Tornadot eli trombit

Tornado on voimakas pyörre, joka alkaa ukkospilvestä ja ulottuu maahan. Tornado on tuhoisimpia sääilmiöitä ja siihen liittyvien tuulien nopeus voi kovimmillaan olla jopa 480 km/h. Tornadoja esiintyy eniten keskileveysasteilla. Yhdysvalloissa esiintyy vuosittain noin tuhat tornadoa. Tornadot ovat yleisiä mm. Texasissa, Oklahomassa ja Kansasissa ("Tornado Alley"). Myös Suomessa esiintyy vuosittain muutamia tai muutamia kymmeniä tornadoja, joita kutsutaan myös trombeiksi. Tornadoja esiintyy sekä maa-alueilla että vesialueilla. Vesialueilla niitä kutsutaan vesipatsaiksi (waterspout). Merellä trombeja tavataan meriveden lämmettyä heinäkuulta lokakuulle asti. Maa-alueella trombeja esiintyy eniten alku- ja keskikesällä.
Tornadon synty edellyttää ilman nousuvirtausta. Ilma nousee ylöspäin, jos se on lämpimämpää kuin sen yläpuolella oleva ilma. Ylösnoustessaan ilma jäähtyy, mutta jos se on jäähtymisestään huolimatta edelleen lämpimämpää kuin se ilmakerros, johon se on saapunut, lämmin ilma jatkaa nousuaan.
Yhdysvalloissa (etenkin Tornado Alleylla) tällaisia tilanteita syntyy, kun pohjoisesta virtaa ylempänä kylmää ilmaa ja etelästä virtaa maanpinnan tuntumassa lämmintä kosteaa ilmaa Meksikonlahdelta. Kun vielä samaan aikaan Kalliovuorten yli siirtyy länteen päin suihkuvirtauksessa (jet stream) kuivaa ilmaa Oklahoman seutuville, edellytykset rajuille ukkosmyrskyille ja tornadoille ovat olemassa.

Tornado- eli trombihavaintoja Suomesta  
(Tornado Observations in Finland)

Trombit vuonna 2001 (Ilmatieteen laitoksen tilastosivu)

9.8.2000 Itäinen Suomenlahti:
Ainakin 2 trombia havaittiin itäisellä Suomenlahdella Ristisaaren suunnalla 9.8.2000.
-At least two trombies were observed on the eastern part of the Finnish Gulf on the 9th August 2000.

8.8.2000 Läntinen Suomenlahti:
Suomenlahdella havaittiin 8.8. noin 25 trombia. Parhaimmillaan niitä nähtiin jopa viisi kerralla. Merivartiolaitoksen mukaan trombeja syntyi ja kuoli kaiken aikaa useiden tuntien ajan. Merivartiosto havaitsi ulkomerellä pysytelleet trombit Tammisaaren ja Porkkalan välisellä merialueella aamulla kuuden aikoihin. Inkoon edustalla Bågaskärin merivartioston asemalla trombeja havaittiin aamulla kahdeksan jälkeen.
-Some 25 trombies were observed on the western part of the Finnish Gulf on the 8th August 2000.

18.7.2000 Kuusamo:
Kuusamossa havaittiin viisi trombia 18.7.2000. Trombit nostivat vesipatsaita ja puhisivat silminnäkijöiden mukaan kuin juna!
-Five trombies observed in Kuusamo on the 18th of July 2000.

29.6.2000 Kanta-Häme:
Ukkosmyrsky iski voimalla Kanta-Hämeeseen 29.6.2000 illalla. Tuhoja syntyi ympäri maakuntaa, vain Hämeenlinna ja Janakkala säästyivät tuhoilta. Sen sijaan tuho oli varsin rajua mm. Kalvolassa ja Urjalassa. Vanajavedellä kerrottiin näkyneen vesipatsaita eli trombeja (=tornadoja)! Tutustuin Kalvolan Lepaanrannan tuhopaikkaan seuraavana päivänä - ja sain niskaani uuden ukkosrintaman rankkasateineen. Tuhokuvia (aiheuttajana syöksyvirtaus?)
-Unknown number of trombies observed on Vanajavesi Lake in Kalvola. Damage Photos (caused by downburst?)

4.8.1932 Etelä- ja Keski-Suomi (Nurmijärveltä Konginkankaalle) (Voimakkaimmat ainakin F3!):
1900-luvun voimakkain tornado outbreak Suomessa! 
Tornado kulki ensin Nurmijärvellä, sen jälkeen Hyvinkään pohjoispuolelta Hausjärven Oittiin ja edelleen Hämeen läänin Koskelle ja Padasjoelle. Tornado todettiin myös Jämsässä ja Korpilahdella, sekä varsinaisen linjan länsipuolella Kuorevedellä. Tornadon päälinja jarkui Petäjäveden koillispuolelta Äänekoskelle ja Konginkankaalle. Tornadoita on ollut kaikenkaikkiaan ainakin 20, mahdollisesti enemmänkin. Leveimmillään tornadon tuhovyöhyke oli Nurmijärvellä noin 500 metriä ja pisin yhtenäinen tuhojälki Hausjärven suunnalla 39 kilometriä! Tornado surmasi Nurmijärvellä 17-vuotiaan* pojan ja ainakin yksi mies loukkaantui. Muilta henkilövahingoilta vältyttiin monessa tapauksessa kuin ihmeen kaupalla!  Katso lehtiuutisointia Hyvinkään Sanomissa 9.8.1932, 16.8.1932 ja 6.9.1932!
( * alkuperäisessä uutisessa 9.8.1932 pojan mainitaan olleen noin 15-vuotiaan. 16.8.1932 Hyvinkään Sanomissa on julkaistu "Seurakunnallisia tietoja Nurmijärveltä". Siinä pojan kerrotaan kuolleen "17 v. 29 päivän ikäisenä".)
-The strongest Tornado Outbreak in Finland on the 20th Century! Some tornadoes were at least F3! The widest destruction path was 500 meters and the longest track 39 kilometers! In Nurmijärvi tornado killed a 17-year-old boy.

Havaintoja J.M.Angervon (1948) mukaan:
   Etelä- ja Keski-Suomen halki kulki elok. 4 p:nä 1932 ankara pyörremyrsky, joka mm. Oitin aseman läheisyydessä teki perusteellista tuhoa. Oitin silloinen asemapäällikkö Suosalmi kertoo tämän pyörremyrskyn vaiheista mm. seuraavaa:
   "Olin juuri lähdössä huoneustostani virkahuoneeseeni, kun pyörremyrsky puhkesi. Onneksi lähtöni viivästyi parin minuutin verran, sillä jos olisin tullut menneeksi ulos, olisin tuskin enää elävien kirjoissa.
   Vähän ennen klo puolta 16 oli eräs tyttäreni huomauttanut ulkona vallitsevan valaistuksen omituisuudesta. Pohjoisella taholla vallitsi uhkaava pimeys, samalla kun etelän suunnalla oli melkein poutaista kirkkautta. Pohjoisessa näkyikin synkkiä läheneviä ukkospilviä voimakkaan etelätuulen puhaltaessa maanpinnalla. Yht'äkkiä luonto pimeni ja kuului ukkosen jyrinää ilman että kuitenkaan saatoimme nähdä salamoita. Melkein heti puhkesi raju rankkasade. Tuima tuulenpuuska rikkoi eräitä ikkunoita tuulen puolella asuntoani. Kuului kaameaa ratinaa puhelin- ja lennätinpatsaiden sekä puiston puiden kaatuillessa ja läheisten kattojen repeytyessä irti ja sinkoutuessa maahan. Tuuli tarttui mm. kanikojuuni lennättäen sen pitkän matkan päähän. Kirjuri Jaakkolan asunnon ja erään asemamiehen asunnon katot repäisi tuuli irti, jolloin edellisen katto jäi riippumaan räystäiden varassa, kun taas minun asuntoni kattoa tuuli vain rikkoi liikuttamatta sitä paikoiltaan.
   Tuuli saattoi rautatieaseman turvallisuuslaitteet epäkuntoon ja kaatoi erään tyhjän katetun rautatievaunun kumoon kohottaen sen sitä ennen sen verran ilmaan, että rautatiekiskot jäivät vahingoittumattomiksi. Salpausselän tiilitehtaan katto lensi yli koko ratapihan ja sen viereisen puiston, tehden ainakin 100 m:n pituisen lentomatkan pirstoutuen lopulta maahan pudotessaan säpäleiksi. Lentomatkallaan oli katto katkonut erään ratapihalla seisovan avonaisen tavaravaunun tolppia kuten tulitikkuja...
   Puistossa oli pyörremyrsky kaatanut 50-60 vuotta vanhoja koivuja ja jalavia 2-3 m:n korkeudelta, jopa kiskonut niitä juurineenkin maasta. Tuulen voimaa kuvaavaa oli, että asemamies Kuuselan melkein uusi peltikatto oli lentänyt niin kauas, että osia siitä löydettiin jopa viiden kilometrin päässä asemalta.
   Pyörremyrskyä kesti pari minuuttia, mutta rankkasadetta jatkui lyhyin keskeytyksin puolisen tuntia. Pyörremyrsky oli tullut etelästä viistosti Salpausselän harjun poikki, ja sen aikaansaaman tuhon vyöhyke asema-alueen kohdalla käsitti 200-300 m. Se pyyhälsi koko asema-alueen kautta pystymättä kuitenkaan paljon vahingoittamaan vahvarakenteista asemataloa. Rankkasade oli muuten niin taaja, että vettä tunkeutui virtanaan välikaton läpi, niin että asuntoni lattialla vesi miltei lainehti."
   Tämän kirjoittajan henkilökohtaisesti tiedustellessa pyörremyrskyn muita erikoisuuksia asemapäällikkö Suosalmelta hän edelleen kertoi, että tuulipatsas pyörremyrskyn raivotessa selvästi näkyi, ja pyörre näytti kiertäneen myötäpäivään. Ukkospilvi kulki pohjoisesta, alemmat pilvet etelästä; ilmavirtaukset siis olivat varsin erisuuntaiset. Sateen alkamisen ja pyörteen näkymisen väliä oli n. ½ minuuttia.
   Samaan elok. 4 p:n pyörremyrskyyn liittyi eri paikoilla sivupyörteitäkin, jotka kulkivat lyhyempiä matkoja ja jättivät jälkeensä kapeampia, mutta silti riittävän perusteellisia hävitysjälkiä. Eräs tällainen sivupyörre liikkui n. 3 km:n pituisen matkan lähellä Uuraisten kirkonkylää kaataen etupäässä metsää usean kymmenen metrin leveydeltä. Koko tämä muutamassa sekunnissa ohimennyt Uuraisten ilmiö tapahtui n. klo 18 tienoissa, johon mennessä pyörremyrsky oli ennättänyt saapua etelästä päin Uuraisille. Uuraisten sivupyörteen seudulla oli tapauksen silminnäkijänä työmies Pellonpää, joka tämän kirjoittajalle kertoi siitä seuraavaa:
   "Olin pyörämatkalla Kintaudesta Uuraisiin ja tulossa parin kolmen km:n päässä Uuraisten kirkolta. Erään pienen mäen alapuolella kuulin silloin n. 40-50 m:n päässä linjalta outoa kovaa jytinää, ja vaistomaisesti nousin pois pyörän päältä, vaikka hyvin olisin jaksanut polkea mäen päälle saakka. Melkein koko matkan satoi ja salamoi kovasti, varsinkin Höytiästä lähtien. Tuskin ennätin nousta pyörän päältä pois ja kuulostaa muutaman sekunnin, kun jo puita alkoi kovalla jytinällä kaatua maantien poikki niinkuin heinää n. 30 m:n päässä omalta kohdaltani. Tuntui niinkuin pyörre olisi syntynyt n. 100 m:n päässä, ja sen ääni vaikutti pehmeältä ukkoselta. Ääni vaimeni suuremmassa määrässä, kun pyörre loittoni. Kun lähdin jatkamaan matkaani, huomasin, että puita oli kaatunut maantielle niin paljon, ettei päässyt yli. Sain kantaa pyörääni n. 50 m. mäntyjen ja kuusien latvojen yli, ennenkuin tie oli jälleen selvä."
   Edellä selostettu pyörremyrsky liikkui etupäässä maa-alueilla, jonka vuoksi useat silminnäkijät näkivät sen pyörteen tuulipatsaana.

Kuva 2: Pyörremyrskyn hajoittama heinälato. (Heiniä löydettiin metsästä monen kilometrin päästä.)

Kuva 3: Pyörremyrskyn kaatama junanvaunu Oitin asemalla elokuussa 1932. (Kuvanhaltija: Aki Ranta)

Kuva 4: Pyörremyrskyn runtelemia rakennuksia Oitissa elokuussa 1932. (Kuvanhaltija: Aki Ranta)

Lehtiuutisointia:
Hyvinkään Sanomat 9.8.1932     Pyörremyrsky tehnyt kaamea jälkeä Hausjärvellä ja Nurmijärvellä
Hyvinkään Sanomat 16.8.1932  Pyörremyrskystä pyydetään tietoja.
Hyvinkään Sanomat 6.9.1932    Äskeinen Pyörremyrsky.