MikÄ on aivovaltimon aneurysma?


Aivovaltimoaneurysma (AA) on aivovaltimon seinämän sairaaseen kohtaan muodostunut pullistuma, joka puhjetessaan aiheuttaa hengenvaarallisen kallonsisäisen verenvuodon. Useimmiten vuoto AA:sta tapahtuu aivoja ympäröivään lukinkalvonalaiseen tilaan, jolloin puhutaan lukinkalvonalaisesta verenvuodosta (subaraknoidaalivuoto, SAV), joskus taas aneurysma suuntautuu siten että vuoto tapahtuu aivokudoksen tai aivokammioiden sisään.

Aivovaltimoaneurysma merkittÄvÄnÄ kansan- terveydellIsenÄ ongelmana


Arviolta noin 100 000 suomalaisella on tietämättään aivovaltimoissa aneurysma, jossa on vuotoriski. Valtaosa aivovaltimoaneurysmista ei koskaan aiheuta oireita ja keskimäärin vain yksi sadasta aneurysmasta puhkeaa vuosittain. Kuitenkin melkein 1000 suomalaista sairastuu vuosittain AA:n puhkeamisesta johtuvaan kallonsisäiseen verenvuotoon (subaraknoidaalivuoto, SAV). Kuolleisuus AA:n vuotoon on noin 35-50% huolimatta nykyaikaisesta neurokirurgisesta tehohoidosta, ja AA:n vuodosta selvinneistä noin puolelle jää merkittävä neurologinen haitta (esim. halvaus).

Aivovaltimoaneurysmien aiheuttamien kallonsisäisten verenvuotojen esiintyvyys on Suomessa, tuntemattomista syistä, erityisen korkea. Se on 2-3 kertaa yleisempi kuin muualla ja siihen menehtyy vuosittain enemmän suomalaisia kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin. SAV-potilaat ovat tyypillisesti aiemmin terveitä työikäisiä; sairastuneiden keski-ikä on noin 55 vuotta.

KenellÄ on aivovaltimoaneurysma ja tuleeko se puhkeamaan?


Aivovaltimoaneurysma voidaan löytää potilaalta aivoverisuonten kuvantamistutkimuksella (pään tietokonekerroskuvauksen tai magneettikuvauksen yhteydessä tai erillisellä angiografiatutkimuksella). Pään alueen tietokonetomografiatutkimusten ja magneettitutkimusten yleistyessä löydetään oireettomia aivovaltimoaneurysmia enenevässä määrin.

Kallonsisäisen verenvuodon yhteydessä todetut AA:t on tärkeää eristää aivoverenkierrosta mahdollisimman pian uusintavuodon ehkäisemiseksi. Jo kerran vuotaneiden AA:ien kohdalla vuotoriski on selvästi korkeampi kuin sattumalta löytyneiden oireettomien AA:ien. Nykyisen hoitokäytännön mukaan oireeton aivovaltimoaneurysma pyritään useimmiten eristämään aivoverenkierrosta kallonsisäisen verenvuodon ehkäisemiseksi. Tämä voidaan tehdä joko sulkemalla aneurysman kaula mikrokirurgisesti tai täyttämällä aneurysma suonensisäisesti. Molemmat hoitomuodot ovat teknisesti vaativia ja sisältävät merkittäviä riskejä potilaalle.

Koska AA:n vuotoa ehkäiseviin hoitoihin liittyy merkittäviä riskejä, ja toisaalta oireettomia AA:ia löytyy enenevässä määrin eivätkä kaikki näistä tulisi ilman hoitoa vuotamaan, on AA:n vuotoriskin arvioiminen ja vuotoa ennaltaehkäisevän hoidon kohdentaminen kliinisesti ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Tällä hetkellä vuotoriskin arviointi perustuu AA:n muotoon ja sijaintiin sekä potilaskohtaisiin riskitekijöihin (esim. tupakointi), mutta on varsin epätarkkaa.

Mihin Petri Honkasen aloittama ja hÄnen sÄÄtiÖnsÄ tukema tutkimustyÖ tÄhtÄÄ?



Aneurysman puhkeamismekanismi on toistaiseksi tuntematon. Sen seinämässä tiedetään kuitenkin olevan meneillään krooninen tulehdusreaktio, joka liittyy seinämän rappeutumiseen ja vuotoalttiuteen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa aneurysman rakennetta ja seinämää kuvantamalla pystytään määrittelemään aneurysman vuotoriski ja kohdentamaan hoitomuodot siten, että vuotoherkät aneurysmat hoidetaan ennaltaehkäisevästi, mutta vaarattomien aneurysmien kantajia ei altisteta turhaan hoitoihin liittyviin riskeille. Lisäksi aneurysman puhkeamismekanismin selvittäminen auttaa kehittämään parempia hoitomuotoja SAV:n estämiseksi ja hoitamiseksi.

Petri Honkasen säätiön tarkoituksena on edistää aivovaltimoaneurysman seinämään, sen vuotoriskiin sekä aivovaltimoaneurysmien hoitokäytäntöihin kohdistuvaa tutkimustyötä. Säätiön tuen ensisijaisena kohteena on tutkimustyö, joka pyrkii

1) kehittämään menetelmiä aneurysman vuotoriskin tunnistamiseksi, jotta aneurysma voitaisiin hoitaa ennen puhkeamista; sekä
2) kehittämään hoitomenetelmiä puhkeamisriskissä olevan aneurysman seinämän vahvistamiseksi alkuvaiheessa, joko suonensisäiseen hoitoon yhdistettävillä paikallisilla lääkkeillä tai myöhemmässä vaiheessa korvaamalla sekä mikrokirurginen sulku että suonensisäinen hoito uusilla lääkehoidoilla.

Lähteet:



1. Petri Honkasen väitöskirjasuunnitelma

2. Tulamo et al. Miksi aivovaltimoaneurysma puhkeaa? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(3):244-52 (katsausartikkeli)

3. Tulamo R. Inflammation and Complement Activation in Intracranial Artery Aneurysms. Helsingin yliopisto, 2010 (väitöskirja) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20415/inflamma.pdf?sequence=1

4. Frösen J. The Pathobiology of Saccular Cerebral Artery Aneurysm Rupture and Repair -a Clinicopathological and Experimental Approach. Helsingin yliopisto, 2006 (väitöskirja) http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/frosen/thepatho.pdf


Lisää tietoa: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/neurokirurgia/Sivut/default.aspx

http://www.surgicalneurologyint.com