Vuosiluvuilla ei ollut
vanhastaan paljon
merkitystä ihmisten
elämässä, eikä tavallinen pullianen
juuri tarvinnut
kelloakaan. Mutta kalenteri
oli tärkeä, koska tuli tietää
pyhimysten
päivät, juhlapäivät, paastot,
pahaenteiset
päivät ja eri toimille suotuisat
päivät ym.
Päivämäärät
ilmoitettiin usein sidottuina jonkun pyhimyksen
muistopäivään tai
juhlapäivään. Asiakirjoissa papisto
käytti latinaa,
esim. "måndag före XI mille
virgines" vuonna 1722
tarkoittaisi 19.10.1722, koska 11.000 neitsyen
päivää -
Ursulan päivää - vietettiin 21.10. ja se
sattuu tuolloin
keskiviikoksi.
Suuri
osa pyhimyksistä
oli Ruotsi-Suomen hiippakunnille yhteisiä, mutta
niillä oli
myös
omia pyhimyksiä ja juhlia. Alla päivät on
listattu
aakkosjärjestyksessä,
henkilönimen mukaan jos sellainen
päivään
liittyy,
esim. 'Annuntiatio Mariae' löytyy Marian kohdalta.
|
Päivä
|
Huomioitavaa,
tietoja
|
A
|
SULJE
ALKUUN
|
Agnes
21.1.
(Aune)
|
Marttyyri Roomassa 300-luvulla.
1400-luvun
kalenterin mukaan
Aunenpäivänä oli hyvä
"lyöttää
suonta" lantiolta.
|
Alexander
11.9.
(Santeri)
|
Aleksanteri
Nevskin muistopäivä, vietetty 1743 alkaen Vanhassa
Suomessa,
muualla
vasta 1809 jälkeen. Kisällien
silmänkirkastusjuhla.
|
Altera
|
Esim. altera
die,
seuraavana päivänä
|
Ambrosius
episcopus 4.4.
(Brusi,
Rusi)
|
Milanon piispa, alkoi
käyttää
jumalanpalveluksissa vuorolaulua
ja pyrki syventämään saarnoillaan
kristillistä
tietoutta.
|
Andreas
30.11.
(Antti, Antero)
|
Pyhän
Pietarin veli, "Antti santti" (eli pyhimys). Kalastajien suojelija,
josta kalastajien
juhlapäivä "Anna, Antti, ahvenia, Pekka
pieniä kaloja"
Venäläisten
suojelupyhimys. Metsämiesten parissa Anttia muistetiin Antero
Vipusena, ansojen virittäjänä.
Talven ilmoja on Antista ennusteltu: "Antti jos on ankara, niin joulu
on joutava". "Anterus pyhät aloittaa." Jouluruokien valmistelu
oli
jo aloitettava. Iitissä on sanottu
"Antti
talven alottaa".
|
Anna
15.12.
(Anni, Annikki)
|
Neitsyt Marian äiti. 15.12. oli
Turun
hiippakunnan
oma Annanpäivä,
muualla Annanpäivä oli 9.12, jonne se siirrettiin
1708. (9.2.
on myös ortodoksinen
Annanpäivä).
15.12. oli ikivanha suomalainen talvipäivänseisaus.
9.12. "Anni
oluet panee" kertoo että joulu on tulossa. Yhdistyi
itäsuomalaiseen
perinteeseen "Annikki metsän emäntä".
|
Ante
|
Esim. ante
meridiem
(a.m.) ennen puoltapäivää
|
Antonius
13.6. (Anton, Tyni)
|
Antonius on alkukirkon kuuluisin erakko,
mutta ei
Pohjoismaissa kovasti juhlittu. Pyhä Antonius (Tynimys,
Santta
Kynönen)
tunnettiin sikojen suojeluspyhimyksenä ja
päivän
kunniaksi
valmistettiin aikoinaan siansorkkia eli "kynsiä",
mikä tapa
on
siirtynyt kynttilänpäivään.
|
Amatus
13.9.
|
Erakko.
Pyhä Amatus 500-luvulla, Remiremontin luostarin perustaja.
Amatuksen päivästä alkoi perunannosto.
|
Aprilis
|
Huhtikuu.
Suomessa aika
jolloin lähdettiin kaatamaan kaskihavupuut, huhta.
|
Ascensio
Domini
|
Helatorstai,
Kristi
Himmelfärdsdag. 39
päivää
pääsiäisestä.
Vietetään Kristuksen
taivaaseen
astumisen kunniaksi. Myös: helkatorstai,
pyhätorstai.
Helkajuhlan juuret Suomessa juontavat katoliseen keskiaikaan.
Vanhastaan
helkatorstai on ollut vuoden pyhin kirkkojuhla jolloin
työnteko ei
ollut
ollenkaan sallittua. Etelä-Suomessa poltettiin "helkavalkeita".
|
Augustinus
28.8.
|
Laati
luostarielämän säännöt,
joista tuli monien
länsimaisten
luostarisääntöjen esikuvat.
|
Augustus
|
Elokuu.
Mätäkuu ja Kylvökuu.
|
B
|
SULJE
ALKUUN
|
Barnabas
11.6.
|
Apostoli.
|
Bartolomeus
24.8.
(Perttu, Pärttyli, Pertteli, Pärtty)
|
Marttyyri, apostoli. Myös: Natanael.
Pertun
päivä, Bartelsmässa.
Ensimmäinen
syyspäivä, enää
ei sopinut kylvää ruista. Perttuna voitiin viimein
alkaa
nauttia viljellyn
maan antimista. Pärttyli
määrää
säätä
eteenpäin: 'Mitä päivä
Pärttylinä,
sitä
sää sinä syksynä'. Muuttolinnut
lähtevät
"Kesälinnut
Perttu kerreä" ja metsälintujen pyynti alkaa. Perttu
heittää
kolmannen kylmän kiven järveen. Kainuussa vietiin
Perttulin
sunnuntaina pappilaan papin kesäsaatavat.
Päivät
lyhenivät ja ruokalevot alettiin
jättää
pitämättä "Pärtty ottaa pois
päänlalaiset."
Vanha-Perttu 6.9. (juliaanisesta kalenterista) muistettiin aivan
vastaavasti päivänä jolloin kylvöt
oli lopetettava.
|
Benedictus
21.3.
(Pentti)
|
Apotti
Benediktus Nursialainen loi kuuluisan
luostarisäännön
jossa hän yhdisti idän ja lännen parhaat
munkkiperinteet.
Benediktiiniluostareista tuli Euroopan henkisen ja aineellisen
kulttuurin
keskuksia. Benediktuksen tunnusmerkki oli
käärme, josta
päivä
tunnettiin myös Mato-Penttinä.
Kevätpäiväntasaus.
|
Birgitta
7.10.
(Pirjo, Pirkko)
|
Birgitan
elämäntyön huipentuma oli oman
luostarisäännön
perustaminen (yhteisluostari munkeille ja nunnille). Birgitta
julistettiin
pyhimykseksi v. 1391. Uskonpuhdistuksessa Birgitttalaisluostarit
lakkautettiin pohjoismaissa, mutta
yhdeksän on vielä toiminnassa Euroopassa. Birgitalle
omistettuja kirkkoja on Suomessa useita.
|
Bissextus
|
Myös: annus
bissextus.
Karkausvuosi
|
Blasius
episcopus 3.2.
|
Blåsmässa.
Marttyyri, Sebastiasta kotoisin oleva piispa. Ruotsissa puhuri
Blasiuksen
päivänä ennustaa kovaa tuulta koko vuodeksi.
|
Bonifacius
5.6.
|
Vuonna 719 paavi Gregorius II valtuutti
Bonifatiuksen
germaanien käännyttäjäksi.
Bonifatiusta pidetään koko länsimaisen
kulttuurin apostolina.
|
Brigid 1.2.
(Birgitta, Riitta, Riitu)
|
Kildaren
luostarin
perustaja, irlantilainen nunna 400-luvulta. Sanottiin "Riitulta
rikka hangessa", eli aurinko
alkaa jo lämmittää.
|
C
|
SULJE
ALKUUN
|
Cantate
|
4. sunnuntai
pääsiäisestä.
|
Canutus
7.1.
(Knut, Nuutti, Kanatus)
|
Nuutin päivä, Tjugondag.
Hiiva-Nuutti. Nuuttia on
vietetty 1708 alkaen 13.1. loppiaisen "oktaavina"
eli jälkipyhänä. Päivän
taustalla on alunperin
kaksi
tanskalaista pyhimystä: Pyhä Knut-kuningas
sekä herttua
Knut
Lavard. Knut Lavard oli Etelä-Jyllannin jaarli, joka
murhattiin
valtataistelussa
7.1.1131. Joulurauha ja joulu sanottiin loppuvan Nuutin
päivään ja siitä alkavan
"härkäviikot"
tai "selkäviikot" eli laskiaiseen
kestävä juhlaton aika. Koska olut oli niin lopuillaan
että kannuista saatiin hiivaista juomaa,
päivää
kutsuttiin myös Hiiva-Nuutiksi.
|
Catharina
25.11.
(Kaisa, Kaarina, Katariina)
|
Marttyyri 300-luvulla Egyptissä.
Katariina oli karjan, etenkin lampaiden, suojelija.
Päivä oli
vuoden
tärkein lampaiden keritsemispäivä
"Kyllä Kaisa
lampaat
keritsee". Kaisan juhlassa juotiin olutta.
|
Calixtus
14.10. (Klutus)
|
Marttyyri, vapautettu orja. Yhdistettiin
vanhaan
pohjoismaiseen vuodenjakoon 1. talvipäivänä,
Första
vinterdagen.
|
Caprasius
20.10. (Kasperi, Kassu)
|
Erakko,
marttyyri ensimmäisillä vuosisadoilla.
Siian sanottiin kutevan Kasperin päivänä.
|
Carolus 28.1.
(Kaarlo, Kalle)
|
Tullut
kalenteriin vasta
uskonpuhdistuksen mukana. Kallesta ennustettiin vuoden
säitä.
|
Christophoros
15.3.
(Risto, Ristoppi)
|
Pyhä
Kristoforos "Kristuksen kantaja" on marttyri 200-luvulta. Tarinan
mukaan
hän kääntyessään
kristinuskoon kieltäytyi
paastoista
ym. omistautuen sen sijaan kantamaan ihmisiä jokien ylitse -
ja
kerran
sitten yksi paljastui itse Kristukseksi. Katolisena aikana
päivä
oli 25.7., ortodoksit juhlivat 9.3. Suomessa häntä
pidettiin
koskenlaskijoiden
suojelijana.
|
Circumcisio
Christi 1.1.
|
Kristuksen
ympärileikkaamisen ja nimenannon päivä.
Uudenvuodenpäivä.
Tilivuoden alkamispäivä 1500-luvun
puolestavälistä
alkaen.
Ennusmerkkien ja sääennusteiden
tärkeä
päivä.
|
Clemens
23.11.
(Klemetti)
|
Pyhimys.
Rooman 4. paavi Clemens Romanus tai Clemens I.
Klemetin sanotaan tuovan talven ja
joulun
odotuksen. Suojasää Klemettinä ennustaa
leutoa talvea
Martinpäivään
saakka.
|
Coena Domini
|
Myös: Dies
viridium
(vihreiden oksien päivä).
Kiirastorstai, Skärtorsdag.
Herran ehtoollisen
asettamispäivä.
Ruotsi-Suomessa päivä oli
pyhäpäivä vuoteen
1772
saakka, jolloin sen korvasi pitkäperjantai. Vanha katolinen
puhdistautumispäivä,
joka kansanperinteessä on muovautunut "kiiran" ym. pahojen
voimien
pelottelupäiväksi.
Katso: Corpus Christi.
|
Commemoratio
animarum
2.11.
|
Myös: Commemoratio
omnium fidelium defunctorum.
Sielujen päivä, Alla
själars dag. Kaikkien
uskovaisten muistopäivä, tai 3.11. jos 2.11. sattuu
sunnuntaiksi.
|
Consecratio
Cathedralis
Aboensis 17.6.
|
Turun
tuomiokirkon
vihkiminen. Tuomiokirkko vihittiin 17.6.1300 Siunatun Neitsyt Marian ja
Pyhän Henrikin Tuomiokirkoksi.
|
Corpus
Christi
|
Katolinen
Kristuksen
ruumiin juhla tähdentää ehtoollisen
merkitystä.
Sitä vietettiin myös Ruotsi-Suomessa ennen
uskonpuhdistusta
kolminaisuudenpäivän
jälkeisenä torstaina, 60
päivää
pääsiäisestä.
|
D
|
SULJE
ALKUUN
|
December
|
Joulukuu
(kymmenes
kuukausi). Suomenkielellä tämä kuu
tunnettiin
nimellä talvikuu, mutta se väistyi joulukuun
tieltä
kristinuskon myötä viimeistään
1600-1700 -luvuilla.
|
Dies cinerum
|
Tuhkakeskiviikko,
pöpperöpäivä, askondsag.
Laskiaistiistain jälkeinen päivä, 46
päivää
ennen pääsiäistä. Paasto alkaa
kieltoineen ja
trulleineen.
|
Dies
|
Päivä
dies Dominicus = sunnuntai
dies Lunae = maanantai
dies Martis = tiistai
dies Mercurii = keskiviikko
dies Jovis = torstai
dies Veneris = perjantai
dies Saturni = lauantai
|
Divisio
apostolorum 15.7.
|
Apostolien
jako, Apostlarnas
delning. Apostolit jakautuivat
saarnaamaan evankeliumia ympäri
maailman. Päivän vietto pyhänä
loppui 1500-luvulla,
kalenterissa merkittynä
kuitenkin v. 1907 asti.
|
Dominica,
D:ca
|
Sunnuntai,
pyhäpäivä
"Jos sunnuntaina sataa, sataa viikollakin"
|
Donatus
episcopus 7.8.
|
Ranskalainen
munkki, piispa, kuoli marttyyrinä ennen v. 660. Perusti
Pyhän
Paavalin
luostarin soveltaen
benediktiiniläissääntöjä
Pyhän
Columbanuksen säännöstön kanssa.
|
Dorothea 6.2.
|
Marttyyri
|
E
|
SULJE
ALKUUN
|
Egidius 1.9.
|
Aegidius,
ateenalainen apotti 600-luvulta. St-Gillesin luostarin perustaja.
Syyskuun
merkki. äkituksen säätä jatkui koko
kuukauden.
|
Elias 20.7.
(Ilja)
|
Vanhan
Testamentin
profeetta
Elias. Muistopäivä 1600-luvulta vuoteen 1705, jolloin
päivän
peri Pyhä Marketta. Karjalassa Ilja heitti kylmän
kiven
järveen.
Ortodoksiperinteessä Iljan päivä on edelleen
20.7.
muuten päivä siirtyi 6.7.
vietettäväksi.
|
Elisabet
19.11. (Liisa)
|
Elisabet
Thyringeniläinen. Köyhien auttaja 1200-luvulta, kuoli
17.11.1231.
Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, oli
täälläkin
vietettävä keisarillisen perheen
nimipäiviä. Siis
Elisabethin
nimipäiväksi tuli 17.9. (ortodoksisessa
kalenterissa
5.9.
vanhaa lukua). 1950 Liisa siirtyi takaisin keskiaikaiselle paikalleen,
mutta
kansanperinteessä se säilyi jatkuvasti marraskuussa.
|
Emerentiana
23.1.
(Emerentia)
|
Marttyyri.
|
Erasmus
3.6
(Elmo)
|
Navigaattoreiden suojelija. Muistetaan
Pyhän Elmon
tulista.
|
Ericus
18.5.
(Eerik, Erkki, Eero, Eerikka, Eerikki)
|
Ruotsin
kuningas ja kansallispyhimys, käänsi suomalaisia
kristinuskoon.
Hänet mestattiin vuonna 1160. Odotettiin kesäntuloa -
ilmojen
toivottiin
lämpiävän, mutta vasta Erkin
jälkeen, ja sadetta
toivottiin.
"Eeron päivään pitää
turkkia kantaa vaikka
hampaissa."
"Kylmä Erkki, hyvä merkki". Sammakon kudusta
ennustettiin
rukiin kypsymistä - niin monta
päivää ennen tai
jälkeen Erkkiä kuin sammakonpoika kuoriutui kudusta,
yhtä monta päivää ennen tai
jälkeen Jaakon
päivän oli ruis valmista.
|
Translatio
Erici 24.1.
|
Pyhän Eerikin
pyhäinjäännösten
muuttaminen Vanhasta Uppsalan kirkosta Uuteen vuonna 1273. |
Epiphania
6.1.
|
Myös: Meidän
Herramme kasteen päivä,
jota sanotaan kolmen pyhän kuninkaan
päiväksi.
(Wårs Herres Döpelses Dag,
then man kallar the helige Tree Konungars Dag.)
Loppiainen, Trettondag Jul,
Herrens uppenbarelse.
Varhaiskristityt viettivät 6.1. Jeesuksen
syntymäjuhlaa (eli
tavallaan joulua) sekä itämaan tietäjien
muistopäivää. Ortodoksit suorittavat veden
vihkimisen,
"vieristän".
Loppiaisena joulun aika loppuu, perinteisesti silloin
kyläiltiin
ja seurusteltiin.
Vanhan uskomuksen mukaan loppiaisena on satanut puolet talven lumesta,
tuisku loppiaisena tietää huonoa vuotta. Loppiaisen
säätilan katsottiin myös ennustavan tulevan
kesäkuun sään.
|
Eschillus
12.6.
(Eskil, Esko)
|
Ruotsin
Södermanlannin apostoli, joka kivitettiin kuoliaaksi vuonna
1080
nykyisen
Eskilstunan paikalle. Hampun ja nauriin
kylvöpäivä.
Lapissa
odotetaan Eskon päivänä
ensimmäistä
sääskiaaltoa.
|
Estomihi
|
Laskiaissunnuntai,
Fastlagssöndagen
7.
sunnuntai ennen
pääsiäistä. 49
päivää ennen
pääsiäistä.
Paastonaikaan valmistuminen, paasto
alkaa seuraavasta tiistaista, laskiaistiistaista. Suomalaista
perinnettä
ovat naisten töihin ja mm. pellavaan liittyvät
uskomukset
olivat
laskiaisen kansanperinnettä. Muinaisena vuodenvaihteena
laskiaiseen
liittyi myös paljon enteitä, ja katsottiin paaston
säitä. |
Eodem
|
Samana
(vuonna,
päivänä, hetkenä jne.)
|
Eudocia 13.3.
(Joukaha, Joutokei, Oudottie)
|
Eudokia.
Kreikkalainen
pyhimys
400-luvulta jota juhlitaan ortodoksisessa kirkossa.
Ensimmäinen
kevätpäivä karjalaisessa
perinteessä.
|
Eufemie
16.9.
|
Marttyyri.
|
Exaltatio
crucis 14.9.
|
Syysristi,
Pyhän
Ristin päivä, ristin korottaminen, Korsmässan.
Vuodentulosta kiittämisen päivä.
|
Exaudi
|
Helluntaita
edeltävä sunnuntai.
|
Exsurge
|
8. sunnuntai
ennen
pääsiäistä.
|
F
|
SULJE
ALKUUN
|
Februarius
|
Helmikuu.
Suomessa
myös kaimalkuu.
Vuoden kylmin kuukausi.
|
Felix 14.1.
|
Sydäntalven
juhla
13.-14.1.
|
Feria
|
Lyhenys: fer.
Päivä
esim.
feria prima (fer. I) = sunnuntai
ja vastaavasti
secunda = maanantai
tertia = tiistai
quarta = keskiviikko
quinta = torstai
sexta = perjantai (karj. peätintsä)
septima = lauantai. Katso dies,
sabbatum ja dominica
|
Festo
|
Juhla,
pyhä (yhdistettynä juhlan tai pyhimyksen nimeen)
esim. Festo
Transfigurationis Domini (Kirkastussunnuntai)
|
Franciscus
4.10.
|
Fransiskus
Assisilainen,
omaksui
ehdottoman köyhyyden ihanteen ja luopui maallisesta ja perusti
oman
luostarisäännön. Suomessa oli keskiajalla
kolme
fransiskaaniluostaria:
Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa.
|
G
|
SULJE
ALKUUN
|
Georgius
23.4.
(Yrjö,
Yrjänä, Jegor, Jyrki)
|
Pyhä Yrjö tunnetaan
paimenten
pyhimyksenä,
karjan suojelijana ja lohikäärmeen tappajana.
Yrjönä eli Jyrkinä oli tapana ajaa karja
ulos laitumelle
ja
huutaa (huutoyöt) Yrjöä
pitämään petonsa
kiinni.
Lämpimän Yrjönpäivän
katsottiin ennustavan
hyvää
vuotta. Kalamiehet alkoivat saada kalaa. "Jyrki tuo kaloja kainalossa,
Varpu (1.5.) vakkasella, Miikkula (21.5.) reellä".
|
Gertrud
17.3. (Kerttu)
|
Gertrudista
- kotoisin Helftasta - tuli jo 19-vuotiaana abbedissa Rodersdorfin
sistersiläisluostariin.
Pohjanmaalla karjan suojelupyhimys. Jos
Kertunpäivää
vastaan yöllä sataa, juurikasvisatoa ei sinä
vuonna
saada.
|
Gregorius
12.3.
(Greus, Reko)
|
Rooman
paavi, taitava hallinto- ja talousmies.
Kansanperinteessä muistettiin lähinnä
vanhasta
kevätpäiväntasauksesta
(1572 jälkeen 21.3.) jonka vanha kalenterimerkki oli ankkuri.
|
Gustavus 6.6.
(Gustaf, Kustaa, Kyösti, Kusti)
|
Ruotsin
Kustaa
-kuninkaiden
mukaan nimensä saanut päivä, alunperin
Kustaa II
Aadolfin
kuolinpäivä 6.11. Sittemmin, 1750 alkaen, 6.7.
ja 1774
alkaen
6.6.
Karjan myöhäisin
laitumellelaskupäivä, perunoiden
istutuspäivä, ohran
kylvöpäivä.
|
H
|
SULJE
ALKUUN
|
Hemmingus
episcopus 22.5.
(Hemminki)
|
Turun
piispa, jota
kunnioitettiin pyhimyksenä jo 1400-luvulla. Autuaaksi
julistaminen
Turun Tuomiokirkossa 1514.
|
Henricus
19.1.
(Heikki, Henrik)
|
Hindersmässa.
Uppsalan piispa, Suomen kansallispyhimys kuoli 20.1.1156
Köyliönjärven
jäällä talonpoika Lallin surmaamana.
Päivää
vietettiin 1600-luvulle saakka 20.1, sitten päivä
siirrettiin
19.1.
Perinteen mukaan talvi on tuolloin puolessavälissä.
Heikin
sanotaan
taittavan
talven selän ja karhun
kääntävän
kylkeään. Heikin markkinat olivat Turun kuuluisimpia
markkinapäiviä.
|
Translatio
Henrici 18.6.
|
Pyhän
Henrikin pyhäinjäännösten
muuttaminen Nousiaisisten
kirkosta
Turun Tuomiokirkkoon vuonna 1300. Turun tuohimarkkinoitten
pitopäivä.
|
Hilarius
13.1.
|
Sydäntalven juhla 13.-14.1.
Nuutti (Canutus)
syrjäytti Hilariuksen 1708 alkaen.
|
I J
|
SULJE
ALKUUN
|
Innocenti
28.12.
|
Myös: Innocentum.
Viattomien lasten päivä, Menlösa
barns dag.
Neljäs joulupäivä. Heinolassa
leivottiin kullekin lapselle jo ennen joulua pulla, joka sitten
syötiin
tänä päivänä.
|
Inventio
crucis 3.5.
|
Ristinpäivä,
Korsmässa.
Jumalan veren päivä. Tällöin
kannettiin isokokoista
ristiä kulkueessa kylvöpellolle ja rukoiltiin
hyvää
satokautta.
Ristinpäivä on ristin
pyhäinjäännöksen
muistopäivä.
Sitä ei ole vietetty pyhänä
uskonpuhdistuksen
jälkeen.
Ristinpäivä oli Savo-Karjalassa karjan
uloslaskupäivä.
Yleisesti syötiin kalakeittoa, jotta kalaonni
säilyisi ja
tehtiin
taikoja karjan hyvinvointi takaamaan. Katolisessa perinteessä
Ristin
päivänä katsottiin vainajien olevan
liikkeellä,
kansanperinteen
mukaan piti olla hiljaa etteivät henget käy
levottomana koko
loppuvuotta.
|
Invocavit
|
6. sunnuntai
ennen
pääsiäistä. 1. paastonajan
sunnuntai.
|
IXber
|
Marraskuu
(yhdeksäs
kuukausi)
|
Jacobus
25.7. (Jaakko, Jaakoppi)
|
Saarnasi
evankeliumia Espanjassa. Jaakon sanotaan heittävän
kylmän
kiven järveen, koska pyhiinvaeltajat heittivät
aikanaan pois
syntejään
kuvaavan kiven juuri ennen kohteeseen tuloa. Vanha vilja on loppumassa
ja
uutta tulossa Jaakko
Törölakin kyydissä, Leveelakki.
Kansanperinteessä Jaakon päivän
jälkeen
heinänteko
on voitu aloittaa joka paikassa, yöt pimenevät ja
vesilintujen
metsästäminen aloitetaan. Pakanallisen ajan Ukon
pyhä
liitetään myös
Jaakonpäivän perinteeseen
|
Januarius
|
Tammikuu.
Suomessa
vanhastaan myös sydänkuu,
jakaa talven kahtia, yleensä
vuoden toiseksi kylmin kuukausi.
|
Johannes
(Ioannes) baptiste 24.6.
(Juha, Juho, Iivana)
|
Myös: Nativitas
Ioannis Baptiste.
Johannes kastajan syntymäpäivä. Juhannus. Midsommardagen,
Johannes döparens dag.
Kansanperinteessä
kuitenkin mittumaarija, mettumaari, keskikesän juhla. Talojen
koristelu,
kokon poltto, sääennustukset loppuvuodelle ja
taikojen teko
kuuluu
Juhannuksen viettoon.
Vanha Juhannus (juliaanisesta kalenterista) oli vielä
muistissa
7.7.
|
Decollatio
Johannes
baptisti 29.8.
|
Johannes
kastajan
kaulanleikkauksen päivä, Johannes
döparens
halshuggning. Kirkkojuhla
vuoteen 1324 saakka. Vietto
pyhänä lakkasi 1500-
luvulla. Päivänä ei saanut
missään tapauksessa
kylvää ruista eikä
muokata peltoa ettei viljaonni kadonnut. Päivä on
suuri juhla
ortodoksisessa kirkossa (Kuiva-Iivana),
mutta
ei ole koskaan ollut pyhä luterilaisessa kirkossa.
|
Johannes
evangelicus 27.12.
|
Ioannis
evangelicus.
Jerusalemin seurakunnan johtajia 1. vuosisadalta. Kolmas
joulupäivä,
arkipyhä, kuten sanottiin. Tanssitiin.
Päivää
muistettiin
Suomessakin vielä 1900-luvun alussa.
|
Johannes
ante portam latinam 6.5.
|
Apostoli Johanneksen kirkon vihkimisen
muistojuhla
Roomassa, Porta Latinassa.
|
Johannes
et
Paulus 26.6.
|
Roomalaiset marttyyriveljekset Johannes
ja
Paavali
ehkä 300-luvun puolestavälistä.
|
Jubilate
|
3. sunnuntai
pääsiäisestä
|
Judica
|
2. sunnuntai
ennen
pääsiäistä
|
Julius
|
Heinäkuu
|
Junius
|
Kesäkuu.
Suomenkielellä vanhastaan Suvikuu,
kyntökuu. Kesän eli kesannon ensi kyntö.
|
K
|
SULJE
ALKUUN
|
Kanttaiviikko
|
Käyntipäivät.
Helatorstaiviikon maanantai ja tiistai (aluksi myös
keskiviikko),
1571
kirkkolaissa määrättyjä
rukouspäiviä.
Suomessa
käyntipäivät säilyivät
aina 1700-luvulle
saakka.
Nimi "kanttai" juontuu vanhasta ruotsinkielen sanasta "gangdag".
Säiden
tarkkailu ja ennusteiden teko oli olennainen osa kanttaiviikkoa.
|
Kylianus
8.7. (Kiljaani, Kiliaani)
|
Kylianus,
irlantilaissyntyinen pyhimys ja marttyyri 600-luvulla.
Nauriin vihoviimeinen kylvöpäivä. Hampun
kylvöpäivä.
|
L
|
SULJE
ALKUUN
|
Laetare
|
3. sunnuntai
ennen
pääsiäistä
|
Laurentius
10.8.
(Lauri)
|
Marttyyri,
kuolema
Valerianuksen vainoissa 258 j.Kr. Häntä
pidetään
kaikkien
tulta käsittelemään joutuvien suojelijana.
Lisäksi
hän
on köyhien suojelija. Laurin kirkkoja on Suomessa useita.
Heinänteko
oli Laurin päivään mennessä oltava
lopussa, elon
korjuun
alettava ja lampaat kerittävinä.
Vieläpä Lauri oli
ensimmäinen rukiinkylvöpäivä. Lauri
heittää toisen kylmän
kiven ja Laurin päivänä on pelätty
kovasti hallaa.
"Halla
tulee sitten Perttuna ellei Laurina".
Laurin suosiota lisäsi sen kytkeytyminen vanhoihin
suomalaisiin
kansanjuhliin,
joita paikoittain jatkettiin. "Lauri tupaan tuli ja huusi: 'Uutispuuroa
syömään!'"
|
Linus 26.11.
|
Paavi
Linuksen
(n. 70 j.Kr) muistopäivä.
Myös Padovan piispa Bellinuksen muistopäivä
(n. 1100).
1870 tilalle tuli Venäjän keisarillisen perheen
vaikutuksesta
Dagmar
(keisarinnan tyttönimi). Pyry "Linjuksena" oli hyvä
enne.
|
Lucas
evangelicus 18.10.
(Luukas)
|
Evankelista Luukkaan
muistopäivä.
|
Lucia
13.12.
(Luttu, Lusia)
|
Syrakusalainen neitsyt, marttyyri
Diocletianuksen vainoissa 300-luvulla.
Ennen "uutta lukua" vietettiin 13. joulukuuta sydäntalven
juhlaa.
Lusian
päivän viettoon on liittynyt monia alkuaan
pakanallisia
tapoja
ja uskomuksia. Lucia on sokeiden suojelupyhimys. Lucian eli Lutun
yö
on perinnäistiedon mukaan vuoden pisin yö
(13.-14.12.)
"Lutun yö" oli "Annan aatto" koska
Annanpäivä oli
perinteisesti 15.12. ennen siirtymistään 9.12.
|
M
|
SULJE
ALKUUN
|
Maius
|
Toukokuu.
Toukotöiden aloittaminen Suomessa. Touko on myös
vuodenaika
kevään vanha nimitys.
|
Magnus
19.8. (Maunu, Mauno)
|
Päivää
uskottiin vietettävän 250-luvulla
marttyyrinä kuolleen
pyhän Anagnin Magnuksen muistoksi pyhän Andreas
Tribunuksen
rinnalla (marttyyri 300-luvulla). Todellisuudessa kyseessä on
kirjoitus- ja käännösvirhe. Kreikkalaiset
kutsuivat
Andreas Tribunusta "suurmarttyyriksi", Megalomartyr, ja siitä
nimeksi muotoutui latinan Andreas Tribunus Magnus Martyr. Jossain
vaiheessa joku käsitti väärin että
päivän
juhlinnassa kyseessä olisi kaksi eri pyhimystä,
Andreas
Tribunus JA Magnus marttyyri.
Maunun päivästä ennustettiin rukiin
kasvamista.
|
Mamertus
10.4.
|
Viennen piispan,
pyhän
Mamertuksen (kuoli n. 475) muistopäivä. Mamertus oli
ennen
pappisvihkiytymistään ollut ilmeisesti naimisissa ja
hänellä oli paavin kanssa kinaa piispan
valtaoikeuksista.
Siitä johtunee, että Mamertuksen
päivänä piti
olla kaurat kylvettynä - tuli näet hyvät
ryyni
kauravelliin, kun Mamertus oli "aika vellumies".
|
Marcus
7.10.
|
Paavi Markus n. 336, ei Pohjoismaissa
kovin
paljon
vietetty.
|
Marcus
evangelicus 25.4.
(Markus, Markku)
|
Lilla
gångdagen.
Kaali-Markus.
Vanhimman
evankeliumin
kirjoittaja. Maamiehille
eteläisessä Suomessa tärkeä
kesäntulosta
kertova
päivä. Sään ennustamista - jos
yöllä on
kylmä
Markkuna, niin sitten on jatkuvia kylmiä. "Kun Kaali-Markuksen
mahaa kylmää, niin ei se yhteen
päivään pois
lähde."
|
Marcus
et
Marcellinus 18.6.
|
Kaksosveljet ja marttyyrit n. 289, ei
Pohjoismaissa kovin
paljon vietetty.
|
Maria
8.9.
|
Myös: Nativitas
Mariae Virgine.
Marian syntymäpäivä, Morsmässan,
Maria
födelsedag.
Päivää vietettiin 1571 asti kirkollisena
juhlana,
Luterilaisesta kirkosta päivä katosi kokonaan, mutta
nimi
säilyi kalenterissa aina vuoteen 1907 asti. Ortodokseille se
on
edelleen yksi huomattavimpia
juhlia. Palkollisten pestuu uusiin työpaikkoihin hoidettiin Syys-Mariana.
|
Annuntiatio
Mariae 25.3.
(Maria, Maija)
|
Myös: Annunciatio
Mariae, Festum incarnationis, Initium redemptionis, Conceptio Christi,
Annuntatio Christi, Annuntatio Dominica.
Marian ilmestyspäivä, Jungfru
Maria Bebådelsedagen,
Vårfrudagen. Enkeli
Gabrielin ilmestyminen Marialle, Kevät-Maaria,
Rekiheitto-Maaria.
Juhlaa ei ole uskonpuhdistuksen jälkeen vietetty
Suomen
luterilaisessa
kirkossa. Suomen kansanperinteessä päivä
liittyy
kevääntuloon
ja sääennustuksiin "Jos ei Marja maata
näytä, ei
huhtikuussa
kesää tule." "Mitä sää
Mariana, sitä
sää Jyrkiin". "Jos hauki maalla Maariasta niin kurki
suolla
suvipäivänä (14.4.)"
Juliaanisesta kalenterista periytyi 7.4. "Vanha-Maaria"
|
Assumptio
Mariae
15.8.
(Marjatta, Marja, Mari)
|
Myös: Pausatio,
Nativitas, Mors, Depositio, Dormitio S. Mariae.
Marian taivaaseenottamisen päivä, Jälki-Maria,
Nälkä-Maria.
Suomessa juhla
oli keskiajalla suuri, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen
sitä
ei
enää vietetty kirkollisena pyhänä -
kalenterissa se
säilyi
v. 1907 asti. Sadetta pelättiin ja ennusteltiin.
|
Conceptio
Mariae 8.12.
|
Marian
synnitömän sikiämisen
päivä.
Päivää ei ole Suomessa vietetty
uskonpuhdistuksen
jälkeen, mutta
nimi säilyi kalenterissa 1800-luvun lopulle asti.
|
Praesentatio
Mariae
21.11.
|
Marian
uhripäivä, Marie
offring. Uskonpuhdistuksen
jälkeen sitä
ei ole koskaan vietetty luterilaisessa kirkossa.
|
Purificatio
Mariae 2.2.
|
Kynttilänpäivä,
Kyndelsmässodagen.
Marian puhdistautumisen päivä t. Marian
kirkkoonkäymisen
päivä.
Päivä on saanut
nimensä katolisen kirkon tavasta vihkiä koko vuoden
kynttilät, uskonpuhdistuksen myötä tapa
katosi.
Ruotsi-Suomen vanha kirkkolaki v. 1571 kutsui
päivää "ensimmäiseksi Marian
päiväksi".
Ruotsissa
kynttilänpäivä 2.2. oli ns. "arkikyntteli"
ja seuraava
pyhä
oli sitten varsinainen kynttilänsunnuntai. Suomalaisessa
perinteessä
päivä oli yksi sydäntalven
merkkipäivistä.
Kevätaika
alkaa kynttilänpäivästä.
Syötiin
kynttiläpuuroa
tai sorkkavelliä (kynnet kynttilänä). Jos
kynttilänpäivänä ei ollut
kylmä, ei
kesästä tullut kelvollista, ja
ensimmäisestä
kynttilänpäivän
jälkeisestä suojasta
katsottiin kestävän 10 viikkoa
kesään.
|
Visitatio
Mariae 2.7.
|
Marian
etsikkopäivä,
Maria besökelse. Heinä-Maija,
Heinä-Maria, Kukka-Maaria.
Vietettiin
pyhäpäivänä 1200-luvulta alkaen sen
vierailun
muistoksi, jonka Maria teki Elisabethin luo. Päivä
poistettiin Suomessa pyhäpäivien listasta
vasta v. 1772, ja säilyi almanakassa v. 1907 saakka. Jos
Marian
etsikkopäivänä sataa, sataa monta viikkoa
kansanperinteen mukaan. Silloin lopetettiin kesannon muokkaus ja
aloitettiin heinänteon valmistelut. Monen ennusteen mukaan
nauris
piti jo kylvää kesäkuussa, mutta jos sen
teki
Heinä-Maijana, niin sai erityisen isoja nauriita.
|
Maria
Magdalena 22.7.
(Leena, Matleena)
|
Ylösnousun
1. todistaja. Päivää juhlittiin Suomessa
keskiajalla,
mutta
ei enää uskonpuhdistuksen jälkeen.
Sääennustuksiin päivä kuitenkin
jäi: Mateli,
Vesi-Mateli, Matleena. "Matleena jos sataa, sataa 7 viikkoa."
Ilmeisesti tästä päivästä
muisteltiin
vielä Vanhaa-Mariaa (juliaanisen kalenterin mukaan) 4.8.
rukiinleikkuupäivänä.
|
Margarita
20.7.
(Margareta, Marketta)
|
Marttyyri.
Margaritan
sanotaan taistelleen lohikäärmeen muodossa
ahdistellutta
paholaista vastaan. Hänen symbolinsa ristipäinen
miekka tai
keihäs näytti kalenterissa suomalaisen
mielestä
heinähangolta, siispä päivä oli
heinänteon
aloituspäiviä. Vastaavasti
lohikäärme - heinämato - tapettiin
symbolisesti
matoryypyllä.
Vuoteen 1705 saakka 13.7. joka oli alkujaan keskikesän juhla,
karhun
päivä.
|
Martha 26.7.
(Martta)
|
Neitsyt
Marttaa
muistettiin
Ruotsi-Suomessa alunperin 27.7., mutta päivä
siirrettiin
Unikeon
päivän tieltä edelliseen
päivään
1700-luvulla,
Annan päivän paikalle. Nälkä-Martta.
|
Martinus
episcopus 11.11.
(Martti)
|
Martinus
huolehti
köyhistä. Perinteen mukaan hän piiloutui
hanhien
koppiin välttyäkseen piispanvirasta (371
hänestä
tuli
Toursin piispa). Ensimmäinen ei-marttyyri pyhimys.
Myöhemmin
10.11.
Martti Lutherin muistoksi myös.
Muistopäivänä
valmistaan
pidot joihin kuuluu makkaraa ja keskieurooppalaisittain Martin hanhi.
Martin päivästä päästiin
kaloja jään
alta kolkkaamaan "Martti maalle, karttu jäälle."
|
Martius
|
Maaliskuu. Suomessa maa tulee
näkyviin
jo lumen alta,
siitä nimi.
|
Mattheus
21.9.
|
Myös: Mukula-Matti,
Hauta-Matti,
Nauris-Matti,
Syys-Matti. Evankeliumin
kirjoittaja. Julisti
evankeliumia Etiopiassa ja Persiassa ja kuoli Etiopiassa.
Matti oli parasta perunannostoaikaa ja omenan poimintaa,
|
Mathias
24.2.
(Mattias)
|
Karkausvuosina
25.2. Mathias valittiin apostoliksi Juudas Iskariotin tilalle. Mattias
kuoli
Etiopiassa. Varis-Matti,
Kakara-Matti, Vasikka-Matti,
Kevät-Matti, Talvi-Matti
oli kevätkauden alkupäivä johon liittyi
monia kieltoja.
Matista
ennustettiin myös monenlaista säätä
mm. "millainen
ilma
Mattina, sellainen koko kevät". Matti pudottaa kuuman kiven
avantoon ja pakkanen Mattina tiesi poutaista kesää.
|
Maximinus
29.5.
(Maksiminus)
|
Trierin
piispan, pyhän Maksiminuksen kuoleman (v. 352)
muistopäivä.
Ohran kylvöpäivä.
|
Meridies
|
Keskipäivä
|
Michael
29.9. (Mikko, Mikkeli)
|
Myös: Michaelis
Archaengeli.
Arkkienkeli Mikaelin päivä. Ei kristillisenä
juhlana
vietetty
1700-luvun jälkeen, muuten suosittu
merkkipäivä ja
markkinapäivä.
Mikkelinpäivästä palkolliset
pitivät vapaata viikon
ja
siirtyivät uuteen taloon, 1816 muuttopäivä
siirtyi 1.11.
ja
piteni kaksiviikkoiseksi. "Mikon päivä talven
portti".
Mikkelinpäivä
osuu lähelle vanhaa suomalaista satokauden
päättymisjuhlaa.
Vanha-Mikko 12.10. (juliaanisesta kalenterista) siirsi lehmät
navettaan ja hevoset talliin.
|
Misericordias
Domini
|
2. sunnuntai
pääsiäisestä
|
N
|
SULJE
ALKUUN
|
Nativitas
Christi 25.11.
|
Joulupäivä,
Julen.
300-luvulta
alkaen Roomassa alettiin viettää Kristuksen
syntymäjuhlaa joulukuun
25. päivänä, kun aiemmin
syntymäjuhlaa vietettiin
loppiaisena.
Joulun viettoon korvasi useita pakanallisia juhlia. Pohjolassa joulu
syrjäytti
talvipäivän seisauksen aikoihin vietetyn pakanallisen
jul-juhlan. Joulu on vetänyt puoleensa vanhojen kansanomaisten
sadonkorjuujuhlien
tapoja. Joulu oli aluksi kahdeksanpäiväinen juhla ja
vielä
1700-luvulla se oli nelipäiväinen.
|
Nicodemus
1.6.
(Teemu, Nikoteemus)
|
Marttyyri. Uppsalan kalenterissa 1.6. oli
marttyyri
Nikomedeen päivä, sama henkilö on
kyseessä.
Maamiehelle viimeisiä aikoja kylvää ohra.
|
Nicolaus
6.12.
(Nikolas, Nikolai, Klaus, Niilo, Klaavu, Laaus, Miikkula)
|
Lyykian
Myran piispa 300-luvulla. Nikolaus oli moninainen
hyväntekijä
ja
lasten suojelija. Joulun aikaan hänen kerrotaan kuljettaneen
kahlehdittua
pukkia vertauskuvana Kristuksen kahlehtimasta kiusaajasta. Joulupukista
tuli
kiltti lahjojen jakaja: Santa Claus, joka tapa Suomeen on tullut vasta
1900-luvulla.
Vanhastaan Nikolaus oli myös metsälintujen suojelija,
jolta
erämies
pyysi saalista.
Ortodoksiperinteessä Pyhän Nikolaoksen
päivää
on
vietetty myös 9.5. vanhaa lukua (Kevät-Miikkula)
|
November
|
Marraskuu
(yhdeksäs
kuukausi)
|
O
|
SULJE
ALKUUN
|
October
|
Lokakuu
(kahdeksas
kuukausi)
|
Oculi
|
4. sunnuntai
ennen
pääsiäistä
|
Olaus
29.7.
(Olli, Olavi, Uolevi, Uoti)
|
Norjan
Olavi Pyhän muistopäivä. Olavi
kääntyi vuonna
1015
Normandiassa kristinuskoon. Joutui 1028
lähtemään
maanpakoon
ja yrittäessään palata valtaan sai surmansa
1030
Stiklarstadin
taistelussa. Olavia alettiin pian kunnioittaa pyhimyksenä.
Suomessa
hänen mukaansa on saanut nimensä moni kirkko, Turun
dominikaaniluostari ja
Olavinlinna. Olavin päivään liittyi paljon
työrajoituksia.
Olavi on syyskesän alku, ja jos Olavin
päivänä
sataa,
sataa pitkään kansanperinteen mukaan. Toisaalta
Ollina
juhlittiin
papistosta huolimatta myös ikivanhaa suomalaista sadonkorjuun
uhrijuhlaa,
teurastettiin lammas ja pantiin olutta. Vanha vilja alkoi
tässä vaiheessa olla jo varmasti loppu, uutta ei
vielä
saatu, siksi sanottiin mm. "Nyt on hampaat Uodin koukussa."
|
Omnium
Sanctorum 1.11.
|
Myös: Omnes
sancti
Pyhäinpäivä, Kekri, Köyri, Allhelgonadagen.
Kolinatöitä
ei saanut tehdä että pyhien henget eivät
häiriintyisi. Pyhille lämmitettiin sauna ja
valmistettiin
ateria.
Väki meni saunaan kun pyhät olivat arviolta kylliksi
kylpeneet
ja pyydettiin heidät syömään siksi
aikaa. Kun
kekrinä lammas tapettiin ja verta vastalla riputettiin
peltoon,
ohdakkeet hävisivät.
Vanha-Kekri 14.11. (juliaanisesta kalenterista).
|
P
|
SULJE
ALKUUN
|
Palmarum
|
Myös: Dominica
Palmarum.
Palmusunnuntai, Virposunnuntai, Palmsöndag.
Pääsiäistä
edeltävä
sunnuntai. Karjalassa lapset kulkevat talosta taloon virpomassa
pajunvitsoilla,
läntisessä perinteessä tuotiin
sisälle palmuja eli
pajunkissoja.
Sotien jälkeen virpomisesta tuli yleissuomalainen tapa.
Pyhät
oksat
ovat kuuluneet katolisiin
pääsiäiskulkueisiin jo
500-luvulla. Oksien siunaaminen kiellettiin Ruotsi-Suomessa 1529
Örebron kirkolliskokouksen
päätöksellä.
Säätä ennustettiin
tästäkin, jos oli kaunis
sää, tulee hyvä ohravuosi.
|
Pascha
Pääsiäisen paikka.
|
Pääsiäinen,
Påsk.
Kristuksen
ylösnousemuksen juhla.
325 Nikean kirkolliskokous määräsi
pääsiäiseksi sen 22.3.-25.4.
välisen sunnuntain,
joka
on kevätpäivän tasausta seuraava
täydenkuun
jälkeinen
sunnuntai. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa
pääsiäisyön
jumalanpalvelus on kirkkovuoden tärkein juhla.
Pääsiäiseen
liittyivät myös paaston loppuminen sekä rullit,
trullit ja pääsiäisämmit,
tekemässä taikoja naapurien karjaonnen ym. haitaksi,
samoin
kuin
pääsiäisvalkeat joilla rulleja peloteltiin.
Maalatut
pääsiäismunat,
tipukoristeet, mämmin tai pashan syönti ja
pääsiäislammas
kuuluvat suomalaiseen pääsiäiseen.
Pääsiäinen
on myös ollut tärkeä sään
ennustuspäivä
ja kesän vastaanottoon valmistautuminen.
|
Passio
Dominica
|
Myös: Parasceve.
Pitkäperjantai, Långfredag.
Kristuksen
ristiinnaulitsemisen päivä,
pääsiäistä
edeltävä perjantai. Vuoden 1686 kirkkolaki
määräsi: "Pitkäperjantaina
pitää
niin maalla kuin kaupungeissakin pyhitettämän ja
kansa
paastoamiseen ja raittiuteen
manattaman." Päivää on vietetty Suomessa
vuodesta
1774 alkaen jatkuvasti pyhänä.
Kansanperinteessä kaikki
pahat voimat olivat liikkeellä.
|
Paulus
10.1.
|
Myös Pauli
primi heremite.
Erakko-paavali, Paulus eremiten.
Ensimmäinen munkki,
Paavali. Kansa sekoitti tämän usein apostoli
Paavaliin.
|
Commemoratio
Pauli 30.6.
|
Apostoli
Paavalin
muistopäivä, Pauli
åminnelsedag.
|
Translatio
Pauli 25.1.
(Paavali, Paavo)
|
Paavalin
kääntymyspäivä, Pauli
omvändelse.
Talvennapa, jolloin talvenselkä katkeaa ja "karhu
kääntää kylkeä
talvipesässään"
vrt. Henrik.
Lumesta sanottiin sataneen Paavalin päivään
mennessä
puolet, ja jos kaksi taloa varusti puoliksi rakuunaa, vietiin hevonen
Paavona
toiseen taloon lopputalveksi. Paavona syötiin hernerokkaa
koska
päivän
säästä ennustettiin hernesatoa.
|
Pentecoste
|
Helluntai,
suvisunnuntai, Pingstdagen.
Helluntaita on vietetty Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi
ja
kristillisen kirkon syntymän kunniaksi. 49
päivää
pääsiäisestä.
Kansanperinteessä helluntain säästä
haettiin
enteitä
kesän säähän. Helluntaisauna on
ollut
tärkeä
tapahtuma, mahdollisesti on jo voitu vihtoa uusilla vihdoilla.
Helluntai
on ollut myös nuorille heilan etsimisaikaa.
|
Petronella
31.5.
|
Tarun
mukaan Pyhän Pietarin tytär. Haudattu Pyhän
Pietarin
kirkkoon.
Petronellan päivän vastaisesta
yöstä on ennustettu
Pohjois-Suomessa
ohran kypsymistä.
|
Petrus
29.4.
|
Veronan Pietari, marttyyri Pietari
1200-luvulta.
Dominikaaniveljien viettämä päivä.
|
Petrus
et
Paulus 29.6.
(Pietari, Pekka)
|
Vietetty Roomassa jo v. 258 alkaen
Pyhän
Pietarin ja
Paavalin yhtäaikaisen vuonna 67 sattuneen marttyyrikuoleman
muistoksi. Kansa puhutteli päivää kauan vain
Pietarin
nimellä (Kesä-Pietari), koska Paavalin
päivä oli
myös tammikuussa (eri
henkilö, mutta Paavali kuitenkin).
Päivään
sisältyivät työkiellot,
mutta toisaalta kesän lopun suosikkijuuris nauris piti
kylvää viimeistään Pietarilta, ja
onkiminen
oli
suosittua. Pietarinpäivä on kansan mielestä
ollut vuoden
lämpimintä
aikaa.
Vanha-Pietari (juliaanisesta kalenterista) oli 12.7.
|
Cathedra
Petri 22.2.
|
Pietari
Kathedra, Per
i stolen, Petter katt
Kevät-Pietari, Paasto-Pietari.
Päivä ei
ole kuulunut luterilaisen kirkon juhliin, mutta se säilyi
kalenterissa
v. 1907 saakka. Päivänä muistetaan
piispantuolista
saarnannutta
apostoli Pietaria. Pietarin päivänä talvi
taittui
(vertaa Mattias).
|
Translatio
Petri 7.5.
|
Pietarin
pyhäinjäännösten
siirtopäivä,
Dominikaaniveljet
viettivät tätä
päivää.
|
Vincula
Petri 1.8.
|
Myös: Petrus
in vinculis.
Pietari vankeudessa, Petri
fängelse.
Päivää
ei ole vietetty
pyhänä luterilaisessa kirkossa, mutta merkittiin
kalenteriin
v. 1907 saakka.
Päivää vietettiin muistoksi Pietarin
vankeudesta
Jerusalemissa ja Roomassa
ennen hänen marttyyrikuolemaansa.
|
Philippus
et
Jacobus 1.5.
|
Philippi
et Jacobi Apostoli Filippus
ja samana
päivänä juhlittu Jaakob nuorempi.
Päivän
evankeliumitekstinä oli "Tie, totuus ja
elämä".
Myöhemmin
päivä siirtyi 3.5 ja ortodoksinen perinne juhlii
Filippusta
14.11.
|
Post
|
Esim. post
meridiem
(p.m.) jälkeen puolenpäivän
|
Pääsiäis-
maanantai
|
Toinen
pääsiäispäivä, Annandag
Påsk.
Yleinen vapaapäivä 1800-luvun loppuun saakka.
Hiljentymisen lopettaminen ja ilonpito, kisapäivät.
"Aatto
jouluista
jaloin, iltapuoli pääsiäisestä".
|
Q R
|
SULJE
ALKUUN
|
Quadraginta
militum
martyris 9.3.
|
40
marttyyriä. 40
kristittyä
roomalaista sotilasta poltettiin elävinä Sebastiassa
vuonna
320
keisari Liciniuksen aikana. Tästä on saatu
sääennuste,
että millainen sää on tuolloin, on 40
päivää
eteenpäin.
|
Quasimodogeniti
|
1. sunnuntai
pääsiäisestä
|
Reminiscere
|
5. sunnuntai
ennen
pääsiäistä.
|
Rogate
|
5. sunnuntai
pääsiäisestä. Myös: Vocem
jocunditatis
|
S
|
SULJE
ALKUUN
|
Sabbatum,
sabbatinus
|
Lauantai
|
Sabbatum
magnum
|
Myös: Sanctum.
Lankalauantai, Påskafton.
Hiljainen lauantai.
Kansanperinteen mukaan kaikki pahat voimat
olivat liikkeellä koska Kristus oli vielä haudassaan.
Enteiden kuuntelemisaikaa. Lankalauantaina värjättiin
talven
aikana kehrätyt langat.
|
Sampson 27.6.
(Samson, Sampsa, Samppa)
|
Katolisessa
kirkossa Pyhä Samson on marttyyri Walesista, piispa
500-luvulta,
vaikutti kelttialueilla Bretagnessa, sekä Pariisiissa,
muistopäivä
28.6. Ortodoksisessa perinteessä Pyhä Sampson on
Konstantinopolilainen
pappi ja sairaalan perustaja 500-luvulta.
|
September
|
Syyskuu
(seitsemäs
kuukausi)
|
Septem
dormientes Ephesi
27.7.
(Sept. dorm. eph.)
|
Unikeon
päivä, 7-sofwaredagen.
Legendan mukaan seitsemän efesolaista marttyyriä
pakeni
keisari Deciuksen
vainoja nukkumalla vuodesta 249 vuoteen 447.
Päivää
vietettiin aluksi 26.7.
Unikeon päivänä viimeksi vuoteeseen
jäävä
on "vuoden laiskin".
|
Septuagesima
|
7. sunnuntai
ennen
pääsiäistä
|
Sexagesima
|
8. sunnuntai
ennen
pääsiäistä
|
Sigfrid
15.2.
(Sipi, Sihveri, Sifferi, Sipri)
|
Siffersmässa.
Pyhä
Sigfrid, kuoli v. 1067. Länsigöötanmaan ja
Smålandin
apostoli, juhlituimpia pyhimyksiä Pohjoismaissa. Suomessa siat
ja
kanat pääsivät osin ulkoruokintaan.
Sihverinpäiväksi sattuva suoja katsottiin olevan
"tuhon
tuoja".
|
Simon
9.2.
|
Marttyyri.
|
Simon
et
Judas 28.10.
(Simeon, Simuna)
|
Simonis
et Jude.
Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobinpoika Taddeus. "Siimon Juutas
siltoja tekee",
Simon
päivänä maa ja vedet alkavat
jäätyä.
Onnettomuuden
päivä jolloin ei saanut aloittaa
mitään suurempaa
työtä.
Sikojen lahtauspäivä Sika-Simuna
"Simo sikoja
pistää, että pyhiksimiehiksi makkaraa saa".
|
Stephanus
26.12.
(Tapani, Tahvana, Staffan)
|
Kristikunnan
ensimmäinen marttyyri, tunnetaan hevosten
suojeluspyhimyksenä.
Tapanina ajeltiin hevosella. Tapaninpäivä oli
myös
suosittu
hääpäivä. Sikojen silmille
heitettiin lunta
etteivät kesällä osaisi pahantekoon.
|
Sylvester
31.12.
|
Rooman paavi Sylvester I 300-luvulla.
Kreikkalaiskatolisessa kalenterissa 2.1.
|
T
|
SULJE
ALKUUN
|
Tiburtius
11.8.
|
Marttyyri 200-luvun lopulta.
Samana
päivänä juhlittiin myös
Pyhää Susannaa.
|
Tiburtius,
Valerianus, Maximus 14.4.
|
Suvipäivät
14.-16.4. ja toisaalta suviyöt 12.-14.4. Kolme
marttyyriä.
Valerianuksen käänsi kristinuskoon hänen
puolisonsa
Pyhä
Cecilia, kuten myös Valerianuksen veljen, Tiburtiuksen.
Maximus
oli
upseeri jonka piti teloittaa veljekset, mutta joka
kääntyi
kristinuskoon.
Kaikki kolme kärsivät marttyyrikuoleman
yhdessä.
Tiburtius
oli ensimmäinen "suwi-päiwä", eli Sommarhalvårets
första dag. Jos
suviyönä oli kylmää,
jatkui yökylmiä vielä 40 yön ajan.
|
Thomas
apostolus 21.12.
(Tuomas, Tuomo)
|
Tuomas Didymos eli Kaksonen julisti
legendan
mukaan
evankeliumia Intiassa. Tuomas tuo
kristikunnalle joulun ja julistaa joulurauhan. "Hyvä
Tuomas joulun tuopi." Jouluolutta alettiin jo maistella "Tuomas tulee
tuoppi
kourassa", "Kell ei oo Tuomaan päivänä, ei
oo
joulunakaan".
Torppareiden kontrahdit voitiin irtisanoa
Tuomaanpäivänä.
|
Thomas
Aquinas 7.3.
|
Tuomas
Akvinolaisen
päivä. Tuomas on keskiajan skolastiikan kuuluisin
edustaja,
joka sovelsi teologian
tutkimukseen Aristoteleen filosofian menetelmiä. Hän
on
katolisten
koulujen suojeluspyhimys.
|
Thomas
episcopus 29.12.
|
Canterburyn arkkipiispa Thomas Beckett,
joka
surmattiin
29.12.1170.
|
Transfiguratio
Christi
6.8.
(myös Transfiguratio Domini)
|
Kirkastussunnuntai.
Seitsemättä kolminaisuudenpäivän
jälkeistä sunnuntaita on Ruotsissa
ja Suomessa 1500-luvulta lähtien sanottu
kirkastussunnuntaiksi.
Vuoden 1571
kirkkojärjestyksessä mainitaan, että 7.
kolminaisuudenpäivän jälkeisenä
sunnuntaina
saarnataan aiheesta Jeesus Kirkastusvuorella.
|
Trinitatis
|
Pyhän
kolminaisuudenpäivä, Trefaldighetsdag.
Helluntain
jälkeinen sunnuntai. 56 päivää
pääsiäisestä.
Päivä on uskontunnustuksen päivä,
se on
lähinnä
jäänyt
säähavaintopäiväksi
lounaissuomalaisessa
perinteessä. Myös onki oli tehtävä
kolminaisuudenpäivänä
että siitä tuli ottava, mikä oli tietysti
pyhän
rikkomista,
mutta mieleen pirulle joka sitten kaloja antoi.
|
Trium Regnum
6.1.
|
Itämaan
tietäjien muistojuhla. Katso Epiphanus.
|
U
|
SULJE
ALKUUN
|
Urbanus
25.5.
(Urpo, Urpu, Urpanus)
|
Paavi Urbanus I 200-luvulta.
Päivä muistetaan lähinnä
varsinaisen kesän
aloituspäivänä.
Agricola: "Vrbanus Suven alcu".
|
Ursula 21.10.
|
Yksi
11.000 neitsyestä jotka legendan mukaan tekivät
joskus ennen
1000-lukua
englantilaisen Ursulan johdolla ristiretken Roomaan. Kotimatkalla he
joutuivat
hunnien hyökkäyksen kohteeksi.
|
V W
|
SULJE
ALKUUN
|
Walburga
1.5.
(Vappu, Valpuri)
|
Myös: Vaubourg,
Walpurgis, Falbourg.
Englantilainen,
Thyringenissä
vaikuttanut
abbedissa ja pyhimys 700-luvulta. Vappuun
liittyy työkieltoja kuten vanhoihin kirkkopyhiin aina, ja
vuoden
säiden
ennustamista. Vappuna ruokavarastot ovat alkaneet olla
tyhjillään
"Ei vappu ole köyhän ystävä".
Vappua
tärkeämpi juhla oli 3.5. Ristin
päivä.
Vanha-Vappu (juliaanisesta kalenterista) oli vielä muistoissa
14.5. Silloin oli kyntö aloitettava vaikka mikä olisi.
|
Vespere
|
Illalla
|
Vigilia
|
Aatto
|
Vincentius
22.1. (Vinsentius)
|
Marttyyri
Diocletianuksen vainoissa, pyhimys, Saragosan dekaani, kuollut n. 304.
Jos aurinko paistoi Vinsentiuksen päivänä,
saatiin
sinä vuonna hyvää viinaa.
|
VIIber
VIIIber
|
Syyskuu
(seitsemäs
kuukausi)
Lokakuu (kahdeksas kuukausi)
|
VI
dormientes Ephesi
27.7.
|
Myös: Septem
dormientes Ephesi. (katso)
|
Vitalis
28.4.
|
Marttyyri tarun mukaan Neron vainoissa,
tai
sitten
100-luvun lopussa.
|
X
|
SULJE
ALKUUN
|
Xber
|
Joulukuu
(kymmenes
kuukausi)
|
XI mille
virgines 21.10.
|
Myös: Undecim
mille virgines.
11.000 neitsyttä, 11.000
jungfrur. Katso Ursula
|
XL militum
martyris 9.3.
|
Myös: Quadraginta
militum martyris. (katso)
40 marttyyriä.
|
| Z |
SULJE
ALKUUN |
Zacheus
23.8 (Sakeus)
|
Piispa
Sakkeuksen muistopäivä (?)
|
|
|
Sulje
Vanhat
kalenteripäivät