EtusivulleSulje LinkitLinkkejä  TutkijatKalenteritieto
Vanhat kalenteripäivät
Tämä on alisivu. Jos olet tullut tähän Historismisivuston ulkopuolelta, siirrytästä etusivulle
Sivu päivitetty 24.11.2016 
Vuosiluvuilla ei ollut vanhastaan paljon merkitystä ihmisten elämässä, eikä tavallinen pullianen juuri tarvinnut kelloakaan. Mutta kalenteri oli tärkeä, koska tuli tietää pyhimysten päivät, juhlapäivät, paastot, pahaenteiset päivät ja eri toimille suotuisat päivät ym.

Päivämäärät ilmoitettiin usein sidottuina jonkun pyhimyksen muistopäivään tai juhlapäivään. Asiakirjoissa papisto käytti latinaa, esim. "måndag före XI mille virgines" vuonna 1722  tarkoittaisi 19.10.1722, koska 11.000 neitsyen päivää - Ursulan päivää - vietettiin 21.10. ja se sattuu tuolloin keskiviikoksi.

Suuri osa pyhimyksistä oli Ruotsi-Suomen hiippakunnille yhteisiä, mutta niillä oli myös omia pyhimyksiä ja juhlia. Alla päivät on listattu aakkosjärjestyksessä, henkilönimen mukaan jos sellainen  päivään liittyy, esim. 'Annuntiatio Mariae' löytyy Marian kohdalta.
Päivä
Huomioitavaa, tietoja
A
SULJE  ALKUUN
Agnes 21.1.
(Aune)
Marttyyri Roomassa 300-luvulla. 1400-luvun kalenterin mukaan Aunenpäivänä oli hyvä "lyöttää suonta" lantiolta.
Alexander 11.9.
(Santeri)
Aleksanteri Nevskin muistopäivä, vietetty 1743 alkaen Vanhassa Suomessa, muualla vasta 1809 jälkeen. Kisällien silmänkirkastusjuhla.
Altera
Esim. altera die, seuraavana päivänä
Ambrosius episcopus 4.4.
(Brusi, Rusi)
Milanon piispa, alkoi käyttää jumalanpalveluksissa vuorolaulua ja pyrki syventämään saarnoillaan kristillistä tietoutta.
Andreas 30.11.
(Antti, Antero)
Pyhän Pietarin veli, "Antti santti" (eli pyhimys). Kalastajien suojelija, josta kalastajien juhlapäivä "Anna, Antti, ahvenia, Pekka pieniä kaloja" Venäläisten suojelupyhimys. Metsämiesten parissa Anttia muistetiin Antero Vipusena, ansojen virittäjänä. Talven ilmoja on Antista ennusteltu: "Antti jos on ankara, niin joulu on joutava". "Anterus pyhät aloittaa." Jouluruokien valmistelu oli jo aloitettava. Iitissä on sanottu "Antti talven alottaa".
Anna 15.12.
(Anni, Annikki)
Neitsyt Marian äiti. 15.12. oli Turun hiippakunnan oma Annanpäivä, muualla Annanpäivä oli 9.12, jonne se siirrettiin 1708. (9.2. on myös ortodoksinen Annanpäivä).
15.12. oli ikivanha suomalainen talvipäivänseisaus.
9.12. "Anni oluet panee" kertoo että joulu on tulossa. Yhdistyi itäsuomalaiseen perinteeseen "Annikki metsän emäntä".
Ante
Esim. ante meridiem (a.m.) ennen puoltapäivää
Antonius 13.6. (Anton, Tyni)
Antonius on alkukirkon kuuluisin erakko, mutta ei Pohjoismaissa kovasti juhlittu. Pyhä Antonius (Tynimys, Santta Kynönen) tunnettiin sikojen suojeluspyhimyksenä ja päivän kunniaksi valmistettiin aikoinaan siansorkkia eli "kynsiä", mikä tapa on siirtynyt kynttilänpäivään.
Amatus 13.9.
Erakko. Pyhä Amatus 500-luvulla, Remiremontin luostarin perustaja.
Amatuksen päivästä alkoi perunannosto.
Aprilis
Huhtikuu. Suomessa aika jolloin lähdettiin kaatamaan kaskihavupuut, huhta.
Ascensio Domini
Helatorstai, Kristi Himmelfärdsdag. 39 päivää pääsiäisestä. Vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen kunniaksi. Myös: helkatorstai, pyhätorstai. Helkajuhlan juuret Suomessa juontavat katoliseen keskiaikaan. Vanhastaan helkatorstai on ollut vuoden pyhin kirkkojuhla jolloin työnteko ei ollut ollenkaan sallittua. Etelä-Suomessa poltettiin "helkavalkeita".
Augustinus 28.8.
Laati luostarielämän säännöt, joista tuli monien länsimaisten luostarisääntöjen esikuvat.
Augustus
Elokuu. Mätäkuu ja Kylvökuu.
B
SULJE  ALKUUN
Barnabas 11.6.
Apostoli.

Bartolomeus 24.8.
(Perttu, Pärttyli, Pertteli, Pärtty)
Marttyyri, apostoli. Myös: Natanael. Pertun päivä, Bartelsmässa. Ensimmäinen syyspäivä, enää ei sopinut kylvää ruista. Perttuna voitiin viimein alkaa nauttia viljellyn maan antimista. Pärttyli määrää säätä eteenpäin: 'Mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä'. Muuttolinnut lähtevät "Kesälinnut Perttu kerreä" ja metsälintujen pyynti alkaa. Perttu heittää kolmannen kylmän kiven järveen. Kainuussa vietiin Perttulin sunnuntaina pappilaan papin kesäsaatavat. Päivät lyhenivät ja ruokalevot alettiin jättää pitämättä "Pärtty ottaa pois päänlalaiset."

Vanha-Perttu 6.9. (juliaanisesta kalenterista) muistettiin aivan vastaavasti päivänä jolloin kylvöt oli lopetettava.
Benedictus 21.3.
(Pentti)

Apotti Benediktus Nursialainen loi kuuluisan luostarisäännön jossa hän yhdisti idän ja lännen parhaat munkkiperinteet. Benediktiiniluostareista tuli Euroopan henkisen ja aineellisen kulttuurin keskuksia.  Benediktuksen tunnusmerkki oli käärme, josta päivä tunnettiin myös  Mato-Penttinä. Kevätpäiväntasaus.

Birgitta 7.10.
(Pirjo, Pirkko)
Birgitan elämäntyön huipentuma oli oman luostarisäännön perustaminen (yhteisluostari munkeille ja nunnille). Birgitta julistettiin pyhimykseksi v. 1391. Uskonpuhdistuksessa Birgitttalaisluostarit lakkautettiin pohjoismaissa, mutta yhdeksän on vielä toiminnassa Euroopassa. Birgitalle omistettuja kirkkoja on Suomessa useita.
Bissextus
Myös: annus bissextus.
Karkausvuosi
Blasius episcopus 3.2.
Blåsmässa. Marttyyri, Sebastiasta kotoisin oleva piispa. Ruotsissa puhuri Blasiuksen päivänä ennustaa kovaa tuulta koko vuodeksi.
Bonifacius  5.6.
Vuonna 719 paavi Gregorius II valtuutti Bonifatiuksen germaanien käännyttäjäksi. Bonifatiusta pidetään koko länsimaisen kulttuurin apostolina.
Brigid 1.2.
(Birgitta, Riitta, Riitu)
Kildaren luostarin perustaja, irlantilainen nunna 400-luvulta. Sanottiin "Riitulta rikka hangessa", eli aurinko alkaa jo lämmittää.
C
SULJE  ALKUUN
Cantate
4. sunnuntai pääsiäisestä.
Canutus 7.1.
(Knut, Nuutti, Kanatus)
Nuutin päivä, Tjugondag. Hiiva-Nuutti. Nuuttia on vietetty 1708 alkaen 13.1. loppiaisen "oktaavina" eli jälkipyhänä. Päivän taustalla on alunperin kaksi tanskalaista pyhimystä: Pyhä Knut-kuningas sekä herttua Knut Lavard. Knut Lavard oli Etelä-Jyllannin jaarli, joka murhattiin valtataistelussa 7.1.1131. Joulurauha ja joulu sanottiin loppuvan Nuutin päivään ja siitä alkavan "härkäviikot" tai "selkäviikot" eli laskiaiseen kestävä juhlaton aika. Koska olut oli niin lopuillaan että kannuista saatiin hiivaista juomaa, päivää kutsuttiin myös Hiiva-Nuutiksi.
Catharina 25.11.
(Kaisa, Kaarina, Katariina)

Marttyyri 300-luvulla Egyptissä. Katariina oli karjan, etenkin lampaiden, suojelija. Päivä oli vuoden tärkein lampaiden keritsemispäivä "Kyllä Kaisa lampaat keritsee". Kaisan juhlassa juotiin olutta.
Calixtus 14.10. (Klutus)

Marttyyri, vapautettu orja. Yhdistettiin vanhaan pohjoismaiseen vuodenjakoon 1. talvipäivänä, Första vinterdagen.

Caprasius 20.10. (Kasperi, Kassu)
Erakko, marttyyri ensimmäisillä vuosisadoilla.
Siian sanottiin kutevan Kasperin päivänä.
Carolus 28.1.
(Kaarlo, Kalle)
Tullut kalenteriin vasta uskonpuhdistuksen mukana. Kallesta ennustettiin vuoden säitä.
Christophoros 15.3.
(Risto, Ristoppi)
Pyhä Kristoforos "Kristuksen kantaja" on marttyri 200-luvulta. Tarinan mukaan hän kääntyessään kristinuskoon kieltäytyi paastoista ym. omistautuen sen sijaan kantamaan ihmisiä jokien ylitse - ja kerran sitten yksi paljastui itse Kristukseksi. Katolisena aikana päivä oli 25.7., ortodoksit juhlivat 9.3. Suomessa häntä pidettiin koskenlaskijoiden suojelijana.
Circumcisio Christi 1.1.
Kristuksen ympärileikkaamisen ja nimenannon päivä. Uudenvuodenpäivä.
Tilivuoden alkamispäivä 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Ennusmerkkien ja sääennusteiden tärkeä päivä.
Clemens 23.11. (Klemetti)
Pyhimys. Rooman 4. paavi Clemens Romanus tai Clemens I.
Klemetin sanotaan tuovan talven ja joulun odotuksen. Suojasää Klemettinä ennustaa leutoa talvea Martinpäivään saakka.
Coena Domini
Myös: Dies viridium (vihreiden oksien päivä).

Kiirastorstai, Skärtorsdag. Herran ehtoollisen asettamispäivä. Ruotsi-Suomessa päivä oli pyhäpäivä vuoteen 1772 saakka, jolloin sen korvasi pitkäperjantai. Vanha katolinen puhdistautumispäivä, joka kansanperinteessä on muovautunut "kiiran" ym. pahojen voimien pelottelupäiväksi. Katso: Corpus Christi.
Commemoratio animarum 2.11.
Myös: Commemoratio omnium fidelium defunctorum.

Sielujen päivä, Alla själars dag. Kaikkien uskovaisten muistopäivä, tai 3.11. jos 2.11. sattuu sunnuntaiksi.
Consecratio Cathedralis Aboensis 17.6.
Turun tuomiokirkon vihkiminen. Tuomiokirkko vihittiin 17.6.1300 Siunatun Neitsyt Marian ja Pyhän Henrikin Tuomiokirkoksi.
Corpus Christi
Katolinen Kristuksen ruumiin juhla tähdentää ehtoollisen merkitystä. Sitä vietettiin myös Ruotsi-Suomessa ennen uskonpuhdistusta kolminaisuudenpäivän jälkeisenä torstaina, 60 päivää pääsiäisestä.
D
SULJE  ALKUUN
December
Joulukuu (kymmenes kuukausi). Suomenkielellä tämä kuu tunnettiin nimellä talvikuu, mutta se väistyi joulukuun tieltä kristinuskon myötä viimeistään 1600-1700 -luvuilla.
Dies cinerum
Tuhkakeskiviikko, pöpperöpäivä, askondsag. Laskiaistiistain jälkeinen päivä, 46 päivää ennen pääsiäistä. Paasto alkaa kieltoineen ja trulleineen.
Dies
Päivä
dies Dominicus = sunnuntai
dies Lunae = maanantai
dies Martis = tiistai
dies Mercurii = keskiviikko
dies Jovis = torstai
dies Veneris = perjantai
dies Saturni = lauantai
Divisio apostolorum 15.7.
Apostolien jako, Apostlarnas delning. Apostolit jakautuivat saarnaamaan evankeliumia ympäri maailman. Päivän vietto pyhänä loppui 1500-luvulla, kalenterissa merkittynä kuitenkin v. 1907 asti.
Dominica,
D:ca
Sunnuntai, pyhäpäivä

"Jos sunnuntaina sataa, sataa viikollakin"
Donatus episcopus 7.8.
Ranskalainen munkki, piispa, kuoli marttyyrinä ennen v. 660. Perusti Pyhän Paavalin luostarin soveltaen benediktiiniläissääntöjä Pyhän Columbanuksen säännöstön kanssa.
Dorothea 6.2.
Marttyyri
E
SULJE  ALKUUN
Egidius 1.9.

Aegidius, ateenalainen apotti 600-luvulta. St-Gillesin luostarin perustaja. Syyskuun merkki. äkituksen säätä jatkui koko kuukauden.
Elias 20.7.
(Ilja)
Vanhan Testamentin profeetta Elias. Muistopäivä 1600-luvulta vuoteen 1705, jolloin päivän peri Pyhä Marketta. Karjalassa Ilja heitti kylmän kiven järveen.

Ortodoksiperinteessä Iljan päivä on edelleen 20.7. muuten päivä siirtyi 6.7. vietettäväksi.
Elisabet 19.11. (Liisa)
Elisabet Thyringeniläinen. Köyhien auttaja 1200-luvulta, kuoli 17.11.1231.
Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, oli täälläkin vietettävä keisarillisen perheen nimipäiviä. Siis Elisabethin nimipäiväksi tuli 17.9.  (ortodoksisessa kalenterissa 5.9. vanhaa lukua). 1950 Liisa siirtyi takaisin keskiaikaiselle paikalleen, mutta kansanperinteessä se säilyi jatkuvasti marraskuussa.
Emerentiana 23.1. (Emerentia)

Marttyyri.
Erasmus 3.6 (Elmo)
Navigaattoreiden suojelija. Muistetaan Pyhän Elmon tulista.
Ericus 18.5.
(Eerik, Erkki, Eero, Eerikka, Eerikki)
Ruotsin kuningas ja kansallispyhimys, käänsi suomalaisia kristinuskoon. Hänet mestattiin vuonna 1160. Odotettiin kesäntuloa - ilmojen toivottiin lämpiävän, mutta vasta Erkin jälkeen, ja sadetta toivottiin. "Eeron päivään pitää turkkia kantaa vaikka hampaissa." "Kylmä Erkki, hyvä merkki". Sammakon kudusta ennustettiin rukiin kypsymistä - niin monta päivää ennen tai jälkeen Erkkiä kuin sammakonpoika kuoriutui kudusta, yhtä monta päivää ennen tai jälkeen Jaakon päivän oli ruis valmista.
Translatio Erici  24.1.
Pyhän Eerikin pyhäinjäännösten muuttaminen Vanhasta Uppsalan kirkosta Uuteen vuonna 1273.
Epiphania 6.1.
Myös: Meidän Herramme kasteen päivä, jota sanotaan kolmen pyhän kuninkaan päiväksi. (Wårs Herres Döpelses Dag, then man kallar the helige Tree Konungars Dag.)

Loppiainen, Trettondag Jul, Herrens uppenbarelse. Varhaiskristityt viettivät 6.1. Jeesuksen syntymäjuhlaa (eli tavallaan joulua) sekä itämaan tietäjien muistopäivää. Ortodoksit suorittavat veden vihkimisen, "vieristän".  
Loppiaisena joulun aika loppuu, perinteisesti silloin kyläiltiin ja seurusteltiin. Vanhan uskomuksen mukaan loppiaisena on satanut puolet talven lumesta, tuisku loppiaisena tietää huonoa vuotta. Loppiaisen säätilan katsottiin myös ennustavan tulevan kesäkuun sään.
Eschillus 12.6.
(Eskil, Esko)
Ruotsin Södermanlannin apostoli, joka kivitettiin kuoliaaksi vuonna 1080 nykyisen Eskilstunan paikalle. Hampun ja nauriin kylvöpäivä. Lapissa odotetaan Eskon päivänä ensimmäistä sääskiaaltoa.
Estomihi
Laskiaissunnuntai, Fastlagssöndagen
7. sunnuntai ennen pääsiäistä. 49 päivää ennen pääsiäistä. Paastonaikaan valmistuminen, paasto alkaa seuraavasta tiistaista, laskiaistiistaista. Suomalaista perinnettä ovat naisten töihin ja mm. pellavaan liittyvät uskomukset olivat laskiaisen kansanperinnettä. Muinaisena vuodenvaihteena laskiaiseen liittyi myös paljon enteitä, ja katsottiin paaston säitä.
Eodem
Samana (vuonna, päivänä, hetkenä jne.)
Eudocia 13.3.
(Joukaha, Joutokei, Oudottie)
Eudokia. Kreikkalainen pyhimys 400-luvulta jota juhlitaan  ortodoksisessa kirkossa. Ensimmäinen kevätpäivä karjalaisessa perinteessä.
Eufemie 16.9.
Marttyyri.
Exaltatio crucis 14.9.
Syysristi, Pyhän Ristin päivä, ristin korottaminen, Korsmässan. Vuodentulosta kiittämisen päivä.
Exaudi
Helluntaita edeltävä sunnuntai.
Exsurge
8. sunnuntai ennen pääsiäistä.
F
SULJE  ALKUUN
Februarius
Helmikuu. Suomessa myös kaimalkuu. Vuoden kylmin kuukausi.
Felix 14.1.
Sydäntalven juhla 13.-14.1.
Feria
Lyhenys: fer. Päivä
esim.
feria prima (fer. I) = sunnuntai
ja vastaavasti
secunda = maanantai
tertia = tiistai
quarta = keskiviikko
quinta = torstai
sexta = perjantai (karj. peätintsä)
septima = lauantai. Katso dies, sabbatum ja dominica
Festo
Juhla, pyhä (yhdistettynä juhlan tai pyhimyksen nimeen) esim. Festo Transfigurationis Domini (Kirkastussunnuntai)
Franciscus 4.10.
Fransiskus Assisilainen, omaksui ehdottoman köyhyyden ihanteen ja luopui maallisesta ja perusti oman luostarisäännön. Suomessa oli keskiajalla kolme fransiskaaniluostaria: Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa.
G
SULJE  ALKUUN
Georgius 23.4.
(Yrjö, Yrjänä, Jegor, Jyrki)
Pyhä Yrjö tunnetaan paimenten pyhimyksenä, karjan suojelijana ja lohikäärmeen tappajana.
Yrjönä eli Jyrkinä oli tapana ajaa karja ulos laitumelle ja huutaa (huutoyöt) Yrjöä pitämään petonsa kiinni. Lämpimän Yrjönpäivän katsottiin ennustavan hyvää vuotta. Kalamiehet alkoivat saada kalaa. "Jyrki tuo kaloja kainalossa, Varpu (1.5.) vakkasella, Miikkula (21.5.) reellä".
Gertrud 17.3. (Kerttu)
Gertrudista - kotoisin Helftasta - tuli jo 19-vuotiaana abbedissa Rodersdorfin sistersiläisluostariin. Pohjanmaalla karjan suojelupyhimys. Jos Kertunpäivää vastaan yöllä sataa, juurikasvisatoa ei sinä vuonna saada.
Gregorius 12.3.
(Greus, Reko)
Rooman paavi, taitava hallinto- ja talousmies. Kansanperinteessä muistettiin lähinnä vanhasta kevätpäiväntasauksesta (1572 jälkeen 21.3.) jonka vanha kalenterimerkki oli ankkuri.
Gustavus 6.6.
(Gustaf, Kustaa, Kyösti, Kusti)
Ruotsin Kustaa -kuninkaiden mukaan nimensä saanut päivä, alunperin Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6.11. Sittemmin, 1750 alkaen, 6.7.  ja 1774 alkaen 6.6.
Karjan myöhäisin laitumellelaskupäivä, perunoiden istutuspäivä, ohran kylvöpäivä.
H
SULJE  ALKUUN
Hemmingus episcopus 22.5.
(Hemminki)
Turun piispa, jota kunnioitettiin pyhimyksenä jo 1400-luvulla. Autuaaksi julistaminen Turun Tuomiokirkossa 1514.
Henricus 19.1.
(Heikki, Henrik)
Hindersmässa. Uppsalan piispa, Suomen kansallispyhimys kuoli 20.1.1156 Köyliönjärven jäällä talonpoika Lallin surmaamana. Päivää vietettiin 1600-luvulle saakka 20.1, sitten päivä siirrettiin 19.1. Perinteen mukaan talvi on tuolloin puolessavälissä. Heikin sanotaan taittavan talven selän ja karhun kääntävän kylkeään. Heikin markkinat olivat Turun kuuluisimpia markkinapäiviä.
Translatio Henrici 18.6.
Pyhän Henrikin pyhäinjäännösten muuttaminen Nousiaisisten kirkosta Turun Tuomiokirkkoon vuonna 1300. Turun tuohimarkkinoitten pitopäivä.
Hilarius 13.1.
Sydäntalven juhla 13.-14.1. Nuutti (Canutus) syrjäytti Hilariuksen 1708 alkaen.
I J
SULJE  ALKUUN
Innocenti 28.12.
Myös: Innocentum.

Viattomien lasten päivä, Menlösa barns dag. Neljäs joulupäivä. Heinolassa leivottiin kullekin lapselle jo ennen joulua pulla, joka sitten syötiin tänä päivänä.
Inventio crucis 3.5.
Ristinpäivä, Korsmässa. Jumalan veren päivä. Tällöin kannettiin isokokoista ristiä kulkueessa kylvöpellolle ja rukoiltiin hyvää satokautta. Ristinpäivä on ristin pyhäinjäännöksen muistopäivä. Sitä ei ole vietetty pyhänä uskonpuhdistuksen jälkeen. Ristinpäivä oli Savo-Karjalassa karjan uloslaskupäivä. Yleisesti syötiin kalakeittoa, jotta kalaonni säilyisi ja tehtiin taikoja karjan hyvinvointi takaamaan. Katolisessa perinteessä Ristin päivänä katsottiin vainajien olevan liikkeellä, kansanperinteen mukaan piti olla hiljaa etteivät henget käy levottomana koko loppuvuotta.
Invocavit
6. sunnuntai ennen pääsiäistä. 1. paastonajan sunnuntai.
IXber
Marraskuu (yhdeksäs kuukausi)
Jacobus 25.7. (Jaakko, Jaakoppi)
Saarnasi evankeliumia Espanjassa. Jaakon sanotaan heittävän kylmän kiven järveen, koska pyhiinvaeltajat heittivät aikanaan pois syntejään kuvaavan kiven juuri ennen kohteeseen tuloa. Vanha vilja on loppumassa ja uutta tulossa Jaakko Törölakin kyydissä, Leveelakki. Kansanperinteessä Jaakon päivän jälkeen heinänteko on voitu aloittaa joka paikassa, yöt pimenevät ja vesilintujen metsästäminen aloitetaan. Pakanallisen ajan Ukon pyhä liitetään myös Jaakonpäivän perinteeseen
Januarius
Tammikuu. Suomessa vanhastaan myös sydänkuu, jakaa talven kahtia, yleensä vuoden toiseksi kylmin kuukausi.
Johannes (Ioannes) baptiste 24.6.
(Juha, Juho, Iivana)
Myös: Nativitas Ioannis Baptiste.

Johannes kastajan syntymäpäivä. Juhannus. Midsommardagen, Johannes döparens dag. Kansanperinteessä kuitenkin mittumaarija, mettumaari, keskikesän juhla. Talojen koristelu, kokon poltto, sääennustukset loppuvuodelle ja taikojen teko kuuluu Juhannuksen viettoon.

Vanha Juhannus (juliaanisesta kalenterista) oli vielä muistissa 7.7.
Decollatio Johannes baptisti 29.8.
Johannes kastajan kaulanleikkauksen päivä, Johannes döparens halshuggning. Kirkkojuhla vuoteen 1324 saakka. Vietto pyhänä lakkasi 1500- luvulla. Päivänä ei saanut missään tapauksessa kylvää ruista eikä muokata peltoa ettei viljaonni kadonnut. Päivä on suuri juhla ortodoksisessa kirkossa (Kuiva-Iivana), mutta ei ole koskaan ollut pyhä luterilaisessa kirkossa.
Johannes evangelicus 27.12.
Ioannis evangelicus. Jerusalemin seurakunnan johtajia 1. vuosisadalta. Kolmas joulupäivä, arkipyhä, kuten sanottiin. Tanssitiin. Päivää muistettiin Suomessakin vielä 1900-luvun alussa.
Johannes ante portam latinam 6.5.
Apostoli Johanneksen kirkon vihkimisen muistojuhla Roomassa, Porta Latinassa.
Johannes et Paulus 26.6.
Roomalaiset marttyyriveljekset Johannes ja Paavali ehkä 300-luvun puolestavälistä.
Jubilate
3. sunnuntai pääsiäisestä
Judica
2. sunnuntai ennen pääsiäistä
Julius
Heinäkuu
Junius
Kesäkuu. Suomenkielellä vanhastaan Suvikuu, kyntökuu. Kesän eli kesannon ensi kyntö.
K
SULJE  ALKUUN
Kanttaiviikko
Käyntipäivät. Helatorstaiviikon maanantai ja tiistai (aluksi myös keskiviikko), 1571 kirkkolaissa määrättyjä rukouspäiviä. Suomessa käyntipäivät säilyivät aina 1700-luvulle saakka. Nimi "kanttai" juontuu vanhasta ruotsinkielen sanasta "gangdag". Säiden tarkkailu ja ennusteiden teko oli olennainen osa kanttaiviikkoa.
Kylianus 8.7. (Kiljaani, Kiliaani)
Kylianus, irlantilaissyntyinen pyhimys ja marttyyri 600-luvulla.
Nauriin vihoviimeinen kylvöpäivä. Hampun kylvöpäivä.
L
SULJE  ALKUUN
Laetare
3. sunnuntai ennen pääsiäistä
Laurentius 10.8.
(Lauri)

Marttyyri, kuolema Valerianuksen vainoissa 258 j.Kr. Häntä pidetään kaikkien tulta käsittelemään joutuvien suojelijana. Lisäksi hän on köyhien suojelija. Laurin kirkkoja on Suomessa useita. Heinänteko oli Laurin päivään mennessä oltava lopussa, elon korjuun alettava ja lampaat kerittävinä. Vieläpä Lauri oli ensimmäinen rukiinkylvöpäivä. Lauri heittää toisen kylmän kiven ja Laurin päivänä on pelätty kovasti hallaa. "Halla tulee sitten Perttuna ellei Laurina". 
Laurin suosiota lisäsi sen kytkeytyminen vanhoihin suomalaisiin kansanjuhliin, joita paikoittain jatkettiin. "Lauri tupaan tuli ja huusi: 'Uutispuuroa syömään!'"

Linus 26.11.
Paavi Linuksen (n. 70 j.Kr) muistopäivä. Myös Padovan piispa Bellinuksen muistopäivä (n. 1100). 1870 tilalle tuli Venäjän keisarillisen perheen vaikutuksesta Dagmar (keisarinnan tyttönimi). Pyry "Linjuksena" oli hyvä enne.
Lucas evangelicus 18.10.
(Luukas)
Evankelista Luukkaan muistopäivä.
Lucia 13.12.
(Luttu, Lusia)
Syrakusalainen neitsyt, marttyyri Diocletianuksen vainoissa 300-luvulla. Ennen "uutta lukua" vietettiin 13. joulukuuta sydäntalven juhlaa. Lusian päivän viettoon on liittynyt monia alkuaan pakanallisia tapoja ja uskomuksia. Lucia on sokeiden suojelupyhimys. Lucian eli Lutun yö on perinnäistiedon mukaan vuoden pisin yö (13.-14.12.)

"Lutun yö" oli "Annan aatto" koska Annanpäivä oli perinteisesti 15.12. ennen siirtymistään 9.12.
M
SULJE  ALKUUN
Maius
Toukokuu. Toukotöiden aloittaminen Suomessa. Touko on myös vuodenaika kevään vanha nimitys.
Magnus 19.8. (Maunu, Mauno)
Päivää uskottiin vietettävän 250-luvulla marttyyrinä kuolleen pyhän Anagnin Magnuksen muistoksi pyhän Andreas Tribunuksen rinnalla (marttyyri 300-luvulla). Todellisuudessa kyseessä on kirjoitus- ja käännösvirhe. Kreikkalaiset kutsuivat Andreas Tribunusta "suurmarttyyriksi", Megalomartyr, ja siitä nimeksi muotoutui latinan Andreas Tribunus Magnus Martyr. Jossain vaiheessa joku käsitti väärin että päivän juhlinnassa kyseessä olisi kaksi eri pyhimystä, Andreas Tribunus JA Magnus marttyyri.
Maunun päivästä ennustettiin rukiin kasvamista.
Mamertus 10.4.
Viennen piispan, pyhän Mamertuksen (kuoli n. 475) muistopäivä. Mamertus oli ennen pappisvihkiytymistään ollut ilmeisesti naimisissa ja hänellä oli paavin kanssa kinaa piispan valtaoikeuksista. Siitä johtunee, että Mamertuksen päivänä piti olla kaurat kylvettynä - tuli näet hyvät ryyni kauravelliin, kun Mamertus oli "aika vellumies".
Marcus 7.10.
Paavi Markus n. 336, ei Pohjoismaissa kovin paljon vietetty.
Marcus evangelicus 25.4.
(Markus, Markku)
Lilla gångdagen. Kaali-Markus. Vanhimman evankeliumin kirjoittaja. Maamiehille eteläisessä Suomessa tärkeä kesäntulosta kertova päivä. Sään ennustamista - jos yöllä on kylmä Markkuna, niin sitten on jatkuvia kylmiä. "Kun Kaali-Markuksen mahaa kylmää, niin ei se yhteen päivään pois lähde."
Marcus et Marcellinus 18.6.  
Kaksosveljet ja marttyyrit n. 289, ei Pohjoismaissa kovin paljon vietetty.
Maria 8.9.
Myös: Nativitas Mariae Virgine.

Marian syntymäpäivä, Morsmässan, Maria födelsedag.
Päivää vietettiin 1571 asti kirkollisena juhlana,  Luterilaisesta kirkosta päivä katosi kokonaan, mutta nimi säilyi kalenterissa aina vuoteen 1907 asti. Ortodokseille se on edelleen yksi huomattavimpia juhlia. Palkollisten pestuu uusiin työpaikkoihin hoidettiin Syys-Mariana.
Annuntiatio Mariae 25.3.
(Maria, Maija)
Myös: Annunciatio Mariae, Festum incarnationis, Initium redemptionis, Conceptio Christi, Annuntatio Christi, Annuntatio Dominica.

Marian ilmestyspäivä, Jungfru Maria Bebådelsedagen, Vårfrudagen. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle, Kevät-Maaria, Rekiheitto-Maaria. Juhlaa ei ole  uskonpuhdistuksen jälkeen vietetty Suomen luterilaisessa kirkossa. Suomen kansanperinteessä päivä liittyy kevääntuloon ja sääennustuksiin "Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule." "Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin". "Jos hauki maalla Maariasta niin kurki suolla suvipäivänä (14.4.)"

Juliaanisesta kalenterista periytyi 7.4. "Vanha-Maaria"
Assumptio  Mariae 15.8.
(Marjatta, Marja, Mari)
Myös: Pausatio, Nativitas, Mors, Depositio, Dormitio S. Mariae.

Marian taivaaseenottamisen päivä, Jälki-Maria, Nälkä-Maria. Suomessa juhla oli keskiajalla suuri, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen sitä ei enää vietetty kirkollisena pyhänä - kalenterissa se säilyi v. 1907 asti. Sadetta pelättiin ja ennusteltiin.
Conceptio Mariae 8.12.
Marian synnitömän sikiämisen päivä. Päivää ei ole Suomessa vietetty uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta nimi säilyi kalenterissa 1800-luvun lopulle asti.
Praesentatio Mariae 21.11.
Marian uhripäivä, Marie offring. Uskonpuhdistuksen jälkeen sitä ei ole koskaan vietetty luterilaisessa kirkossa.
Purificatio Mariae 2.2.
Kynttilänpäivä, Kyndelsmässodagen. Marian puhdistautumisen päivä t. Marian kirkkoonkäymisen päivä.

Päivä on saanut nimensä katolisen kirkon tavasta vihkiä koko vuoden kynttilät, uskonpuhdistuksen myötä tapa katosi. Ruotsi-Suomen vanha kirkkolaki v. 1571 kutsui päivää "ensimmäiseksi Marian päiväksi". Ruotsissa kynttilänpäivä 2.2. oli ns. "arkikyntteli" ja seuraava pyhä oli sitten varsinainen kynttilänsunnuntai. Suomalaisessa perinteessä päivä oli yksi sydäntalven merkkipäivistä. Kevätaika alkaa kynttilänpäivästä. Syötiin kynttiläpuuroa tai sorkkavelliä (kynnet kynttilänä). Jos kynttilänpäivänä ei ollut kylmä, ei kesästä tullut kelvollista, ja ensimmäisestä kynttilänpäivän jälkeisestä suojasta katsottiin kestävän 10 viikkoa kesään.
Visitatio Mariae 2.7.
Marian etsikkopäivä, Maria besökelse. Heinä-Maija, Heinä-Maria, Kukka-Maaria. Vietettiin pyhäpäivänä 1200-luvulta alkaen sen vierailun muistoksi, jonka Maria teki Elisabethin luo. Päivä poistettiin Suomessa pyhäpäivien listasta vasta v. 1772, ja säilyi almanakassa v. 1907 saakka. Jos Marian etsikkopäivänä sataa, sataa monta viikkoa kansanperinteen mukaan. Silloin lopetettiin kesannon muokkaus ja aloitettiin heinänteon valmistelut. Monen ennusteen mukaan nauris piti jo kylvää kesäkuussa, mutta jos sen teki Heinä-Maijana, niin sai erityisen isoja nauriita.
Maria Magdalena 22.7.
(Leena, Matleena)
Ylösnousun 1. todistaja. Päivää juhlittiin Suomessa keskiajalla, mutta ei enää uskonpuhdistuksen jälkeen. Sääennustuksiin päivä kuitenkin jäi: Mateli, Vesi-Mateli, Matleena. "Matleena jos sataa, sataa 7 viikkoa."

Ilmeisesti tästä päivästä muisteltiin vielä Vanhaa-Mariaa (juliaanisen kalenterin mukaan) 4.8. rukiinleikkuupäivänä.
Margarita 20.7. (Margareta, Marketta)
Marttyyri. Margaritan sanotaan taistelleen lohikäärmeen muodossa ahdistellutta paholaista vastaan. Hänen symbolinsa ristipäinen miekka tai keihäs  näytti kalenterissa suomalaisen mielestä heinähangolta, siispä päivä oli heinänteon aloituspäiviä. Vastaavasti lohikäärme - heinämato - tapettiin symbolisesti matoryypyllä. Vuoteen 1705 saakka 13.7. joka oli alkujaan keskikesän juhla, karhun päivä.
Martha 26.7.
(Martta)
Neitsyt Marttaa muistettiin Ruotsi-Suomessa alunperin 27.7., mutta päivä siirrettiin Unikeon päivän tieltä edelliseen päivään 1700-luvulla, Annan päivän paikalle. Nälkä-Martta.
Martinus episcopus 11.11.
(Martti)
Martinus huolehti köyhistä. Perinteen mukaan hän piiloutui hanhien koppiin välttyäkseen piispanvirasta (371 hänestä tuli Toursin piispa). Ensimmäinen ei-marttyyri pyhimys. Myöhemmin 10.11. Martti Lutherin muistoksi myös. Muistopäivänä valmistaan pidot joihin kuuluu makkaraa ja keskieurooppalaisittain Martin hanhi.
Martin päivästä päästiin kaloja jään alta kolkkaamaan "Martti maalle, karttu jäälle."
Martius
Maaliskuu. Suomessa maa tulee näkyviin jo lumen alta, siitä nimi.
Mattheus 21.9.

Myös: Mukula-Matti, Hauta-Matti, Nauris-Matti, Syys-Matti. Evankeliumin kirjoittaja. Julisti evankeliumia Etiopiassa ja Persiassa ja kuoli Etiopiassa.
Matti oli parasta perunannostoaikaa ja omenan poimintaa,
Mathias 24.2.
(Mattias)
Karkausvuosina 25.2. Mathias valittiin apostoliksi Juudas Iskariotin tilalle. Mattias kuoli Etiopiassa. Varis-Matti, Kakara-Matti, Vasikka-Matti, Kevät-Matti, Talvi-Matti oli kevätkauden alkupäivä johon liittyi monia kieltoja. Matista ennustettiin myös monenlaista säätä mm. "millainen ilma Mattina, sellainen koko kevät". Matti pudottaa kuuman kiven avantoon ja pakkanen Mattina tiesi poutaista kesää.
Maximinus 29.5.
(Maksiminus)
Trierin piispan, pyhän Maksiminuksen kuoleman (v. 352) muistopäivä.
Ohran kylvöpäivä.
Meridies
Keskipäivä
Michael 29.9. (Mikko, Mikkeli)
Myös: Michaelis Archaengeli.

Arkkienkeli Mikaelin päivä. Ei kristillisenä juhlana vietetty 1700-luvun jälkeen, muuten suosittu merkkipäivä ja markkinapäivä.
Mikkelinpäivästä palkolliset pitivät vapaata viikon ja siirtyivät uuteen taloon, 1816 muuttopäivä siirtyi 1.11. ja piteni kaksiviikkoiseksi. "Mikon päivä talven portti". Mikkelinpäivä osuu lähelle vanhaa suomalaista satokauden päättymisjuhlaa.

Vanha-Mikko 12.10. (juliaanisesta kalenterista) siirsi lehmät navettaan ja hevoset talliin.
Misericordias Domini
2. sunnuntai pääsiäisestä
N
SULJE  ALKUUN
Nativitas Christi 25.11.
Joulupäivä, Julen. 300-luvulta alkaen Roomassa alettiin viettää Kristuksen syntymäjuhlaa joulukuun 25. päivänä, kun aiemmin syntymäjuhlaa vietettiin loppiaisena. Joulun viettoon korvasi useita pakanallisia juhlia. Pohjolassa joulu syrjäytti talvipäivän seisauksen aikoihin vietetyn pakanallisen jul-juhlan. Joulu on vetänyt puoleensa vanhojen kansanomaisten sadonkorjuujuhlien tapoja. Joulu oli aluksi kahdeksanpäiväinen juhla ja vielä 1700-luvulla se oli nelipäiväinen.
Nicodemus 1.6.
(Teemu, Nikoteemus)
Marttyyri. Uppsalan kalenterissa 1.6. oli marttyyri Nikomedeen päivä, sama henkilö on kyseessä.
Maamiehelle viimeisiä aikoja kylvää ohra.
Nicolaus 6.12.
(Nikolas, Nikolai, Klaus, Niilo, Klaavu, Laaus, Miikkula)

Lyykian Myran piispa 300-luvulla. Nikolaus oli moninainen hyväntekijä ja lasten suojelija. Joulun aikaan hänen kerrotaan kuljettaneen kahlehdittua pukkia vertauskuvana Kristuksen kahlehtimasta kiusaajasta. Joulupukista tuli kiltti lahjojen jakaja: Santa Claus, joka tapa Suomeen on tullut vasta 1900-luvulla. Vanhastaan Nikolaus oli myös metsälintujen suojelija, jolta erämies pyysi saalista.

Ortodoksiperinteessä Pyhän Nikolaoksen päivää on vietetty myös 9.5. vanhaa lukua (Kevät-Miikkula)
November
Marraskuu (yhdeksäs kuukausi)
O
SULJE  ALKUUN
October
Lokakuu (kahdeksas kuukausi)
Oculi
4. sunnuntai ennen pääsiäistä
Olaus 29.7.
(Olli, Olavi, Uolevi, Uoti)
Norjan Olavi Pyhän muistopäivä. Olavi kääntyi vuonna 1015 Normandiassa kristinuskoon. Joutui 1028 lähtemään maanpakoon ja yrittäessään palata valtaan sai surmansa 1030 Stiklarstadin taistelussa. Olavia alettiin pian kunnioittaa pyhimyksenä. Suomessa hänen mukaansa on saanut nimensä moni kirkko, Turun dominikaaniluostari ja Olavinlinna. Olavin päivään liittyi paljon työrajoituksia.
Olavi on syyskesän alku, ja jos Olavin päivänä sataa, sataa pitkään kansanperinteen mukaan. Toisaalta Ollina juhlittiin papistosta huolimatta myös ikivanhaa suomalaista sadonkorjuun uhrijuhlaa, teurastettiin lammas ja pantiin olutta. Vanha vilja alkoi tässä vaiheessa olla jo varmasti loppu, uutta ei vielä saatu, siksi sanottiin mm. "Nyt on hampaat Uodin koukussa."
Omnium Sanctorum 1.11.
Myös: Omnes sancti

Pyhäinpäivä, Kekri, Köyri, Allhelgonadagen. Kolinatöitä ei saanut tehdä että pyhien henget eivät häiriintyisi. Pyhille lämmitettiin sauna ja valmistettiin ateria. Väki meni saunaan kun pyhät olivat arviolta kylliksi kylpeneet ja pyydettiin heidät syömään siksi aikaa.  Kun kekrinä lammas tapettiin ja verta vastalla riputettiin peltoon, ohdakkeet hävisivät.

Vanha-Kekri 14.11. (juliaanisesta kalenterista).
P
SULJE  ALKUUN
Palmarum
Myös: Dominica Palmarum.

Palmusunnuntai, Virposunnuntai, Palmsöndag. Pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Karjalassa lapset kulkevat talosta taloon virpomassa pajunvitsoilla, läntisessä perinteessä tuotiin sisälle palmuja eli pajunkissoja. Sotien jälkeen virpomisesta tuli yleissuomalainen tapa. Pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulla. Oksien siunaaminen kiellettiin Ruotsi-Suomessa 1529 Örebron kirkolliskokouksen päätöksellä.
Säätä ennustettiin tästäkin, jos oli kaunis sää, tulee hyvä ohravuosi.
Pascha




Pääsiäisen paikka.
Pääsiäinen, Påsk. Kristuksen ylösnousemuksen juhla. 325 Nikean kirkolliskokous määräsi pääsiäiseksi sen 22.3.-25.4. välisen sunnuntain, joka on kevätpäivän tasausta seuraava täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön jumalanpalvelus on kirkkovuoden tärkein juhla.
Pääsiäiseen liittyivät myös paaston loppuminen sekä rullit, trullit ja pääsiäisämmit, tekemässä taikoja naapurien karjaonnen ym. haitaksi, samoin kuin pääsiäisvalkeat joilla rulleja peloteltiin. Maalatut pääsiäismunat, tipukoristeet, mämmin tai pashan syönti ja pääsiäislammas kuuluvat suomalaiseen pääsiäiseen. Pääsiäinen on myös ollut tärkeä sään ennustuspäivä ja kesän vastaanottoon valmistautuminen.
Passio Dominica
Myös: Parasceve.

Pitkäperjantai, Långfredag. Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivä, pääsiäistä edeltävä perjantai. Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi: "Pitkäperjantaina pitää niin maalla kuin kaupungeissakin pyhitettämän ja kansa paastoamiseen ja raittiuteen manattaman." Päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1774 alkaen jatkuvasti pyhänä. Kansanperinteessä kaikki pahat voimat olivat liikkeellä.
Paulus 10.1.
Myös Pauli primi heremite.

Erakko-paavali, Paulus eremiten. Ensimmäinen munkki, Paavali. Kansa sekoitti tämän usein apostoli Paavaliin.
Commemoratio Pauli 30.6.
Apostoli Paavalin muistopäivä, Pauli åminnelsedag.
Translatio Pauli 25.1.
(Paavali, Paavo)
Paavalin kääntymyspäivä, Pauli omvändelse. Talvennapa, jolloin talvenselkä katkeaa ja "karhu kääntää kylkeä talvipesässään" vrt. Henrik. Lumesta sanottiin sataneen Paavalin päivään mennessä puolet, ja jos kaksi taloa varusti puoliksi rakuunaa, vietiin hevonen Paavona toiseen taloon lopputalveksi. Paavona syötiin hernerokkaa koska päivän säästä ennustettiin hernesatoa.
Pentecoste
Helluntai, suvisunnuntai, Pingstdagen. Helluntaita on vietetty Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi ja kristillisen kirkon syntymän kunniaksi. 49 päivää pääsiäisestä. Kansanperinteessä helluntain säästä haettiin enteitä kesän säähän. Helluntaisauna on ollut tärkeä tapahtuma, mahdollisesti on jo voitu vihtoa uusilla vihdoilla. Helluntai on ollut myös nuorille heilan etsimisaikaa.
Petronella 31.5.
Tarun mukaan Pyhän Pietarin tytär. Haudattu Pyhän Pietarin kirkkoon. Petronellan päivän vastaisesta yöstä on ennustettu Pohjois-Suomessa ohran kypsymistä.
Petrus 29.4.
Veronan Pietari, marttyyri Pietari 1200-luvulta. Dominikaaniveljien viettämä päivä.
Petrus et Paulus 29.6.
(Pietari, Pekka)
Vietetty Roomassa jo v. 258 alkaen Pyhän Pietarin ja Paavalin yhtäaikaisen vuonna 67 sattuneen marttyyrikuoleman muistoksi. Kansa puhutteli päivää kauan vain Pietarin nimellä (Kesä-Pietari), koska Paavalin päivä oli myös tammikuussa (eri henkilö, mutta Paavali kuitenkin). Päivään sisältyivät työkiellot, mutta toisaalta kesän lopun suosikkijuuris nauris piti kylvää viimeistään Pietarilta, ja onkiminen oli suosittua. Pietarinpäivä on kansan mielestä ollut vuoden lämpimintä aikaa.

Vanha-Pietari (juliaanisesta kalenterista) oli 12.7.
Cathedra Petri 22.2.
Pietari Kathedra, Per i stolen, Petter katt  Kevät-Pietari, Paasto-Pietari. Päivä ei ole kuulunut luterilaisen kirkon juhliin, mutta se säilyi kalenterissa v. 1907 saakka. Päivänä muistetaan piispantuolista saarnannutta apostoli Pietaria. Pietarin päivänä talvi taittui (vertaa Mattias).
Translatio Petri 7.5.
Pietarin pyhäinjäännösten siirtopäivä, Dominikaaniveljet viettivät tätä päivää.
Vincula Petri 1.8.
Myös: Petrus in vinculis.

Pietari vankeudessa, Petri fängelse. Päivää ei ole vietetty pyhänä luterilaisessa kirkossa, mutta merkittiin kalenteriin v. 1907 saakka. Päivää vietettiin muistoksi Pietarin vankeudesta Jerusalemissa ja Roomassa ennen hänen marttyyrikuolemaansa.
Philippus et Jacobus 1.5.
Philippi et Jacobi Apostoli Filippus ja samana päivänä juhlittu Jaakob nuorempi. Päivän evankeliumitekstinä oli "Tie, totuus ja elämä". Myöhemmin päivä siirtyi 3.5 ja ortodoksinen perinne juhlii Filippusta 14.11.
Post
Esim. post meridiem (p.m.) jälkeen puolenpäivän
Pääsiäis- maanantai
Toinen pääsiäispäivä, Annandag Påsk. Yleinen vapaapäivä 1800-luvun loppuun saakka. Hiljentymisen lopettaminen ja ilonpito, kisapäivät. "Aatto jouluista jaloin, iltapuoli pääsiäisestä".
Q R
SULJE  ALKUUN
Quadraginta militum martyris 9.3.
40 marttyyriä. 40 kristittyä roomalaista sotilasta poltettiin elävinä Sebastiassa vuonna 320 keisari Liciniuksen aikana. Tästä on saatu sääennuste, että millainen sää on tuolloin, on 40 päivää eteenpäin.
Quasimodogeniti
1. sunnuntai pääsiäisestä
Reminiscere
5. sunnuntai ennen pääsiäistä.
Rogate
5. sunnuntai pääsiäisestä. Myös: Vocem jocunditatis
S
SULJE  ALKUUN
Sabbatum, sabbatinus
Lauantai
Sabbatum magnum
Myös: Sanctum.

Lankalauantai, Påskafton. Hiljainen lauantai. Kansanperinteen mukaan kaikki pahat voimat olivat liikkeellä koska Kristus oli vielä haudassaan. Enteiden kuuntelemisaikaa. Lankalauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Sampson 27.6.
(Samson, Sampsa, Samppa)
Katolisessa kirkossa Pyhä Samson on marttyyri Walesista, piispa 500-luvulta, vaikutti kelttialueilla Bretagnessa, sekä Pariisiissa, muistopäivä 28.6. Ortodoksisessa perinteessä Pyhä Sampson on Konstantinopolilainen pappi ja sairaalan perustaja 500-luvulta.
September
Syyskuu (seitsemäs kuukausi)
Septem dormientes Ephesi 27.7.
(Sept. dorm. eph.)
Unikeon päivä, 7-sofwaredagen.

Legendan mukaan seitsemän efesolaista marttyyriä pakeni keisari Deciuksen vainoja nukkumalla vuodesta 249 vuoteen 447. Päivää vietettiin aluksi 26.7. Unikeon päivänä viimeksi vuoteeseen jäävä on "vuoden laiskin".
Septuagesima
7. sunnuntai ennen pääsiäistä
Sexagesima
8. sunnuntai ennen pääsiäistä
Sigfrid 15.2.
(Sipi, Sihveri, Sifferi, Sipri)
Siffersmässa. Pyhä Sigfrid, kuoli v. 1067. Länsigöötanmaan ja Smålandin apostoli, juhlituimpia pyhimyksiä Pohjoismaissa. Suomessa siat ja kanat pääsivät osin ulkoruokintaan. Sihverinpäiväksi sattuva suoja katsottiin olevan "tuhon tuoja".
Simon 9.2.
Marttyyri.
Simon et Judas 28.10.
(Simeon, Simuna)

Simonis et Jude. Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobinpoika Taddeus. "Siimon Juutas siltoja tekee", Simon päivänä maa ja vedet alkavat jäätyä.  Onnettomuuden päivä jolloin ei saanut aloittaa mitään suurempaa työtä. Sikojen lahtauspäivä Sika-Simuna "Simo sikoja pistää, että pyhiksimiehiksi makkaraa saa".

Stephanus 26.12.
(Tapani, Tahvana, Staffan)
Kristikunnan ensimmäinen marttyyri, tunnetaan hevosten suojeluspyhimyksenä. Tapanina ajeltiin hevosella. Tapaninpäivä oli myös suosittu hääpäivä. Sikojen silmille heitettiin lunta etteivät kesällä osaisi pahantekoon.
Sylvester 31.12.
Rooman paavi Sylvester I 300-luvulla. Kreikkalaiskatolisessa kalenterissa 2.1.
T
SULJE  ALKUUN
Tiburtius 11.8.
Marttyyri 200-luvun lopulta.  Samana päivänä juhlittiin myös Pyhää Susannaa.
Tiburtius, Valerianus, Maximus 14.4.
Suvipäivät 14.-16.4. ja toisaalta suviyöt 12.-14.4.  Kolme marttyyriä.  Valerianuksen käänsi kristinuskoon hänen puolisonsa Pyhä Cecilia, kuten myös Valerianuksen veljen, Tiburtiuksen. Maximus oli upseeri jonka piti teloittaa veljekset, mutta joka kääntyi kristinuskoon. Kaikki kolme kärsivät marttyyrikuoleman yhdessä. Tiburtius oli ensimmäinen "suwi-päiwä", eli Sommarhalvårets första dag. Jos suviyönä oli kylmää, jatkui yökylmiä vielä 40 yön ajan.
Thomas apostolus 21.12.
(Tuomas, Tuomo)
Tuomas Didymos eli Kaksonen julisti legendan mukaan evankeliumia Intiassa. Tuomas tuo kristikunnalle joulun ja julistaa joulurauhan. "Hyvä Tuomas joulun tuopi." Jouluolutta alettiin jo maistella "Tuomas tulee tuoppi kourassa", "Kell ei oo Tuomaan päivänä, ei oo joulunakaan". Torppareiden kontrahdit voitiin irtisanoa Tuomaanpäivänä.
Thomas Aquinas 7.3.
Tuomas Akvinolaisen päivä. Tuomas on keskiajan skolastiikan kuuluisin edustaja, joka sovelsi teologian tutkimukseen Aristoteleen filosofian menetelmiä. Hän on katolisten koulujen suojeluspyhimys.
Thomas episcopus 29.12.
Canterburyn arkkipiispa Thomas Beckett, joka surmattiin 29.12.1170.
Transfiguratio Christi 6.8.
(myös Transfiguratio Domini)
Kirkastussunnuntai. Seitsemättä kolminaisuudenpäivän jälkeistä sunnuntaita on Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta lähtien sanottu kirkastussunnuntaiksi. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä mainitaan, että 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina saarnataan aiheesta Jeesus Kirkastusvuorella.
Trinitatis
Pyhän kolminaisuudenpäivä, Trefaldighetsdag. Helluntain jälkeinen sunnuntai. 56 päivää pääsiäisestä. Päivä on uskontunnustuksen päivä, se on lähinnä jäänyt säähavaintopäiväksi  lounaissuomalaisessa perinteessä. Myös onki oli tehtävä kolminaisuudenpäivänä että siitä tuli ottava, mikä oli tietysti pyhän rikkomista, mutta mieleen pirulle joka sitten kaloja antoi.
Trium Regnum 6.1.
Itämaan tietäjien muistojuhla. Katso Epiphanus.
U
SULJE  ALKUUN
Urbanus 25.5.
(Urpo, Urpu, Urpanus)
Paavi Urbanus I 200-luvulta. Päivä muistetaan lähinnä varsinaisen kesän aloituspäivänä. Agricola: "Vrbanus Suven alcu".
Ursula 21.10.
Yksi 11.000 neitsyestä jotka legendan mukaan tekivät joskus ennen 1000-lukua englantilaisen Ursulan johdolla ristiretken Roomaan. Kotimatkalla he joutuivat hunnien hyökkäyksen kohteeksi.
V W
SULJE  ALKUUN
Walburga 1.5.
(Vappu, Valpuri)
Myös: Vaubourg, Walpurgis, Falbourg.

Englantilainen, Thyringenissä vaikuttanut abbedissa ja pyhimys 700-luvulta. Vappuun liittyy työkieltoja kuten vanhoihin kirkkopyhiin aina, ja vuoden säiden ennustamista. Vappuna ruokavarastot ovat alkaneet olla tyhjillään "Ei vappu ole köyhän ystävä". Vappua tärkeämpi juhla oli 3.5. Ristin päivä.

Vanha-Vappu (juliaanisesta kalenterista) oli vielä muistoissa 14.5. Silloin oli kyntö aloitettava vaikka mikä olisi.
Vespere
Illalla
Vigilia
Aatto
Vincentius 22.1. (Vinsentius)
Marttyyri Diocletianuksen vainoissa, pyhimys, Saragosan dekaani, kuollut n. 304. Jos aurinko paistoi Vinsentiuksen päivänä, saatiin sinä vuonna hyvää viinaa.
VIIber
VIIIber
Syyskuu (seitsemäs kuukausi)
Lokakuu (kahdeksas kuukausi)
VI dormientes Ephesi 27.7.
Myös: Septem dormientes Ephesi. (katso)
Vitalis 28.4.
Marttyyri tarun mukaan Neron vainoissa, tai sitten 100-luvun lopussa.
X
SULJE  ALKUUN
Xber
Joulukuu (kymmenes kuukausi)
XI mille virgines 21.10.
Myös: Undecim mille virgines.

11.000 neitsyttä, 11.000 jungfrur. Katso Ursula
XL militum martyris 9.3.
Myös: Quadraginta militum martyris. (katso)

40 marttyyriä.
Z SULJE  ALKUUN
Zacheus 23.8 (Sakeus)
Piispa Sakkeuksen muistopäivä (?)


 



Klikkaa tästäSulje

Lisätietoja: Uutiset! | Facebook | Copyright © | Yksityisyyden suoja | Email