EtusivulleSulje AjatuksiaLinkit KuviaTutkijat
Historismi.Net   Mitat ja rahat
Sivu päivitetty 25.11.2016

Käytetyt mitat ja rahat ovat muuttuneet vuosisatojen aikana Suomessakin useasti. Etenkin vetomittojen käyttöä kaupassa luonnehtii suuri vaihtelu niin maakunnallisesti kuin paikallisestikin, sekä käytettyjen yksiköitten nimien että niiden sisältämien määrienkin suhteen. Tässä luettelossa on kuitenkin koetettu luetella kattavasti vanhoissa asiakirjoissa esille tulevia yksiköitä. Vanhoja mittoja voi muuntaa tällä Turun Yliopiston työkalulla: Mittojen muuntotyökalu

The monetary units and different measures used have changed during history many times. Also, there has been a lot of variation locally and between counties. Here is a list that is meant to help understand the measures as used in old documents. Above link is a tool for conversion of old measures into metric system.

 Yksikkö
 Unit
 Jako-osat
 Sub units
 Muunnoksia ja huomautuksia
 Transformations and notes

Raha keskiajalla Medieval money units
1590-1776, 1776-1860, 1809-1865, 1865-2001
Mitat / Measures
1 markka
(mark)
=8 äyriä
(öre)

1 äyri = 3 äyrityistä


=24 äyrityistä
(örtug)

1 äyrityinen = 8 penninkiä
=192 penninkiä
(penning)


Virallisen markan rinnalla käytettiin Suomessa laskujärjestelmää, jossa
1 markka = 6 äyriä = 18 äyrityistä = 144 penninkiä. Suomen markka oli siis 1/4 Ruotsin markkaa halvempi.
In Finland, division of Markka differed from the official Swedish division, making Finnish markka cheaper by one fourth.
SULJE  ALKUUN
Raha 1590-1776 Money units
Keskiaika, 1776-1860, 1809-1865, 1865-2001
Mitat / Measures
1 taalari
(daler, silvermynt)
hopeataalari,
"ruotsalainen"
=4 markkaa
(mark)

=2 taalaria kuparissa
(daler kopparmynt)
=3 taalaria kuparissa
(daler kopparmynt)

1 markka = 8 äyriä


v. 1665 saakka

v. 1665 jälkeen

=32 äyriä
(öre)
1 äyri = 24 penninkiä
=768 penninkiä (penning)
1 riikintaalari
(riksdaler)i
=3 hopeataalaria
=9 kuparitaalaria
v. 1720 jälkeen
Taalari vastasi alunperin 28 g puhdasta hopeaa, se supistettiin pian 26 g:aan. Rahaa ei lyöty aluksi paljoakaan, joten se oli lähinnä laskuyksikkö. Vuodesta 1619 26 g rahaa alettiin kutsua riikintaalariksi eli "riksiksi", kun taas 4 markan arvoinen hopearaha oli hopeataalari tai "ruotsalainen"
Taalari was originally worth of 28 grams of pure silver, but soon reduced to 26 grams. Not much coins were made, it was used for calculations mostly. Since year 1619 the 26 gram money was called "riikintaalari" or "riksi". The coin in silver, worth of 4 Marks, was then called "hopeataalari" or "Swedish".
SULJE  ALKUUN
Raha 1776-1860 Money units
Keskiaika, 1590-1776, 1809-1865, 1865-2001
Mitat / Measures
1 riikintaalari, riksi
(specie, riksdaler)

=48 killinkiä
(skilling)

=18 taalaria kuparissa
1 killinki = 12 runstykkiä
=576 runstykkiä
(runstyck)

1 riikintaalari, riksi
(specie, riksdaler)
= 2 2/3 riksiä banco
= 4 riksiä riksgälds
Seteleistä
Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds.  Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.
King Gustaf III renewed the monetary system. Notes were issued by State Bank and State Debt Office (banco / riksgälds). In 1803 one riikintaaleri in State Bank notes was worth of  1½ riikintaaleri State Debt Office notes.
SULJE  ALKUUN
Raha 1809-1865 Money units Keskiaika, 1590-1776, 1776-18601865-2001
Mitat / Measures
1 rupla
(rubel)
=100 kopeekkaa
(kopek)

=4 markkaa



v. 1860

Ruplan rinnalla käytettiin riikintaalaria edelleen vuoteen 1840 saakka, jolloin ainoa käypä raha oli hopearupla. Muutoksessa 1 riksi vastasi 141,3 hopeakopeekkaa. Suomen pankki lopetti ruplan seteleiden lunastamisen ruplan arvon laskettua 1854. Vuonna 1860 Suomi sai oman rahayksikön, markan, uudistus toteutui lopullisesti vuonna 1865.
Besides Roubles, riikintaalaris were used until 1840. One riikintaalari was woth of 141,3 Kopeks in silver. Bank of Finland ceased cashing Rouble notes in 1854. Finland got her own money, Markka in 1860.
SULJE  ALKUUN
Raha 1865-2001 Money units Keskiaika, 1590-1776, 1776-1860, 1809-1865
Mitat / Measures
1 markka
=100 penniä (1962 alkaen)
Katso muunnostaulukko
See conversion table

1.1.1946 menettivät 5000, 1000 ja 500 markan setelit puolet arvostaan. Ne leikattiin kahtia, oikeat puolikkaat luovutettiin valtiolle 2 prosentin korkoa kasvavana lainana, joka maksettiin takaisin vuonna 1949. Vasemmat puolet kävivät rahana puolesta nimellisarvostaan helmikuun puoliväliin asti, jonka jälkeen ne oli ennen maaliskuun alkua vaihdettava uuden tyyppisiin seteleihin.

Uusi rahalaki säädettiin 30. maaliskuuta 1962, ja se tuli voimaan vuoden 1963 alusta. Sen mukaisesti uusi markka vastasi 100 vanhaa markkaa ja vanha markka muuttui penniksi. Kultakannan tilalle tuli virallisesti ns. kultaparikanta.

In January 1st 1946, it was decided that 5000, 1000 and 500 Markka notes lost 50% of their value. Notes were cut in half, right half going to State Bank as a loan, paid back in 1949 with 2% interest. Left halfs were used as money until replaced with new type of notes.

In 1962 the old Markka became "penni", the new Markka equivaled 100 old Markkas.
SULJE  ALKUUN
 Yksikkö
 Unit
 Jako-osat
 Sub units
 Muunnoksia ja huomautuksia
 Transformations and notes
Painomitat
Mass and weight
Vetomitat/Capacity
Pinta-alamitat/Area
Pituusmitat/Length
1 kippunta
(skeppund)


= 4 centeriä
170 kg
1 center = 5 leiviskää
=20 leiviskää
(lispund)
1 leiviskä = 8,5 kg
1 leiviskä = 20 naulaa
=400 naulaa
(skålpund)
1 naula = 425 g
Naulasta on
myös käytetty nimitystä markka tai markkapunta (mark).
Also called "markka, markkapunta"
=12800 luotia
(lod)
1 naula = 32 luotia
1 luoti = 13,2 g
1 luoti =4 kvintiiniä
=8 orttia
=69 assia
1 kvintiini = 3,3 g
1 ort = 1,65 g
1 ass =  0,05 g
SULJE  ALKUUN
Vetomitat
Capacity
Painomitat/Mass
Pinta-alamitat/Area
Pituusmitat/Length
1 panni =24 vakkaa
=2 karpiota
=4 nelikkoa
Hämeessä 1500 luvulla käytetty.
Used in Häme in 16th century.
1 tynnyri =2 kylmittaa Hämeessä 1500 luvulla käytetty.
1 punta =5 pannia
=7 Tukholman pannia
=125 vakkaa
Hämeessä 1500 luvulla käytetty.
1 lästi
=40 tynnyriä
Hämeessä 1500 luvulla käytetty.
Keskiajalla mitat vaihtelivat maan eri osissa, eli esim. panni tai tynnyri ei ollut joka paikassa sama. 1602 voudinsääntö yhtenäisti mittoja jonkin verran.
In medieval years the measures of capacity were not standard throughout Finland. There was some synchronisation in 1602.

1 aami
=60 kannua
(kanna)
156 l  nestettä (liquid)
1 tynnyri
(tunna)
=4 nelikkoa
=48 kannua
(kanna)
125,6 l  nestettä (liquid)
1 nelikko = 12 kannua
1 kannu = 2,6 l

1 lästi
=12-15 tynnyriä
Käytettiin tervakaupassa.
Used in Tar business.
1 tynnyri
(tunna)
=2 pannia
(spann)
=4 puolipannia
=32 kappaa
164,9 l  kuivia aineita (dry)
1 panni = 82,5 l
1 vakka
(skäppa)
=8 kappaa
(kappa)
36,8 l   kuivia aineita (dry)
1 kappa = n. 6 l
=14 kannua 1 kannu = 2,6 l
SULJE  ALKUUN
Pinta-alamitat  Area
Painomitat/Mass
Vetomitat/Capacity
Pituusmitat/Length
1 tynnyrinala (tunnland)
=32 kapanalaa
(kappland)
4936 m2
1 kapanala = 154,3 m2

=14000 neliökyynärää
(kvadrataln)
1 neliökyynärä = 0,353 m2
(kappland)

=56000 neliöjalkaa
(kvadratfot)
1 kvadratfot = 0,09 m2
SULJE  ALKUUN
Pituusmitat
Length measures
Painomitat/Mass
Vetomitat/Capacity
Pinta-alamitat/Area
1 peninkulma
(mil)
=10 virstaa 10,7 km

=6000 syliä
(famn)
1 syli = 1,78 m
1 syli = 3 kyynärää

=18000 kyynärää
(aln)
1 kyynärä = 59,4 cm
1 kyynärä = 2 jalkaa

=36000 jalkaa
(fot)
1 jalka = 29,7 cm
1 jalka = 2 korttelia

=72000 korttelia
(kvarter)
1 kortteli = 14,85 cm
1 kortteli = 6 tuumaa

=1728000 tuumaa
(tum)
1 tuuma = 2,47 cm

 



EtusivulleSulje

Lisätietoja: Uutiset! | Facebook | Copyright © | Yksityisyyden suoja | Email