaksi.
Hovioikeuden antamaa rangaistusta korotti suunnitelmallisuus ja se, että siihen osallistui useita miehiä.
Alle 30-vuotiaille miehille oli myönnetty turvapaikka Suomesta.
Miehet ottivat hennon ja huonovointisen naisen mukaansa aamuyöstä Helsingin rautatieaseman lähellä olevasta ravintolasta, työnsivät autoon ja veivät kerrostaloasuntoon Vantaalle.
Siellä he pakottivat naisen sängylle, repivät tämän vaatteet, löivät kasvoihin ja painoivat käden tämän suun eteen. Kaksi miehistä raiskasi naisen, kun muut pitivät kiinni.
Nainen lukitsi itsensä vessaan , mutta miehet saivat oven auki ja yksi heistä kaatoi naisen lattialle ja raiskasi vielä kerran.
Huomautus. Suomalaiset ovat rasisteja, tulkitsevat Åbo Akademin ruotsinkielinen professori Martin Scheinin ja rasismin vastaisen valtuuskunnan johtajat ruotsinkielinen x-arkkipiispa John Vikström ja ruotsinkielinen x-maaherra Kaarina Suonio (os. Brusiin).
.3 Nuori nainen raiskattiin Helsingin Kurkimäessä. (Aamulehti 4.9.2000.) Nuori nainen raiskattiin perjantaina aamuyöllä Helsingin Kurkimäessä. Uhrin mukaan tekoon osallistui kolme noin 30- vuotiasta somalimiestä.
Rikospaikka sijaitsee Kurkimäenpuiston metsikössä Karpalokuja 6:ssa sijaitsevien talojen kohdalla. Miehet kävivät naiseen käsiksi ja raahasivat hänet sivummalle. Tekijät pahoinpitelivät uhria, minkä jälkeen kaksi miestä piti hänestä kiinni ja kolmas raiskasi hänet. (HS 20.8.2000.)
Psykologi Niina Nurminen on Kuopion lääninvankilassa alkaneen raiskaajien kuntoutusohjelman vastaava psykologi:
"Seksuaalirikoksessa on aina kyse halusta hallita. Tekoja voidaan selittä monella tavalla, ja kulttuuritausta on yksi tekijä. Se ei yksinään tee kenestäkään raiskaajaa, mutta jos raiskaaja on kasvanut väkivaltaista käyttäytymistä tai miehen ylivaltaa korostavassa kulttuurissa, tausta voi vaikuttaa."
Huomautus. Suomalaiset ovat rasisteja, tulkitsevat Martin Scheinin. John Vikström ja Kaarina Suonio (os. Brusiin).
.4 Poliisi löysi surmatun naisen Turussa. (HS 5.9.2000.)
Viime viikon lopulla tehty henkirikos paljastui Turussa maanantain vastaisena yönä poliisin saaman puhelinsoiton perusteella. Kun poliisi meni Lausteella sijaitsevaan yksityisasuntoon, sieltä löytyi 20-vuotias turkulainen nainen surmattuna.
Teosta epäiltynä on otettu kiinni ulkomaalainen 36-vuotias mies. Tutkinnallisista syistä poliisi ei kerro surmatyön yksityiskohdista.
.5 Nainen kaadettiin takaa päin katuun ja käsilaukku vietiin. (Aamulehti 8.9.2000.) Ryöstäjiä oli kaksi. He olivat nuoria keskimittaisia ja tummaihoisia, ilmeisesti ulkomaalaisia. Otavalan kadun kulmassa miehet olivat kaataneet naisen takaa päin katuun ja siepanneet häneltä valkoisen olkalaukun, jossa oli vähän rahaa ja muuta omaisuutta. Nainen toimitettiin sairaalaan, koska hän sai vammoja kaatuessaan.
Ulkomaalaisjengin tekemiä sieppauksia on tapahtunut Tampereen keskustassa muitakin.
Yleensä ryöstöt ovat olleet sieppauksen tyyppisiä, vammoja on syntynyt, kun ryöstetty on kaatunut katuun.
.6 Teinijengi piiritti pojan ja anasti rahat keskellä päivää. (Aamulehti 26.9.2000.) Teini-ikäisten nuorten jengi anasti 13-vuotiaan pojan lompakosta rahat keskellä päivää Tampereen keskustassa.
Koison liikkeen kohdalla majaillut nuorisojengi oli pyytänyt häneltä kahta markkaa. Kun poika sanoi, ettei hänellä ole ryhmittyi porukka hänen ympärilleen.
Ulkomaalaissyntyinen poika oli anastanut pojan lompakon tämän taskusta ja vienyt sieltä setelirahat, 350 markkaa.
.7 Suomalaista rasismia. Porvoolaisen nuorisojengin jäseniä epäillään kymmenistä ryöstöistä. (HS 12.10.2999.) Porvoolaisen nuorisojengin jäsenet ovat kiristäneet vuoden aikana rahaa ja tupakkaa kymmeniltä yläasteen koululasilta. Uhkaukset ja joissakin tapauksissa lievä väkivalta ovat kohdistuneet ruotsinkielisen yläasteen oppilaisiin.
Jengin jäsenet ovat vietnamilaisia.
Porvoon vietnamilaiset ovat muuttaneet maahan jo 1980 luvulla ja aikaisemminkin. Yhteisö on kuitenkin hyvin tiivis; lapset seurustelevat suureksi osaksi keskenään, eivätkä läheskään kaikki heistä ole oppineet kunnolla suomea.
Huomautus. Suomen vietnamilaiset ryöstävät suomen ruotsalaisia. Suomalaiset ovat rasisteja, tulkitsevat Martin Scheinin John Vikström ja Kaarina Suonio (os. Brusiin).
.8 Somalien ja suomalaisten välit kiristyivät viikonloppuna. (HS 20.9.2000.)
Somalien ja suomalaisten välit kiristyivät viikonloppuna., kun somalinuoret ja suomalaisnuoret nujakoivat rajusti Hakunilassa. Lauantai-iltana nujakointi jatkui. Poliisin antamien tietojen mukaan 25-vuotias suomalaismies loukkaantui, kun hänen päälleen ajettiin henkilöautolla. Hän on edelleen sairaalassa ja hänen polvensa joudutaan todennäköisesti leikkaamaan.
Somalivaltuuskunta esitteli Vantaan kaupungin johdolle Hakunilan rasismiongelmia tiistaina kaupungintalossa. Akuuteimpana vaikeutena somalit pitävät poliisin välinpitämättömyyttä ja puuttumattomuutta rasistisiin hyökkäyksiin.
Vantaan poliisin rikosylikomisario Vesa Seppä on yllättynyt somalien näkemyksestä.
"Meillä ei ole syytä olla hoitamatta asioita hyvin. Minusta on ikävää, että heitetään lokaa, että suomalaiset poliisit ovat rasisteja."
Huomautus. Suomalaiset ovat rasisteja, tulkitsevat Martin Scheinin John Vikström ja Kaarina Suonio (os. Brusiin).
HS 6.10.2000. NYT-liite: "Hakunilan monikulttuurisella yläasteella työrauhaa on yritetty rakentaa hiljaisuudessa. Yhteenotoista ei ole keskusteltu, vaikka niin suomalaiset kuin somalilaisetkin oppilaat kertovat muuttuneista asenteista ja koulun kireästä ilmapiiristä."
Lehti haastatteli Hakunilan yläasteen neljää tyttöoppilaasta (kaksi somalia ja kaksi suomalaista), jotka olivat haastattelua varten lukeneet Anne Frakin päiväkirjan. Sana Ismail, 8. Luokka:
"Mä olen islamilainen, ja juutalaiset on meidän vihollisia. En kertonut kotona, että luen tätä kirjaa. Mun vanhemmat ei pitäis siitä, että mä luen jotain juutalaista.
Keskustelu ei auta mitään. Jos joku tulee mua haukkumaan, mä kutsun jonkun jätkän hakkaamaan sen. Mua ei saa sanoa neekeriks, mä inhoan sitä sanaa.
Oikeutta. Se ei kuulu kenellekään. Mulla on niin paljon oikeutta, että mä oisin voinut tappaa sen yhden tyypin!"
Henna Laaksola, 9. Luokka:
"Musta somalit on ollu aina hirveen mukavia, mut sen jälkeen mitä näin, kun ne jätkät hakkas sitä suomalaista niin sikana, koko käsitys meni ihan uusiks. Sillä pojalla oli jalat ihan paskana, eikä se pystyny liikkuun." (Nuori mies, jonka päälle somalien auto oli ajanut.)
"Musta suomalaiset on täällä paljon enemmän ahdingossa, kun noi räkii täällä koulussakin ihmisten päälle ja huutelee kaikkee, niinku me oltais jotain saastaa. Tuolla ku liikkuu, ni somalit tekee kyl kaikista eniten kaikkii juttuja. Ne hengaa steissillä ja vie kännyköitä ja raiskaa muijii. En mä voi uskoo, että mikään tommonen vois liittyy mihinkään kulttuuriin."
Fadumo Addi, 9 luokka.
"Mä olen törmänny rasismiin joskus kadulla, kun joku nimittelee neekeriksi tai mutanaamaksi. Nimittelystä tulee vihanen ja kauhee olo, kun ei voi edes itse nimitellä takas, koska niitä on aina enemmän."
Emmi Hänninen, 9 luokka:
"Mä olin vieressä kattomassa, kun sen yhden hakunilalaiskundin päälle ajettiin. Tai yritettiin ajaa, mutta se lensi tuulilasista kadulle. Se ryömi auton alle piiloon, mutta sit tuli jotain kakskyt somalilaista pesäpallomailojen kanssa ja pieksi sen. Tää Edi vaan sattu olleen paikalla ja käveleen yksin.
Mä olin ihan paniikissa. Tuli kauhee tärinä päälle. Kukaan ei voinu mennä väliin, koska niitä oli niin monta. Soitettiin poliisit ja ambulanssi, eikä edes ambulanssikuskit uskaltanu tulla ulos autosta."
Huomautus.
"Suomalaiset ovat rasisteja", sanoo somalivaltuuskunta.
"Suomalaiset ovat rasisteja", tulkitsevat Martin Scheinin. John Vikström ja Kaarina Suonio (os. Brusiin).
"Mä olen islamilainen. Mulla on niin paljon oikeutta, että mä oisin voinut tappaa sen yhden tyypin", sanoo Sana Ismail, somalityttö 8. luokka. Somalityttö edellyttää, että suomalaiset mukautuvat heidän kulttuuriinsa.
Suomalaiset edellyttävät, että maahan muuttajat mukautuvat suomalasiseen kulttuuriin. Se on rasismia, tulkitsevat Martin Scheinin. John Vikström, Kaarina Suonio (os. Brusiin) ja muut ruotsinkieliset. He yhtyvät somalitytön näkemykseen. Heidän ajatuksissaan on luonnollista, että suomalaiset mukautuvat vieraiden kulttuuriin. Niinhän on aina ollut. Niin on muun muassa pakkoruotsin kohdalla. Suomalaiset opettelevat viisiprosenttisen vähemmistön kielen, että tämä vähemmistö saa omakieliset palvelut yhteiskunnan kaikilla alueilla. Ei ole ajateltavissa, että 5-prsenttinen vähemmistö opettelisi 95-prosenttisen enemmistön kielen, kun enemmistönä on alempirotuiset suomalaiset.
Samat ruotsinkieliset puolustavat voimakkaasti ulkomaisten siirtolaisten tuloa Suomeen. He tukevat sitä jopa laittomin keinoin. Muun muassa puolustusministeri Elisabeth Rehn järjesti syksyllä -92 lakia rikkoen (ihmissalakuljetus) somaliperheen siirron Tallinnasta Suomeen, (HS 21.1.94.)
.9 Ulkomaalaisten rikokset Helsingin keskustassa. (HS 27.8.2000.)
Ylikonstaapeli Nikonen tutkii työkseen ryöstöjä.
"Tekijöistä moni on ulkomaalainen, erityisesti somaleja jää paljon kiinni. Uudella ryhmällä on selvästi vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan."
Kommentti:
Monikulttuurinen yhteiskunta on muistokirjoitus pienen kansan hautakivessä.
Koulukiusaamisesta puhutaan, kirjoitetaan, puhutaan, kirjoitetaan. Ja tilanne käy aina huonommaksi. "Opettajan nykyistä vahvemmasta oikeudesta poista oppilas luokasta ollaan monta mieltä", kirjoittaa HS 25.9. OAJ kannattaa tuon oikeuden palauttamista. "Olisiko se ristiriidassa myös perustuslain kanssa" sanovat vastustajat. Ne elementit, joiden varaan koulun järjestys rakentui, romutettiin poliitikkojen toimesta "kouludemokratian" vuosina. "Suomi on demokraattinen maa", puolustautui silloin ylemmän luokan oppilas, kun häntä kiellettiin tekemästä ilkivaltaa.
"Kouludemokratian" julistaminen oli äänestäjien mielistelyä. Demokratian nimessä vietiin opettajilta ja kodeilta arvovalta. Jokainen ymmärtää, että se arvovalta on palautettavissa vain johtavien poliitikkojen tinkimättömillä kannanotoilla. Muut instanssit siihen eivät kykene, kuten HS:n kirjoituksesta selviää. Mutta nykyisiäkin poliitikkoja hallitsee äänestäjien mielistely, "demokratiamentaliteetti". Poliitikkojen hyysäysmentaliteettia joku ryhmäkunta sitten käyttää tukenaan, ja seuraukset voivat olla niinkin rankkoja kuin Kemiön tapaus osoittaa.
----------------
Kokouksessaan Helsingissä 7.12.98 Rkp:n puoluehallitus asetti tavoitteeksi kielilain uudistamisessa. mm. seuraavat vaatimukset:
1. Suomenkielisissä kunnissa on saatava ruotsinkieliset sairaanhoitopalvelut.
2. Kaikilla hallinnon aloilla tulee saada ruotsinkieliset palvelut koko maassa. HS 30.11.99: "Folktinget muistuttaa, että myös kaksikielisten alueiden ulkopuolella hätäkeskusten pitää osata toimia molemmilla kielillä."
Näin Rkp vaati, että jokaisen sairaanhoitajan, poliisin, palomiehen, postinkantajan jne. on osattava ruotsin kieli koko maassa siltä varalta, että viisiprosenttiseen kielivähemmistöön kuuluva joskus osuisi hänen kohdalleen.
Ministerit rohkaisevat ruotsinkielisiä:
HS 22.4.99: Paavo Lipponen yritti saada nykyiseen hallitukseen kaksi ministeripaikkaa Rkp:lle, joka sai 1,5 paikkaa. Pari päivää myöhemmin, hallituksen ohjelmakeskustelussa 21.4.99, Lipponen mielisteli Rkp:tta kehumalla sitä "esimerkillisen asialliseksi".
Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö on ehdottanut, että Suomen pankin johtajaa valittaessa luovuttaisiin aikaisemmasta valintaperiaatteesta ja johtajaksi valittaisiin ruotsinkielinen Johny Åkerholm.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) nimesi kielilakikomiteaan 12 ruotsinkielistä ja 8 suomenkielistä jäsentä. Siis 5 prosenttisella vähemmistöllä on 60 prosenttinen edustus. Avainasemissa, puheenjohtaja ja kolme neljästä sihteeristä, ovat ruotsinkielisiä. (Oikeusministeriö tiedottaa 26.8.1999.) Tällaisella kokoonpanolla ministeri rohkaisee ruotsinkielisiä: Kielivaatimukset ovat ok. Ministerien rohkaisu tuottaa tulosta:
HS 1.12.99: "Suomenruotsalaiset kansankäräjät, eli Folktinget on huolissaan siitä, että elokuvateattereissa on esitetty viime aikoina useita elokuvia ilman ruotsinkielisiä tekstejä. Järjestön mukaan ei ole hyväksyttävissä, että suomenruotsalaisten mahdollisuuksia katsoa elokuvia äidinkielellään heikennetään." Enemmistön elokuvanautinto on siis pilattava, peittämällä osa kuvasta viisiprosenttisen vähemmistön kielellä. Ruotsinkielisillä riittää röyhkeyttä ilman rohkaisuakin. HS 19.9.00:
Folktinget ehdottaa, että toisen kotimaisen kielen opetus otettaisiin "kielisuihkuina" esikoulun opetussuunnitelmaan, jota parhaillaan valmistellaan ensi vuonna voimaan tulevan maksuttoman esiopetuksen perustaksi.
Siis pakkoruotsia suomalaisille jo kuusi-vuotiaasta lähtien.
Näin ministerien rohkaisu puree. Folktingetin puheenjohtaja on Rkp:n kansanedustaja Henrik Lax.
Nuoretkin ovat rohkaisun ymmärtäneet: Iltalehti 29. ja 30.8.00:
Kemiön yläaste on yhteinen koulu suomalaisille ja ruotsinkielisille. Viime perjantaina sen suomalainen oppilas Satu löydettiin kuolleena metsästä. "Mun täytyy mennä pois tästä maailmasta. En jaksa, en kestä, enkä haluu enää elää", sanoo Satu jäähyväiskirjeessä vanhemmilleen.
Satun vanhempien mukaan tytön tavarat eivät koskaan saneet olla rauhassa koulussa. Kirjoituspöydän laatikossa oli kirjevihko, jossa Satu kertoi pitkään jatkuneesta kiusaamisesta.
Satun luokkakaverit sanovat: "Ruotsalaisia Satu pakoili. Ruokalaan mentäessä hän perääntyi, kun huomasi ruotsalaisten oleilevan samassa käytävässä."
"Ketään ei saa syyttää. Kiusaamista on esiintynyt, mutta se ei ole syy tapahtumiin", rohkaisee Kemiön ruotsinkielinen sivistystoimen johtaja ruotsinkielisiä oppilaita jatkamaan samaan malliin. Juuri täällä, Turun seudun kouluissa, "kielisuihkuja" on kokeiltu jo vuodesta 1992 alkaen, kertoo HS. Täällä on Rkp:n puheenjohtajan, puolustusministeri Jan-erik Enestamin kotipaikka. Tulokset näkyvät ensimmäiseksi siellä, missä paikallinen rohkaisu voimakkaimmin tukee valtakunnallista rohkaisua.
Miksi lapsista pitäisi pyrkiä tekemään kaksikielisiä. (HS 8.2.1999.)
Tuon kysymyksen esittävät opetushallituksen kouluneuvokset Anna- Kaisa Mustaparta ja Anneli Tella. He kirjoittavat kielikylpyjen vahingollisuudesta lapsen äidinkielen kehitykselle ja toteavat, että kielikylpy on lähes yksinomaan ruotsinkielistä.
"Kielikylpyhän aloitetaan yleensä pari vuotta ennen kouluikää. Lasten äidinkielen kehitys on tuolloin pahasti kesken. Juuri silloin heidän sanavarastonsa voi kasvaa nopeasti. . Ja juuri silloin heidät pannaan kielikylpypäiväkotiin. Myös ala-asteen aikana lapsen sanavarasto kasvaa nopeasti. Mitä seurauksia voi olla siitä, että suuri osa opetuksesta onkin muuta kuin äidinkielistä juuri ala- asteella."
"Kielikylpykoulut ovat rikkoneet tuntijakoa, joka on valtioneuvoston hyväksymä ja lakiin rinnastettavissa. Ala-asteen äidinkielen opetuksesta on suurin osa muutettu kylpykielen tunneiksi."
"On voitava luottaa siihen, että koulut tuntevat opetusalan lainsäädännön ja noudattavat sitä."
Myöhemmin opetushallituksen pääjohtaja ja ylijohtaja ilmoittivat, että kielikylpyihin on käytetty keskimäärin 2/3 suomen kielen tunneista.
Kielikylpyjä ohjailee Vaasan yliopiston ruotsikielinen osasto.
Silloinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen ei puuttunut tähän hallintoalansa laittomaan toimintaan millään tavalla. Näin hän hyväksyy ruotsinkielisten laittomatkin keinot kieliasiansa ajamiseen. Mikä on tällaisen ministerin moraali.
Kommentti:
Ministeritason moraali säteilee koko yhteiskuntaan.
Suomen kielen opetus loppunee Lundin yliopistossa (HS 9.9.2000.)
Lundin yliopiston aikeet lopettaa suomen kielen opetus juuri nyt ihmetyttävät suurlähettiläs Heikki Talvitietä. Keväällä säädetty lakihan antoi suomelle vähemmistökieliaseman.
Aikeet suomen kielen alasajosta tulivat ilmi jo keväällä. "onkin kummallista, ettei Lundin yliopisto piittaa niistä protesteista, joita sinne on virrannut. Olin itsekin rehtorin puheilla toukokuussa. Yliopisto ei tunnu välittävän suomen vähemmistökielen asemasta mitään., vaan pitää suomea pienenä kielenä, jonka tilalle voi ottaa vaikka arabian", Talvitie pahoittelee.
Lundin yliopisto lakkauttaa suomalais-ugrilaisen laitoksen (HS 16.9.2000.)
Lundin yliopiston hallitus päätti perjantaina lakkauttaa yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksen.
Päätöstä pidetään pahana takaiskuna suomen kielen opetukselle Ruotsissa.
Myös Tukholman yliopistossa on suunniteltu suomen kielen laitoksen asemaan muutoksia.
Mielipide
Siirtolaisten omakielistä kulttuuria tuettava (HS 19.9.2000.)
"Kahden naapurimaan luonteva kanssakäyminen eikä suinkaan tämäntyyppistä toista kansakuntaa halveksuvaa tai väheksyvää asennetta. Ainakin Lundin yliopistossa näyttää jälkimmäinen ajatteli päässeen voitolle #säästöpäätösten" myötä, missä näytetään seurailtavan 1930-luvun Saksan, valkoisen Etelä-Afrikan tai hajoavan Jugoslavian yliopistojen kunniakkaita akateemisia perinteitä. .
Kantaväestö ja yliopisto pyrkivät siis myös tällä tavoin vaikeuttamaan siirtolaisten, tässä tapauksessa suomalaisten, sosiaalista nousua. . Ruotsissa nyt voimistuva etn¡nen syrjintä vahvistaisi Suomessa ruotsalaisvähemmistön vastaisia paineita, johon kuuluvat myös koulutuksen "pakkoruotsin" poistamisen vaatimukset. .
Etnisten riitojen kärjistyessä nykyisin myös Ruotsissa "säästöpäätös", joka lopettaisi Lundin yliopistosta naapurimaan ja siirtolaisten yleisimmän kielen, suomen kielen, opetuksen ja tutkimuksen tuntuu vähintäänkin kummalliselta pään pensaaseen pistämiseltä." Kari Vähätalo, dosentti, Helsingin yliopisto sosiaalipolitiikan laitos
Huomautus.
Vertaa edellinen kohta ministeri Olli-Pekka Heinosen toiminta.
Venäjää pakkoruotsin sijasta. (HS 4.5.2000.) Emeritusopetusneuvos Jaakko Linnankivi perusteli hyvin (HS 26.4.) äidinkielen sekä saksan ja ranskan kielen opetuksen lisäämistä pakkoruotsin sijasta.
Pakkoruotsi tuli 30 vuotta sitten peruskoulu-uudistuksessa. Vaikka peruskoul8n opetussuunnitelmakomitea oli yksimielinen siitä, ettei ruotsia oteta pakolliseksi.
Ruotsalainen kansanpuolue politikoi sen läpi. Nyt EU-Suomi voisi purkaa päätöksen.
Moni voisi valita venäjän pakkoruotsin sijaan. Maamme suurimman naapurin kieltä osataan vähän, vaikka venäläisten määrä väestöstämme on kovassa kasvussa ja rajalla on vilkasta. Tilastokeskuksen mukaan 1999 ruotsinkielisiä oli 292 439 (5,66 prosenttia väestöstä, 1980 vielä 6,28 prosenttia) ja venäjänkielisiä taas 25 681 (050 prosenttia, 1980 vasta 0,03 prosenttia).
Esa Aallas, Loviisa
Ruotsin sopisi olla vähemmistökieli (HS 22.9.2000.)
Suomalaiset ovat ylpeitä yhteisestä historiastaan osan Ruotsin kuningaskuntaa, sanoi päätoimittaja Janne Virkkunen kolumnissaan (HS 17.9.)
Ovatko? Loistavassa historianteoksessaan Suuren sodan vuodet Peter Englund kertoo paljastavasti, kuinka sota köyhdytti ja tappoi kansaa, mutta rikastutti suunnattomasti harvoja sotaherroja.
Tappamista vastaan sadat kartanot Suomessa loivat sitä eriarvoisuutta, jota vastaan torpparit ja työläiset nousivat eteläisessä Suomessa 1918. Valitettavasti häviten.
Pian kansalaissodan jälkeen tehtiin perustuslaki ja kielilaki, joihin suomenruotsalainen eliitti sai ruotsin kielen viralliseksi kieleksi. Sama eliitti onnistui torjumaan Karjalan evakot "pyhältä ruotsalaismaalta" uudenmaan kartanoilta.
Peri vuotta sitten EU:n vähän käytettyjen kielten toimisto katsoi, että Suomessa on EU:n paras vähemmistökielen suoja. Ruotsi on pysynyt virallisena kielenä, vaikka sitä puhuu vain alle kuusi prosenttia väestöstä, EU ihmetteli.
Miksi ruotsin kieltä pakotetaan kouluihin, suositaan verovaroin Ylessä ja ylläpidetään kielivähemmistön etuoikeuksia mm. opiskelussa? Saman aikaisesti päätoimittaja Virkkusenkin mukaan suomen kieltä sorretaan Ruotsissa.
Mielestäni perustus- ja kielilakia tulisi muuttaa siten, että ruotsista tulisi vähemmistökieli, jota toki soisin monen taitavan yhteisen, synkän ja verisen historiamme takia.
Esa Aallas, evakon poika, Loviisa
Miksi on pakko opiskella ruotsia (HS 28.9.2000.)
Suomen kieli sai vasta nyt 1.4.2000 vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Se ei merkitse, että ruotsinsuomalaisilla lapsilla olisi oikeus Ruotsin kouluissa oman äidinkielensä tai äidinkieliseen opetukseen. Suomenruotsalaisilla on jopa omakielinen koululaitoksensa. Suomessa on myös saamelaisilla, romaneilla ja maahanmuuttajilla oikeus sada oman äidinkielen opetusta.
Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kirjoittaa (HS 17.9.) "On tietenkin väärin verrata ruotsin kielen asemaa Suomessa suomen kielen asemaan Ruotsissa." Miksi ei saisi verrata? Vertailun avullahan voimme todeta, miten naapurimaat huolehtivat ihmisoikeuksista ja lasten oikeuksista omaan kieleen sekä kulttuuri- identiteettiin.
Päätoimittaja Virkkunen väittää: "Meillä on myös syytä olla kiitollisia siitä sivistyksestä, joka Suomeen syntyi Ruotsin vallan aikana."
Mitähän kirjoittaja tarkoittaa "sivistyksellään"? Meillä suomalaisilla on jo kauan ennen Ruotsin aikaa ollut oma historiamme, kielemme ja kulttuurimme. Suomen kielen asema, suomenkielinen kirjallisuus, kansallinen kulttuurimme, omakielinen koululaitoksemme ja sivistystoimintamme vahvistuivat 1800-luvulla Ruotsin vallan jälkeen.
Minkähän takia meillä Suomessa jo 30 vuoden ajan on jokainen koululainen pakotettu koulussa opiskelemaan ruotsin kieltä?
Jaakko Linnankivi, opetusneuvos, emeritus, Espoo
Terve, Eiryn väki
Terve, Eiryn väki. Tässä on palautetta. Huomasiko kukaan teistä Ilta-Sanomien viikonliitteessä 21.10 olleen Vesa Vainion haastattelun? Vainio kaiketi puolusti pakkoruotsia. Lehden teksti meni näin:
"Vainio on pannut merkille sen, että Nordbanken-yheistyön alettua pankin suomalaisten työntekijöiden käytännön ruotsin taito parani. Pohjathan ovat kaikilla takaraivossa kouluajoilta. Vainio seuraakin harmistuneena pakkoruotsikeskustelua. "Naapureiden kanssa kannatta tulla toimeen heidän omalla kielellään".
"Vainio ottaa myös historiallista perspektiiviä: "Sodan aikana totuus Suomesta levisi maailmalle nimenomaan ruotsalaisten tiedotusvälineiden kautta. Kielitaito ja sen tuoma yhteys on paljon tärkeämpi asia kuin muistetaan."
PS: Toivottavasti Eiryn väki mainitsee Vesa Vainion kommentin seuraavassa päivityksessä ja ottaa sen käsiteltäväkseen. Tässä on tukeni ja olen hengessä mukana. Tuen Eiryä koska en ole pakkoruotsin enkä kaksikielisyyden kannattaja. Pakkoruotsi siis pois ja suomi Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Terveisin,
Manne Kaila man8080@netti.fi
Suomussalmi
Olemme aikaisemmin käsitelleet Vesa Vainion toimia, ja otamme ne taas tässä esille Manne Kailan ehdotuksesta. Uskomme, että tieto vähitellen leviää suomalaisten keskuuteen, ja he tekevät johtopäätöksensä.
Pakkoruotsista olemme useissa yhteyksissä esittäneet kielentutkijoiden ja talouselämän asiantuntijoiden mielipiteitä, joissa he näkevät pakkoruotsin vahingollisena ajan tuhlauksena. Ne tunnit tarvittaisiin kipeästi englannin ja muiden suurten kielten täydellisempään oppimiseen.
Seuraava kohta on jaksosta X.
HS 18.12.99 (Pääkirjoitus): "Miksi norjalaisten ja ruotsalaisten näyttää olevan vaikeampi tulla toimeen keskenään kuin suomalaisten ja ruotsalaisten. Meritan ja Nordbankenin samoin kuin Enson ja Storan fuusio näyttää onnistuneen verraten kivuttomasti. Liian pitkälle menevien päätelmien teko voi olla vaarallista. Voimme nimittäin osoittautua liian sinisilmäisesi ja sopeutuvaksi pienemmän asemaan."
Samaan ryhmään liittyy vakuutusyhtiö Pohjola ja Karl Fazerin suklaa. Niissä suomalaisen työn sadanviidenkymmenen vuoden aikana tuottama tulos siirretään vastikkeettomasti ruotsalaisten hyödyksi.
Joka veromarkka on tarpeen koti-Suomessa. (Mielipide Aamulehdessä, joulukuu 1999, lyhennelmä.) "Omistin aikoinaan muutamia SYP:n osakkeita. Sitten ne vaihtuivat Meritan osakkeiksi. Hiljattain sain kirjeen, jossa kysyttiin, suostunko, että ne muutetaan Nordbankenin osakkeiksi. Ellen suostu, Nordbanken myy osakkeeni ja maksaa niistä itse määräämänsä summan.
Herra pääministeri, vastustan sitä, että Suomen hallitus suostuu tällaisiin suurfuusioihin.
Kun osakkeeni vaihtuvat Nordbankenin osakkeiksi, niiden tuotosta jää 15 prosenttia verona Ruotsiin. Jokainen veromarkka olisi tarpeen Suomessa. Miksi olette hallituksena suostuneet käyttämään näin väärin meitä veronmaksajia?
Jo 150 vuotta sitten suomalaiset olivat laivan rakentajia. Telakoiden myynnissä tuo taito annettiin ilmaiseksi vieraille omistajille. Suuntaus on se, että vuosisatojen aikana kehitetty taito jaellaan ympäri maailmaa.
Samoin on tehty monen teollisuuden haaran kanssa. Ulkomaalaisten sallitaan vallata nurkka parhaasta taitamisesta."
Kommentti:
Tämän fuusion järjesti Casimir Ehrnrooth. Käytännössä sen toteutti Vesa Vainio. Kaikissa näissä kolmessa fuusiossa (Merita, Enso, Pohjola) siirrettiin vastikkeettomasti ruotsalaisten omistukseen pääomaa, joka suomalaisen työn ja taidon tuloksena on 150 vuoden ajalla kertynyt.
Suomalainen!
Ovatko Meritan, Enson ja Pohjolan johtajien teot hyväksyttäviä. Ovatko nämä johtajat mielestäsi toimineet rikollisesti. Lain mukaan niin ei ole. Mutta mitä oma moraalitietoisuutesi asiasta sanoo.
Suomalainen!
Miksi käyttäisit ruotsalaista pankkia. Miksi käyttäisit ruotsalaista vakuutusyhtiötä. Miksi kasvattaisit niissä kertyvää pääomaa Ruotsiin ruotsalaisten hyödyksi. Suomessa on vastaavia suomalaisia laitoksia, joiden pääoman tuotto jää Suomeen, joiden työpaikat ovat Suomessa. Esimerkiksi kaikenlaiset vakuutukset hoitaa osuuskuntamuotoinen Lähivakuutus niin, että siitä kertyvää tuottoa ei missään muodossa siirretä ulkomaille. Lähivakuutus toimii kaikilla paikkakunnilla. Katso puhelinluettelosta.
Muista kunnioittaa huonoa yleissivistystä. Helsingin Sanomat kunnioittaa.
"Suomalaiset ovat ylpeitä yhteisestä historiastaan osana Ruotsin kuningaskuntaa. Meillä on myös syytä olla kiitollisia siitä sivistyksestä, joka Suomeen syntyi Ruotsin vallan aikana", kirjoittaa vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen. (HS 17.9.2000.)
Mistä Virkkunen on saanut tietonsa, kun historian tutkijat eivät näe mitään yhteisyyttä suomalaisten ja ruotsalaisten historiassa ja kulttuurissa. He näkevät vain alistettuja suomalaisia ruotsalaisen miehittäjän mielivallan alaisuudessa, jossa osapuolten historia on niin kaukana toisistaan kuin se vain olla voi.
Kulttuurista tutkijat toteavat, että Ruotsinvallan aika tukahdutti suomalaisen kulttuurin kehityksen viideksi vuosisadaksi. Kun päästiin Ruotsin vallasta eroon, alkoi vilkas kulttuurinen kehitys
Ruotsinvallan aikaista historiaa.
Ruotsalaisten antama nimi Finland (Fienland), Vihollismaa, kuvaa suomalaisten raivokasta vastarintaa ruotsalaisten valloituspyrkimyksille, sanoo ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius (1579-1636).
Birger Jaarlin ristiretkeläisiä vastaan hämäläiset puolustautuivat Hakoisten linnanmäellä v. 1239. Kaksi viikkoa yritettyään ruotsalaiset pääsivät varustukseen veristen taistelujen jälkeen. Vuonna 1438 alkoi Ylä-Satakunnassa ns. Davidin kapina. Se päättyi seuraavana vuonna Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän, Kyrön ja Sastamalan talonpoikien täydelliseen alistamiseen, sanotaan Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa.
Laaja Nuijasota käytiin 1596-97. Talonpoikien pääjoukon ruotsalaiset löivät Nokialla ja Pohjanmaalla Santavuoren taistelussa. Hämeen nuijamiehet houkuteltiin Padasjoen Nyystölän kylässä sovintoneuvotteluja varten kylän ulkopuolelle. Sitten heidät tapettiin. Savon nuijamiehet houkuteltiin antautumaan sovintoneuvotteluja varten Mikkelin pappilassa. Myös heidät tapettiin kaikki. Tässä sodassa ruotsalaiset teurastivat 3000 talonpoikaa.
Pohjois-Karjalan talonpojat aloittivat 1696 laajan kapinan ruotsalaista miehittäjää vastaan. Tämänkin kansannousun ruotsalaiset tukahduttivat verisesti. Loppuselvityksessä Käkisalmen käräjillä tuomittiin vielä 40 talonpoikaa kuolemaan. (Kimmo Katajala: Nälkäkapina, Verovuokraus ja vastarinta Karjalassa 1683-1687. Väitös Joensuun yliopistossa 9.9.94.)
Ruotsinvallan aikaista kulttuuria.
Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika 1293:
"Yhteisen katolisen opin levittämiseksi ja pakanallisten karjalaisten julmuuden lopettamiseksi olemme me kääntäneet heidät kristinuskoon, sitten kun he Jumalan armosta ovat tulleet voitetuksi."
Pakanallisten karjalaisten julmuuden lopettaminen kesti satoja vuosia. Vielä 400 vuotta myöhemmin se riehui täysivoimaisena, kuten selviää Kimmo Katajalan väitöksestä Joensuun yliopistossa. (Vertaa edellinen kohta.) Ruotsalainen Samuel Gröll kuvaa 1600-luvun puolivälissä havaintojaan ruotsalaisten hallinnosta Käkisalmen läänissä:
"Veronkantajan väärämielisyys ja vilpillisyys sekä väkivaltaisuus on niin suuri, että vaikka veronkantajana olisi ollut turkkilaisia, tataareja tai pakanoita, eivät hekään olisi voineet kohdella rahvasta niin epäinhimillisesti kuin täällä on menetelty." Professori Heikki Kirkinen, HS 26.4.92:
"Ruotsi valloitti 1600-luvun alussa Inkerinmaan ja Laatokan Karjalan pohjoisine osineen ja sai ne Stolbovan rauhassa 1617. Ruotsin asettama raskas verotus ja uskonnollinen painostus sai aikaan pitkällisen pakolaisliikkeen Venäjälle, muodostui Tverin karjalaiset." Kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa professori Heikki Ylikangas sanoo ruotsalaisten hallinnosta tältä ajalta: "Nuijasota edustaa verisimpiä yhteenottoja talonpoikaissotien synkässä historiassa. Talonpojat lyötiin teurastuksenomaisissa taisteluissa Ulvilassa, Pirkkalassa, Padasjoella ja Mikkelissä. Rautalammilla päämiehet teloitettiin pikaprosessissa ja kylät jätettiin huovien ryöstettäväksi."
"Savossa käännyttiin linnanpäällikkö Ködik Fincen puoleen, mutta hän hakkautti neuvottelijoilta kädet."
Maailman talonpoikaissodissa meidän osamme oli joutua vandaalien heimoveljien teurastettavaksi.
Heikki Ylikangas:
"Jyrkän eriarvoista sääty-yhteiskuntaa ylläpidettiin ankaran rikoslain ja noitavainojen avulla. Suomalainen maalaiskansa lyötiin kapinoissa 1574-1597. Aatelin ohjailema rautajyrä ei jättänyt rahvaan jäntereisiin kukistamatonta uhmaa. Rahvas taipui säätyvaltaan 1600-luvulla niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi: nöyristellen, totellen, alistuen."
"Vuoden 1608 maalaissa säädettiin kuoleman uhka 70 rikoksen pelotteeksi. Yhteiskuntakuria ylläpidettiin muun muassa noitavainoilla. Kartanoalueilla käytettiin kartano-oikeutta. Alustalaisia rangaistiin pienistä rikkomuksista raipoilla ja arestilla; pantiin kistaan, maakuoppavankilaan."
Hovioikeusneuvos Jukka Kemppinen, HS:
"Kartanolaitos levisi Suomessa täsmälleen sinne asti, missä riitti ryöstettävää poiskuljetettavaksi asti."
Kesäkuun 22 päivänä 1661 nostettiin Turun akatemian konsistorissa ilmiantoon perustuva juttu. Ylioppilas Pythius oli jättänyt konsistorille kaksi kirjettä, joissa hän syytti ylioppilas Henrik Tuomaanpoika Eoleniusta noidaksi: hän oli puhunut keinoista helpottaa lukujaan; aluksi E oli ollut vähätietoinen, mutta muuttunut äkkiä muita etevämmäksi, jne. Konsistori panetti syytetyn heti akatemian vankilaan ja käsitteli sitten asiaa kahdeksassa eri istunnossa. Tuomariston enemmistö (mm. piispa Terserus) katsoi oikeaksi Mooseksen kolmannen kirjan 21, 27:n mukaan tuomita syytetyn kuolemaan, koska: E oli lapsuudesta asti ollut taikoihin taipuva; oli kielletyistä kirjoista jäljentänyt taikakeinoja; kehunut sellaisia tietävänsä; niiden avulla oppinut heprean ja syyrian kieltä eräänä torstai- iltana; luonnottoman lyhyessä ajassa opettanut eräälle toverilleen latinaa; kehottanut häntä tekemään perkeleen kanssa liiton, jne. Piispa Terserus ennen muuta vaati kovinta rangaistusta, "koska oli syytä peljätä, että noituuden pahe kasvaisi, ja akatemia oli jo tullut siitä huonoon maineeseen". (Lähde: Oma maa.) Kytäjän historiasta:
"Vuonna 1707 Lopen nimismies Samuel Dubbe oli hakenut Hirvelän Hunsasta Kalle Yrjönpojan, joka oli kirjoitettu nihdiksi. Poika oli viety köysissä Viipuriin ja sieltä laivalla Liivinmaalle.
"Peter Englund: Berättelsen om en armés undergång. Atlantis 1988.
Miksi sodittiin? Koska sotasaalis rikastutti aatelistoa ja koska sodat tarjosivat tärkeimmän uran luomisen mahdollisuuden, Englund kirjoittaa. "Elämällään rivimiehet saivat maksaa korkeitten aatelisten upseerien rikkaudet; näitä verestä tahmeita perhevarallisuuksia on säilynyt tähän päivään saakka", Englund kertoo Pultavan taistelusta, jonne Kalle Yrjönpoikakin vietiin. Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joita Ruotsi kävi ympäri Eurooppaa vain sotimisen vuoksi.
"Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi." (Heikki Ylikangas) Juha Virkkusen ihailema kulttuuri sopi myös venäläiselle miehittäjälle. Ruotsin laki jäi voimaan. Ruotsalaiset virkamiehet jäivät asiantunteviksi toimeenpanijoiksi, ja homma pelasi, kuten seuraava käytännön esimerkki osoittaa:
Valkjärvellä 19.8.1837 talonpojat eivät suostuneet maksamaan tilanomistajan määräämiä korotettuja maksuja. Kruununvouti J U Söderhjelm sai käyttöönsä 50 kasakkaa, joiden avulla talonpojat häädettiin ja heidän asuntonsa hävitettiin.
Häädetyt palasivat leikkuuaikana metsistä pelloille korjaamaan viljaa. Kun kasakat yrittivät estää työn, syntyi tappelu. Sen seurauksena talonpoikien toiminnan kaksi alkuunpanijaa (Paavo Harsia, Antti Halttinen) tuomittiin kuolemaan. Rikoslain 6 luvun 2 :n perusteella muusta joukosta (18 miestä, 11 naista) tuomittiin arvalla joka kymmenes kuolemaan ja muut pidettäväksi kuukauden vesileipävankeudessa.
Tässä näyte ruotsalaisten maahamme tuomasta kulttuurista, joka perustui "ruotsalaisuuteen ja germaanisuuteen" ja josta Janne Virkkunen on ylpeä. Suomessa ei ollut asutusta ennen kun ruotsalaiset tulivat sinne 1100-luvulla, todisti juhlan esitelmöitsijä, historioitsija Carl Jakob Cardborg Ruotsalaisuuden päivänä 6.11.96 Helsingin Svenska Gårdenilla.
Tutkijat ovat eri mieltä.
Asutusta Suomessa on ollut ainakin 6000 vuotta eKr, ja se on jatkunut siitä lähtien yhtämittaisesti, kiteyttävät dosentti Irmeli Vuorela ja ylijohtaja Veikko Lappalainen HS:ssa 17.4.93. Tutkija Eero Muurimäki 1988:
"Suomalaisten asuma-alueelta löydetyt kivikauden ja pronssikauden eineet osoittavat, että suomalaisilla on ollut noina aikoina kehittyneempi kulttuuri kuin germaaneilla Skandinaviassa."
Eva-Lisa ja Hans-Peter Schulz 1993:
"Hämäläisillä oli kehittynyt yhteiskuntamuoto ja yhteinen puolustusjärjestelmä jo esihistoriallisella kaudella." (Hämeenlinnan varikonniemen tutkimuksesta.)
Arkeologi Jael Fast 1990:
"Löydetyistä piikivi- ja meripihkaesineistä on päätelty, että Jokiniemen asukkaat kävivät kauppaa balttien ja kauempanakin asuneiden heimojen kanssa jo 5000 vuotta sitten." Tutkijain tieto, joka on peräisin kymmenistä tutkimuksista, on todistanut Cardborgin tiedon ruotsalaiseksi saduksi. Janne Virkkunen rakastaa ruotsalaisia satuja.
Kun Suomi pääsi eroon Ruotsin tukahduttavasta vaikutuksesta (v.1809) alkoi meillä vireä kulttuurinen kehitys. Sanomalehdistö lisääntyi, Kalevala julkaistiin v. 1835, perustettiin kansakoululaitos, suomen kielen asemaa parannettiin lakisääteisesti ja viranomaisten toimesta , mm. kielimanifesti 1863.
Läntinen kulttuurivaikutus tuli Suomeen Etelä- ja Keski- Euroopan yliopistoista. Kieli oli latina, ei ruotsi. Ruotsin kieli oli voutien ja huovien kieli; teilirattaiden ja noitarovioiden kieli. Sillä oli tukahduttava vaikutus länsimaisen kulttuurin leviämiseen Suomessa. Vuonna 835 keisari Ludvig sai paavin kirjeestä mieluisan uutisen: Finneille eli suomalaisille oli avattu uskon ovi.
Suomalaiset olivat siis olleet kristittyjä jo 400 vuotta ennen ruotsalaismiehityksen alkamista. Ruotsalaiset puolestaan toivat Suomeen noidanpolttokulttuurin. Helsingin yliopiston professori Martti Sarmela: "Katsaus tulevaisuuteen", WSOY 1992: -Saadakseen "oikeuden" suomalaisten väkivaltaiselle alistamiselle ja orjuuttamiselle, ruotsalaiset leimasivat suomalaiset pakanoiksi, jotka piti käännyttää.
Muistivoimisteluksi Janne Virkkusen voisi selvittää, mikä seuraavista esineistä kuuluu alkuperältään kalevalaiseen (suomalaisugrilaiseen) ja mikä ruotsalaiseen (germaaninen) kulttuuriin. Teiliratas, polttorovio, mestauskirves, hirsipuu.
Muut lehdet.
Nainen ajoi humalassa työpaikkahaastatteluun. (Aamulehti 29.8.2000) Keuruulainen noin 40-vuotias nainen jännitti maanantaina työpaikkahaastattelua niin kovasti, että otti rohkaisuryyppyjä humalaan asti. Kaiken lisäksi hän vielä ajoi tapaamiseen autolla. Keuruun poliisi sai ilmoituksen keskustassa ojaan peruuttaneesta autosta ja kuljettajan mahdollisesta humalasta hieman ennen kello 16. Työhaastattelusta noudettu nainen puhalsi alkometriin 2,58 promillea.
Jumalankuvan hiilipiirros. (Jatkoa.)
Ennen ajanlaskua.
- Kyllä jotakin on tehtävä, tuskaili Gabriel paratiisin saunan pesuhuoneessa. Hän lojautti veden, jota oli käynyt joesta hakemassa, ämpäristä paljuun. Tahallisen voimakkaasti hän antoi tyhjän ämpärin kolahtaa paljun kylkeen.
Vesi oli sameata. Saunan lämpymässä siitä lehahti katku lauteille saakka. Tsvir-joen alajuoksu, josta he saunavetensä vinttasivat, oli pahasti saastunut. Ermin viisiportaisella asteikolla se oli lukemassa kaksi. (Ardian Erm. Paratiisin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani. Sittemmin yliopiston kolmastoista rehtori.) Vesi hyväksyttiin talousvedeksi vielä ermin lukemassa kaksi. Mutta juomavedeksi se ei enää kelvannut. Juomavetensä he joutuivat hakemaan Tsvirin latvapuroista. Viisi ermiä merkitsi sitä, että vettä voitiin käyttää enää naurismaan kasteluun. Nuoremmat tutkijat pitivät sitäkin jo kyseenalaisena. Se antaa nauriille selvästi karvaan maun, he väittivät.
Gabriel nurisi sen käytöstä saunavetenäkin. Se nostattaa sinne tänne pitkin ihoa kutiavia nyppyjä, hän väitti. Gabrielin kaikkia väitteitä Jumala ei ottanut vakavasti. Varsinkin saunaan se suhtautui heikommalla pieteetillä kuin hän olisi toivonut. Viimeksi hän oli joutunut huomauttamaan sitä siipinaulakon paikasta. Naulakon, johonka siivet ripustetaan saunomisen ajaksi, se naulasi liian lähelle oviaukkoa. Niin että siipien reunasulat huiskasivat kulkijan silmiä mennen tullen. Hän määräsi siirtämään naulakon oven toiselle puolelle. Siellä se olisi avatun oven takana, eikä pääsisi huiskimaan kulkijan silmille vaikka tuulikin siipisulkia heiluttelisi. - Mistä on löytänytkin kummallisen koivunväkkärän naulakoksi.
Ihminen oli lisääntynyt odotettua nopeammin. Paratiisi oli ylikansoittunut, eikä sen luonto kestänyt niin voimakasta kulutusta. Ongelmaa he olivat jo pohtineet omienkin havaintojensa pohjalta, ja sitten vielä vihreät luonnonsuojelijat olivat kaksikin kertaa lähettäneet edustajansa kertomaan huolestumisensa luonnon saastumisesta. Tarpeettomalla ämpärin kolistelulla Gabriel halusi painottaa, että asiassa on viimeinkin saatava päätös.
He olivat suunnitelleet kastraatiota ihmisen lisääntymisen estämiseksi. Aikansa jahkailtuaan Jumala oli päätynyt siihen, että se olisi vasta kaikkein viimeisin keino. Siinä olisi hylätty koko hieno perusidea: ihmisen itseohjautuva lisääntyminen, lajin säilymisen takaaminen. Sen Jumala hyväksyisi kaikkein viimeisenä keinona. Hyljätä idea, josta hän eniten oli ylpeillyt koko luomisprosessissa.
- Karkotetaan ihminen Paratiisista. Evakuoidaan maan päälle.
Gabriel esitti nyt rohkeasti tuon ajatuksensa, jota hän jo aikaisemmin oli varovasti tarjonnut.
Jumala ei ollut sitä hyväksynyt. Se olisi ollut julmaa. Ei hän nyt enää, kun oli näin kauan seurannut ihmisen arkipäivää, epäillyt, etteikö ihminen maa päälläkin selviäisi. Mutta niitä oloja hän ei kuitenkaan ollut ajatellut silloin, kun suunnitteli ihmistä.
Vähitellen hän oli mukautunut siihen ajatukseen, että jossakin vaiheessa ihminen täytyisi evakuoida. Kun he vielä perusteellisesti tarkastelivat asiaa eri näkökulmista, syntyi päätös siitä, että ihminen evakuoidaan Paratiisista maan päälle.
Helppoa päätöksen teko ei ollut. Useammankin kerran Jumalan käsi oli saunan kuistilla tavoitellut olutlasin tavanomaista paikkaa pöydällä. Mutta ei se siitä mitään tavoittanut. Tänään ei olutlasia siinä ollut. He olivat päättäneet harjoittaa itsekuria, kouluttaa pidättyväisyyttään. Kokeilla itsekurin vaikeutta. Tänään ei juoda saunakaljoja, he päättivät. Kokeiluajatus oli syntynyt heidän miettiessään sitä elämän muutosta, joka ihmisellä on edessä hänen muuttaessaan maan päälle. Paratiisissa saattoi koska vaan kävellä naurismaalle, tarttua nauriin lehtitupsuun, nyhtäistä sen maasta ja pyyhkäistä mullat ojan penkkaan. Veistää sitten puukolla juuripuolen kuori pois ja ruveta raaputtamaan siitä mehukasta mäihää. Sylki kielellä kukin luonteensa mukaisesti. Toiset malttoivat raaputtaa mehevän suupalan ennen kuin imaisivat sen nauriin pinnalta suuhunsa, tai pistivät sen veitsellä kielellensä. Toisilla oli jo parin raapaisun jälkeen kiire pistää se suuhunsa.
Maan päällä ravinto ei irtoaisi näin helposti. Siellä täytyisi huolehtia, että nauriin mäihää olisi talvellakin. Sitä varten osa täytyisi kerätä kellariin. Eikä niitä kaikkia saisi syödä talven aikana. Osa täytyisi säästää siemenjuurikkaiksi, joista saataisiin siementä seuraavan vuoden kylvöä varten. Se vaatisi pitkäjännitteisyyttä, määrätietoista pidättyvyyttä, itsekuria.
Paneutuminen ihmisen mahdollisuuksiin maan päällä, sai heidät kokeilemaan mitä pidättyvyys käytännössä merkitsee. Tänään ei juoda saunakaljoja.
Syksyllä 1939 - talvella 1940.
- Suomalaiset provosoivat Mainilassa, sanoi Molotov.
- Helsinki, sanoi Stalin.
- Eteenpäin, käski joukkueenjohtaja, puna-armeijan aliluutnantti Vitali Dostojevski Rajajoella sillan Neuvostoliiton puoleisessa päässä marraskuun viimeisenä päivänä kello seitsemän.
Stalin toteutti Hitlerin kanssa sopimaansa Euroopan etupiirijakoa. Puola oli pantu puoliksi, Baltian valtiot Stalin oli alistanut järjestyksessä Viro, Latvia, Liettua.
Oli Suomen vuoro. . . .
Puna-armeijan sotilas Andrei koversi rynnäkköhautaa. Hänen oli ryömittävä lumihangessa matalana mahallaan, ettei finskipoika huomaa. Talviyön pimeys auttoi häntä pysymään näkymättömänä, mutta siihen ei kokonaan voinut luottaa. Ne kyttäävät siellä sormi herkkänä konepistoolin liipasimella, ja hauta pitäisi muotoilla niin lähelle vihollisen asemia kuin mahdollista. Käsikranaatin heittoetäisyydelle. Jonnekin viidenkymmenen metrin päähän sen pesäkkeistä.
Ryhmä oli aloittanut etenemisuran rakentamisen illalla. Jokainen vuorollaan, mies kerrallaan, oli ollut siinä mukana. Hänen vuoronsa oli loppupätkän kaivaminen. Oli mentävä niin pitkälle kuin mahdollista, aivan tsuhnan nokan alle.
Lapion terän verran kerrallaan Andrei siirsi Iljaa, joka jäi tänne eilisessä hyökkäyksessä. Jäätynyt Ilja tuli häntä vastaan kun hän oli edennyt pari metriä osuudellaan. Toiset olivat siirrelleet näitä uralle osuneita jäätyneitä kavereita pitkin matkaa uran reunavallin lisäkkeiksi. Niin hänkin aikoi ensiksi, mutta sitten hän oivalsi, että Ilja on hyvä suoja edessä tsuhnan luoteja vastaan. Ilja oli jäätynyt vinkkeliksi lantion kohdalta ja oli kuin lumiaura, jonka toisen siiven muodostivat jalat ja toisen siiven ylävartalo. Se on ihan kuin tarkoitettu suojakilveksi, Andrei oivalsi. Huonoksi asiaksi hän totesi sen, että Iljan toinen jalka oli kohmettunut koukkuun. Suojavallina Ilja olisi tiiviimpi siltäkin sivustalta, jos molemmat jalat olisivat suorina rinnakkain.
- Jäätynyt Ilja on muuten kyllä luotettava kaveri. Ei tarvitse koko ajan vilkuilla, että lähteekö se vitjasta, ja jättää kaverin sivustan tyhjäksi, Andrei ajatteli, kammetessaan kenttälapiolla Iljaa eteenpäin lapion terän mitan kerrallaan, vuorotellen rinnan kohdalta ja koukkuun kohmettuneesta polvesta. Iljan alta paljastuvan lumen hän lapioi maata myöten sivuvalliksi. Luodeille ja kranaatin sirpaleille nämä vallit eivät kunnon suojaa anna, mutta niiden suojassa ryhmä voi huomaamattomasti ryömiä lähelle vihollisen pesäkkeitä ja rynnätä siitä eteenpäin sitten kun panssarit etenevät ja pehmittävät tykeillään vihollisen asemia.
Veri oli värjännyt taisteluhaudan. Yskökset, ruudin noki, suolen sisältö, joka on pursunnut revenneestä paksusuolesta, ja aseiden rasva ovat töhrineet haudan seinät, reunat ja pohjan.
Kyynärvarret pesäkkeen reunalle nostettuna Kauko Purala nojasi pesäkkeen etureunaan. Kokemuksesta hän tiesi, että vihollissotilas on kovertanut etumaastoon rynnäkköhautoja. Ei niitä juuri näe, mutta sellainen on näytelmän juoni tässä vaiheessa. Haudan ne tuovat muutaman kymmenen metrin päähän. Siihen ne konttaavat porukalla, ja ryntäävät yhtäkkiä eteenpäin. Ja huomispäivän kansat ovat veljet keskenään, kuten ne vallankumouslaulussaan tulkitsevat.
Trump. trump..trump..trumpp.
Ilma lehahteli Kaukon kasvoihin. Vihollisen tykistö aloitti hyökkäysvalmistelun. Ammukset murjoivat taisteluhaudan seiniä. Kaukon kädet tutisivat. Koko ruumis tärisi. Kauko tiesi, että horkka häviää sitten, kun tulee itselle tilaisuus toimia, kun keskitys loppuu ja voi nostaa pikakiväärin ampumahollille ja antaa soida. Jos on tuuria, pikakivääri ja yksinäinenkin mies näyttelee silloin merkittävää osaa siksi, kunnes kaverit ehtivät korsusta mukaan. -Nyt se loppui.
Tankit repivät piikkilankaesteen ja imivät jalkaväen mukaansa. Kaukon pikakivääri on "Emma", vihollisen ase. Etumaaston jäätynyt vanja ei meinannut millään antaa pikakivääriä, piti tiukasti kiinni aseestaan, joka on paljon parempi tekniikaltaan kuin omat pikakiväärit. Vanjan käsi piti hölmön rusauksen, kun hänen täytyi vääntää jäätynyt kyynärtaive suoraksi, ennen kuin sai aseen haltuunsa. Nyt se oli Kaukon käsissä.
Sarja Emmasta heitti miehet maahan. Joku sai kuulan mahaansa. Tankit tulivat ja jalkaväki lähti taas niiden perään. Haavoittuneen huuto ei voittanut muuta meteliä. Sitä tuskin lähimmän miehen korvat kuulivat. Sen, joka sai kuulan napaansa, veri ei kauan höyrynnyt kahdenkymmenen asteen pakkasessa.
Telaketjut lanasivat kusiaispesiä lumen alla. Telaketjun nivelet kiipesivät ruumiin päälle. Suolet sekoittuivat möyhennettyyn sammaleeseen. Maa vapisi telaketjujen voimasta, kun ne työntyivät taiteluhaudan ylle. Tankki möyri pysähtymättä ja runnoi haudan reunat. Polttopullo, jolla tankki pitäisi tuhota, oli pudota Veikko Suonoron kädestä. Naapuripesäkkeen mies nousi ja heitti pullonsa, ehti ennen.
- Trisst.
Kun luodit tulivat ulos rintakehästä, ne repivät risareunaisia reikiä pullonheittäjän mantteliin,. Veri maalasi ukkospilveä reikien ympärille. Heittäjä, Teiskon poika Viljo Leppämäki, ei enää tämän jälkeen vetelisi lankavyyhtejä väriammeesta Finlaysonin värjäämössä, eikä tuijottaisi Näsijärven pinnalla ongenkohoa, jota pikkulaineet keikuttaisivat. Tästä hetkestä lähtien hän oli sankarivainaja. - Kenen pullo jäi heittämättä, kyseli ukkospilvi Teiskon pojan manttelissa Veikko Suonorolta, kun he ryssän vetäännyttyä korjasivat kaatuneita. . . . Öljytuikun liekki lepatti. Öljynkatku siveli sieraimia ja kurkun päätä pirullisesti. Kapea käytävä jatkui luolan toista seinustaa perälle saakka. Toisella puolella miehet katselivat painajaisia lautalavereilla. Aseet ja kamppeet ja uupuneet miehet asuivat koloa maan sisässä, kattona pari metriä hirsiä, kiviä ja maata. Rintamasotilaan olohuone. Korsu.
Kipinävahti Veikko Suonoro sai kirjeensä valmiiksi. Sen saa Pirkko, Euroopan paras tyttö. Hän nakkasi pari klapia kamiinaan. Heinonen on herätettävä kohta vartioon. Neuvostoliiton ihailija Heinonen. Mitä hänen mielessään on mahtanut liikkua, kun hän on joutunut lähtemään sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Kun Hitler ja Stalin yhtäkkiä ystävystyivät, ja porukassa panivat Puolan matalaksi. Sitten Stalin pani käyntiin Suomen alistamisen valtansa alle Baltian maiden mallin mukaisesti. Miltä se mahtoi tuntua suomalaisesta kommunistista. Hän ei ole ottanut asiaa puheeksi Heinosen kanssa. Heinoselle se olisi kiusallista. "Olitko sinäkin Kannaksella niitä kuoppia kaivamassa", kyseli Heinonen, kun hän kesällä palasi linnoitustöistä. "Niitä kuoppia" Heinonenkin nyt mielellään käyttää hyväkseen.
Lumi suli römpsässä. Teevettä Heinoselle. Vesipisarat sihahtelivat kamiinan kannella. Täi juoksi Veikon kainalossa, ja olkavartta täytyi raapia. Pirkolla on siinä kohdassa ruskea luomi.
Vihollisen konekiväärin valojuovasuihkut ovat Heinosen silmissä heti, kun hän astuu korsun käytävästä maan pinnalle. Tykkien jytke, joka nytkin vapisuttaa korsua, voi millä hetkellä hyvänsä räväyttää kranaattiryöpyn Heinosen vartiopaikalle. Keittääkö Heinonen vuorollaan vielä teevettä hänelle. Sen ratkaisee tuuri.
- Hälytys. Vastaiskuun. Käsikranaatteja ja patruunoita leipälaukkuun, huusi lähetti oviaukosta. Heinonen ei ehtinyt teetään hörppimään.
- Tsiuuh ..käk..kräk..kräkk..
Liekit välähtelivät. Kranaatin sirpaleet soittelivat pirunviulua. Ne iskivät arpia kiväärin tukkiin ja polttivat reikiä ihmislihaan. Lumeen, syvemmälle teki sotilaan mieli kranaattien pudotessa. Maan pintaan. Sen sisäänkin.
- Auttakaa. Osui. Aseiden meteli, sotilaan valitus, ihmisen hätähuuto soittivat sodan muotirallia lumisessa metsässä. Haavoittuneen napatanssi värjäsi punaiseksi lumen, jossa hän kiemurteli.
- Auta. Auttakaa.
Miehet, jotka valittivat verisessä lumessa, kiemurtelivat Väinö Sivusen silmissä vielä silloinkin, kun he olivat levittäytyneet ketjuun, ja etenivät kohti asemia, jotka vihollinen oli saanut haltuunsa. Ne oli vallattava vastaiskulla takaisin. - Kuolema. Jumalako auttaa ihmisen kuolemasta. Ei auta noitakaan, jotka kiemurtelevat lumessa. Ha. Ha. Teologit. On itse autettava.
- Hullun ironiaa, havahtui Sivunen arvioimaan ajatuksiaan.
Kun ryssä alkoi ampua, Sivunen kykki liven takana, joka ulottui vyötäröön saakka. Siinä oli hyvä suojapaikka. Kuulat naksahtelivat puissa.
Kuulien tarinan Sivunen tunsi. - Lyijy niiden sisustassa ja kupari niiden manttelissa on kaivettu maankuoren kallioista. Millä hinnalla. Ja tätäkö varten. Ne on kiikutettu Karjalan talviseen metsään. Ne piirtävät valkoisia naarmuja puiden ruskeaan kaarnaan. Ne viiltävät riekaleisen uran miehen olkapäähän. Joku osuu otsaan ja menee läpi aivojen. Järjetöntä hommaa. Ei Neuvostoliitto tee mitään miehellä, jolta on henki mennyt. Eikä se tee mitään alueilla, jotka sota on hävittänyt.
Konekiväärin luotisuihku riipaisi kourallisen lastuja puun kyljestä ja heitti ne kiven takana kyyristelevän Sivusen hartioille. Mutta sitä hän ei huomannut. Toiset olivat edenneet näkymättömiin, mutta sitäkään Sivunen ei huomannut. Mutta aina uudelleen hän näki sen, miten piiskatykin ammus käsittelee miestä, joka lähtee syöksyyn. Se räjäyttää rintakehän tyhjäksi ja riipaisee lihat kylkiluista. Yhden kylkiluun päähän jää lihanriekale roikkumaan. Verisellä hangella ruumis, jota koristaa lihan riekale kylkiluun päässä. Ikään kuin ei siistimpikin ruumis värisyttäisi niitä, jotka vielä elävät. Kuinka kauan elävät. . . Simo Paju istui ympärillään yö, jota kranaattien möyhentämä harmaanlikainen lumivaippakaan ei paljon valaissut. Käymälä rintamalla oli riuku kahden puun välissä ja sen taakse kaivettu kuoppa. Pelottavin paikka täällä linjassa. Paju tarkkaili rintaman ääniä ja arvaili ammusten putoamispaikkoja. - Lähtevätkö ryssät hyökkäämään. Naapuriryhmä meni toissapäivänä kokonaan. Täysosuma korsuun. Jos ne tulevat taas yöllä. Ei niitä silloin mikään estä.
Riuku oli alusta lähtien ollut pakkopaikka Pajulle. Siinä oli kaikkien sirpaleiden maalitauluna. Ennen kun vaatetuksen alta, vöiden ja hihnojen, jotka pakkanen oli jäykistänyt, alta sai esiin välttämättömän määrän paljasta ihoa, voi sattua mitä vain. Eikä voinut olla varma, menikö kuoppaan tarkoitettu tavara sinne. Pysähtykö se housunkauluksen päälle, tai saiko sen kouraansa jostakin hihnasta, joka oli jäänyt roikkumaan liian alas. - Kranaatti-isku voi tulla milloin vain. Riuulta on selvittävä äkkiä. Täällä ei nautiskella.
Tykistön laukaus vavahdutti maata. Riuku keinahti. Jäykät napit ja soljet, jotka pakkanen oli kohmettanut, jarruttivat joutumista. Ammus viuhahti ja leiskahti puun kyljessä. Kranaattiryöppy putosi Pajun eteen. Oli juostava. Oli ryömittävä. Oli noustava ja juostava pois räiskähdyksistä, sen Paju oli oppinut. - Tankit möyryävät jo korsulle. Sinne ei voinut mennä. Oli juostava kranaattisateessa pimeässä metsässä.
- Tankit menevät läpi. Ne ovat selän takana, ja liekinheittimet. Korsu on motissa. Aamulla motti tuhotaan. Liekinheittimet tuhoavat korsut ja kärventävät miehet.
Oli juostava pois.
Tuuheat kuuset kätkivät töpinän korsun, kenttäkeittiön ja hevosten suojapilttuut. Metsän puut huojuivat yössä. Kranaattiryöpyn leiskaus paloitteli pimeyttä. Väinö Sivunen, joka vastaiskuselittelyn jälkeen oli siirretty kokin apulaiseksi, käveli vartiovuorollaan edestakaisin pitkin lumeen tallattua polkua kenttäkeittiön ja korsun välillä. Kivääri kainalossa hän arvioi kranaattien putoamispaikkoja. Tykistötuli, jonka vihollinen illalla aloitti, näyttää jatkuvan koko yön. - Vitjassa ammutaan ilman taukoja. Niillä on tankit pelissä. Kyllä ne läpi tulevat.
Sivusen sormet puristivat kivääriä kenttäkeittiön lähellä. Joku hiipi pimennossa puiden suojassa. -Vihollisia. Tunnussana. Mikä tänään on tunnussana, ei hän muistanut tunnussanaa. Oliko sitä ilmoitettukaan.
Kivääri tanssi saksanpolkkaa Sivusen käsissä. Sen laukaus leimahti kuusikossa. Sen liekki repi aukon yöhön.
- Aääh., vaikersi haavoittuneen ääni Sivusen selän takana polulla kohti korsua. Kuoleman niittomies hioi viikatetta selän takana öisessä metsässä.
- Hälyytys. Ryssiä. Täällä on ryssiä. Sivusen huuto törmäsi ovelta pimeään korsuun.
Pöpperöiset miehet pomppivat lavereilta. Päät kolahtelivat toisten olkapäihin. Olkapäät kolahtelivat laverien kannatinpuihin ja laverien reunoihin.. Öinen hälytys miesten tietoisuudessa hahmottui vihollispartioksi. - Partiomiehet ovat valikoituja tai vapaaehtoisia. Ne ovat lähtenee henkensä hinnalla linjojen läpi. Ei niillä ole tarvetta säästää vihollista. Käsikranaatti oven raosta umpinaiseen korsuun. Eivät ne miehet unohda käsikranaattia partioon lähtiessään.
Nihkeää saapasta ei millään tahtonut saada jalkaan. - Ei olisi pitänyt riisua ollenkaan.
Vyön oli joku pudottanut, tai pihistänyt hätäpäissään pimeässä. - Kohta kolahtaa käsikranaatti kamiinan torvessa.
Sivunen työnnettiin edellä ulos.
- Missä ne ovat.
- Tuolla. Soppakanuunan luona.
Tykistön suuliekit valaisivat pilviverhon. Sen valo leimahteli metsässä aukoista, joita jäi oksien lomaan.. Miehet kuuntelivat ketjussa vääpelin molemmin puolin, ja yrittivät nähdä suuliekkien valossa.
- Aahh.ah..
- Shst. Siellä on joku. Haavoittunut.
- Kuka siellä.
Vihollisen konekiväärin fosforiluotisuihkut piirsivät valokaaria yöhön. Muuta vastausta vääpelin kysymys ei saanut.
- Edetään ketjussa. Säilyttäkää yhteys
Jalat pökkivät kiviä ja kantoja lumen sisässä. Kaveria oli vaikea nähdä parin metrin päässä. Aavistus huusi yössä. Sitten kuului taas valitus. Tukahtunut ääni.
- Aaah.
- Seis.
- Aaah..
Ketjun pysähdyttyä vääpeli kuuli heikon valituksen selvästi. Se kuului jostakin soppakanuunan takaa.
- Tunnussana, huusi vääpeli. Mitään vastausta siihen ei kuulunut.
- Eteenpäin.
Kun ketju oli edennyt parikymmentä askelta soppakanuunan ohitse, joku makasi lumessa vääpelin jalkojen edessä.
- Seis, hän komensi.
He kuuntelivat ja yrittivät tähystää pimeyteen. Ei merkkiäkään toisista. Ne olivat ilmeisesti lähteneet karkuun.
Haavoittunut kannettiin korsuun. Vääpelin taskulamppu valaisi sitä laverilla. Sillä oli suomalainen sotilaspuku ja alikersantin merkit.
- Ovat pirut pukeutuneet meikäläisen vaatteisiin, vääpeli totesi. Kun lääkintämies avasi verisiä vaatteita, työntyi Sivunen tarkastelemaan haavoittunutta. Se oli alikersantin vaatteissa, jalassa pitkät karoliinipieksut, joiden varret oli taivutettu alas. Hän katsoi tarkemmin alikersantin kasvoja. Se oli Paju.
- Ei se mikään ryssä ole. Se on Paju. Omia miehiä. Karoliini - Paju. Mistä oikein on kysymys, Sivunen ei ymmärrä. Hän ampui omaa miestä. Pitäisikö hänen jotakin selittää. Olisiko hänen pitänyt tietää, että hiippailija oli oma mies. Ei hän osaa mitään sanoa. Vääpeli saisi sanoa jotakin. Mutta se vain katselee ja auttaa lääkintämiestä haavoittuneen sitomisessa. (Jatkuu.)
| Siirry: | Edelliseen osaan | Sisällysluetteloon |
|---|