Suurissa suljetuissa purppurasilmissä ovat vaikuttaneet aakkosjärjestyksessä seuraavat henkilöt: MIKKO
HOLAPPA: rummut (1996-1997)
1992: Suuret suljetut purppurasilmät perustetaan elokuussa Jyväskylässä. Ensimmäiseen kokoonpanoon kuuluvat laulajatar Jonna Ortju, kitaristi Juho Hämäläinen, basisti Pasi Manninen ja rumpali Sami Kontola. Ensimmäisen demonauhan äänitysten aikana yhtyeeseen liittyy vielä viulisti Lauri Siisiäinen. Ensimmäinen keikka soitetaan Jyväskylässä Jazz Barissa 22. joulukuuta. Musiikki on tässä vaiheessa vielä jazz-vaikutteista pop-rockia. 1993: Yhtye keikkailee ahkerasti lähinnä kotikaupungissaan. Jonna Ortjun tilalle laulajaksi vaihtuu syksyllä Antti Lipponen. Lipposen myötä soitinvalikoima lisääntyy yhdellä kitaralla ja ajoittaisella trumpetin törinällä. Jazz-vaikutteet häviävät uuden laulajan ansiosta lähes tyystin. Tilalle pienoista funk-groovea ja murisevia sähkökitaroita. Viulussakin on särö.
1994: Keikkoja, keikkoja. Suuret suljetut purppurasilmät sijoittuu heinäkuussa Oulussa järjestetyssä Kuusrock-bändikilpailussa kolmanneksi. Palkintorahat juodaan jo paluumatkalla. Syksy tuntuu olevan kohtalokasta aikaa tässä orkesterissa, sillä viulisti Lauri Siisiäinen jättää bändin lehtien putoillessa puista. Orkesteri jatkaa nelimiehisenä. Joulukuussa sulkeudutaan pariksi päiväksi Lievestuoreen Blue Veljet -studiolle äänittämään masternauhaa tulevaa cd-ep:tä varten. 1995: Helmikuussa studiosession tulokset julkaistaan viiden biisin mini-cd:nä nimellä UNETTOMUUS VAIVAA NUORTA MIESTÄ -EP. Medianäkyvyyttä saadaan mm. Rumban haastattelun muodossa. Seuraa keikkailua, joka vähentyy rumpali Sami Kontolan otettua pestin iskelmäbändissä. Basisti Pasi Manninen lähtee bändistä kesällä opiskelukiireiden vuoksi, mutta onneksi seuraaja Tapio Leppänen löytyy nopeasti kaveripiiristiä. Syksyllä laulaja-kitaristi Antti Lipponen seuraa Sami Kontolan esimerkkiä. Miesten työllistäjänä toimii laulajatar Johanna Siekkisen taustaorkesteri Relax. Merkittävimpiin vuoden 1995 Suuret suljetut purppurasilmät -keikkoihin lukeutuu itsenäisyyspäivän nuorten konsertti Jyväskylän Hipposhallissa, jossa bändiä sekä mm. Let's Eppeliniä ja Sirokkoa on seuraamassa yli 3000 kuuntelijaa.
1996: Alkuvuosi kuluu pienoisen hiljaiselon merkeissä. Uutta materiaalia synnytellään. Syksyllä yhtye pääsee Soundi-lehden järjestämän Koffrock-bändikilpailun viiden parhaan joukkoon 600 yrittäjän joukosta. Kilpailun semifinaali järjestetään Tavastialla. Kitaristi Juho Hämäläinen joutuu kuitenkin valitsemaan ajat sitten varatun ja maksetun Kreikan saaristoon suuntautuvan lemmenloman ja keikan välillä. Sydämenasiat voittavat, ja ouzolla tuskaansa sammuttelevaa kitaristia tuuraa ystäväpiiristä löytynyt kitaristisuuruus Sami Määttä. Tuuraajasta huolimatta (tai juuri sen takia) tie finaaliin aukeaa tuomariston kehuessa energistä livemeininkiä. Mainittakoon, että sen koommin Hämäläisen bändit eivät olekaan Tavastialle esiintymään päässeet... Rumpali Sami Kontola muuttaa Koffrockin Tavastian elokuisen live-karsinnan jälkeisenä päivänä Saksaan opiskelemaan. Samin lähtö on bändille kova paikka, onhan laajan musiikkimaun omaava heppu ollut tärkeä osa yhtyeen luomisvimman ohjailussa. Rumpali Mikko Holappa suorittaa kunniakkaan debyyttinsä Koffrockin finaalissa 28. syyskuuta Helsingin messukeskukessa. Voittoa ei bändin suureksi kummastukseksi kuitenkaan heru.
1997: Maaliskuussa Tammi julkaisee jyväskyläläisen Risto Heikkisen kirjoittaman Ruma bändinpoikanen -kirjan, jossa musiikin tekemisestä, keikkailusta ja sen sellaisesta puhuvat mm. Don Huonot, YUP, Stratovarius, Tarharyhmä - ja Suuret suljetut purppurasilmät. Tässä lainaus eräältä sivulta: "Juho: Joissain biiseissä saattaa aluksi tuntua olevan niin naurettava heavy-riffi, ettei sitä viitsi soittaa. Sitten siitä tuleekin ihan hyvä biisi. Antti L.: Se muuttuu paremmaksi, kun rumpali soittaakin vaikka pohjalle jotain afro-kuubalaista komppia." Keikkailu vähenee kuitenkin entisestään Katri Helenan taustaorkesteriin rekrytoidun Tapio Leppäsen iskelmäkiireiden takia. Kun Antti Lipponen vielä syksyllä liittyy Tarja Lunnaksen bändiin, alkaa yhtyeen toiminta muuttua todella vaikeaksi. Viimeiseksi keikaksi jää lopulta syyskuinen veto Tanssisali Lutakossa Rasmuksen (tuolloin vielä ilman The-etuliitettä) lämmittelijänä. Viimeinen studiovisiitti tehdään loka-marraskuussa, mutta kun äänitetty kolmen biisin demo ei herätä suurempaa innostusta niiden muutamien levymogulien joukossa, joille se jaksettiin lähettää, hiipuu into vuodenvaihteen tienoilla vaikeiden olosuhteiden puristuksessa. Kun Antti Lipponen vielä ilmoittaa muuttavansa Helsinkiin, ei motivaatio enää riitä treeniaikojen ja keikkapäivämäärien kanssa taistelemiseen. Puolet yhtyeestä on käytännössä täystyöllistetty ammattimuusikkouden parissa. Suuret suljetut purppurasilmät lopettaa toimintansa silti ilman riitelyä, soittajien välit säilyvät lämpiminä. 2000-luku: Suuret suljetut purppurasilmät nousee vielä kerran lavalle toukokuussa 2001 kokoonpanossa Hämäläinen-Kontola-Leppänen-Lipponen Tanssisali Lutakossa esiintyessään hurmioituneen yleisön edessä Hämäläisen 30-vuotissyntymäpäiväbileissä. Sen jälkeen comebackistakin on puhuttu, ainakin muutaman kerran humalassa... Never say never? |