 |
 |
Sulje |
Linkkejä
Kalenterisanasto
ja -päivät
|
|
Vanhat kalenterit
|
Tämä
on alisivu. Jos olet tullut tähän Historismisivuston
ulkopuolelta, siirrytästä
etusivulle. |
Sivu
päivitetty 24.11.2016
|
Tämän
päivän sukututkijalle
päivämäärät ja vuosiluvut
tuntuvat tärkeiltä, mutta ennen 1500-lukua
tavalliselle eurooppalaiselle ihmiselle, kronikoitsijoita
lukuunottamatta, ei vuosiluvuilla ollut juuri merkitystä.
Kristikunnassa kalenteritietoa tarvittiin kirkollisia laskutoimituksia
varten, esim. pääsiäisen
määrittämiseen.
Syntymäaikoja on alettu kirjata kirkonkirjoihin
säännöllisesti vasta 1500-luvun
jälkeen.
|
1500-luvulle
saakka kirkko noudatti keisari Julius
Caesarin
juliaanista kalenteria. Juliaaninen kalenteri
"jätättää"
todellista trooppista vuotta vuorokauden aina 128 vuodessa.
1500-luvulla
kevätpäiväntasaus oli vaeltanut maaliskuun
lopusta
maaliskuun
alkuun, eikä pääsiäistä
saatu sijoitettua
maaliskuun
21. tienoille (pääsiäinen on
kevätpäiväntasausta
seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai).
Paavi
Gregorius XIII
antoi 1582 bullan asian korjaamiseksi, ja katolisissa maissa otettiin
käyttöön
gregoriaaninen kalenteri karkausvuosineen. Protestanteille paavin
hapatus
kelpasi vasta 1700-luvulla, mm. Englanti 1752, Ruotsi-Suomi 1753.
Kreikkalaiskatoliselle kirkolle eli ortodokseille
mm. Kreikka, Neuvostoliitto, gregoriaaninen kalenteri otettiin
käyttöön vasta 1920-luvulla -
eivätkä
kaikki
vieläkään käytä
gregoriaanista kalenteria!
Juliaanisesta kalenterista on Suomessa käytetty perinteisesti
termiä "vanha luku" eli "vl." ja
gregoriaanisesta nimitystä "uusi luku"
eli "ul." Suomen ortodoksiseurakunnat siirtyivät "uuteen
lukuun"
vähitellen itsenäistymisemme jälkeen.
Kalenterimuutokset
on syytä huomioida kun tutkii vanhoja
asiakirjoja, Suomen Suuriruhtinaskunnan
aikaisia
virallisia asiakirjoja tai ortodoksisia metrikkakirjoja
ym, tai
jos vertailee
katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen Euroopan
päivämääriä eri aikoina.
Katso tästä Helsingin Yliopiston suomalaisia
allakoita.
|
Ajankohta |
Mitä
tulee huomioida
|
1582
|
Gregoriaaniseen
kalenteriin siirtyminen
katolisissa
maissa:
-lokakuun 4. päivää seurasi lokakuun 15.
-vuoden ensimmäinen päivä siirtyi
maaliskuusta tammikuun
1. päivään
|
->1700
|
Kuukaudet:
Roomalainen kalenteri aloitti vuoden maaliskuusta (Martius). Syyskuu on
siitä
laskien seitsemäs kuukausi, siitä sen nimi Septembris.
Loka-, marras- ja joulukuu ovat siten vastaavasti kahdeksas,
yhdeksäs
ja kymmenes kuukausi: Octobris, Novembris ja Decembris
(ruotsalaisittain
September, October, November ja December). Ne myös on usein
lyhennetty
numeroilla:
7:bris,
7ber, VIIbris
8:bris, 8ber, VIIIbris
9:bris, 9ber, IXbris
10:bris, 10ber, Xbris
Asiantuntemattomissa
käännöksissä
esiintynyt kuukausi lobris
tarkoittaa siis joulukuuta.
|
1712
|
Kaksi
karkauspäivää:
Vaikka noudatettiinkin juliaanista kalenteria, Ruotsi-Suomessa
pidettiin
helmikuussa (Februarius) kaksi
karkauspäivää.
Päiväys
30. helmikuuta 1712 on siis täysin mahdollinen.
|
1753
|
Gregoriaaniseen
kalenteriin siirtyminen Ruotsi-Suomessa:
-helmikuun
17. päivää
seurasi maaliskuun
1.
-Venäjän yhteyteen kuuluvassa Vanhassa Suomessa
noudatettiin
edelleen "vanhaa lukua".
|
1809
|
Kaksoispäiväyksen
käyttöönotto
Suomen Suuriruhtinaskunnassa:
-virallisissa
asiakirjoissa annettiin ensin
juliaaninen
päivä, sitten gregoriaaninen, esim. 7./20.3.1901
-Vanhassa Suomessa noudatettiin edelleen "vanhaa lukua".
Lokakuun vallankumousta juhlitaan siis marraskuussa koska se
gregoriaanisen
kalenterin mukaan sattui marraskuulle, nimi tulee juliaanisesta
kalenterista.
|
1812
|
Gregoriaaniseen
kalenteriin siirtyminen Vanhassa Suomessa:
-Aleksanteri I liitti ns. Vanhan Suomen
(käytännössä
Viipurin kuvernementin) muun Suomen yhteyteen, ja koko Suomessa
otettiin
käyttöön juliaaninen kalenteri sekä
kaksoispäiväys
virallisissa asiakirjoissa.
|
1500
1600
1700
1800
1900
2000
|
Muunnokset
juliaanisesta kalenterista
gregoriaaniseen
esim. sukututkimusohjelmaa varten
-lisätään 9 vrk
esim. 1.3.1501 -> 10.3.1501
-lisätään 10 vrk
-lisätään 11 vrk
-lisätään 12 vrk
-lisätään 13 vrk
-lisätään 14 vrk
|
|



|
Sulje
|
|