|
|
|||||||||||||||||||
|
Jalostusohjesääntö
|
Kennel Alpenhirtsin esittely
Historiaa ja pentueet Olen Vuokko Eräjää ja sain kennelnimen ALPENHIRTS v-69,heti kun se oli siihen aikaa ikäni puolesta mahdollista. Ensimmäinen pentue,Z, syntyi v.-68 se oli aluksi rekisteröity ilman kennelnimeä, mutta sai sen rekisterikirjoihin heti hyväksynnän jälkeen ja seuraava pentue-Y, oli alusta lähtien ALPENHIRTS kennelnimen alla. Ensimmäiset Appenzellit toin Sveitsistä v-65,pitkän odottelun jälkeen. Olin 12 -vuotiaana saanut selville oman koirarotuni. Näin saksankielisestä koirakirjasta kuvan Appenzellistä ja silloin päätin, että siinä on minun koirani. Siihen aikaan ei Appenzellejä ollut koko Skandinaviassa, joten rotu on minun tuomani tänne pohjoiseen. Olin tutustunut berniin, Ritter v. Alpenhütteen ja saanut kilpailla sen kanssa lapsi ja koira kilpailussa v.-60 Otaniemen näyttelyssä, mutta berni oli minulle liian iso koira, koska minun piti huomioida Helsingin Liikennelaitoksen säännöt, jotka eivät sallineet kuljettaa kuin sylikoiraa bussissa. Siihen aikaan eivät vanhemmat vielä kuljettaneet lapsiaan päivittäin autolla harrastuksiin, joten piti turvautua yleisiin kulkuneuvoihin ja koiran piti matkustaa minun sylissä. Appenzellihän on sopivasti berniä pienempi ja lyhyt karvainen, joten valintani oli helppo. Mutta oli taas yksi vaikeus matkassa, vanhemmat, he kun olivat sitä mieltä, että noin nuori ( 12 v.) ei vielä pysty ottamaan vastuuta koirasta, vaan täytyy odottaa kunnes täytän 15 vuotta, jolloin olin kuulemma niin vanha, että voin hoitaa itsenäisesti koiraa. Minulla oli ollut paljon marsuja jo viisivuotiaasta asti ja olin ”jalostanut” niitä, kun en vielä saanut omaa koiraa. Toisten koiria ulkoilutin ja vien näyttelyihin koko ajan. Sitten se ihmeellinen päivä koitti, koirat olivat tulossa. Tietysti minulla oli ehdot, niin kuin aina kouluaikana kesäisin. Koirat olivat tulossa 1. pv heinäkuuta, eli samana päivänä kun oli ehtojen suoritus, oli vaikea keskittyä, mutta tiesin, että jos en pääse läpi, niin menee taas elokuukin ruotsia lukiessa. Uudelle perheenjäsenelle jäisi liian vähän aikaa. Ehdot meni läpi ja lentokonekin tuli myöhässä, joten ehdin hyvin pentuja vastaa kentälle. Urospentu oli Zoro v. Gartegg ja 3kk ja narttu oli Lotta v. Dreibünden 6 kk.Lotta sai kutsumanimen Zita. Zitalla oli paljon sopeutumisvaikeuksia aluksi, koska oli jo niin vanha, mutta Zorolla meni Näykin perheen kanssa hyvin. Ajan kanssa Zitakin sopeutui hyvin kaupunkilaiselämään.
Zita ja Zoro saivat yhdessä kaksi pentuetta Z ja Y, joista Zorbas, Ylva, Yami ja Yedi tulivat FIN MVA. Zita ja Zoro saavuttivat KANS MVA Sitten toin Sveitsistä Bella de.la.Biollaz s.-72 ja Cilla v. d. Garteggin. Cilla jatkoi matkaansa Ruotsiin. Siellä oli Olle Svenssolilla jäänyt traktorin alle Ciba, joka odotti pentuja Yamille kuudetta viikkoa. Bella ja Zoro teki W ja T pentueen. Näistä pennuista Waterloo, Wiking, Wiktor, Weronica, Trinita, Triana, Tornado, Taiga ja Tamara tulivat FIN MVA ja Waterloo, Taiga ja Tamara saavuttivat vielä KANS&POHJ MVA
Alpenhirts Teodor Bella de la Biollaz Toin taas uusia koiria Sveitsistä Cecina v.d Dornismatt s. -76 ja Figaro Du Romalel s.-76. Figaro teki Bellan kanssa vielä yhden R- pentueen. Figaro ja Cecina saavuttivat KANS MVA Cecina teki S - pennut Damor in kanssa, joka oli Figaron ja ruotsalaisen Cillan pentuja. Näistä Sindy saavutti FIN MVA. Cecina teki vielä Alpenhirts Teodorin kanssa P, O, ja N pentueet, joista Prinz, Pola, Ofelia ja Nicole saavuttivat FIN MVA
Figaro du Romanel Cecina v.d. Dornismatt Figaro teki Alpenhirts Nicolen kanssa M pentueen -84 Vuonna -84 toin taas uusia koiria, mutta tällä kertaa Hollannista sisko ja sen veli Rona ja Raski v.t.Wachtersheim s.-84. Ne molemmat saavuttivat KANS&POHJ MVA Nicole teki Raskin kanssa L v.-85 ja I v.-88 pentueet. Näistä pennuista Lord, Lily, Isadora, Isabella ja Insider saavuttivat FIN MVA.
Raski Nicole ja Rona Asterix Hollannista Rona teki K-pennut Alpenhirts Teodorin kanssa v.-85 ja Alpenhirts Rudin kanssa v.-87 J - pennut, näistä Jenny ja Jasmine saavuttivat FIN MVA Sitten Suomen rajat avautuivat ja lähdin heti astuttamaan narttujani Hollantiin. Nicole teki G- pennut Asterixen ja Rona Innerhodens Ferdinandin kanssa H -pennut v.-89. Näistä pennuista pidin itselläni Hanin ja Gitan, Gerryn sijoitin uroksena muualle. Näistä pennuista FIN MVA:on saivat Hero, Hani, Gisella, Gerry ja Gitta. Alpenhirts Jasmine teki F-pennut v.-90 Raskin kanssa ja näistä on FIN MVA Fantasy ja Fanny Alpenhirts Hani teki E- pennut V.-92 Gerryn kanssa ja Alpenhirts Donnyn kanssa C- pennut v- 95. Tästä pentueesta meille jäi Cilla, joka on FIN & ESP & EST KANS MVA V-98 ja 99. B- pennut v.-97 Cilla teki Sveitsistä tuodun uroksen, Urban v. Steinbodenin kanssa. Näistä pennuista Bella jäi meille kotiin jatkamaan sukuaan. Gitta teki Tanskasta tuodun uroksen Svanten kanssa yhdet pennut, D-pentueen v.-93,näistä on FIN MVA saavuttaneet Danny ja Donny.
Alpenhirts Hani, Cilla ja Gitta Alpenhirts Cilla Alpenhirts Bella on tehnyt kolme pentuetta, A-pennut, v.-99 Alpenhirts Donnyn kanssa. Näistä pennuista on Angelica on KANS MVA, Andy FIN MVA. Y-pentueesta, vuonna 2001 italialaisen multivalion, Dik ca del Corsin kanssa, on Yogi, Yoyo, Yrsa ja Yesseca FIN MVA. Yoyo ja Yrsa ovat myös saavuttaneet KANS MVA. Tästä pentueesta jätin meille Yrsan jatkamaan Bellan sukua. Bellan viimeiset pennut ovat vuonna 2002 Alpenhirts Zorron kanssa,X-pentue. Tässä pentueessa on kolme havannan ruskeaa yksilöä, kaksi urosta ja yksi narttu. Kaikki nämä havannan ruskeat koirat ovat kilpailleet erinomaisella menestyksellä näyttelyissä ja toinen uros on harjoitellut tosissaan palveluskoirien voittajaluokan jälkikoetta varten. Havannan ruskea tarkoittaa, että koiran normaalisti musta väri on vaihtunut tummaan ruskeaan ja ruskeat värimerkit ovat vaalean ruskeita ja valkoinen on omalla paikallaan. Tämä väri oli vuosikymmeniä kielletty, mutta hyväksyttiin 80-luvulla ja sen jälkeen niitä on syntynyt Suomessa 10 yksilöä. Havannan ruskea väri on tullut Bellan ja Zorron pentuihin seuraavasti: Zorron isä ja Bellan isän sisko ovat havannan ruskeita, eli molemmilla on suvussa havannan ruskeata. Alpenhirts Cilla on saanut yhden pentueen vuonna 2001 italialaisen, Ranskassa syntyneen uroksen O´Roi Soleil du Taillis du Houx:in kanssa. O´Roi on havannan ruskea valio, jolla on erittäin ystävällinen ja sopeutuvainen luonne. Tässä pentueessa ei ollut yhtään havannan ruskeaa yksilöä. Tästä pentueesta meille jäi Zarina, eli Rina jatkamaan Cintin ja sen isoäidin Gitan linjaa. Näistä pennuista on Zarina, Zarah ja Zorro saavuttaneet FIN MVA. Zarina on JMV -02, V-05 , S & CH & ESP MVA, KANS MVA. Zarina ja Zorro ovat myös Euroopan voittajia vuonna 2004. Alpenhirts Zarina teki 10 pentua keväällä 2005 sveitsiläisen uroksen Ali v. d. Schoneggin kanssa. Ali on rauhallinen ja itsevarma paimen, joka tyttärensä kanssa toimii tarpeen vaatiessa myös lehmien paimenena ja kuljettaa ne laitumelle. Rinan ja Ali tytär Alpenhirts Ultrabra on kasvamassa meille uudeksi lenkiksi tässä sukupolvien ketjussa. Haluan jatkaa tätä linjaa, koska luonne on todella hyvä, eikä ulkomuodossakaan ole huomauttamista.
takana äidit, Alpenhirts Cilla ja Bella Alpenhirts Ultrabra edessä tyttäret Zarina ja Yrsa
Alpenhirts Ultrabra on hyvin äitinsä kaltainen, kiltti, hyvin käyttäytyvä ja rauhallinen, syttyy nopeasti kun työ kutsuu, keskittyy hyvin tekemäänsä ja on palvelualtis. Se liikkuu erinomaisen pitkällä askeleella ja esiintyy kauniisti. Olen pitkästä aikaa tuonut uusia koiria Suomeen. Viime vuosina olen yleensä käynyt astuttamassa narttuja ulkomailla, en ostanut pentuja. Toin Prahasta havannan ruskeita pentuja kaksi, uroksen ja sen siskon. Tietysti olisi ollut parempi saada pennut kahdesta eri pentueesta, mutta löytää kahta havannan väristä pentua yhtä aikaa, jotka olisivat sopineet meille ja eivät olisi liian läheistä sukua, vaikea yhtälö! Fortuna, jota Wilmaksi kutsutaan ja Fram, kotioloissa Tami ovat tasaisen tumman ruskeita, hyväryhtisiä, tiheäturkkisia ja hyviä vahtimaan. Yleisesti ottaen Appenzellit ovat terveitä ja suhteellisen pitkä ikäisiä. Monet koirat ovat eläneet 12-14 vuotiaiksi ja on useita jotka ovat täyttäneet 15 ja 16 vuottakin. Lonkkavikaa esiintyy, mutta sekin on onneksi usein lievää ja haittaa koiraa yleensä vähän tai ei lainkaan. Monet lonkkavikaiset koirat ovat eläneet yli 10 -vuotiaaksi, eikä lonkat ole haitanneet lainkaan menoa. Johtunee siitä, että Appenzelli on suhteellisen kevyt koira. OD on löytynyt joitain hajatapauksia ja yleensä toispuolisena. Polvilumpion sijoiltaan menoa on myös tapahtunut parilla yksilöllä. Löysyyttä polvessa on ollut, eli polvilumpio liikkuu liikaa telaurassaan. Silmäsairauksia ei toistaiseksi tavattu lainkaan.
Etusivu Historia Rotumääritelmä Jalostussääntö Koiramme Koiristamme Pennut Saavutukset Kuvia |
||||||||||||||||||
Zoro
Alpenhirts Edi