Yksikkö
Unit
|
Jako-osat
Sub units
|
Muunnoksia
ja huomautuksia
Transformations and notes
|
Raha
keskiajalla Medieval
money units
|
1590-1776,
1776-1860,
1809-1865,
1865-2001
Mitat /
Measures
|
1 markka
(mark)
|
=8
äyriä
(öre)
|
1 äyri = 3
äyrityistä
|
=24
äyrityistä
(örtug)
|
1 äyrityinen = 8
penninkiä
|
=192
penninkiä
(penning)
|
|
Virallisen
markan rinnalla käytettiin Suomessa
laskujärjestelmää, jossa
1
markka = 6 äyriä = 18 äyrityistä =
144
penninkiä. Suomen markka oli siis 1/4 Ruotsin markkaa halvempi.
|
| In Finland, division
of Markka differed
from the official Swedish division, making Finnish markka cheaper by
one fourth. |
| SULJE
ALKUUN
|
Raha
1590-1776 Money units
|
Keskiaika,
1776-1860,
1809-1865,
1865-2001
Mitat /
Measures
|
1 taalari
(daler, silvermynt)
hopeataalari,
"ruotsalainen"
|
=4 markkaa
(mark)
=2 taalaria
kuparissa
(daler kopparmynt)
=3 taalaria
kuparissa
(daler kopparmynt)
|
1 markka =
8 äyriä
v. 1665 saakka
v. 1665 jälkeen
|
=32
äyriä
(öre)
|
1 äyri
= 24 penninkiä |
| =768
penninkiä (penning) |
|
1
riikintaalari
(riksdaler)i |
=3
hopeataalaria
=9 kuparitaalaria
|
v.
1720 jälkeen |
Taalari
vastasi alunperin 28 g puhdasta hopeaa, se supistettiin pian 26 g:aan.
Rahaa ei lyöty aluksi paljoakaan, joten se oli
lähinnä
laskuyksikkö. Vuodesta 1619 26 g rahaa alettiin kutsua
riikintaalariksi eli "riksiksi", kun taas 4 markan arvoinen hopearaha
oli hopeataalari tai "ruotsalainen"
|
| Taalari was originally
worth of 28 grams of pure silver, but soon reduced to 26 grams. Not
much coins were made, it was used for calculations mostly. Since year
1619 the 26 gram money was called "riikintaalari" or "riksi". The coin
in silver, worth of 4 Marks, was then called "hopeataalari" or
"Swedish". |
| SULJE
ALKUUN
|
Raha 1776-1860 Money
units
|
Keskiaika,
1590-1776,
1809-1865,
1865-2001
Mitat /
Measures
|
1 riikintaalari, riksi
(specie, riksdaler)
|
=48
killinkiä
(skilling)
=18 taalaria kuparissa
|
1 killinki
= 12 runstykkiä
|
=576
runstykkiä
(runstyck)
|
|
1
riikintaalari, riksi
(specie, riksdaler) |
= 2 2/3
riksiä banco
= 4 riksiä riksgälds
|
Seteleistä |
Kustaa
III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat
käytöstä. Valtionpankki ja
valtionvelkakonttori kumpikin
laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista)
käytettiin nimeä banco
ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds.
Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen
jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin
seteleinä.
|
| King Gustaf III
renewed the monetary system. Notes were issued by State Bank and State
Debt Office (banco / riksgälds). In 1803 one riikintaaleri in
State Bank notes was worth of 1½ riikintaaleri
State Debt
Office notes. |
| SULJE
ALKUUN
|
| Raha
1809-1865 Money
units |
Keskiaika,
1590-1776,
1776-1860,
1865-2001
Mitat /
Measures
|
1
rupla
(rubel)
|
=100
kopeekkaa
(kopek)
=4 markkaa
|
v. 1860
|
Ruplan
rinnalla käytettiin riikintaalaria edelleen vuoteen 1840
saakka,
jolloin ainoa käypä raha oli hopearupla. Muutoksessa
1 riksi
vastasi 141,3 hopeakopeekkaa. Suomen pankki lopetti ruplan seteleiden
lunastamisen ruplan arvon laskettua 1854. Vuonna 1860 Suomi sai oman
rahayksikön, markan, uudistus toteutui lopullisesti vuonna
1865.
|
| Besides Roubles,
riikintaalaris were used until 1840. One riikintaalari was woth of
141,3 Kopeks in silver. Bank of Finland ceased cashing Rouble notes in
1854. Finland got her own money, Markka in 1860. |
| SULJE
ALKUUN
|
| Raha 1865-2001 Money
units |
Keskiaika,
1590-1776, 1776-1860,
1809-1865
Mitat /
Measures
|
1 markka
|
=100
penniä (1962 alkaen)
|
Katso muunnostaulukko
See conversion table
|
1.1.1946
menettivät 5000,
1000 ja 500 markan setelit puolet arvostaan. Ne leikattiin
kahtia, oikeat puolikkaat luovutettiin valtiolle 2 prosentin korkoa
kasvavana lainana, joka maksettiin takaisin vuonna 1949.
Vasemmat puolet kävivät rahana puolesta
nimellisarvostaan
helmikuun
puoliväliin asti, jonka jälkeen ne oli ennen
maaliskuun alkua
vaihdettava
uuden tyyppisiin seteleihin.
Uusi
rahalaki säädettiin 30. maaliskuuta 1962, ja se tuli
voimaan vuoden 1963 alusta. Sen mukaisesti uusi markka vastasi 100
vanhaa markkaa ja vanha markka muuttui penniksi. Kultakannan tilalle
tuli virallisesti ns.
kultaparikanta.
|
In
January 1st 1946, it was decided that 5000, 1000 and 500 Markka notes
lost 50% of their value. Notes were cut in half, right half going to
State Bank as a loan, paid back in 1949 with 2% interest. Left halfs
were used as money until replaced with new type of notes.
In
1962 the old Markka
became "penni", the new Markka equivaled 100 old Markkas.
|
| SULJE
ALKUUN
|
Yksikkö
Unit |
Jako-osat
Sub units |
Muunnoksia ja huomautuksia
Transformations and notes |
Painomitat
Mass
and weight
|
Vetomitat/Capacity
Pinta-alamitat/Area
Pituusmitat/Length
|
1 kippunta
(skeppund)
|
= 4 centeriä
|
170 kg
1 center = 5 leiviskää
|
=20
leiviskää
(lispund) |
1 leiviskä =
8,5 kg
1 leiviskä = 20 naulaa |
=400 naulaa
(skålpund)
|
1 naula = 425 g
Naulasta on myös käytetty
nimitystä markka tai markkapunta (mark).
Also
called "markka,
markkapunta"
|
=12800 luotia
(lod)
|
1 naula =
32 luotia
1 luoti = 13,2 g
|
| 1 luoti |
=4
kvintiiniä
=8 orttia
=69 assia
|
1 kvintiini = 3,3 g
1 ort = 1,65 g
1 ass = 0,05 g
|
| SULJE
ALKUUN
|
Vetomitat
Capacity
|
Painomitat/Mass
Pinta-alamitat/Area
Pituusmitat/Length |
| 1 panni |
=24
vakkaa
=2 karpiota
=4 nelikkoa
|
Hämeessä
1500 luvulla käytetty.
Used
in Häme in
16th century.
|
| 1 tynnyri |
=2
kylmittaa |
Hämeessä
1500 luvulla käytetty. |
| 1 punta |
=5
pannia
=7 Tukholman pannia
=125 vakkaa
|
Hämeessä
1500 luvulla käytetty. |
1
lästi
|
=40
tynnyriä
|
Hämeessä
1500 luvulla käytetty. |
Keskiajalla
mitat vaihtelivat maan eri osissa, eli esim. panni tai tynnyri ei ollut
joka paikassa sama. 1602 voudinsääntö
yhtenäisti
mittoja jonkin verran.
|
| In medieval years
the measures of capacity were not standard throughout Finland. There
was some synchronisation in 1602. |
|
1 aami
|
=60
kannua
(kanna) |
156
l nestettä (liquid)
|
1 tynnyri
(tunna)
|
=4 nelikkoa
=48 kannua
(kanna) |
125,6
l nestettä (liquid)
1 nelikko = 12 kannua
1 kannu = 2,6 l
|
1
lästi
|
=12-15
tynnyriä
|
Käytettiin
tervakaupassa.
Used
in Tar business.
|
1 tynnyri
(tunna)
|
=2 pannia
(spann)
=4 puolipannia
=32 kappaa
|
164,9
l kuivia aineita (dry)
1 panni = 82,5 l
|
1 vakka
(skäppa)
|
=8 kappaa
(kappa)
|
36,8
l kuivia aineita (dry)
1 kappa = n. 6 l
|
| =14 kannua |
1 kannu =
2,6 l |
| SULJE
ALKUUN |
Pinta-alamitat
Area
|
Painomitat/Mass
Vetomitat/Capacity
Pituusmitat/Length |
1 tynnyrinala
(tunnland)
|
=32 kapanalaa
(kappland)
|
4936 m2
1 kapanala = 154,3 m2 |
|
=14000
neliökyynärää
(kvadrataln) |
1
neliökyynärä = 0,353 m2
(kappland) |
|
=56000
neliöjalkaa
(kvadratfot)
|
1
kvadratfot = 0,09 m2 |
| SULJE
ALKUUN
|
Pituusmitat
Length
measures |
Painomitat/Mass
Vetomitat/Capacity
Pinta-alamitat/Area
|
1 peninkulma
(mil)
|
=10 virstaa |
10,7 km |
|
=6000
syliä
(famn) |
1 syli
= 1,78 m
1 syli = 3 kyynärää |
|
=18000
kyynärää
(aln) |
1 kyynärä =
59,4 cm
1 kyynärä = 2 jalkaa |
|
=36000 jalkaa
(fot)
|
1 jalka =
29,7 cm
1 jalka = 2 korttelia
|
|
=72000
korttelia
(kvarter)
|
1 kortteli
= 14,85 cm
1 kortteli = 6 tuumaa
|
|
=1728000
tuumaa
(tum)
|
1 tuuma =
2,47 cm
|
Sulje
