Vaakuna
[Sisällysluettelo]
 

Työttömyysturvan harhat ja vääryydet

JOHDANTO

Melkein kaikki 'tietävät' että ihmisten pitää vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta, sillä muuten työttömyyden kohdatessa jää ilman työttömyysturvaa ja joutuu elämään vain yhteiskunnan avustusten varassa.

On yleinen harhaluulo että liittojen jäsenet saavat parempaa työttömyysturvaa sen takia että he maksavat suuria summia liitoille.

Näillä liitoille maksetuilla rahoilla ei ole juuri mitään tekemistä ansiosidonnaisen työttömyyskorvausten kanssa. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta, mutta vain kassajäsenille. Siihen ei vaikuta se onko liiton vai yleisen työttömyyskassan jäsen, kunhan on vaan kassajäsen.

Varat tähän rahastoon saadaan kaikilta kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista ja valtiolta, ei liitoilta. Liittojen kassoilla ja riippumattomilla työttömyyskasoilla on oikeus nostaa tästä rahastosta jäsenilleen ansiosidonnaiset korvaukset. Kelalla ei ole tätä oikeutta. Näin ei saisi olla, sillä liittojen tai kassojen jäsenet eivät ole olleet tuomassa rahaa tähän rahastoon enempää kuin näihin kuulumattomat työntekijät.

Tässä sanatarkkoja lainauksia ihmisten käsityksistä työttömyysturvasta:

"saathan sillä työttömyysvakuutusmaksulla peruspäivärahaa jos jäät työttömäksi toisin kuin liittojen jäsenet, jotka maksavat LISÄvakuutusta itselleen, he toki saavat tietysti ansiosidonnaista. Mutta maksavat myös sitä työttömyysvakuutusmaksua jolla sinun peruspäivärahasi maksetaan, ethän muuten saisi mitään... "

"jos et kuulu mihinkään kassaan niin saat kaikesta huolimatta sen peruspäivärahan suuruista 'elatusapua' joltain taholta, mitä sitten mistä se tulee.... mutta saat kuitenkin vaikka ei kuuluisi saada 'pennin' pyörylää yhtään mistään,,, olisi näillä helpompi niellä se kaikkien maksama 'työttömyysvakuutusmaksu'. "

"kitkutan ensin pari vuotta ansiosidonnaisella ja sitten tipun peruspäivärahalle"

"mikä ihme tuo 99 e on? ei pidä paikaansa. Minä ainakin maksoin 30 vuotta 0,5 % työttömyyskassamaksua (ja sen lisäksi ay-jäsenmaksua, 1,5 -2,5 %) esimerkin mukaan siis 2500 e työttömyyskassalle per vuosi (+ 7500 e liitolle) - olematta PÄIVÄÄKÄÄN TYÖTÖN. Ja meitä on miljoonia Suomessa. Eiköhän ne rahat riitä muutamien ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksien maksamiseen, kun lisäksi maksoimme tuon työttömyysvakuutuksen valtiolle." [Tämä ei kyllä osannut laskea vaikka on toimittaja ammatiltaan.]

"Juuri sentakia onkin ne liitot että jäsenet saa suurempia etuja... oma valinta jokaisella... ei voi olla tietämättömyyttä enää nykypäivänä."

Väärin! Ei se noin mene, vaikka luullaan että se on noin. Liittojen jäsenet eivät maksa "lisävakuutusta", vaan myös kassoihin kuulumattomat maksavat sen saman "lisävakuutuksen", vaikka eivät saakaan sillä kustannettua korvausta. Em. "elatusapua" eivät saa vain perusturvalla olevat, vaan tätä "elatusapua" saavat myös liittojen jäsenet, sillä se on osana ansiosidonnaista.

"En todellakaan ole maksanut turhaan ay-liiton maksuja. Kun olin lomautettuna kolme vuotta sitten, sain ansiosidonnaista päivärahaa lomautusajalta, ja rahat tulivat ajalleen tilille. Ei mitään hämminkiä. Sama oli muilla lomautetuilla firmassamme. Ja jotka eivät saaneet ansiosidonnaista, saivat sitten Kelan kautta päivärahaa."

Näin tämä ajatusmekanismi menee. AY-liike tahtoo, että ihmiset luulevat näin, sillä he hyötyvät siitä. Suurin osa ihmisistä kuuluu ammattiliittoihin vain työttömyysturvan takia. He luulevat, että heidän saamansa ansiosidonnainen työttömyysturva johtuu siitä, että he maksavat tietyn prosenttiosuuden palkastaan liitoille. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole.

Tämä harhaluulo johtuu pitkälti siitä, että liittojen jäsenillä kassamaksut on hoidettu, ja liittoihin kuulumattomilla niitä useinkaan ei ole hoidettu. Sitten ihmiset yksinkertaistavat, että liittojen jäsenten saama parempi korvaus johtui siitä, että he kuuluvat liittoihin. Tämän on aivan väärin, sillä ansiosidonnaisen saaminen ei edellytä liittoihin kuulumista.

Tämän harhaluulon toinen puoli on se, että moni on jättänyt työttömyysturvansa kokonaan hoitamatta, kun he ovat luulleet, että se on kallis ja se edellyttää liittoihin kuulumista. On todella vastuutonta, että tätä harhaluuloa pidetään yllä. Jokaiselle pitäisi tehdä erittäin selväksi se että liittojen jäsenyydellä ja työttömyysturvalla ei ole keskinäistä kytköstä.

Oikeasti suurin osa ihmistä ei ymmärrä juuri mitään työttömyysturvan periaatteista, vaikka he luulevat ymmärtävänsä. Tämä pätee myös valtaosaan niistä virkamiehistä ja poliitikoista, jotka ovat toimenkuvansa takia näiden asioiden kanssa tekemisissä.

Tässäpä esimerkki siitä. (Kansanedustajan sähköposti 15.9.2012):
"Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan peruspäiväraha ja sitä vastaava osuus. Ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan erillisellä maksulla. Esim Loimaan kanssa on hyvin tunnettu. Olen pahoillani, mutta edun voivat saada vain ne, jotka vuosia ovat maksua maksaneet."

Edellä olevahan ei pidä paikkaansa. Tämä ex ministeri ja nykyinen kansanedustaja näköjään kuvittelee, että ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan kassoille maksetuilla maksuilla! Jos noin olisi, niin silloin olisi ihan oikein, että vain kassajäsenet saavat ansiosidonnaista korvausta. Mutta eihän se niin mene. Todellisuudessa kaikki palkansaajat rahoittavat ansiosidonnaista, mutta vain kassajäsenet saavat näin kerätystä rahapostista ansiosidonnaisia korvauksia. Muut maksajat jäävät nuolemaan näppejään. Tämä hänen kuvitelmansa kertoo, että hänellä ei ole mitään käsitystä eri maksuosuuksien suuruudesta. Kassamaksut ovat pelkkä "hyttysen kusi" työttömyysvakuutusrahastossa. (Tein tästä aiheesta myöhemmin oman nettisivunsa: [Kaavio luulemisten mukaan])

VIRKAMIESTEN SELITYKSET

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa työttömyysturvalainsäädännön kehittämisestä. Kelan tehtävänä on puolestaan toimeenpanna sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä.

Ote STM:n kirjeestä STM/1791/2012: "Pääsääntönä etuuksien rahoituksessa on, että peruspäiväraha ja ansioturvasta perusturvan osuus rahoitetaan verovaroin ja ansio-osuudet työttömyysvakuutusmaksuilla." (Allekirjoittajina johtaja Anja Kairisalo ja tarkastaja Milja Tiainen.)

Kelan juristi Mari Köngäs sanoo suunnilleen samaa kirjeessään 28.3.2012 allekirjoittaneelle: "Myös ansioturvasta valtio rahoittaa perusturvaksi katsottavan osuuden." "Ansiopäivärahan ansio-osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotolla sekä työttömyyskassojen rahoitusosuudella (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 2 luku 4§.)" Työttömyyskassojen osuus on kirjattu myös tähän lakiin, ja se on 5,5 %. ([Kirje])

SELITYSTEN SELITYKSET

Edellä oleva tarkoittaa sitä että työnantajien ja työntekijöiden maksamina ansiosidonnaisina työttömyysvakuutusmaksuina kerätään suunnilleen se sama summa mikä menee ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin. Vika on siinä että nämä maksut kerätään kaikilta, mutta näillä maksuilla kerätty raha käytetään pelkästään kassajäsenten hyväksi. Kassoihin kuulumattomat jäävät lähes osattomiksi siitä rahapotista, jota ovat olleet keräämässä maksamillaan vakuutusmaksuilla omaksi työttömyysturvakseen.

Tätä legitimoidaan mitä ihmeellisimmin perustein, mm. nimittämällä vakuutusmaksuja veroluontoisiksi maksuiksi. Sitten jos kysyy että miksi verovaroja käytetään epätasa-arvoisesti, niin vastaus on se että kyseessä on vapaaehtoinen vakuutus. Eli kyseessä on joko veroluontoinen maksu tai vakuutusmaksu tilanteesta riippuen ja aina niin päin että se on ei-jäsenen vahingoksi.

Kassajäsenyyttä pidetään myös vapaaehtoisena, mutta asia ei käytännössä ole aina niin.

Suurin osa ihmistä joutuu opettelemaan työttömyysturvan alkeet vasta jouduttuaan ensimmäisen kerran työttömäksi. Silloin monelle selviää käsitteet perusturva, ansiosidonnainen, kassa ja liitto. Tällöin osa porukasta huomaa että voi voi, ei ollut kassajäsenyyttä, jäi ansiosidonnainen saamatta. Sitten he syyttävät itseään siitä, vaikka todellinen syyllinen on muualla. Koska he luulevat että eivät ole maksaneet mitään vakuutusmaksuja, he tyytyvät siihen että eivät saa ansiosidonnaista vakuutuskorvausta.

Hyvin pieni osa heistä kuitenkin ymmärtää asian todellisen luonteen. He tekevät valituksia. Ensimmäiseksi he kohtaavat viranomaisten asenteen: Ensin nämä ihmiset eivät maksa vakuutusmaksuja ja sitten he ruikuttavat kun eivät saa korvausta.

Ensimmäinen virhe tässä on se että kyseessähän ei ole vapaaehtoinen vakuutus jonka voi ottaa tai olla ottamatta, sillä vakuutusmaksut ovat pakollisia. Toinen virhe tässä on se että kassamaksut ja vakuutusmaksut sotketaan käsitteinä. Näiden mittasuhteita ei myöskään nähdä. Kassamaksut ovat mitättömän pieniä maksuja eikä niillä rahoiteta työttömyysturvaa kuin nimeksi. Se rahoitetaan verovaroilla ja ansiosidonnaisilla vakuutusmaksuilla.

Kolmas lyömäase on se että työttömyysvakuutusmaksuja nimitetään veroluotoisiksi maksuiksi: "Veroistakin menee jokaisen kohdalta osuus johonkin sellaiseen josta ei itse pidä tai käytä."

Jos se nyt kumminkin olisi vero, niin verovaroilla ei saa kohdella samassa asemassa olevia ihmisiä eri lailla. Maksat sairaalasta vaikka et käyttäisi sitä. Mutta jos sairastut, niin sinulla on oikeus käyttää sairaalaa. Tässä työttömyysvakuutuksessa on se ero että maksat ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mutta sinulla ei ole oikeutta saada sillä kustannettua ansiosidonnaista turvaa, jos et ole kassajäsen.

Monella aina töissä olleella ihmisellä ei ole käsitystä siitä mikä on perusturva ja mikä ansiosidonnainen ja mitä niiden suhteet ovat. Tai mitä kassojen tai liittojen jäsenyys maksaa. Heillä voi olla käsitys että on joku perusturva ja sitten liitoilta tai kassoilta saa ostettua lisäturvaa liittymällä niiden jäseniksi. He eivät tiedä sitä että jos ei eivät kuulu liittoihin tai kassoihin, niin silloin he "ostavat" vakuutusmaksuillaan sitä lisäturvaa muille, ei itselle.

TYÖTTÖMYYSTURVA TOIMII NÄIN

Kun henkilö jää työttömäksi, niin hän saa työttömyyskorvausta. Sitä maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta. Korvaus maksetaan joko Kelan tai työttömyyskassojen kautta. Kummassakin tapauksessa rahan alkuperä on sama, maksukanava on vaan toinen. Raha työttömyysturvaan tulee veroista, työttömyysvakuutusmaksuista ja kassojen jäsenmaksuista.

Korvauksen saajat jaetaan kuitenkin kahteen eriarvoisesti kohdeltuun kastiin riippuen siitä mitä kautta korvaus maksetaan. Jos korvaus tulee Kelan kautta, niin jokainen saa aiemmasta tulotasostaan riippumatta saman suuruisen korvauksen. (Korvauksen suuruuteen vaikuttaa mm. lasten määrä.) Jos korvaus tulee kassan kautta, niin korvaus on huomattavasti suurempi, jopa moninkertainen.

Ansiosidonnaiset vakuutusmaksut riippuvat tuloistasi. Mitä suurempia vakuutusmaksuja on maksanut, sitä suuremman korvauksen saa. Tämä on ihan oikein. Palkansaajilta peritään näitä vakuutusmaksuja kahta kautta. Työnantajasi maksaa 0,8% palkastasi ns. työantajamaksuina. Ne eivät näy palkkalaskelmassasi, mutta ne on tarkoitettu sinun ansiosidonnaisen työttömyysturvasi rahoittamiseen. Olet maksanut tämän osuuden työpanoksellasi. Sen lisäksi palkastasi peritään selvänä rahana 0,6%. Tämä määrä näkyy palkkalaskelmassasi rivillä "Työttömyysvakuutusmaksu". Prosentit vaihtelevat vuosittain työllisyystilanteen mukaan, mutta joka tapauksessa näillä maksuilla pyritään keräämään mahdollisimman tarkasti se sama summa mikä menee ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten ansiosidonnaisiin osiin.

Palkkalaskelma

Alla on kaavio joka selventää tilannetta periaatteellisesti. Kaavio on piirretty STM:n ja Kelan edellä antamien tietojen perusteella. (Klikkaa kuvaa, niin saat suurennettua sen.) (Käsittämättömän sekavaa työttömyysturvalakia en lähde itse tulkitsemaan, vaan käytän sen laatijoiden ja toimeenpanijoiden tulkintaa asiasta. Se onkin mielekäs lähestymistapa, sillä heidän lain tulkintansa on se tapa jolla laki käytännössä toteutuu.)

Kaavio

Ansiosidonnaiset vakuutusmaksut kerätään kaikilta palkansaajilta (punainen), mutta sillä rahoitettua "punaista" ansiosidonnaista vakuutuskorvausta saavat vain kassajäsenet. Vihreä on valtion rahoittama perusturva ja sen suuruuteen ei vaikuta kassajäsenyys eikä ansiotaso. Sitä on pilkaten nimitetty "elatusavuksi" niille jotka eivät ole "vakuuttaneet itseään". Kuten huomaatte, niin näitä "armopaloja" saavat myös ansiosidonnaisella olevat samansuuruisena kuin muutkin.

Huomaa että punaisella merkitty maksu sisältää sekä työnantajan työntekijästään maksaman osuuden (0,8% palkasta) ja työntekijän palkkalaskelmassa näkyvän osuuden (0,6% palkasta).

Kassajäsenten huomattavasti suurempi korvaus ei ole oikeutettua, sillä kassajäsenet eivät ole olleet keräämässä tuota punaisella merkittyä korvausta yhtään sen enempää kuin kassoihin kuulumattomatkaan.

Sininen on työttömyyskassojen jäsenmaksut. (Esim. YTK tai ammattiliiton kassa.) Eri kassoilla ne vaihtelevat, mutta tyypillinen maksu on YTK:n jäsenmaksu joka on 99 € vuodelle 2012. Ne menevät kassojen yleiskuluihin.

Harmaa on muut maksut ammattiliitoille. Tämä raha menee mm. lakkoavustuksiin, juristipalveluihin, AY-pomojoen palkkoihin yms. eikä sillä ole mitään tekemistä työttömyysturvan kanssa. (Jos et tarvitse näitä palveluita, niin vaihda liitosta pelkkään työttömyyskassaan. Tulee paljon halvemmaksi!)

MINISTERIÖN HARHAUTUS

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Anja Kairisalo sanoo STM/3667/2007: "Vakuutusperiaatteen mukaisesti työttömyysvakuutusrahasto kuitenkin ohjaa peruspäivärahan rahoitukseen työttömyyskassoihin kuulumattomien määrää vastaavan osuuden työttömyysvakuutuksen tuotosta. Pakollisilla vakuutusmaksuilla ja niistä kertyneellä tuotolla rahoitetaan siten sekä ansiosidonnaista työttömyysturvaa että peruspäivärahaa."

Osmo Soininvaara on sanonut blogissaan 4.1.2010: "Minun ymmärtääkseni työttömyyskassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut menevät nykyisin valtion pohjattomaan kassaan, koska niillä ei enää kehdata rahoittaa ansiosidonnaista. Asia selitetään niin, että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu."

Osmo Soininvaaran sähköpostia 14.8.2012: "Tämä on väärin. Tällaista teettää kolmikanta. Aiemmin nuo rahat menivät suoraan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen rahoittamiseen, mutta kun minä ja moni muu otimme tämän näyttävästi esille, tehtiin tuo harhautusliike."

Edellä olevassa on kaksi kohtaa, jotka vaativat tarkempaa huomiota: Ensinnäkään näitä rahoja ei tilitetä kokonaisuudessaan valtion kassaan. Niistä tilitetään valtiolle vain se osuus, joka näkyy palkansaajan palkkalaskelmassa. Se osuus jonka työnantaja maksaa suoraan työntekijän työpanoksen tuotosta, niin sitä ei tilitetä valtiolle. Se siirretään edelleenkin suoraan kassajäsenten ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin. Siis rahojen kaappausta ei kaikesta huolimatta kuitenkaan lopetettu, se lopetettiin vain osittain - asia jota kaikki eivät ehkä huomanneet.

Toinen huomiota vaativa seikka on väite, että pakollisilla vakuutusmaksuilla rahoitetaan peruspäivärahaa. Tämä on tahallista harhaan johtamista. Se on aivan yhtä totta kuin väite että työttömät maksavat STM:n virkamiesten palkat. Tätä jälkimmäistä typerää väitettä voin perustella käyttäen Anja Kairisalon logiikkaa: Koska työtön joutuu maksamaan valtiolle veroa peruspäivärahastaan ja Anja Kairisalo saa palkkansa valtiolta, niin siitä voimme päätellä, että työtön maksaa Anja Kairisalolle palkkaa.

Tätä samaa päättelyketjua käytetään sekä Kelassa että STM:ssä: Kun osa kassoihin kuulumattomien maksamista vakuutusmakuista tilitetään valtiolle ja valtio maksaa peruspäivärahan, niin silloin kassaan kuulumattoman maksama työttömyysvakuutusmaksu menee muka hänen omaksi hyväkseen.

Eli jos nämä rahat ohjataan valtiolle ja valtio rahoittaa peruspäivärahaa, niin silloin homma on todellakin silmänkääntötemppu. Vakuutusmaksuilla rahoitetaan vain prosentin murto-osan verran peruspäivärahaa. Vähän samaa kuin jos vakuutusyhtiö antaisi pelkän tikkukaramellin korvaukseksi palaneen talon omistajalle, ja sanoisi että sait vakuutusmaksuilla kustannetun korvauksen.

KELAN HARHAUTUS

Kelan lakimies Mari Köngäs huiputtaa ihan saman kaavan mukaan kirjeessään allekirjoittaneelle: "Työttömyysvakuutusmaksuilla ei rahoiteta ainoastaan ansiopäivärahaa, vaan myös Kelan maksama peruspäiväraha rahoitetaan osittain työttömyysvakuutusmaksujen tuotoista."

Kelan väite on 99,9 prosenttisesti valhetta, se on vain 0,1 prosenttisesti totta! (Laskelma alempana.)

Kelan ja STM:n vastaukset ovat niin yhdenmukaisia, että herää kysymys mistä alkuperäinen harhaanjohtava väittämä on peräsin. Olen kysynyt tätä, mutta en ole saanut vastausta. Olen kysynyt myös sitä että miksi kyselijöitä harhautetaan kuvittelemaan, että kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut menisivät heidän itsensä hyväksi perusturvan kautta. Tähänkään en ole saanut vastausta.

Jos he olisivat olleet vilpittömiä, niin he olisivat kertoneet totuuden, että nämä vakuutusmaksut menevät valtiolle ja siten käytännössä hukkaan maksajan itsensä kannalta. Miksi he valehtelevat? Ovatko he niin ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa että eivät uskalla kertoa totuutta? Vai mikä on syynä? Joku yhteinen lähde heidän teksteillään on, jota he toistavat kuuliaisesti kuin papukaijat. Koska ja missä on sovittu että kansalaiselle valehdellaan näin. Ja niiden nimet esiin jotka tämän päätöksen tekivät.

LASKELMA

Tehdäänpä pieni laskelma, joka kertoo suuruusluokan miten suuren osan "kassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut hyödyttävät myös heitä itseään". (Tämä ei ole tarkka, pelkkä arvio.)

Aluksi tarkentavana tietona se, että kassoihin kuulumattomien maksamaa työttömyysvakuutusmaksua ei tilitetä kokonaan valtiolle, siitä tilitetään vain se osuus, joka on peritty suoraan palkansaajan palkasta. Sitä osuutta joka ei näy palkkalaskelmassa, ja jonka työnantaja maksaa suoraan työntekijän työpanoksen tuotosta, niin sitä ei tilitetä valtiolle. (Tämän nettisivun vuoden 2012 versioissa tätä asiaa ei ollut huomioitu, vaan oli oletettu, että koko vakuutusmaksu tilitetään valtiolle. Uudempaa versiota on tarkennettu tältä osin, joten tilanne oli oletettuakin pahempi.)

Oletetaan että työllisiä on Suomessa 2,4 miljoonaa ja työttömyysprosentti on 8. Tällöin työttömiä voisi olla suuruusluokkaa 200000. Kelan mukaan pelkällä peruspäivärahalla olevia oli vuonna 2011 tarkalleen 25501 kpl. Siis noin joka kahdeksas työtön ei kuulu kassaan. (Tai on muusta syystä pelkällä peruspäivärahalla. Mutta tämä laskelma on pelkkä suurussluokka-arvio, joten ei takerruta siihen.)

Jos oletetaan että keskipalkka on 3000 €/kk ja työttömyysvakuutukset tuloista ovat 0,6% + 0,8% = 1,4%, niin työttömyysvakuutusmaksuja tulisi n. 100 miljoonaa kuukaudessa. Jos joka kahdeksas on kassoihin kuulumaton, niin kassoihin kuulumattomat maksavat vakuutusmaksuja 100 miljoonaa/kk/8 = 12,5 miljoonaa/kk. Tästä summasta tilitetään valtiolle 0,6/1,4*12,5 eli noin 5,4 miljoonaa euroa kuukaudessa. Jos valtion budjetti on noin 50 miljardia vuodessa, niin kuukaudessa se on noin 4 miljardia. Tällöin tämä valtiolle tilitetty summa muodostaa noin 5,4M / 4000M = 0,13% koko summasta. Tyypillinen peruspäiväraha on 674 euroa kuukaudessa. Tästä 0,13% on sitä työttömyysvakuutusmaksuilla maksettua rahaa, joka hyödyttää myös työtöntä itseään. Eli kassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut hyödyttävät heitä itseään alle euron kuukaudessa! Mikä se sellainen vakuutus on olevinaan, jossa vakuutusmaksu on tyypillisesti 42 euroa/kk ja sillä saatu korvaus alle euron kuukaudessa.

Kassajäsenten vakuutusmaksut hyödyttävät heitä itseään 100% osuudella ja kassoihin kuulumattomia 0% osuudella. Sen sijaan kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut hyödyttävät heitä itseään vain noin 0,13% osuudella ja kassajäseniä peräti 58% osuudella.

Jos juristi ansaitsee tyypillisesti 3000-7000 €/kk, niin tästä seuraa se että nämä vakuutusmaksut hyödyttävät valtion leivissä olevia juristeja luokkaa 3-7 €/kk, siis paljon enemmän kuin työttömiä itseään. Ja heidän hyöty on jatkuvaa, ei vain työttöminä.

Eli se siitä ministeriön väitteestä, että kassoihin kuulumattomien maksamat vakuutusmaksut hyödyttävät heitä itseään. Nämä vakuutusmaksut hyödyttävät huikeasti enemmän näitä valtion virkamiehiä kuin työttömiä itseään.

Miksiköhän STM on vihollisemme joka yrittää huijata meitä eikä ole meidän puolella? Se ei ole edes puolueeton, vaan meitä vastaan. Tai sitten he ovat vaan aidosti tyhmiä eivätkä oikeasti ymmärrä. Jos he eivät ymmärrä, niin miten työttömyysturvalainsäädännön kehittäminen voi olla heidän vastuullaan? Jos he ymmärtävät, niin kyse on erittäin pahasta korruptiosta: Ministeriö toimii ammattiliittojen edunvalvojana, ei yhteiseksi hyväksi.

Voin myös sivuuttaa edellä olevat ammattilaisten laintulkinnat ja testata tätä mallia syöttämällä erilaisia arvoja kassojen ja Kelan korvauslaskureille. (Niitä löytyy netistä.) Silloin voi todeta pelkistä numeroarvoista kuinka epäoikeudenmukaisesti työttömyysvakuutusrahaston rahoja jaetaan.

ESIMERKKI

On kaksi kaverusta joista kumpikin ansaitsee 50000 €/v. Toinen on kassajäsen, toinen ei. Kassaan kuulumaton on maksanut vakuutusmaksuja palkastaan 0,8% + 0,6% = 700 €/v. Kassajäsen on maksanut tämän saman ja sen lisäksi kassamaksun 99 €/v.

Kassajäsen maksaa työttömyysturvastaan 799 €/v ja kassaan kuulumaton 700 €/v. Korvausta jäsen saa tuolla ansiolla noin 93 € päivässä kun kassaan kuulumaton saa vain 31 € päivässä!

Kassajäsen on maksanut työttömyysturvastaan vain 14% enemmän kuin kassaan kuulumaton, mutta saa kuitenkin kolminkertaisen korvauksen! Maksujen ero ei riitä selittämään korvauseroa. Selitys on se että valtio ja kassat vievät kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut, vaikka se väittää, että ne ne menevät vakuutetun omaksi hyväksi perusturvan kautta.

KERÄTTYJEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN KÄYTTÖ

Lähtöolettamukset:
  • Kaikki palkansaajat maksavat ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja
  • Työntekijän palkasta pidätetään 0,6% työttömyysvakuutusmaksua. (Näkyy palkkalaskelmassa.)
  • Edellisen lisäksi työnantaja maksaa hänen palkastaan 0,8% vakuutusmaksua. (Ei näy palkkalaskelmassa.)
  • Työttömät kassajäsenet saavat peruspäivärahan ja sen päälle ansiosidonnaisen osan
  • Kassoihin kuulumattomat työttömät saavat pelkän peruspäivärahan
  • Kassoihin kuulumattomien palkasta pidätetyt työttömyysvakuutusmaksut tilitetään valtiolle
  • Nämä tilitetyt rahat muodostavat 0,13 prosenttia valtion kassasta
  • Kassoihin kuulumattomien työnantajan osuutta työttömyysvakuutusmaksusta ei tilitetä valtiolle
  • Kassajäsenten työttömyysvakuutusmaksuista ei tilitetä mitään osuuksia valtiolle
  • Joka kahdeksas palkansaaja ei ole kassajäsen
  • Ansiosidonnaisina vakuutusmaksuina kerätään se summa joka kuluu ansiosidonnaisiin vakuutuskorvauksiin
Tästä seuraa seuraavat asiat:
  • Koska valtio kustantaa perusturvan, niin kassaan kuulumattoman saamassa korvauksessa on 0,13 prosenttia valtiolle tilitettyä vakuutusrahaa. Jos hänen palkkansa on ollut sama kuin keskimääräinen palkka, niin hän on hyötynyt 0,13 prosentin verran maksamistaan vakuutusmaksuista. (Jos korkeampi, niin hän on hyötynyt vähemmän, jos matalampi, niin enemmän.)
  • Koska myös kassajäsenet saavat perusturvaosuuden, niin heidänkin saamassa perusturvaosuudessa on tuo samainen 0,13 prosenttia kassoihin kuulumattomilta vietyä rahaa. Jokaista kassaan kuulumatonta kohden on kuitenkin seitsemän kassaan kuuluvaa, joten rahamäärällisesti he saavat perusturvaosuuden kautta kassoihin kuulumattomilta vietyä rahaa seitsemän kertaa enemmän kuin kassoihin kuulumattomat itse.
  • Työnantajan työntekijästään maksamaa vakuutusmaksuosuutta ei tilitetä valtiolle. Se siirtyy kokonaisuudessaan kassajäsenten ansiosidonnaisiin vakuutuskorvauksiin. Tämä on perustuslain vastaista, sillä tällä suoralla tulonsiirrolla ei ole hyväksyttävää tavoitetta.
  • Työttömyysvakuutusmaksu on kassajäsenten kannalta vakuutusmaksu, sillä se noudattaa kassajäsenten suhteen vakuutusperiaatetta. Kassoihin kuulumattomille se on vero, sillä se ei noudata heidän kohdallaan vakuutusperiaatetta. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille miksi kassoihin kuulumattomien pitää maksaa enemmän veroja kuin kassajäsenten. Kassajäsenten maksamat vakuutusmaksut menevät kokonaisuudessaan heidän omaksi hyväkseen, sen sijaan kassoihin kuulumattomien maksamat maksut menevät pääasiassa kassajäsenten ansioturvaan ja valtion menoihin. Tässä tapahtuu epäsuoraa tulonsiirtoa kassoihin kuulumattomilta kassoihin kuuluville. Tälläkään ei ole hyväksyttävää tavoitetta, joten sekin on perustuslain vastaista.

Työttömyysvakuutusmaksujen käyttö

Rahoitettava kohde Kassaan kuulumattoman vakuutusmaksujen käyttö Kassajäsenen vakuutusmaksujen käyttö
Kassajäsenten ansiosidonnaisen rahoitus    57%    100%
Kassaan kuulumattomien perusturvan rahoitus    0,13%    0%
Kassajäsenten perusturvan rahoitus    0,91%    0%
Muihin valtion menoihin    42%    0%

Kelan Mari Köngäs ja STM:n Anja Kairisalo ovat selittäneet, että kassoihin kuulumattomien rahat palautuvat heille itselleen perusturvan kautta. Tämän taulukon valossa heidän sanomisensa joutuvat entistäkin oudompaan valoon. Mikä hemmetin velvollisuus kassoihin kuulumattomilla on rahoittaa valtion menoja enemmän kuin kassajäsenillä? Ja mikä velvollisuus rahoittaa kassajäsenten ansiosidonnaista?

KUINKA VALITTAJA TYRMÄTÄÄN

En tyytynyt siihen selitykseen, että työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan myös perusturvaa, vaan vaadin tarkempia perusteluita epätasa-arvoiselle kohtelulle. Sainkin vastauksen 5.6.2012 (STM/1791/2012)

Juristien mielestä systeemissä ei ole vikaa, sillä kassajäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia ja jokaisella on mahdollisuus liittyä kassaan ilman että sitä estää kuuluminen johonkin yhdistykseen tms. Totuus on vaan se että oikeasti jokaisella ei ole mahdollisuutta liittyä kassaan tai tehdä oikeita johtopäätöksiä sen tarpeellisuudesta, jos ei ymmärrä systeemiä tai ymmärtää sen väärin.

Kirjeen väitteissä on loogisia ristiriitoja ja virheitä, joiden takia nykyisen järjestelmän puolustus ei päde. (Ihmettelen miksi STM haluaa puolustaa nykysysteemiä eikä tunnustaa sen kohtuuttomuuksia.)

Kirjeessä sanotaan sanatarkasti:

  1. "Työmarkkinatuki ja ansiopäivärahasta perusturvan osuus rahoitetaan verovaroin ja ansio-osuudet työttömyysvakuutusmaksuilla."
  2. "Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa tulkinnassa työttömyysvakuutusmaksua pidetään verona eikä vakuutusmaksuna."

Virhe 1:
Asiasisältö ei muutu jos asian nimeä muuttaa. Työttömyysvakuutusmaksu on vakuutusmaksu, sillä ansiosidonnaisina työttömyysvakuusmaksuina kerätään suunnilleen se sama summa mikä maksetaan ansiosidonnaisina työttömyyskorvauksina vakuutusperiaatteen mukaisesti. Kerättyjen maksujen tarkoitus on rahoittaa työttömyyskorvausta. Se että kyseinen vakuutusmaksu on pakollinen, ei muuta tätä maksua veroksi. Jos asian nimeä muuttaa, niin ei asia muutu nimensä mukaiseksi. Ei banaanitkaan muutu sinisiksi, jos niitä nimittää sinisiksi. Ei vaikka sen sanojana olisi perustuslakivaliokunta.

Virhe 2:
Jos edellä oleva kohta kaksi pitäisi kaikesta huolimatta paikansa eli vakuutusmaksu olisi vero, niin kohdan yksi kuuluisi kuulua näin: "Koko työttömyysturva rahoitetaan verovaroin".

STM sanoo: "Verojen osalta maksujen ja etuuksien vastaavuutta ei voida edellyttää."

Jos verojen osalta etuuksien ja maksujen vastaavuutta ei voida edellyttää, niin miksi sitä sitten kumminkin edellytetään? Jotta ansiosidonnaisen etuuden voisi saada, niin kassamaksun pitää olla maksettuna, sillä sitä pidetään vakuutusmaksuna. Sitä pidetään vakuutusmaksuna siitä huolimatta, että sillä ei kustanneta vakuutusturvaa. Se ei ole millään mittarilla vakuutusmaksu, vaan se on vain ja ainoastaan jäsenmaksu. Se ei edes voisi olla vakuutusmaksu silläkään perusteella, että työttömyysvakuutusmaksuja pidetään veroina. Se ei voi olla vakuutusmaksu senkään takia, että kassamaksut menevät kokonaisuudessaan kassojen ylläpitokuluihin, lähinnä henkilöstökuluihin.

Jos ansiosidonnainen työttömyysturva onkin verovaroin kustannettu etuus eikä vapaaehtoinen vakuutus, niin silloin jokaista työtöntä kuuluu kohdella tasa-arvoisesti riippumatta siitä mihin uskontokuntaan, työttömyyskassaan, kirjakerhoon, rotuun, yhdistykseen tai muuhun järjestöön tai yhteenliittymään hän kuuluu.

STM sanoo kirjeessään:

3. "Myöskään työttömyysvakuutuksessa etuuksien ja vakuutusmaksujen keskinäinen yhteys ei ole kaikilta osin selkeä."

Virhe 3:
Kyllä tämä yhteys on selkeä. STM ilmoittaa hyvin selkeästi kohdassa yksi: "Työmarkkinatuki ja ansiopäivärahasta perusturvan osuus rahoitetaan verovaroin ja ansio-osuudet työttömyysvakuutusmaksuilla." Ja vaikka se ei olisikaan selkeä, niin se ei legitimoi nykykäytäntöä.

(Huomatkaa että STM puhuu koko ajan vakuutusmaksuista ja vakuutuksesta. Siis hekin pitävät ansiosidonnaista työttömyysvakuutusta vakuutuksena. Jos he eivät pitäisi sitä vakuutuksena, niin he eivät käyttäisi tällaista terminologiaa eivätkä erottelisi käsitteellisesti vakuutusmaksuja ja veroja, kuten he jatkuvasti tekevät.)

STM: "Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on muiden edellytysten lisäksi työttömyyskassan jäsenyys, mutta jäseneksi pääsemisen tai pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymän. Näin ollen jokaisella on mahdollisuus liittyä jäseneksi."

Virhe 4:
Jokaisella ei ole mahdollisuutta liittyä työttömyyskassaan. STM:n väitteessä on sellainen virheellinen johtopäätös, että jokaisella on mahdollisuus liittyä jäseneksi sen takia että jäsenyyden ehtona ei ole se että kuuluu johonkin yhteenliittymään. Tästä ei seuraa se että jokaisella on mahdollisuus liittyä jäseneksi. Siitä seuraa vain se että järjestöt, yhdistykset tai yhteenliittymät eivät muodosta estettä jäseneksi liittymiselle. On olemassa muita esteitä jäseneksi liittymiselle kuin edellä luetellut.

STM:n tulkinta Suomen perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 46/2002: "Työttömyysturvaetuuksien ehtojen sääntelyyn vaikuttaa olennaisesti se, kykeneekö henkilö itse vaikuttamaan siihen, onko hänellä oikeutta etuuksiin."

Olennainen virhe 5:
Kaikilla ei ole riittäviä kykyjä kyseiseen asiaan vaikuttamiseen. Se ei ole oma päätös, sillä jokainen on tässä systeemissä mukana tahtoi tai ei. Jotta henkilö voisi tehdä oman päätöksen, niin se edellyttää sitä että hän tietää mistä hän on päättämässä. Ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti sen mukaan miten hyvä ymmärrys heillä on ollut työttömyysturva-asioista. Näin ei saisi olla, sillä kyse on yhteiskunnan peruspalveluista eikä yksityisestä vakuutuksesta. (Kaikki yksityiset vapaavalinnaiset vakuutukset ovat asia erikseen, sillä niiden ulkopuoliset eivät ole osallisina niihin mitenkään, siis tosin kuin työttömyys"vakuutuksessa", joissa jokainen on osallisena maksamiensa maksujen kautta.)

On virheellinen käsitys, että jokainen kykenee vaikuttamaan siihen onko hänellä oikeutta etuuteen. Tässä on kokonaan unohdettu kaikki psykososiaaliset syyt ja osaamattomuudet tai väärät tiedot, jotka voivat muodostaa esteen työttömyyskassaan liittymiselle. Jopa se että ei tiedä että ei tiedä, joten ei voi edes hankkia tietoa.

Mitäpä jos joku etuisuus riippuisi siitä että osaako laskea maapallon Swartchildin säteen. Jos ei osaa niin etuisuus jäisi saamatta. Sitten vaan sanottaisiin että jokaisella on ollut samanlainen mahdollisuus opiskella teoreettista fysiikkaa, joten mitään epätasa-arvoa ei ole. (Itseasiassa maapallon Swartchildin säteen laskeminen on ollut minulle helpompaa kuin työttömyysturvan koukeroihin perehtyminen. Juristi saattaa kysyä hämmästyneenä, että mikä se Swartchildin säde on. Aivan yhtä hämmästyneenä kuin teoreettinen fyysikko että mikä se työttömyyskassa on. Kummallekin sama vastaus: Se on jotain mystistä jostain toisesta maailmasta josta et tiedä mitään.)

Ansiosidonnaisen epääminen kassaan kuulumattomalta on yhtä oikeutettua kuin polkupyörän vieminen siltä joka ei ole osannut lukita sitä. Onko syyllinen uhri vai varas? Uhrihan on kummassakin tapauksessa maksanut siitä mikä vietiin.

Tässä on vakava oikeusturvaongelma, sillä työttömyysvakuutusmaksut ovat pakollisia mutta ne "lukitseva" pieni kassamaksu ei ole pakollinen.

VERO VAI VAKUUTUS

Palaan vielä väittämään: "Perustuslakivalionkunnan vakiintuneessa tulkinnassa työttömyysvakuutusmaksu on vakiintunut 'veron mukaisena maksuna' eikä näin ollen ole vakuutusturvamaksu."

Tuo on pelkkä terminologialla pelaamista. Se että asiaa nimittää veroluotoiseksi maksuksi, ei muuta yhtään mitään. Jos työttömyysvakuutusmaksuilla kerättyjä varoja nimitetään veroluotoiseksi maksuksi, niin ei työttömyysturvan epäoikeudenmukainen jako muutu siitä oikeudenmukaiseksi.

Tälle väitteelle ei myöskään löydy selkeää tukea. STM vain väittää että näin on, mutta mitään dokumentteja asiasta ei löydy. Asiaa sivuavia dokumentteja löytyy, joita STM tulkitsee kovin laveasti ja tarkoitushakuisesti. Se että jokin maksu on vakiintunut jollain lailla jonkinlaiseksi, ei mitenkään muuta sen oikeutusta. Esim. jos jossain maassa on ollut vakiintunut tapa potkia mummoja, niin ei se tee mummojen potkimisesta hyväksyttävää.

Oli niin tai näin, niin perustuslakivaliokunnan tulkinnasta huolimatta syntyy ristiriitoja. Jos se on vakuutusmaksu, niin siihen sisältyy tiettyjä ristiriitaisuuksia. Sitten kysyjälle vastataan että se onkin vero. Siitä seuraa taas toisia ristiriitaisuuksia. Sitten sanotaan taas että se onkin vakuutusmaksu. Eli oli se kumpi tahansa, niin aina menee jotain väärin. Mutta kiero juristi keksii sekavan kiertotien: Sen onkin verovakuutusmaksu joka on vero ja vakuutus ja jotain siltä väliltä jotain sekavaa josta ei saa selvää vaikkapa siis veroluontoinen vakuutusmaksu joka on ihan ikioma hämäämiseen luotu termi jolla ei ole olemassa todellista vastinetta suomen kielessä.

Tarkkaan ottaen kassajäsenille kyseinen maksu on vakuutusperiaatetta noudattava vakuutusmaksu, joka hyödyttää heitä itseään, mutta kassoihin kuulumattomille se on muita hyödyttävä vero. Näin ollen kassoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan enemmän veroa kuin kassajäsenet.

KASSOIHIN KUULUMATTOMUUDEN SYITÄ

Kelan maksaman peruspäivärahan saajia vuonna 2011 on ollut 25 501. Tilastoa siitä, kuinka suuri osa näistä henkilöistä ei kuulu työttömyyskassaan tai mistä kassaan kuulumattomuus johtuu, ei ole saatavilla.

Arkikokemus kuitenkin kertoo, että näitä esteitä ovat mm. kielitaidottomuus, kulttuurierot, tietämättömyys systeemin olemassaolosta, väärät käsitykset systeemin toiminnasta, ADHD jonka estää omista asioista huolehtimisen jne. (Esimerkkinä eräs ADHD potilas joka oli erittäin hyvä omassa ammatissaan mutta ei kyennyt hoitamaan mitään ns. paperitöitä. Eikä niitä hoitanut kukaan hänen puolestaankaan.) Kassajäsenyys on monelle yhtä vapaaehtoista kuin metrin loikka invalidille. Itsestäänselvyys ja helppo useimmille, mutta monelle muulle mahdoton.

On myös erittäin yleistä, että moni kuvittelee olevansa vakuutettu työttömyyden varalta, kun palkkakuitissa näkyy pidätetty pakollinen työttömyysvakuutusmaksu. Moni kuvittelee, että työnantaja on hoitanut tämän ihan samalla lailla kuin työnantaja on hoitanut esim. matkavakuutukset työmatkoja varten, työtapaturmavakuutuksen tai työterveyshoidon.

Moni on myös olettanut, että työttömyysvakuutus on vakuutus. Palkkakuitissa olevalla ansiosidonnaisella työttömyysmaksulla saa "ansiosidonnaisen perusturvan" (jota ei ole olemassakaan) ja maksamalla liittojen "jumalattoman kalliita jäsenmaksuja" saa lisäturvaa. Siis näin luullaan.

Sitten kun totuus valkenee, niin uhri syyllistetään, vaikka syyllinen on systeemi. Esimerkiksi jos kauppias pakkaa konvehtirasiaan makaroneja, niin ilman muuta kauppiasta pidetään kierona. Jos tällä kauppiaalla olisi yhtä hyvät juristit kuin valtiolla, niin syyllinenhän olisikin asiakas. Hän sanoisi, että onhan sinulla ollut aivan samanalainen mahdollisuus kuin muillakin ottaa tuolta toiselta hyllyltä niitä toisenlaisia paketteja. Voit syyttää vain itseäsi, kun kuvittelit, että konvehtirasiassa on suklaakonvehteja. Sinulla on ollut samanlainen mahdollisuus selvittää tämän paketin sisältö kuin muillakin.

Vakuutusmaksu vain näyttää vakuutusmaksulta, mutta ei ole sitä. Onko se uhrin vika jos hän kuvittelee sen olevan vakuutusmaksu?

Monella kassajäsenyys puuttuu sen takia että on muuten vaan leväperäinen. Mutta sekään ei oikeuta sitä että hänen maksamat vakuutusmaksut siirretään muiden hyväksi. Ei ole olemassa mitään sellaista moraalista oikeutusta, jolla kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut voisi mitätöidä.

SYYTTELYÄ JA SEURAUKSIA

Yleisin uhrin syyllistäminen perustuu siihen, että miksi et ottanut selvää siitä miten systeemi toimii. Tietoa on tarjolla. Kukaan ei kuitenkaan etsi sellaista tietoa, josta ei tiedä, että kyseinen tieto puuttuu. Jos tietää että ei tiedä, niin hakee tiedon. Jos ei tiedä että ei tiedä, niin ei hae tietoa. Tai jos luulee tietävänsä, mutta ei kuitenkaan tiedä, niin silloinkaan ei hae oikeaa tietoa.

Vääryyttä yritetään kummasti puolustella myös omatekoisilla tarkoitusta varten laadituilla termeillä kuten "veroluontoinen vakuutusmaksu" tai "ansiosidonnaisen vakuutuksen vakuuttaminen." Tai että hän on halunnut säästää.

Mutta ihan sama vakka asia olisi laiminlyöty pelkän leväperäisyyden takia, niin kenenkään maksamia vakuutusmaksuja ei saa mitätöidä millään verukkeella.

Nämä ihmiset jotka ovat tämän vääryyden uhreja, niin he eivät ole velvollisia selittelemään yhtään mitään. Sen sijaan te jotka olette sitä mieltä että systeemissä ei ole mitään vikaa, niin selittäkää miksi niiden rahat saa muka viedä jotka eivät ole kassajäseniä. Antaa kuulua! Mikä on se oikeutus jonka takia heidän rahat voidaan muka viedä?

Kassojen jäsenten työttömyyskorvaus katsotaan vanhuuseläkettä nostavaksi palkaksi, mutta jos et ole kassajäsen, niin työttömyyskorvaustasi ei katsota palkaksi. Suuri vääryys tämäkin.

Toinen seurausvaikutus on ns. eläkeputki. Kassajäsenet ja kassoihin kuulumattomat joutuvat täysin eriarvoiseen asemaan eläkeputkessa. Käytännössä monelle tämä erehdys merkitsee kuusinumeroisen summan menetystä ennen eläkeikää. Ja sen jälkeen pienempää vanhuuseläkettä kuolemaan asti. Onko se kohtuullinen rangaistus kassaan kuulumattomuudesta? Hyvin harva edes tietää kassajäsenyyden ja eläkeputken välistä kytköstä ennen kuin se osuu omalle kohdalle. (Tämä on asia on aiheuttanut äärimmäistä katkeruutta, jopa kostonhimoa ja itsetuhoisia ajatuksia keskustelupalstoilla. Pahimmat on sensuroitu pois ikään kuin ongelma häviäisi sillä.)

JOS ET KUULU MEIHIN, NIIN HUKU

Jos työttömyysvakuutus olisi pelastusrengas, niin se toimisi näin:

Jokaisen on pakko ostaa veneeseensä pelastusrengas. Osa pelastusrenkaista olisi sellaisia, että kun ne heittää veteen, niin ne uppoavat. Sitten yksi mies putosi veteen. Hänen peräänsä heitettiin pelastusrengas. Rengas upposi ja mies hukkui.

Sitten paikalle ilmestyy joku joka nostaa siitä kamalan äläkän. Paikalle ilmestyy myös STM:n ja Kelan virkamiehiä.

He rupeavat sättimään, että on jokaisen oma valinta millaista pelastusrengasta käyttää. He räksyttävät, että kyllä sinun olisi pitänyt tietää, että osa pelastusrenkaista ei kellu.

Sitten joku kysyy, että mitä järkeä on myydä tällaisia pelastusrenkaita. Hänelle selitetään, että kyse on veroluontoisesta maksusta. Ethän sinä voi kieltäytyä muistakaan veroista.

AY-liike on toiminut tässä asiassa niin, että jos et osta heiltä tai muilta kassoilta pelastusrengasta, niin sitten sinun on pakko ostaa sellainen pelastusrengas, joka ei kellu.

OIKEUSTURVAONGELMA

STM: "Yhdenvertaisuuden kannalta olennaista on, että maksu kohtelee kaikkia työttömiä työttömyyskassan jäseniä keskenään yhdenvertaisesti ja jokaisella on mahdollisuus liittyä kassan jäseneksi."

Jokaisellahan ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta liittyä kassan jäseneksi syystä tai toisesta. Eli tässä on oikeusturvaongelma.

STM:n tulkinnan mukaan perustuslakivaliokunta on katsonut useaan otteeseen, että kaikkien työttömien toimeentuloa ei tule turvata samalla tavalla. (Lukuisia viittauksia, mm. PeVL 17/1995..... PeVL 42/2004) Irrelevanttia, harhaan johtamista. On totta että esim. 17-19 ikäisiä työttömiä ei tarvitse kohdella kuten muita, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Eihän lapsiakaan tarvitse päästää K-18 elokuviin, sillä tällä "epätasa-arvolla" on hyväksyttävä syy. Monessa perustuslakivaliokunnan lausunnoissa on myös eriäviä mielipiteitä. Ei kelpaa perusteluksi. Minusta on törkeää että näillä edes yritetään perustella tätä keskustelun alla olevaa epätasa-arvoa.

On paljon mätää, mutta siitä ei välitetä. On helpompaa keksiä joku selitys, joka muka oikeuttaa epäoikeudenmukaisuuden, kuin korjata systeemiä oikeudenmukaiseksi.

On äärimmäisen vakava oikeusturvaongelma, että vakuutusmaksut ovat pakollisia, mutta kassajäsenyys ei ole. Jos vakuutusmaksuja voidaan pitää pakollisina maksuina, niin silloin saman logiikan mukaan myös kassamaksut voisivat olla pakollisia maksuja. Tai sitten molempien on oltava vapaaehtoisia. Mutta näin ei haluta. On sanottu että laki on kulloinkin vallassa olevan luokan laiksi korottama tahto.

Se, että työttömyyskassoihin kuulumattomia kohdellaan Suomessa huonommin kuin muita, on ammattiyhdistysliikkeen "ansiota". Viimeksi kun tähän asiaan yritettiin kajota 1990-luvun alussa, niin SAK uhkasi yleislakolla.

Voiko sellaista valtiota kutsua oikeusvaltioksi, jossa kaikkein puolustuskyvyttömimpien maksamat vakuutusmaksut mitätöidään kaikkein vahvimpien etujen turvaamiseksi? Tai sellaista valtiota, jossa käytetään härskisti hyväksi harhaanjohtavaa terminologiaa joka saa ihmiset tekemään vääriä valintoja. Ja sitten nimittää tätä väärin tiedon tehtyä väärää valintaa vapaaksi omaksi valinnaksi. Tai jos ei ole osannut tai ymmärtänyt jotain asiaa, niin evätä etuus ja syyllistää uhri.

Ei voida, vaikka se onkin lakiin kirjattu vahvimpien tahtona. Vaikka se on lakiin kirjattu, niin se on silti yleisen oikeustajun vastaista. Juristit ovat tarkoitushakuisesti keksineet syitä miksi asia ei olisi näin, mutta heidän perusteluiden lähempi analyysi paljastaa loogisia ristiriitaisuuksia ja puutteita, joten perustelut eivät voi olla oikeita.

Työttömien jako kahteen kastiin on perustuslain vastaista, sillä tässä tapahtuu tulonsiirtoa yhdeltä ihmisryhmältä toiselle ilman hyväksyttävää tavoitetta. (On olemassa sekä oikeutettuja että oikeudettomia tulonsiirtoja. Oikeutettu tulonsiirto on esim. se että maksat esim. koulutuksesta, vaikka et itse kävisi koulua. Työttömyysturvassa tapahtuva tulonsiirto on oikeudeton, sillä sillä ei ole hyväksyttävää tavoitetta.)

STM:n vakuutusosasto ei ole suostunut vastaamaan ollenkaan tähän tulonsiirtonäkökulmaan. Muutenkaan työttömyysturvalainsäädännön valmistelusta vastaava STM ei vastaa niihin kysymyksiin, joihin ei ole olemassa sitä itseään miellyttävää vastausta. Se vain puolustelee vallitsevaa olotilaa. (Juristit kyllä keksivät hyväksyttävän tavoitteen myös tuolle tulonsiirrolle, sillä kaikille vääryyksille voidaan keksiä aina jokin tekosyy ja väittää että asia on oikein vaikka se ei olekaan oikein.)

SYSTEEMIN ONGELMIA

Tällä tulonsiirrolla ei ole hyväksyttävää tavoitetta, joten se on perustuslain vastainen. Tämän takia tämä asia on pakko sivuuttaa ja jättää huomioimatta, jos systeemiä ei haluta muuttaa. Sitä ei haluta muuttaa, sillä vallitseva olotila on AY-liikkeen etu. Valtiovalta noudattaa AY-liikkeen tahtoa, sillä AY-liike voi kiristää lakoilla, toisin kuin ilman liittojen suojaa olevat työttömät. Sen takia on helpompi ummistaa silmät niiltä heikoilta jotka eivät voi mitään vahvemman oikeudelle. Työttömien perusturvan parantamista vastaan suunnattu lakko ei saisi kuitenkaan yleistä hyväksyntää, joten siinä mielessä uhkailu on turhaa.

Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt ongelmallisena sitä että työttömyyskassat huolehtivat ansiopäivärahan toimeenpanosta. Se on kuitenkin ongelmallista että peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen korvauksen suuruus riippuu siitä mitä reittiä raha kulkee työttömyysvakuutusrahastosta työttömälle. Miksi tämä raha ei voi olla Kelan kautta saatuna saman suuruinen kuin kassan kautta saatuna? Kaikki korvaukset tulevat viime kädessä työttömyysvakuutusrahastosta. Ongelmallista on myös se että Kelan korvausta ei voi nostaa jos samalla ansiosidonnaista ei nosteta samassa suhteessa, sillä AY-liike jarruttaa tätä. Päin vastainen nosto kuitenkin onnistuu. Tämä on oikeusturvaongelma ja tasa-arvo-ongelma.

STM:n tulkinnasta riippumatta työttömyysetuuksien rahoituksesta annettu laki on useiden kansainvälisten yhdenvertaisuussäännösten vastainen, joihin Suomi on sitoutunut. Tästä ei piitata, vaan sopimuksia rikotaan räikeästi. Eikä kukaan piittaa siitäkään.

TYÖSSÄOLOEHTO

Jotta voisi saada vakuutuskorvausta työttömyydestä, niin pitää olla ollut aiemmin töissä. Se on ok. Mutta työssäoloehdossa on aivan kamala vääryys: Vaikka olisit ollut koko ikäsi töissä ja maksanut koko ikäsi työttömyysvakuutusmaksuja, niin sinä et ole ollut systeemin mielestä ollut ollenkaan töissä, jos et ole ollut viimeistä kuutta kuukautta kassan jäsenenä. Tämäkin on vika joka pitää korjata.

AIEMPI YRITYS PUUTTUA EPÄKOHTIIN

Kun huomasin epäkohdan, niin tein lakialoitteen silloiselle työministeri Tarja Cronbergille. Hän ilmoitti että asia kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriölle. Käännyin STM:n puoleen. He puolestaan ilmoittivat että he noudattavat vallitsevaa lakia. Poliitikot sanoivat että vastuu työttömyysturvalainsäädännöstä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä ilmoitettiin, että vastuu näistä asioista kuuluu lainsäätäjille. Olen siis ottanut yhteyttä kumpaankin osapuoleen. Kumpikin osapuoli pakoili vastuutaan ja osoitteli toinen toistaan.

Työttömyysturvalaki on selvästi ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen kassa. Vastakkaiset väitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. Kantelin 10.11.2008 oikeuskanslerille siitä että työttömyysturvasta ja työttömyysturvalainsäädännöstä vastaavat poliitikot ja virkamiehet rikkovat kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta itse säätämiinsä lakeihin vedoten.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vastasi, että hänen toimivaltaansa ei kuulu puuttua lainsäädäntövallan käyttämiseen. (Tämä ei tietenkään merkitse sitä että kantelu ei olisi ollut aiheellinen.) Tämän takia tein uuden kantelun, jossa kantelun asiasisältö on toinen, jolloin edellisen kantelun toimivallan riittämättömyys ei ole enää esteenä asian käsittelylle.

Pyysin oikeuskansleria huolehtimaan siitä tasa-arvo ja perusoikeudet toteutuvat. (Se on yksi oikeuskanslerin tehtävistä.) Kysyin myös että jos laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, niin eikö perustuslakia tarvitse noudattaa. Kysyin myös, että jos lainsäätäjät säätävät lakeja jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, niin keille heistä voi valittaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen vastasi tähän, että uudesta kantelusta ei käy ilmi sellaista että hänen valvontaansa kuuluva taho oli menetellyt lainvastaisesti tai jättäneensä velvollisuutensa täyttämättä.

AVOIN KYSYMYS OIKEUSKANSLERILLE

Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valvoa että perusoikeudet toteutuvat. Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun on perusoikeus.

Perustuslaissa sanotaan, että samanlaisessa asemassa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla lailla. Siellä sanotaan myös, että kukaan ei saa joutua muita huonompaan asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vuoksi ilman että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite.

Kysyn että mikä on se hyväksyttävä tavoite, että kassajäseniä ja ei-jäseniä kohdellaan epätasa-arvoisesti kaikilta yhteisesti kerätyillä veroluontoisilla maksuilla? Monet tulonsiirrot ovat hyväksyttäviä kuten esim. koulutukseen tai sairaanhoitoon liittyvät. Mutta mikä on tämän tulonsiirron hyväksyttävä tavoite?

Kassajäsenet ja ei-jäsenet ovat vain näennäisesti tasa-arvoisessa asemassa. Jos tämä ei ole näennäistä tasa-arvoa, niin mikä sitten on sitä?

(Ylläoleva kysymys on lähetetty oikeuskanslerille 26.3.2012. Sain tähän vastauksen jonka sisällöllä ei ole yhtään mitään tekemistä kysymyksen kanssa. Vastauksen antoi apulaisoikeuskanslerin sijainen Risto Hiekkataipale. Vastauksesta paistoi läpi se että hänen ensisijainen tehtävänsä oli puolustaa nykysysteemiä, eikä vastata itse kysymykseen. Myös STM:n ja Kelan virkamiesten päätavoite näyttää olevan nykysysteemin puolustaminen eikä sen korjaaminen.)

ONGELMAN RATKAISU

Suuri osa työttömyysturvan epäkohdista voitaisiin ratkaista erittäin helposti, jos vaan tahtoa olisi.

Ratkaisumalli 1:
Asioita voisi korjata niin että jos ihminen ei kuulu kassaan, niin hänen työttömyyskorvauksestaan vähennettäisiin viran puolesta kassamaksu ja hänet liitettäisiin kassaan. (Ehkäpä takautuvasti muutamankin vuodenkin takaa.) Tämän jälkeen hänkin saisi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

Etuna tässä olisi vielä se että tuplabyrokratia poistuisi. Ei tarvittaisi enää kelan työttömyyskorvaussysteemiä kassojen korvaussysteemin rinnalle. Se olisi kustannussäästö.

Ratkaisumalli 2:
Kuten sanottua, niin työttömyysturva maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta riippumatta siitä onko liiton tai YTK:n jäsen vai ei. Varat tähän rahastoon saadaan kaikilta kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista ja valtiolta, ei liitoilta tai kassoilta. Liitoilla ja kassoilla on oikeus nostaa tästä rahastosta jäsenilleen ansiosidonnaiset korvaukset. Kelalla ei ole tätä oikeutta, sillä on oikeus nostaa tästä rahastosta vain perusturva. On omituista ja kohtuutonta että näin on, sillä liittojen jäsenet eivät ole olleet tuomassa rahaa tähän rahastoon yhtään sen enempää kuin liittoihin kuulumattomat. Kelalle pitää antaa samat oikeudet tähän rahastoon kuin liitoilla ja kassoilla on.

Ratkaisumalli 3:
Valtion keräämät työttömyysvakuutusmaksut poistetaan kokonaan. Valtio kustantaa kaikille työttömille vain perusturvan. Liitot ja kassat saavat kerätä miten suuria maksuja haluavat ja maksaa miten suuria korvauksia haluavat. Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset jätetään pelkästään liittojen ja heidän jäsentensä väliseksi asiaksi eikä valtio puutu siihen mitenkään. (Näin lienee useimmissa maissa. En tiedä mitään muuta maata kuin Suomen jossa ei-jäsenten maksamat vakuutusmaksut mitätöidään.)

Ainoa joka voisi käytännössä tehdä asialle jotain, on työttömyysturvalainsäädännön valmistelusta vastaava STM. Mutta se ei halua tehdä sille mitään. Se vain puolustelee vallitsevaa olotilaa.

Miksi asiaa ei korjata:
Liittoihin kuulumaton työtön on hyödytön ja hampaaton, joten hänen oikeuksistaan ei tarvitse välittää. Hän voi saada huomiota vain räjäyttämällä itsensä tai tekemällä jotain muuta radikaalia. (Kun sorron kohteena on iso joukko, niin he voivat mennä mellakoimaan kaduille. Mutta näitä sorrettuja on niin vähän, että on hyvin vaikeaa saada kasaan riittävää joukkoa mellakointia varten.)

OIKEDENMUKAISUUDEN HINTA

Kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut menevät kankkulan kaivoon heidän itsensä kannalta. He maksavat ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja mutta eivät saa ansiosidonnaista korvausta.

Kassajäsenet saavat suhteettoman suurta korvausta osittain sen takia, että kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut mitätöidään. Vääryyden poistaminen tietysti maksaa jotain. (Hakasuluissa on suuntaa antava arviosumma joka on laskettu aiemmin annetuilla lähtölukuarvoilla keskipalkasta, työttömistä jne.)

Vaihtoehdot:

  1. Valtio lopettaa kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksujen viemisen työttömyysvakuutusrahastosta, jolloin siitä riittää rahaa myös kassoihin kuulumattomille.
  2. Valtio panee enemmän verovaroja työttömyysvakuutusrahastoon. (Sama summa kuin kohdassa 1 mutta toiseen suuntaan.)
  3. Työttömyysvakuutusmaksuja nostetaan. [14%]
  4. Ansiosidonnaisia korvauksia alennetaan. [12%]
  5. Peruspäivärahaa alennetaan. [62 euroa pienemmäksi]
  6. Työttömyyskorvausten maksuaikaa lyhennetään.

Tai joku yhdistelmä edellä olevista.

Oikeudenmukaisin korjaustapa on vaihtoehto 1. Valtio ei kuitenkaan piittaa oikeudenmukaisuudesta, sitä kiinnostaa vain raha. Kohta 1 vaikuttaa valtion tuloihin ja silloin tämä vaihtoehto on valtion mielestä kallis.

Kohta 3 saa monet hermostumaan, että onhan niitä veroja ja maksuja jo muutenkin liikaa.

Kohta 4 saa ammattiliitot raivohulluuden partaalle että mitä te viette meidän rahoja (vaikka ne eivät olekaan heidän rahojaan.) Periaatteessa valta kuuluu eduskunnalle, mutta käytännössä kansanedustajat pokkuroivat ay-liikkeen kiristyksen edessä. Satu Hassin sähköpostista 27.11.2011: "Se, että työttömyyskassojen jäseniä Suomessa kohdellaan paremmin kuin muita, on ammattiyhdistysliikkeen 'ansiota'. Viimeksi kun tähän asiaan yritettiin kajota (1990-luvun alussa), SAK uhkasi yleislakolla."

On täysin absurdia pelätä sitä että Suomi pysähtyisi yleislakkoon sen takia että työttömyysturvalainsäädäntöä korjataan niin että se ei ole ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuuspykälien kanssa. Sellainen lakko ei saisi yleistä hyväksyntää.

Kohta 5 on mielenkiintoinen paradoksi. Kohdan 5 muutos vaikuttaa myös ansiosidonnaisella olevien korvauksiin, sillä hekin saavat peruspäivärahaa osana ansiosidonnaistaan. Ammattiliitoilla ei voi olla minkäänlaista urputtamista siitä että valtio pienentää omaa osuuttaan maksuista, sillä vakuutusmaksuihin eikä ansiosidonnaisiin kosketa. Myöskään peruspäivärahalla olevat eivät pahastu peruspäivärahan pienenemisestä, sillä sen jälkeen he saavat sen päälle myös ansiosidonnaista korvausta. Siis heidän korvauksensa suurenee!

Joku voi kysyä että miten tämä on mahdollista. Se on mahdollista sen takia että ansiosidonnaisella olevia on paljon enemmän kuin pelkällä peruspäivärahalla olevia. Kun suuren enemmistön korvaukset pienenevät noin 62 eurolla kuukaudessa, niin tällä valtiolta säästyneellä rahalla saa kustannettua pienen vähemmistön ansiosidonnaiset. Itseasiassa tämä summa on suunnilleen se sama joka heiltä vietiin kun heidän vakuutusmaksunsa mitätöitiin.

Asian voi esittää myös näin: Kassoihin kuulumattomien maksamia vakuutusmaksuja ei enää "varasteta" valtiolle. Tästä seuraa se että valtiolta jää saamatta tuloja. Sen valtio kompensoi sillä että se pienentää vastaavalla summalla työttömyysvakuutusrahastoon maksettuja maksuja.

Nyt kassajäsenten korvaukset ovat n. 62 euroa liian isot, sillä systeemi perustuu osittain tietämättömyyden hyväksikäyttöön, eli siihen että kaikki eivät ole osanneet pitää huolta siitä että heidän maksamansa vakuutusmaksut hyödyttäisivät maksajaa itseään. Juuri tämän hukkaan menneen rahan ansiosta kassajäsenten korvaukset ovat suurempia kuin he ansaitsevat. Käytännössä siis ei-jäsenten maksut hyödyttävä jäseniä!

Sata-komitean jäsen Heikki Hiilamo on sanonut minulle: "Ay-liike puolustaa henkeen ja vereen nykyistä työttömyysvakuutusjärjestelmää. Liitot pelkäävät jäsenten katoavan, jos kaikki vakuutetut (eli ne joiden palkasta peritään työttömyysvakuutusmaksua) saisivat ansiosidonnaisen korvauksen eikä liittokohtaisten kassojen jäsenyyksiä tarvittaisi."

AY-liike on vähän kuin mies joka huomaa että edellä kävelevän miehen tasku vuotaa ja sieltä tippuu rahaa. Se kerää maahan pudonneet rahat itselleen sen sijaan että se huomauttaisi että tasku vuotaa, otapa nuo omat rahasi talteen. Rosvo mikä rosvo!

31.7.2012 - KS
Päivitetty 12.2.2013 (ja 11.3.2018)


[Sisällysluettelo]
eXTReMe Tracker Hakukonetta varten: johtaja Anja Kairisalo tarkastaja Milja Tiainen Mari Köngäs Mikko Puumalainen Risto Hiekkataipale Oikeuskansleri Apulaisoikeuskansleri Valtio varastaa Virkamiehet valehtelee Pomminrakennusohje Jouko Ahonen tarkastaja Sanna Pekkarinen sata komitea paras komitea ammattiyhdistysliike jäsenmaksut peritään palkasta vahvemman oikeus Heikki Hiilamo YTK erto