Julkaistu Keskisuomalaisen nuorisoliite Sykkeessä kesäkuussa 1999. Luvaton kopiointi kielletty.


Kuolleiden
festivaalien
seura

Sanovatko nimet Saapasjalkarock, Ahvenlampirock, Kuusrock, Tulivuorirock tai Giants Of Rock mitään? Yhteistä niille on se, ettei niitä enää ole. Suomalaisessa festivaalikentässä kävi viime vuosikymmenen lopussa ja 90-luvun alussa melkoinen myllerrys, kun monta festivaalia kuolla kupsahti lyhyessä ajassa.

Kuten Sykkeen festivaalikalenterista näkyy, raikaa Suomi kesäisin
musiikkia. Provinssirockin, Ruisrockin, Ilosaarirockin, Nummirockin ja Rantarockin kaltaisten isojen rock-juhlien lisäksi räminää tarjoavat lukuisat vaihtelevan tasoiset ja kokoiset festivaalit. Vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin koettiin festivaalikentällä kuitenkin melkoista myllerrystä, kun muutaman vuoden kuluessa kuolla kupsahti useita suuria ja pitkään toimineita rock-festivaaleja.

Perinteisiksi muodostuneista juhlista lopettivat Keski-Suomessa Pihtiputaan Saapasjalkarock ja Saarijärven Ahvenlampirock, Oulun Kuusrock ja Lappajärven Tulivuorirock. Tuoreemmista raskaan sarjan yrittäjistä menehtyivät Mikkelin Dinosaurock ja Hämeenlinnan Giants Of Rock.

Keski-Suomessa, Pihtiputaalla 11 kertaa järjestetty Saapasjalkarock järjestettiin viimeisen kerran 1988.

- Samaan aikaan tuli hyvin voimakas kilpailija Dinosaurock, jonka elämänkaari jäi kylläkin lyhyeksi. Se tuli hyvin nopealla nousulla ja
vaikutti osaltaan meidän jonkinlaiseen alaspäin menemiseen. Jostakin syystä maaseutufestivaalit olivat siinä vaiheessa muutenkin kriisissä. Se saattoi johtua siitä, että kunnollista majoitusta ei pystytty tarjoamaan. Yleisö alkoi varttua ja muuttua maksukykyisemmäksi, eikä missään lähistöllä ollut riittävästi hotellikapasiteettia Oulua lukuunottamatta, pihtiputaalaisen ohjelmatoimisto Dex-Viihteen pomomies ja Pihtiputaan Saapasjalkarockin järjestäjänä toiminut Seppo Kahilainen sanoo.

Raha ratkaisee

- Kaatumisiin vaikutti viime kädessä myös se, että viimeisimmät festivaalit menivät taloudellisesti pyllylleen. Kun kaikkien festivaalien takana järjestäjinä oli ei-musiikkitahoja, jotka pyrkivät niillä rahoittamaan toimintansa, ei riittänyt, että pystyi järjestämään hyvät festarit. Nykyään touhu on ammattimaistunut, musiikkibisnes pyörittää festivaaleja hyvinkin pitkälle itse. Turussa on Ruisrock-säätiö, Seinäjoella Selmu (Seinäjoen elävän musiikin yhdistys) ja niin edelleen, Kahilainen sanoo.

Kaukana ei ollut sekään, että rokit olisi rokattu Seinäjoella ja Turussakin. Jälleen kesän suosituimmaksi festivaaliksi povattu Provinssirock sekä Pohjoismaiden vanhin festari Ruisrock rämpivät nekin jossakin vaiheessa pohjamudissa.

- Ennen nykyisten modernien kaupunkifestivaalien syntymistä jäi
festivaalikenttään tuolloin melkoinen aukko. Ruisrock oli tietenkin yhtenä vahvana, mutta sekin kävi jossakin vaiheessa hyvin alhaalla. Siellä oli välillä huomattavasti vähemmän jengiä kuin Pihtiputaalla. Kun Saapasjalkarockissa oli kerran 7000 henkeä, oli Ruisrockissa perseelleen menneen ohjelmakattauksen vuoksi 3000-4000 yleisö, Seppo Kahilainen muistelee.

Toinen suuri keskisuomalainen festivaali Ahvenlampirock jaksoi neljä vuotta Saapasjalkarockia pitempään. Juhannuksena rokattu festivaali alkoi paisua sen verran suureksi, että järjestäjänä toimineen Saarijärven Pullistus -urheiluseuran resurssit alkoivat loppua. Myös huvialueen tilakapasiteetti alkoi tulla vastaan.

- Jo viimeistä edellisenä vuotena, jolloin meillä oli esiintyjänä Stray
Cats, ajattelin, että tämä on viimeinen kerta. Se menikin tosi kirkkaasti plussan puolelle. Seuraavana vuonna emme satsanneet enää ulkomaisiin tähtiin, vaikka kotimaisista kärkikaarti paikalla olikin. Yleisökato oli totaalinen. Jos Rantarockin ja Nummirockin kaltaisten juhannusfestivaalien kanssa haluaa kilpailla, pitäisi meiningin olla samaa tasoa, eikä se Ahvenlammen alueella onnistu. Minulla ei riittänyt enää mielenkiintoa lähteä rakentamaan hommaa kokonaan alusta muualla, Saarijärven pullistuksen toiminnanjohtaja Tauno Keskitalo kertaa.

JUHO HÄMÄLÄINEN

Kuusrock
ja kuri

Oulun Kuusrockista puhuttaessa on useissa 70-80-luvun lehtijutuissa väitetty paikalla olleen melkoisen tiukan poliisikurin. 80-luvun loppupuolella organisaation jättänyt festivaalin perustaja Markku Hänninen tyrmää kuitenkin keskitysleirifiilisväitteet.

- Se oli teidän sopuleiden keksintöä, ei siellä ollut sen kummempaa kuria kuin muillakaan festivaaleilla. Täällä Oulussa oli kaksi lehtimiestä, jotka olivat minun pahimpia vihamiehiä alusta alkaen, kun ryhdyin järjestämään Kuusrockia. He kaivelivat aina kaikki mahdolliset paskajutut, mitä löysivät, ja muut toimittajat lähtivät siihen mukaan.

- Yhtenä vuotena toisen lehtimiehen päälehdessä oli esimerkiksi juttu, jota varten hän oli kerännyt PA-laitteiston kiristysvaijerilukkoja ja joitakin niissä käytettyjä rautatankoja. Hän otti niistä kuvan ja laittoi kuvatekstiin, että tällaisia aseita nuoriso käytti tapellessaan Kuusrockissa, Hänninen päivittelee.

JUHO HÄMÄLÄINEN


Ahvenlampirock
Saarijärvi 1982-1992
Ahvenlammin leirintäalueella rokkailtu perinteinen keskisuomalainen juhannusfestivaali.

Saapasjalkarock
Pihtipudas 1976-1988
Nelostien varressa 11 kertaa (yksi välivuosi) järjestetty rock-festivaali. Kansainvälisistä tähdistä mainittakoon vaikka vuonna 1986 esiintynyt nouseva metallinimi Metallica, jolta oli vastikään ilmestynyt Master Of Puppets -niminen albumi.

Kuusrock
Oulu 1973-1994
Kuusrockissa ovat vuosien varrella soittaneet muun muassa Scorpions, Iron Maiden, Slade, Procol Harum ja Alice Cooper. Perinteinen rockjuhla kaatui 90-luvun alussa järjestäjien tappioihin, joita on maksettu näihin päiviin saakka. Kuusrock-nimi sinnitteli vielä vuoteen 1994 asti bändikilpailuna, jonka viimeisessä finaalissa nähtiin jyväskyläläiset Markan Kone (2. sija) ja Suuret suljetut purppurasilmät (3. sija).

Tulivuorirock
Lappajärvi 1970-1986
Ruisrockin jälkeen vanhin suomalainen festivaali Tulivuorirock voi ylpeillä sillä, että monet aikansa suursuosikit esiintyivät siellä ensimmäistä kertaa. Lappajärvellä on nähty muun muassa Manfred Mann, Mud, Bay City Rollers, Suzy Quattro, Matchbox, Dexy's Midnight Runners, Dr. Feelgood ja Status Quo. Festivaalin lopetti tekijöiden kiinnostuksen lopahtaminen raskaaseen talkootyöhön. Tapahtuman perustaja Matti Lampi löi hanskat tiskiin saatuaan henkilökohtaisesti raskaasti velkaa Status Quon vuoden 1986 keikasta.

Dinosaurock
Mikkeli 1987-1992
Väkevästi aloittaneen, mutta totaaliseen mahalaskuun päätyneen
Dinosaurockin loppumisesta voi syyttää osittain Mikkelin poliisia. Juhlalupien ja järjestämispaikan jatkuva, usein viime hetkeen kestänyt pomputtelu johti siihen, että viimeisestä Dinosaurockista kiertää muun muassa huhuja, että esiintyjät juoksivat järjestäjien perässä vaatien rahojaan. Joita ei tietenkään todella vähäisen yleisömäärän vuoksi ollut.


Giants Of Rock
Hämeenlinna 1987-1992
Heavymusiikkiin keskittyvä Giants Of Rock toi Ahveniston moottoriradalle monia alan huippunimiä kuten Dio, Motorhead, Suicidal Tendencies, Disneyland After Dark, Anthrax ja Sepultura, kunnes viimeisen vuoden esiintyjien viime hetken peruutukset romahduttivat yleisömäärän aiheuttaen pahasti tappiota.

JUHO HÄMÄLÄINEN

takaisin edelliselle sivulle