Erityislastentarhanopettaja

Helsingin yliopiston nettisivulla (2008) kerrottiin. että kelpoisuusehtona sosiaalihuollon erityistyöntekijän tehtävään oli tehtävän edellyttämä koulutus ja soveltuva erikoistumiskoulutus tai perehtyneisyys. Virkojen ja toimien nimike oli sivun mukaan yleensä erityislastentarhanopettaja tai kiertävä erityislastentarhanopettaja. Soveltuvaksi erikoistumiskoulutukseksi oli katsottu alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopettajan opinnot.

Maarit Armanto ketoi Salon kaupungin nettisivulla (2008) aloittanut palveluksessa syyskuun alussa 2007 konsultoivana erityislastentarhanopettajana eli keltona. Hän totesi tekevänsä yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa töitä lasten tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsi saattaa tarvita tilapäisesti tai pitemmän ajan tarkemmin suunniteltua toimintaa ja tukea, jotta hänelle taattaisiin paras mahdollinen päivähoidon arki.

Ammatissa toimivia lastentarhanopettajia oli v. 2006 (Akavan työmarkkinatutkimus 2006) noin 10 500, joista päiväkodeissa työskenteli noin 9 200, kuntien sosiaalitoimistoissa noin 400, peruskouluissa noin 300 ja muissa tehtävissä noin 600. Opettaja-lehden mukaan (2007) erityislastentarhanopettajia oli 1990- ja 2000-luvuilla valmistunut yli tuhat, mutta kunnan päivähoidossa ja esiopetuksessa heistä työskenteli noin 500.

Suomen päivähoitojärjestelmä on pitkän kehitysprosessin tulos. Suomalaisen päiväkotitoiminnan juuret ovat 1800-luvulla alkaneessa lastentarhatoiminnassa, tuolloin Saksasta maahamme saapuneeseessa fröbeliläisessä pedagogiikassa. Nykyisin julkista varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkotien lisäksi myös perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa,avoimissa päiväkodeissa sekä leikki- ja kerhotoiminnassa. Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli kunnan järjestämässä päivähoidossa hieman yli puolet alle kouluikäisistä lapsista (186 058 lasta). Heistä oli päiväkodeissa 71 % (131 079 lasta) ja perhepäivähoidossa 29 % (54 979 lasta).

Vihtiläinen Veli-Jukka Vuoristo kertoi kuntaliiton nettisivulla (2005), että hänen työnkuvaansa kuuluivat opettamisen ja lasten havainnoinnin lisäksi erityispäivähoidon kehittäminen, konsultointi, henkilökunnan ohjaaminen ja erilaisten yhteistyötahojen, kuten lasten vanhempien, puheterapeuttien ja psykologien, kanssa toimiminen.

Erityislastenrhanopettajille on perustettu oma yhdistys Suomen erikoistuneet lastentarhanopettajat eli SELTO. Sen tarkoituksena on yhdistyksen nettisivun mukaan (2008) toimia erityispäivähoidon, harjaantumisopetuksen ja erityisopetuksen esiasteen alueella toimivien sekä näiden alojen koulutus- ja hallintotehtävissä toimivien jäsentensä oikeudellisen aseman turvaamiseksi, palkkauksellisen ja sosiaalisen aseman sekä työolosuhteiden parantamiseksi, jäsenten ammatillisten ja yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseksi, erityispäivähoidon, harjaantumisopetuksen ja erityisopetuksen esiasteen kehittämiseksi, hyvän yhteishengen sekä yhteenkuuluvuuden edistämiseksi erityispäivähoidon, harjaantumisopetuksen ja erityisopetuksen esiasteen sekä päivähoitotoiminnan aloilla toimivien keskuudessa sekä erityispäivähoidon, harjaantumisopetuksen ja erityisopetuksen esiasteen aloilla toimivien ammattitaidon kehittämiseksi.

Lisätietoja:

Pedagogista pätevyyttä päiväkoteihin, Minna Ängeslevä, Opettaja eLehti - 28.9.2007
Järjestöjen ja palvelujen tuottajien linkkisivu

KV 3.11.2008