EtusivulleSulje LinkitLinkkejä  TutkijatKalenterisanasto ja -päivät
Vanhat kalenterit
Tämä on alisivu. Jos olet tullut tähän Historismisivuston ulkopuolelta, siirrytästä etusivulle
Sivu päivitetty 24.11.2016 

Tämän päivän sukututkijalle päivämäärät ja vuosiluvut tuntuvat  tärkeiltä, mutta ennen 1500-lukua tavalliselle eurooppalaiselle ihmiselle, kronikoitsijoita lukuunottamatta, ei vuosiluvuilla ollut juuri merkitystä. Kristikunnassa kalenteritietoa tarvittiin kirkollisia laskutoimituksia varten, esim. pääsiäisen määrittämiseen.  Syntymäaikoja on alettu kirjata kirkonkirjoihin säännöllisesti vasta 1500-luvun jälkeen.

1500-luvulle saakka kirkko noudatti keisari Julius Caesarin juliaanista kalenteria. Juliaaninen kalenteri "jätättää" todellista trooppista vuotta vuorokauden aina 128 vuodessa. 1500-luvulla kevätpäiväntasaus oli vaeltanut maaliskuun lopusta maaliskuun alkuun, eikä pääsiäistä saatu sijoitettua maaliskuun 21. tienoille (pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai).

Paavi Gregorius XIII antoi 1582 bullan asian korjaamiseksi, ja katolisissa maissa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri karkausvuosineen. Protestanteille paavin hapatus kelpasi vasta 1700-luvulla, mm. Englanti 1752, Ruotsi-Suomi 1753. Kreikkalaiskatoliselle kirkolle eli ortodokseille mm. Kreikka, Neuvostoliitto, gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön vasta 1920-luvulla - eivätkä kaikki vieläkään käytä gregoriaanista kalenteria! Juliaanisesta kalenterista on Suomessa käytetty perinteisesti termiä "vanha luku" eli "vl." ja gregoriaanisesta nimitystä "uusi luku" eli "ul." Suomen ortodoksiseurakunnat siirtyivät "uuteen lukuun" vähitellen itsenäistymisemme jälkeen.

Kalenterimuutokset on syytä huomioida kun tutkii vanhoja asiakirjoja, Suomen Suuriruhtinaskunnan aikaisia virallisia asiakirjoja tai ortodoksisia metrikkakirjoja ym, tai jos vertailee katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen Euroopan päivämääriä eri aikoina.

Katso tästä Helsingin Yliopiston suomalaisia allakoita.
Ajankohta Mitä tulee huomioida
1582
Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen katolisissa maissa:
-lokakuun 4. päivää seurasi lokakuun 15.
-vuoden ensimmäinen päivä siirtyi maaliskuusta tammikuun 1. päivään

->1700
Kuukaudet:
Roomalainen kalenteri aloitti vuoden maaliskuusta (Martius). Syyskuu on siitä laskien seitsemäs kuukausi, siitä sen nimi Septembris.

Loka-, marras- ja joulukuu ovat siten vastaavasti kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes kuukausi: Octobris, Novembris ja Decembris (ruotsalaisittain September, October, November ja December). Ne myös on usein lyhennetty numeroilla:
7:bris, 7ber, VIIbris
8:bris, 8ber, VIIIbris
9:bris, 9ber, IXbris
10:bris, 10ber, Xbris
Asiantuntemattomissa käännöksissä esiintynyt kuukausi lobris tarkoittaa siis joulukuuta.
1712
Kaksi karkauspäivää:
Vaikka noudatettiinkin juliaanista kalenteria, Ruotsi-Suomessa pidettiin helmikuussa (Februarius) kaksi karkauspäivää. Päiväys 30. helmikuuta 1712 on siis täysin mahdollinen.
1753
Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen Ruotsi-Suomessa:
-helmikuun 17. päivää seurasi maaliskuun 1.
-Venäjän yhteyteen kuuluvassa Vanhassa Suomessa noudatettiin edelleen "vanhaa lukua".
1809
Kaksoispäiväyksen käyttöönotto Suomen Suuriruhtinaskunnassa:
-virallisissa asiakirjoissa annettiin ensin juliaaninen päivä, sitten gregoriaaninen, esim. 7./20.3.1901
-Vanhassa Suomessa noudatettiin edelleen "vanhaa lukua".

Lokakuun vallankumousta juhlitaan siis marraskuussa koska se gregoriaanisen kalenterin mukaan sattui marraskuulle, nimi tulee juliaanisesta kalenterista.
1812
Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen Vanhassa Suomessa:
-Aleksanteri I liitti ns. Vanhan Suomen (käytännössä Viipurin kuvernementin) muun Suomen yhteyteen, ja koko Suomessa otettiin käyttöön juliaaninen kalenteri sekä kaksoispäiväys virallisissa asiakirjoissa.




1500



1600

1700

1800

1900  

2000
Muunnokset juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen
esim. sukututkimusohjelmaa varten


-lisätään 9 vrk
esim. 1.3.1501 -> 10.3.1501 

-lisätään 10 vrk

-lisätään 11 vrk

-lisätään 12 vrk

-lisätään 13 vrk

-lisätään 14 vrk
 



Klikkaa tästäSulje

Lisätietoja: Uutiset! | Facebook | Copyright © | Yksityisyyden suoja | Email